2.1 TUTKIMUSJOUKKO VASTAUSAKTIIVISUUS... 4

Transkriptio

1 0DUL3XONNLQHQ +(/6,1*,1</,23,67266$ 98211$787., ,77$1(,'(1 6,-2,7780,1(17<g(/b0bb16<.6<//b +(/6,1*,1</,23,67215(.5<72,17,3$/9(/87

2 6,6b//<6/8(77(/2 (6,38+( 6,-2,7780,6787.,08.6(1/b+7g.2+7,$ 787.,08.6(1727(877$0,1(1 2.1 TUTKIMUSJOUKKO VASTAUSAKTIIVISUUS $67$$-,(17$867$7,('27-$.28/ VASTAAJIEN SUKUPUOLI, ÄIDINKIELI JA IKÄ VUONNA 1997 SUORITETTU TUTKINTO OPINTOIHIN KÄYTETTY AIKA MUU KOULUTUS HARJOITTELUUN JA OPISKELIJAVAIHTOON OSALLISTUMINEN $67$$-,(17<g//,6<<67,/$11( 4.1 TYÖHISTORIA SLVNHOXDLNDLQHQW\ NRNHPXV 7\ NRNHPXVYXRQQDVXRULWHWXQWXWNLQQRQMlONHHQ 4.2 TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ VUONNA DOPLVWXPLVKHWNHQW\ OOLV\\VWLODQQHWLHGHNXQQDQPXNDDQ 9DOPLVWXPLVKHWNHQW\ OOLV\\VWLODQQHVXRULWHWXQWXWNLQQRQPXNDDQ 4.3 TYÖLLISYYSTILANNE SYKSYLLÄ \ OOLV\\VWLODQQHV\NV\OOlWLHGHNXQQDQPXNDDQ 7\ OOLV\\VWLODQQHV\NV\OOlYXRQQDVXRULWHWXQWXWNLQQRQPXNDDQ 7\ WW P\\V 7\ YRLPDWRLPLVWRQWXNLWRLPLHQK\ G\QWlPLQHQ 7\ QKDNXQHXYRQWDDQMDXUDVXXQQLWWHOXXQRVDOOLVWXPLQHQ 1<.<,1(17<g 5.1 NYKYISEN TYÖN ALKAMISAJANKOHTA JA TYÖSUHTEEN LAATU ASEMA TYÖPAIKAN ORGANISAATIOSSA TYÖNANTAJAN TOIMIALA TYÖNANTAJASEKTORIT TYÖPAIKAN SIJAINTI NYKYISEN TYÖN JA YLIOPISTOKOULUTUKSEN VASTAAVUUS <g1+$.83526(66, 6.1 TYÖNHAKUMENETELMÄT JA NIIDEN TULOKSELLISUUS MITÄ KAUTTA NYKYINEN TYÖ SAATU? TYÖPAIKAN SAANTIIN VAIKUTTANEET TEKIJÄT ,172-(1$17, 7.1 KUINKA PALJON OPITUSTA ON HYÖTYÄ NYKYISESSÄ TYÖSSÄ OPINTOJEN ANTAMAT VALMIUDET bb7g.6,b

3 (6,38+( Helsingin yliopiston rekrytointipalvelut halusi toteuttaa kädessänne olevan tutkimuksen, jotta Helsingin yliopiston osalta olisi käytettävissä tuoretta ja koko yliopiston tasolla vertailukelpoista materiaalia valmistuneiden työelämään sijoittumisesta. Tutkimus on ajoitettu siten, että sitä on mahdollista käyttää taustamateriaalina vuonna 2001 käynnistyneessä Helsingin yliopiston opetuksen ja tutkintojen arvioinnissa. Tutkimus käsittää kaikki tutkinnot kandidaatista tohtoriin ja tarjoaa siten työelämään sijoittumisen näkökulmaa eriasteisten yliopistollisten tutkintojen kehittämiseen. Samoin siinä korostuu pelkkien työllisyys- ja työttömyysprosenttien sijaan työelämään sijoittumisen laadullinen näkökulma, joka on koulutuksen tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa keskeinen. Tutkimus luotaa vuonna 1997 Helsingin yliopistosta valmistuneiden tilannetta yhtäältä valmistumishetkellä ja toisaalta syksyllä Tarkasteluaika valittiin sillä perusteella, että noin kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta voidaan katsoa uran vakiintumisen alkaneen. Tutkimuksessa valmistuneilta pyydettiin myös omaa arviota opintojen antamista työelämävalmiuksista ja työllistymiseen vaikuttaneista tekijöistä. Toivon, että tätä tietoa käytetään hyväksi tiedekunta- ja laitoskohtaisesti opiskelijoiden ohjauksessa, koulutussisältöjen suunnittelussa ja työelämäpalautejärjestelmien kehittämisessä. Työnantajien arvioita Helsingin yliopiston kasvattien työelämävalmiuksista ei ole tässä tutkimuksessa kartoitettu, ja työnantajanäkökulma voisikin olla seuraava selvityksen arvoinen asia. Helsingissä huhtikuussa Marika Tammeaid Rekrytointipalvelupäällikkö

4 1 SIJOITTUMISTUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA Helsingin yliopistossa on käynnissä opetuksen ja tutkintojen sekä yliopiston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi. Tähän liittyen Helsingin yliopiston rekrytointipalveluissa on toteutettu käsillä oleva sijoittumistutkimus, jolla kartoitetaan Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden nykyistä työllisyystilannetta, työhistoriaa sekä yliopistokoulutuksen antamia työelämävalmiuksia. Tutkimuksessa lähestytään myös muita työelämää ja työllistymistä koskevia kysymyksiä. Kyseessä on ensimmäinen kattava Helsingin yliopistosta valmistuneiden sijoittumista koskeva tutkimus. Korkeakouluopiskelijoita koskevaa sijoittumis- ja työllistymistietoa tuottavat useat tahot. Tilastointi vaihtelee systemaattisesti tuotetuista tilastotiedoista yksittäisiin esimerkiksi tietyn ainelaitoksen opiskelijoiden sijoittumista koskeviin selvityksiin. Keskeisimpiä näistä ovat työministeriön, Tilastokeskuksen ja ammattiliittojen akateemisten kohdalla siis lähinnä AKAVAn tuottamat tilastot, 1 lisäksi opetusministeriöllä on sijoittumistietoa sisältävä KOTA-tietokanta. Yliopistoissa muun muassa rekrytointipalvelut ja muut työllistymispalvelut tuottavat tietoa työelämään sijoittumisesta. 2 Omien yliopistojensa kasvattien osalta sijoittumistietoa ovat säännöllisin väliajoin tuottaneet mm. Turun ja Tampereen yliopistot. 3 Lisäksi tiedekunnat ja ainelaitokset saattavat tuottaa omia kasvattejaan koskevia sijoittumisselvityksiä. Myös Helsingin yliopiston rekrytointipalveluissa on vuodesta 1996 lähtien koordinoitu niin sanottuja publiikkikyselyitä, joilla on selvitetty vastavalmistuneiden työelämään sijoittumista tiedekunnittain. 4 Publiikkikyselyt ovatkin tarjonneet arvokasta tietoa vastavalmistuneiden työelämään sijoittumisesta, mutta vastausprosenttien vaihdellessa suurestikin publiikkikyselyjen tulokset eivät kuitenkaan aina ole olleet kaikilta osin tiedekunnittain vertailtavissa. Vuonna 2000 publiikkikyselyjen perinnettä jatkavat yhä teologinen, matemaattis-luonnontieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Niinikään kasvatustieteellinen tiedekunta tekee 1 AKAVA tuottaa vuosittain Akavalaiset työmarkkinat raportin, jossa tarkastellaan akavalaisten ammatteja, työllisyyttä ja perustietoa akavalaisista. Ks. Akavalaiset työmarkkinat Akateemisten rekrytointipalveluiden tuottamista sijoittumistutkimuksista ks. Jussi-Pekka Ks. mm. Sainio 2001; Tampereen yliopistosta vuonna 1998 valmistuneiden työelämään sijoittuminen 1999/2000 ja Tampereen yliopistosta vuonna 1998 valmistuneiden jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittumien 1999/2000. Uusi tutkimus on myös Joensuun yliopistosta valmistuneita koskeva Haarala Helsingin yliopistosta vuosina 1996, 1997, 1998, 1999 valmistuneiden sijoittuminen työelämään. Vuosittaiset tiedekuntakohtaiset selvitykset vastavalmistuneiden työllistymistilanteesta, yhteensä 34 kpl. 1

5 vastavalmistuneiden sijoittumistutkimusta omalla lomakkeellaan. Edellä mainittujen lisäksi myös humanistisessa tiedekunnassa tutkitaan edelleen vastavalmistuneiden työelämään sijoittumista. 5 Eri tahojen erilaisista näkökulmista ja tarkoitusperistä tuottamat tilastot eivät kuitenkaan ole suoraan vertailtavissa keskenään ja merkittävä osa tilastoista tuotetaan jälkikäteen, jolloin tulokset eivät ilmestyessään ole enää täysin ajankohtaisia. Tämä tutkimus on syntynyt tarpeeseen tuottaa ajantasaista ja tiedekunnittain tai jopa tarkemmalla tasolla vertailukelpoista tietoa Helsingin yliopistosta valmistuneiden työelämään sijoittumisesta. Tutkimuksella haluttiin kartoittaa Helsingin yliopistosta valmistuneiden työllisyystilannetta mutta mahdollisimman laajasti myös muita työllisyyteen liittyviä tekijöitä. Keskeisiksi kysymyksiksi tutkimuksessa nousivatkin työllisyystilanteen lisäksi muun muassa työnsaantikanavat, työllistymiseen vaikuttaneet tekijät, työhistoria sekä opintojen ja työelämän vaatimusten vastaavuus. Tutkimusjoukoksi valittiin kaikki vuonna 1997 tutkinnon suorittaneet. Tutkimusjoukon valinnalla pyrittiin mahdollistamaan sijoittumiskysymysten tarkastelu tilanteessa, jossa tutkittavat ovat todennäköisesti ehtineet olla mukana työelämässä valmistumisensa jälkeen näin ollen tutkimuksessa pystyttiin tarkastelemaan myös vastaajien työhistoriaa. 6 Raportissa käsitellään aluksi lyhyesti tutkimuksen toteuttamista ja vastausaktiivisuutta. Tämän jälkeen tarkastellaan vastaajien taustatietoja ja käsitellään opintoihin ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Seuraavaksi esitellään tarkemmin vastaajien työllisyystilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 ja syksyllä 2000 sekä paneudutaan työttömyyteen ja siihen liittyviin kysymyksiin. Työttömyydestä siirrytään tarkastelemaan vastaajien nykyistä työtä koskevia kysymyksiä sekä opintojen ja työelämän vastaavuutta Nykyistä työtä tarkastellaan raportissa myös alueellisen sijoittumisen näkökulmasta. Lopuksi esitellään työnhakuprosessia sekä yliopisto-opintojen antia. Raportissa tarkastellaan aluksi edellä mainittuja osa-alueita kaikkien Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden osalta, tämän jälkeen seuraa koko tutkimusta koskeva yhteenvetoosuus. Yhteenvedon jälkeen tarkastellaan tutkimustuloksia tiedekuntakohtaisesti. Tiedekunnittaiset osiot ovat itsenäisiä kokonaisuuksia ja niissä esitetään asiat pääpiirteissään samassa järjestyksessä tämä mahdollistaa sen, että lukija voi paneutua itseään kiinnostaviin tiedekuntiin mutta samalla myös helposti vertailla eri tiedekuntien tuloksia toisiinsa. Lukijan on syytä huomata, että puhuttaessa esimerkiksi alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon, lisensiaatin, tohtorin tai erikoislääkärin tutkinnon suorittaneista tarkoitetaan nimenomaan vuonna 1997 Helsingin yliopistossa kyseisen tutkinnon suorittaneita ja puhuttaessa teologeista, oikeustieteilijöistä, lääketieteilijöistä, humanisteista, matemaattis-luonnontieteilijöistä, 5 Manninen Humanistisessa tiedekunnassa on käynnissä Työllistymis- ja tietoteollisuushanke, jonka tavoitteena on muun muassa vaikuttaa suomalaisten työnantajien käsityksiin humanistisen tutkinnon suorittaneiden merkityksestä työmarkkinoilla. Ks. Työllistymis- ja tietoteollisuushankkeen esittely. Humanistit uusille työmarkkinoille Korkeakoulutettujen urakehitystä, ammattiuria ja toimenkuvia on tutkinut Haapakorpi 1994 ja

6 kasvatustieteilijöistä, valtiotieteilijöistä, maatalous-metsätieteilijöistä ja eläinlääketieteilijöistä tarkoitetaan vuonna 1997 Helsingin yliopiston kyseisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneita. 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 TUTKIMUSJOUKKO Sijoittumistutkimus toteutettiin kyselylomaketutkimuksena. Lomake 7 postitettiin kaikille Helsingin yliopistossa vuonna 1997 kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittaneille. Mukana tutkimusjoukossa ovat myös Helsingin yliopistossa vuonna 1997 erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin sekä erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittaneet. Yhteensä tutkimusjoukko käsittää henkilöä. Tutkimusjoukon selvittäminen tapahtui Helsingin yliopiston opiskelijarekisterin avulla. Helsingin yliopistossa suoritettiin vuonna 1997 kaikkiaan tutkintoa, mutta tutkimusjoukosta on karsittu pois muun muassa päällekkäisyydet: jos sama henkilö on vuonna 1997 suorittanut Helsingin yliopistossa kaksi eriasteista tutkintoa on mukaan otettu korkein tutkinto. 8 Lisäksi mukana ovat vain suomen kansalaisten suorittamat tutkinnot. Tiedekunnittain tutkimusjoukko jakaantuu seuraavasti: teologinen oikeustieteellinen lääketieteellinen humanistinen matemaattis-luonnontieteellinen kasvatustieteellinen valtiotieteellinen maatalous-metsätieteellinen eläinlääketieteellinen Kuvio 1. Tutkimusjoukon jakautuminen tiedekunnittain. Tutkimusjoukko yhteensä henkilöä. Tutkimuksessa käytetty kyselylomake perustuu osin lomakkeeseen, jota on aiemmin käytetty humanistisen tiedekunnan publiikkikyselynä. Lomakkeella on tutkittu humanistisesta tiedekunnasta valmistuvien työllisyystilannetta sillä hetkellä kun he ovat jättäneet tutkintotodistuspyynnön 7 Suomenkielinen lomake ks. liite 1. 8 Jos tutkimusjoukkoon kuuluva oli suorittanut vuonna 1997 Helsingin yliopistossa useamman kuin yhden tutkinnon, häntä pyydettiin vastaamaan kyselyyn ylimmän vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suorittamansa tutkinnon perusteella. 3

7 tiedekuntaan. Lomakkeen näkökulmaa jouduttiin keskeisiltä osilta muuttamaan, sillä tutkittavina tässä tutkimuksessa ovat vastavalmistuneiden sijaan noin kolme vuotta sitten tutkintoon valmistuneet ja oletettavasti suurelta osin jo työelämään siirtyneet henkilöt. Lisäksi muutoksia ja samalla lomakkeen laadinnan suurimman haasteen aiheutti se, että samalla lomakkeella tutkittiin humanistien sijaan nyt kaikista tiedekunnista valmistuneita henkilöitä. Tutkimuksen toteutusvaihe käynnistyi syyslukukaudella Kyselylomakkeet postitettiin vastaanottajille syyskuun 2000 lopussa ja karhuntakierroksen lomakkeet postitettiin lokakuun 2000 puolivälissä. Tutkimuksen suunnitteluryhmään ovat kuuluneet rekrytointipalvelupäällikkö Marika Tammeaid ja suunnittelija Merja Enkovaara-Pälvi Helsingin yliopiston rekrytointipalveluista sekä tutkimusjohtaja Jyri Manninen Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskuksen Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmeniasta. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta on vastannut projektisuunnittelija Mari Pulkkinen rekrytointipalveluissa. 2.2 VASTAUSAKTIIVISUUS Kyselylomakkeen palautti kaikkiaan vastaajaa, tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui näin ollen 64,4 prosenttia. Aktiivisimpia vastaajia tiedekunnittain tarkasteltuna olivat eläinlääketieteellisestä ja kasvatustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet, joista ensin mainittu ylsi vastausaktiivisuudessaan peräti 71,0 prosenttiin ja jälkimmäinenkin 69,5 prosenttiin. Teologisessa tiedekunnassa tutkinnon suorittaneiden vastausaktiivisuus nousi niinikään korkeaksi, 68,7 prosenttiin. Heikoin vastausprosentti oli oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneilla, jotka kuitenkin kirivät myös lähes 60 prosentin vastausaktiivisuuteen. Tutkimukseen osallistuneiden määrätkin nousivat hyvien vastausprosenttien myötä niin suuriksi, että tutkimustuloksia voidaan pitää tilastollisesti varsin luotettavina. Eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden muita selvästi pienempi määrä tosin aiheuttaa sen, että korkeasta vastausprosentistaan huolimatta eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden tilanne nousee tilastoissa usein muita selvemmin esiin. Seuraavassa kuviossa esitetään tarkemmin tiedekuntakohtaiset vastausprosentit. 4

8 72,0 70,0 68,0 66,0 64,0 62,0 60,0 58,0 56,0 54,0 71,0 68,7 69,5 65,4 63,9 63,8 64,4 61,6 61,5 59,9 TEOL OIK LÄÄK HUM ML KASV VALT MM ELÄIN yhteensä Kuvio 2. Sijoittumistutkimuksen vastausprosentit tiedekunnittain. Tiedekunnittain vastausprosentit ovat verrattain tasaiset, mutta silti on syytä pohtia myös sitä joukkoa, joka ei vastannut kyselyyn. Tutkimusjoukkoa koskevat tiedot saatiin Helsingin yliopiston opiskelijarekisteristä, näissä tiedoissa ei kuitenkaan eritelty tutkimusjoukkoa muutoin kuin tiedekunnittain. Tästä syystä kattavaa katoanalyysia muun muassa sen mukaan, kumman sukupuolen tai minkä opintoalojen, pääaineiden tai tutkintoasteiden edustajat jättivät muita useammin vastaamatta kyselyyn, ei tutkimuksessa ole tehty. Kattavan katoanalyysin puutteesta huolimatta voidaan kuitenkin pohtia sitä, onko esimerkiksi heikko asema työmarkkinoilla tekijä, jonka vuoksi sijoittumistutkimukseen on kenties jätetty vastaamatta. Jos näin on, saattavat tutkimustulokset antaa hieman liian positiivisen kuvan tutkimusjoukon työllisyystilanteesta. Toisaalta kuitenkin vastaajan kokemus siitä, että menestys työmarkkinoilla ei ole ollut paras mahdollinen, voi myös aktivoida tutkimukseen osallistumiseen: ongelmat työmarkkinoilla saattavat antaa kimmokkeen tarjota oma panoksensa asioiden parantamiselle kyselyyn vastaamisen muodossa. Useissa kyselylomakkeiden reunakirjoituksissa, rekrytointipalveluihin lomakkeiden mukana toimitetuissa viesteissä ja puhelinsoitoissa tutkimusjoukkoon kuuluvat korostivatkin sijoittumistutkimuksen tärkeyttä ja haluaan osallistua siihen. Palautetta saatiin niin heikommassa kuin hieman paremmassakin työllisyystilanteessa olevilta vastaajilta. 3 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT JA KOULUTUS 3.1 VASTAAJIEN SUKUPUOLI, ÄIDINKIELI JA IKÄ Vastaajista hieman yli kaksi kolmannesta oli naisia. Luku vastaa jotakuinkin Helsingin yliopiston opiskelijoiden sukupuolijakaumaa, sillä vuonna 1999 Helsingin yliopiston tutkinto-opiskelijoista 5

9 63% oli naisia. Ruotsinkielisten osuus tutkimukseen vastaajista oli hieman yli 7% kun se koko yliopiston opiskelijoista oli niin ikään 7% vuonna Tutkimukseen vastanneiden ikäjakauma vaihteli tutkimusvuonna 77 vuotta täyttäneistä 25 vuotiaisiin. Keskimäärin vastaajat olivat tutkimusvuonna 34 vuotta täyttäneitä. 3.2 VUONNA 1997 SUORITETTU TUTKINTO Tutkimukseen vastanneista lähes seitsemän kymmenestä oli suorittanut vuonna 1997 ylemmän korkeakoulututkinnon, ylempiin korkeakoulututkintoihin on luettu myös lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnot, nyttemmin lakkautetussa terveydenhuollon koulutusohjelmassa suoritetut tutkinnot sekä eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnot. Noin 16% oli alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita ja hieman alle 5% lisensiaatin tutkinnon suorittaneita. Tohtorin tutkinnon suorittaneita vastaajista oli noin 8% ja loput 4% olivat suorittaneet joko erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin tai erikoiseläinlääkärin tutkinnon. Aineisto mahdollistaa myös tilastollisten yhteenvetojen tekemisen suoritetun tutkinnon mukaan, sillä tutkintokohtaiset vastaajamäärät ovat kohtuullisen suuret. 10 Tosin erikoiseläinlääkäreiden pienen määrän vuoksi kyseisen tutkinnon suorittaneiden kohdalla raportissa esitetyt, erikoiseläinlääkäreitä koskevat tilastot ja yhteenvedot eivät ole kovin hyvin yleistettävissä tässä on syytä huomioida myös eläinlääketieteellisen tiedekunnan muita tiedekuntia pienempi koko. vuonna 1997 suoritettu tutkinto alempi korkeakoulututkinto ei ilmoittanut tutkintoaan yhteensä ylempi korkeakoulututkinto lisensiaatti tohtori erikoislääkäri/erikoishammaslääkäri erikoiseläinlääkäri yhteensä n % , , , ,1 73 3,3 6, ,4 14, ,0 Taulukko 1. Vastaajien vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suorittamien tutkintojen määrä ja prosentuaalinen jakautuminen. N = Vastaajista noin joka kymmenes ilmoitti suorittaneensa yliopisto-opintoihinsa kuuluvia sivuaineita muualla kuin Helsingin yliopistossa. Oikeustieteilijöistä peräti joka viides ja kasvatustieteilijöistä noin 17% ilmoitti suorittaneensa sivuaineita muualla kuin Helsingin yliopistossa. Muita harvemmin 9 Avaintietoja Helsingin yliopistosta Eri tutkintoasteita edustavien korkeakoulutettujen sijoittumista on tutkinut Haapakorpi 1989, 1990a ja 1990b. 6

10 sivuaineita Helsingin yliopiston ulkopuolella oli suorittaneet teologisessa ja maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet. Naisista 11% ja miehistä 9% ilmoitti suorittaneensa sivuaineita muualla kuin Helsingin yliopistossa. Eläinlääketieteilijöiden osalta kysymys ei ollut relevantti, heistä kukaan ei vastannut kysymykseen ,0 16, ,6 10 7,1 7,2 8,8 10,4 5 2,2 4,4 0 TEOL OIK LÄÄK HUM ML KASV VALT MM koko HY Kuvio 3. Yliopisto-opintojensa aikana muualla kuin Helsingin yliopistossa sivuaineita suorittaneet. Vastaajien pääaine-, laitos- tai opintoalakohtaista jakautumista tarkastellaan yksityiskohtaisemmin raportin tiedekunnittaisissa osuuksissa. 3.3 OPINTOIHIN KÄYTETTY AIKA Vastaajat olivat oman ilmoituksensa mukaan kirjoittautuneet Helsingin yliopistoon ensimmäisen kerran keskimäärin vuonna Muita aiemmin, keskimäärin vuonna 1987, olivat yliopistoon ensimmäisen kerran kirjoittautuneet teologit ja lääketieteilijät ja muita myöhemmin, keskimäärin vuonna 1991, kasvatustieteellisessä ja eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet. Vastaajilta kysyttiin heidän omaa arviotaan vuonna 1997 suoritettuun tutkintoon johtaneiden opintojen kestosta mahdolliset välivuodet pois lukien. 11 Vuonna 1997 suoritettuun tutkintoon opiskelu oli kestänyt vastaajien arvion mukaan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla mahdolliset välivuodet pois lukien keskimäärin 4,1 vuotta, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla naisilla keskimäärin 3,9 vuotta ja miehillä 5,2 vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla naisilla ja miehillä opinnot olivat kestäneet keskimäärin 6,0 vuotta. Hieman muiden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskimääräistä opiskeluaikaa kauemmin olivat opiskelleet lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaattinaiset (6,1 vuotta) ja lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaattimiehet (6,2 vuotta) sekä eläinlääketieteen lisensiaattinaiset (6,5 vuotta) ja eläinlääketieteen lisensiaattimiehet (6,4 vuotta). 11 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden opintojen kulkua ovat vastikään tutkineet Pajala & Lempinen

11 Pisimmät opiskeluajat alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista oli teologeilla ja maatalousmetsätieteilijöillä ja lyhimmät kasvatustieteilijöillä sekä matemaattis-luonnontieteilijöillä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista pisimmät keskimääräiset opiskeluajat olivat humanisteilla, eläinlääketieteen lisensiaateilla sekä teologeilla. Opintojen keston vaihtelusta ja tutkintovaatimusten sisällöstä kertoo se, että teologien opiskelu alempaan korkeakoulututkintoon kesti keskimäärin 2,4 vuotta kauemmin kuin kasvatustieteilijöiden opinnot ylempään korkeakoulututkintoon. Jatkotutkintojen osalta opiskeluaikojen esittäminen on vaikeampaa, sillä vastaajien arviot olivat usein varsin summittaisia. Jatkotutkinnon suorittaneilla vastaajilla oli myöskin vaikeuksia hahmottaa muistinvaraisesti yliopisto-opiskelujensa kokonaiskestoa. Seuraavassa esitetään tarkemmin alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskimääräinen opiskeluaika mahdolliset välivuodet pois lukien. Ylempiin korkeakoulututkintoihin sisältyvät lääketieteen/hammaslääketieteen lisensiaatit, terveydenhuollon koulutusohjelmasta valmistuneet sekä eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet. tiedekunta, jossa tutkinto suoritettiin 1997 teologinen oikeustieteellinen lääketieteellinen humanistinen matemaattis-luonnontieteellinen kasvatustieteellinen valtiotieteellinen maatalous-metsätieteellinen eläinlääketieteellinen vuonna 1997 suoritettu tutkinto alempi ylempi korkeakoulututkinttutkinto korkeakoulu- 7,3 6,5 4,4 5,2 6,0 5,8 6,5 3,6 6,1 3,0 4,9 4,3 5,9 7,1 6,2 6,5 Taulukko 2. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden keskimääräinen yliopisto-opintoihin käyttämä aika vuosina (mahdolliset välivuodet pois lukien) suoritetun tutkinnon mukaan. 3.4 MUU KOULUTUS Vastaajista noin 37% ilmoitti suorittaneensa jonkin muun tutkinnon tai muita tutkintoja ennen vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa. Ylioppilastutkintoa ei tässä huomioitu. Miehistä 41% ja naisista 36% ilmoitti suorittaneensa jonkin muun tutkinnon tai muita tutkintoja ennen vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa. Muita useammin jonkin tutkinnon/tutkintoja ennen vuonna 1997 suoritettua tutkintoa ilmoittivat suorittaneensa lääketieteilijät ja kasvatustieteilijät, muita harvemmin erityisesti eläinlääketieteilijät, mutta myös oikeustieteilijät ja maatalous-metsätieteilijät. 8

12 ,8 25,0 58,8 37,6 28,7 48,6 39,6 25,4 37, TEOL OIK LÄÄK HUM ML KASV VALT MM ELÄIN koko HY 14,0 Kuvio 4. Tutkinnon/tutkintoja ennen vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritettua tutkintoa suorittaneet. Vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon jälkeen jonkin tutkinnon/tutkintoja ilmoitti suorittaneensa hieman alle 15% vastaajista. Miesten ja naisten välillä ei ollut juurikaan eroa. Huomioon otettiin kaikki tutkinnot aina ammatillisista tutkinnoista korkeakoulututkintoihin. Muita useammin jonkin tutkinnon/tutkintoja vuonna 1997 suorittamansa tutkinnon jälkeen olivat hankkineet humanistit ja eläinlääketieteilijät ja muita selvästi harvemmin maatalousmetsätieteellisessä ja teologisessa tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet ,8 15,4 20,2 17,5 17,2 13,3 18,6 14, ,4 6,2 0 TEOL OIK LÄÄK HUM ML KASV VALT MM ELÄIN koko HY Kuvio 5. Tutkinnon/tutkintoja vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon jälkeen suorittaneet. Lisävalmiuksia antavaa täydennyskoulutusta oli vuonna 1997 suorittamansa tutkinnon jälkeen katsonut aiheelliseksi hankkia noin 37% vastaajista. Miehistä lisävalmiuksia antavaa täydennyskoulutusta ilmoitti hankkineensa 34% ja naisista 38%. Eniten täydennyskoulutusta olivat hankkineet lääketieteellisessä ja teologisessa tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet ja vähiten matemaattis-luonnontieteellisessä ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet. 9

13 ,3 29,8 54,2 36,8 28,8 40,3 30,0 32,5 39,5 36, TEOL OIK LÄÄK HUM ML KASV VALT MM ELÄIN koko HY Kuvio 6. Lisävalmiuksia antavaa täydennyskoulutusta vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon jälkeen hankkineet. 3.5 HARJOITTELUUN JA OPISKELIJAVAIHTOON OSALLISTUMINEN Vastaajista noin kaksi kolmannesta ilmoitti suorittaneensa yliopisto-opintojensa aikana opintoihin liittyvää harjoittelua. Huomioon otettiin sekä itse hankitut että ainelaitoksen kautta saadut harjoittelupaikat. Harjoitteluun osallistumisessa oli tiedekunnittain merkittäviä eroja: eläinlääketieteilijöistä ja maatalous-metsätieteilijöistä opintoihin liittyvään harjoitteluun ilmoitti osallistuneensa yli yhdeksän kymmenestä, myös teologeilla ja kasvatustieteilijöillä harjoitteluun osallistuminen on ollut varsin yleistä. Sen sijaan oikeustieteilijöistä vain noin 22% ja humanisteista hieman vajaa puolet ilmoitti osallistuneensa yliopisto-opintojensa aikana opintoihin liittyvään harjoitteluun. Naiset olivat osallistuneet yliopisto-opintojensa aikana opintoihin liittyvään harjoitteluun huomattavasti miehiä useammin, sillä naisista peräti 71% ja miehistä vain 60% ilmoitti osallistuneensa harjoitteluun. Erot harjoitteluun osallistumisessa tiedekuntien välillä selittyvät osin harjoittelukäytäntöjen, harjoitteluresurssien sekä harjoittelun aseman erilaisuudella: tiedekunnissa, joissa harjoittelu sisältyy pakollisena tutkintoon on luonnollisesti korkea harjoitteluun osallistumisprosentti. 12 Näissä tiedekunnissa usein myös harjoittelupaikkojen määrä on kattavampi suhteessa harjoittelijamäärään kuin niissä tiedekunnissa, joissa harjoittelu ei ole pakollista. Joissakin tiedekunnissa puolestaan harjoittelujärjestelmien kirjo on suurempi ja tämä mahdollistaa useamman opiskelijan harjoitteluun osallistumisen. 12 Esimerkiksi maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa harjoittelu on pakollista kaikissa koulutusohjelmissa. 10

14 ,1 91,6 90,9 76,8 79,4 70,0 67,6 59,8 49,3 22,1 TEOL OIK LÄÄK HUM ML KASV VALT MM ELÄIN koko HY Kuvio 7. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden osallistuminen opintoihin liittyvään harjoitteluun (itse hankittu tai ainelaitoksen kautta saatu harjoittelupaikka) yliopisto-opintojen aikana. Yliopisto-opintojensa aikana ulkomailla opiskelijavaihdossa tai omatoimisesti opiskellen oli vastaajista ollut noin joka viides. Humanisteista ulkomailla oli opiskellut yli kolmannes ja oikeustieteilijöistäkin yli neljännes. Humanistien ja oikeustieteilijöiden vähäisempi osallistuminen opiskeluaikaiseen kotimaanharjoitteluun saattaa siis osin selittyä heidän aktiivisuudellaan hakeutua opiskelijavaihtoon tai muutoin opiskelemaan ulkomaille. Ulkomailla opiskelijavaihdossa tai omatoimisesti opiskelemassa olleiden naisten ja miesten määrässä ei ollut merkittävää eroa: naisista hieman vajaa viidennes ja miehistä hieman useampi ilmoitti osallistuneensa opiskelijavaihtoon tai olleensa omatoimisesti opiskelemassa ulkomailla yliopisto-opiskelujensa aikana ,4 27,3 23,3 20,6 18,2 20,1 14,7 15,1 13,5 9,4 TEOL OIK LÄÄK HUM ML KASV VALT MM ELÄIN koko HY Kuvio 8. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden osallistuminen ulkomaiseen opiskelijavaihtoon ja omatoimiseen opiskeluun ulkomailla yliopisto-opintojen aikana. Kansainväliseen työharjoitteluun oli yliopisto-opintojensa aikana osallistunut vastaajista hieman alle 9%. Muita useammin kansainvälisessä työharjoittelussa olivat olleet lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet sekä maatalous-metsätieteilijät, joista peräti lähes 28% ilmoitti osallistuneensa yliopisto-opintojensa aikana kansainväliseen työharjoitteluun. Muita selvästi harvemmin kansainväliseen työharjoitteluun olivat osallistuneet teologisessa ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet. Miehet olivat osallistuneet naisia 11

15 aktiivisemmin yliopisto-opintojensa aikana kansainväliseen työharjoitteluun miehistä lähes12% ja naisista hieman yli 7% ilmoitti osallistuneensa kansainväliseen työharjoitteluun , ,7 9,1 8,7 6,3 3,9 4,6 4,8 1,5 1,9 TEOL OIK LÄÄK HUM ML KASV VALT MM ELÄIN koko HY Kuvio 9. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden osallistuminen kansainväliseen työharjoitteluun yliopistoopintojen aikana. 4 VASTAAJIEN TYÖLLISYYSTILANNE 4.1 TYÖHISTORIA Opiskeluaikainen työkokemus Useampi kuin joka viides vastaajista ilmoitti, ettei omaa yliopisto-opintojen ajalta oman alansa työkokemusta. On tosin mahdollista, että osa alaa vastaamattomastakin työkokemuksesta on akateemista koulutusta vastaavaa vaikkei suoranaisesti liitykään kyseisen henkilön oppialaan. Opiskeluaikaisen oman alan työkokemuksen keskimääräinen pituus oli kaikki tutkinnot huomioiden noin 33 kuukautta. Miehillä oli naisia huomattavasti enemmän opiskeluaikaista työkokemusta: miehillä keskimäärin 41 kuukautta ja naisilla 28 kuukautta. Ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla opiskeluaikaista työkokemusta oli keskimäärin noin 22 kuukautta. Tutkintoasteen noustessa myös oman alan opiskeluaikaisen työkokemuksen määrä kasvoi huomattavasti, sillä lisensiaateilla oman alan työkokemusta oli keskimäärin 90 kuukautta ja tohtoreilla 97 kuukautta. Suoritetun tutkinnon mukaan tarkasteltuna eniten yliopisto-opiskelun aikaista oman alan työkokemusta oli kasvatustieteen ja teologian tohtoreilla sekä kasvatustieteen lisensiaateilla. Tohtoreiden ja lisensiaattien työkokemuksen määrää selittää luonnollisesti perustutkintoja pidemmät opiskeluajat. Vähiten oman alan työkokemusta olivat yliopisto-opintojen aikana hankkineet teologian kandidaatit ja lääketieteellisessä tiedekunnassa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneet sekä terveydenhuollon koulutusohjelmasta valmistuneet. Tämä selittyy teologien ja lääkäreiden kohdalla suurelta osin sillä, että papeiksi ja lääkäreiksi tähtäävien ei ole mahdollista toimia ammatissaan ennen tutkinnon suorittamista. Näiden ryhmien opiskeluaikainen 12

16 oman alan työkokemus selittyykin muilla omaan alaan liittyvillä töillä kuin varsinaisilla papin ja lääkärin töillä. vuonna 1997 suoritettu tutkinto alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto lisensiaatti tohtori erikoislääkäri/erikoishammaslääkäri erikoiseläinlääkäri ginen linen linen nistinen linen linen linen linen 5,5 16,0 27,7 13,1 31,1 26,6 23,6 13,5 18,1 10,5 21,2 22,5 35,9 26,7 20,4 9,3 99,5 94,7 90,0 90,5 139,7 57,0 93,3 139,1 119,7 100,9 94,7 63,6 159,5 123,1 107,0 54,0 80,9 38,0 oikeustieteel- lääketieteel- tiedekunta, jossa tutkinto suoritettiin 1997 huma- matemaattisluonnontieteel- kasvatustieteel- valtiotieteel- maatalousmetsätieteel- eläinlääketieteellinen teolo- Taulukko 3. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden yliopisto-opiskelujen aikaisen oman opiskelualan työkokemuksen määrä kuukausissa suoritetun tutkinnon ja tiedekunnan mukaan Työkokemus vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen Tutkimuksessa tarkasteltiin vastaajien työhistoriaa myös kysymällä työsuhteiden määrää vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka moni näistä työsuhteista oli akateemista koulutusta vastaavia. Keskimäärin vastaajat ilmoittivat, että heillä on ollut 2,4 työsuhdetta sen jälkeen, kun he suorittivat tutkintonsa Helsingin yliopistossa vuonna Naisilla työsuhteita oli ollut keskimäärin 2,5 ja miehillä 2,1. Mukaan luettiin mahdollinen nykyinen työsuhde sekä työ, joka vastaajilla mahdollisesti oli valmistumishetkellään. Keskimääräisesti tarkasteltuna lähes kaikki työkokemus oli vastaajilla akateemista koulutusta vastaavaa, sillä naisten 2,5 työsuhteesta keskimäärin 2,3 oli akateemista koulutusta vastaavia ja miesten 2,1 työsuhteesta keskimäärin 2,0 oli akateemista koulutusta vastaavia. Vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan tarkasteltuna eniten työsuhteita oli ollut alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla sekä erikoiseläinlääkäreillä, joiden määrä vastanneiden joukossa oli kuitenkin hyvin pieni. Vähiten työsuhteita vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeen oli ollut lisensiaatin tutkinnon 1997 suorittaneilla (keskimäärin 1,7 työsuhdetta) ja tohtorin tutkinnon suorittaneilla (keskimäärin 1,8 työsuhdetta). Seuraavassa kuviossa esitetään tarkemmin vuonna 1997 suoritetun tutkinnon jälkeisten työsuhteiden määrä (mahdolliset nykyiset ja valmistumishetken työsuhteet mukaan lukien) tiedekunnittain, mukana ovat kaikki tutkintoasteet. 13

17 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 4,5 2,9 2,6 2,5 2,4 2,3 2,4 2,1 2,2 2,1 TEOL OIK LÄÄK HUM ML KASV VALT MM ELÄIN koko HY Kuvio 10. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työsuhteiden määrä vuonna 1997 Helsingin yliopistossa suoritetun tutkinnon jälkeen. 4.2 TYÖLLISYYSTILANNE VALMISTUMISHETKELLÄ VUONNA Valmistumishetken työllisyystilanne tiedekunnan mukaan Vastaajia pyydettiin kyselylomakkeessa kertomaan omasta työtilanteestaan valmistumishetkellään vuonna 1997 valitsemalla omaa tilannettaan parhaiten kuvaava vaihtoehto. 13 Vastaajista noin puolet ilmoitti olleensa valmistumishetkellään vuonna 1997 opiskelualaansa vastaavassa työssä. Naisista opiskelualaansa vastaavassa työssä ilmoitti valmistuessaan olleensa 48% ja miehistä 54%. Lisäksi noin joka kymmenes oli valmistuessaan opiskelualaansa vastaamattomassa työssä, naisista kymmenys ja miehistä hieman alle 9%. Opiskelualaa vastaavassa työssä olivat valmistumishetkellään muita useammin lääketieteilijät, eläinlääketieteilijät sekä matemaattis-luonnontieteilijät. Muita harvemmin opiskelualaa vastaavassa työssä ilmoittivat olleensa teologit ja humanistit. Teologeilla syy lienee suurelta osin pappisviran saamiseksi edellytettävä ilmoittautuminen tuomiokapituliin, joka voi tapahtua vasta teologian maisteriksi valmistumisen jälkeen. Humanisteilla opiskelualaa vastaavassa työssä olevien vähäisyys saattaa osin selittyä sillä, että joidenkin alojen humanisteille voi olla muita vaikeampaa määritellä sitä, mitä opiskelualaa vastaava työ heidän kohdallaan merkitsee. Humanistit ilmoittivatkin valtiotieteilijöiden ohella muita useammin olleensa valmistumishetkellään työssä, joka ei vastannut opiskelualaa. Työttömänä työnhakijana valmistumishetkellä oli vastaajista 6,8%. Naisista työttömiä työnhakijoita oli 6,4% ja miehistä 7,5%. Eniten työttömiä työnhakijoita valmistumishetkellä oli 13 Jotkut vastaajista valitsivat kuitenkin useamman vaihtoehdon kyseessä oli tällöin usein selkiytymätön tai hyvinkin monitahoinen työllisyystilanne. Nämä vastaajat on sijoitettu luokkaan muu tilanne. Äitiyslomalla valmistumishetkellä olleet on kuitenkin sijoitettu luokkaan kotona riippumatta siitä, ovatko he ilmoittaneet esimerkiksi kohdassa muu tilanne olleensa äitiyslomalla vakituisesta työpaikastaan. 14

18 oikeustieteellisessä (16,4%) ja valtiotieteellisessä (10,4%) tiedekunnassa tutkinnon suorittaneissa ja vähiten matemaattis-luonnontieteellisessä (3,0%), lääketieteellisessä (2,7%) sekä eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneissa, viimeksi mainituissa ei ollut valmistumishetkellä työttömiä työnhakijoita lainkaan. Suurimmat työttömyysluvut olivat oikeustieteilijänaisilla ja miehillä sekä teologi ja valtiotieteilijämiehillä. Työpaikka oli tiedossa noin 9% tutkintoonsa valmistuvista, muita useammin teologeilla ja eläinlääketieteilijöillä. Naisista työpaikka oli valmistumishetkellä tiedossa joka kymmenennellä ja miehistä hieman yli 6%:lla. Päätoimisena perustutkinto-opiskelijana ilmoitti valmistuessaan olleensa noin 9% vastaajista. Pääasiassa tähän ryhmään kuuluvat ovat vuonna 1997 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita, jotka ovat jatkaneet suoraan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista. Päätoimisena jatko-opiskelijana oli valmistuessaan hieman vajaat 5% vastaajista. Naisista jatkoopiskelijana oli vain hieman alle 4% ja miehistä hieman yli 7% naisten jatko-opiskelijamäärää laskenee korkea äitiyslomalla olevien määrä. Selvästi keskiarvoa useammin jatko-opiskelijana ilmoittivat olleensa matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneet (lähes 12%) mutta myös humanistit ja oikeustieteilijät ylsivät jatko-opiskelijoiden määrässä yli 5%:iin. Päätoimisina aikuisopiskelijoina tutkintoon valmistuneista oli vain 0,3%. Myös yrittäjien määrä jäi alle prosenttiin, joskin maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneista yli 4% oli valmistuessaan yrittäjiä suurin osa mitä ilmeisemmin maatalousyrittäjinä. Kotona esimerkiksi äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa oli vastaajista valmistuessaan tutkintoonsa vuonna 1997 noin 5%. Naisista kotona ilmoitti valmistuessaan olleensa lähes 7% ja miehistä vain alle 1%. Kasvatustieteilijämiehet tosin ylittivät keskiarvon reilusti: heistä kotona oli valmistumishetkellään lähes 3%. Useimmin kotona olivat maatalous-metsätieteilijät ja humanistit, muita harvemmin taas oikeustieteilijät ja lääketieteilijät. Seuraavasta taulukosta ilmenee tarkemmin vastaajien tilanne tiedekunnittain valmistumishetkellä vuonna

19 tiedekunta, jossa tutkinto suoritettiin 1997 tilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 opiskelualaa vastaavassa työssä opiskelualaa vastaamattomassa työssä työpaikka tiedossa päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija (eikä työpaikkaa tiedossa) muu tilanne yhteensä teologinen oikeustieteellinen lääketieteellinen humanistinen matemaattisluonnontieteellinen kasvatustieteellinen valtiotieteellinen maatalousmetsätieteellinen eläinlääketieteellinen yhteensä 33,3% 40,8% 68,9% 37,9% 55,2% 54,1% 47,9% 45,3% 65,9% 49,5% 11,1% 13,2% 1,9% 16,7% 3,8% 8,8% 14,2% 13,5% 9,9% 15,6% 8,6% 14,0% 4,6% 7,8% 12,2% 6,7% 5,4% 15,9% 8,9% 10,4% 9,2%,8% 14,2% 11,8% 5,3% 10,8% 8,8% 6,8% 9,1% 4,4% 5,3% 4,3% 5,9% 11,6%,6% 2,9% 1,4% 4,8%,7%,7%,3%,3%,3%,4%,3% 1,5%,3%,3%,8% 4,4%,9% 5,2% 1,3% 2,3% 7,0% 4,5% 5,6% 2,9% 7,8% 4,5% 4,9% 8,9% 16,4% 2,7% 6,2% 3,0% 7,5% 10,4% 7,4% 6,8% 8,9% 4,6% 5,1% 7,3% 1,8% 5,3% 2,9% 6,1% 6,8% 5,0% 100% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 4. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 tiedekunnan mukaan. N = Valmistumishetken työllisyystilanne suoritetun tutkinnon mukaan Tutkintoasteen mukaan tarkasteltuna opiskelualaa vastaavassa työssä oltiin sitä useammin mitä ylempi tutkintoaste oli kyseessä. Tohtoreista opiskelualaa vastaavassa työssä oli valmistuessaan kahdeksan kymmenestä ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista neljä kymmenestä. Opiskelualaa vastaamattomassa työssä sen sijaan sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli jotakuinkin yhtä moni. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet olivat selvästi muita tutkintoasteita useammin työttöminä työnhakijoina valmistumishetkellään: maisterin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneista työttömänä ilmoitti valmistuessaan olleensa noin 9% kaikkien tutkintoasteiden keskiarvon ollessa alle 7%. Erikoislääkäreillä/erikoishammaslääkäreillä, erikoiseläinlääkäreillä ja tohtoreilla valmistumishetken työttömyys oli joko hyvin alhaista tai sitä ei ollut lainkaan. Työpaikka oli valmistumishetkellä tiedossa useimmiten alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Päätoimisena perustutkinto-opiskelijana olivat valmistumishetkellään muita useammin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, jotka siis todennäköisesti ovat jatkaneet suoraan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista hieman yli 8% ilmoitti olleensa valmistuessaan päätoimisena perustutkinto-opiskelijana: heidän kohdallaan kyseessä on siis joko toisen perustutkinnon suorittaminen tai se, että vastaaja on valmistumishetkellään vielä mieltänyt itsensä sen perustutkinnon suorittajaksi, jonka hän suoritti vuonna

20 Päätoimisena jatko-opiskelijana olivat muita useammin lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon vuonna 1997 suorittaneet. Lisensiaateista jatko-opiskelijoita oli noin 15% ja tohtoreista hieman yli 7%. Päätoimisia aikuisopiskelijoita oli valmistumishetkellä vain alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon sekä lisensiaatin tutkintoon valmistuneissa. Kotona äitiyslomalla ja/tai lapsia hoitamassa olivat muita useammin valmistumishetkellään ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet. Tohtoreista ja lisensiaateista kotona oli vain vajaat 2% ja erikoislääkäreistä/erikoishammaslääkäreistä ja erikoiseläinlääkäreistä ei kukaan. tilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 opiskelualaa vastaavassa työssä opiskelualaa vastaamattomassa työssä työpaikka tiedossa päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija (eikä työpaikkaa tiedossa) muu tilanne yhteensä alempi korkeakoulututkinto vuonna 1997 suoritettu tutkinto ylempi korkeakoulututkinto lisensiaatti tohtori erikoislääkäri/ erikoishammaslääkäri erikoiseläinlääkäri yhteensä 39,1% 44,5% 67,6% 79,8% 90,4% 83,3% 49,3% 12,2% 11,2% 4,8% 2,2% 1,4% 10,0% 11,0% 10,2% 2,2% 1,4% 8,9% 22,4% 8,1%,6% 1,4% 9,2% 1,1% 4,8% 15,2% 7,3% 4,8%,3%,3% 1,0%,3%,3% 1,0% 1,7%,9% 4,8% 5,9% 1,9% 1,7% 5,0% 4,5% 8,7% 2,9%,6% 1,4% 6,8% 4,2% 5,2% 6,7% 3,9% 4,1% 16,7% 5,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 5. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne valmistumishetkellä vuonna 1997 tutkintoasteen mukaan. N = TYÖLLISYYSTILANNE SYKSYLLÄ Työllisyystilanne syksyllä 2000 tiedekunnan mukaan Valmistumishetken työllisyystilanteen lisäksi vastaajilta kysyttiin työllisyystilannetta parhaiten kuvaavaa vaihtoehtoa kyselyyn vastaamishetkellä, syksyllä Vastaajista hieman yli kolme neljännestä ilmoitti olevansa työssä syksyllä Naisista työssä ilmoitti olevansa hieman alle 73% ja miehistä 82%. Työssä olevien määrä syksyllä 2000 oli suurin oikeustieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneilla. Vastaavasti pienin työssäoloprosentti oli teologisessa ja eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneilla. Eläinlääketieteilijät 14 Jotkut vastaajista valitsivat tässäkin useamman vaihtoehdon, nämä vastaajat sijoitettiin pääosin luokkaan muu tilanne. Äitiyslomalla olleet on kuitenkin aina sijoitettu luokkaan kotona, riippumatta siitä ovatko he ilmoittaneet esimerkiksi kohdassa muu tilanne olevansa äitiyslomalla vakituisesta työpaikastaan. 17

21 olivat kuitenkin selvästi muita useammin kotona esimerkiksi äitiyslomalla (26%), myös teologit ja kasvatustieteilijät olivat keskimääräistä selvästi useammin kotona. Päätoimisia jatko-opiskelijoita vastaajista oli syksyllä hieman yli 5%. Miehistä jatko-opiskelijoita oli 7% ja naisista hieman alle 5%. Jatko-opiskelijoiden määrä lienee kuitenkin todellisuudessa hieman suurempi, sillä osa jatko-opiskelijoista/apurahatutkijoista on saattanut lukea itsensä työssä oleviin. Päätoimisten perustutkinto-opiskelijoiden ja aikuisopiskelijoiden määrä oli hyvin alhainen. Yrittäjiä vastaajista oli syksyllä 2000 alle 2%, lukuun eivät kuitenkaan sisälly toiminimellä tai freelancereina työskentelevät, jotka ovat useimmiten lukeneet itsensä joko työssä oleviin tai luokkaan muu tilanne. Miehet olivat naisia useammin yrittäjinä. Selvästi muita enemmän yrittäjiä oli maatalous-metsätieteilijöissä, joista yli 6% ilmoitti olevansa yrittäjiä, luku selittyy suurelta osin maatalousyrittäjillä. Keskiarvoa enemmän yrittäjiä oli myös lääketieteellisessä ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneissa. Vähiten yrittäjiä oli oikeustieteilijöissä ja kasvatustieteilijöissä. Kotona äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa ilmoitti vastaajista olevansa noin 9%. Luku koostuu pääosin naisista, joista kotona ilmoitti olevansa 13% ja miehistä vain alle puoli prosenttia poikkeuksena kasvatustieteilijämiehet, joista lähes 3% ilmoitti olevansa kotona. Teologinaisista kotona oli 24% ja eläinlääketieteilijänaisista 29%. Työttömiä työnhakijoita vastaajista oli syksyllä 2000 yhteensä 1,6%. Miehistä työttöminä työnhakijoina ilmoitti olevansa 2,5% ja naisista 1,3%. Työttömiä työhakijoita oli eniten teologeissa, mutta myös humanistit, valtiotieteilijät ja maatalous-metsätieteilijät olivat työttömänä muita useammin. Työttömyys oli hyvin vähäistä lääketieteilijöillä, matemaattis-luonnontieteilijöillä ja kasvatustieteilijöillä. Kaikki työttömät lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet olivatkin terveydenhuollon koulutusohjelmasta valmistuneita. Eläinlääketieteilijöistä työttömänä ei ollut kukaan. Tutkimustulosten mukaan työttömyysaste on selvästi alhaisempi kuin Helsingin yliopistossa vuosina tutkinnon suorittaneilla vuonna 1999, joilla työttömyysaste oli kaikki tutkinnot huomioiden 3,1%. 15 Työttömyyttä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin seuraavan luvun jälkeisessä luvussa. Seuraavasta taulukosta ilmenee tarkemmin vastaajien työllisyystilanne tiedekunnittain syksyllä vuonna Vrt. Tilastokeskuksen ennakkotiedot Helsingin yliopistossa vuosina tutkinnon suorittaneiden (N = ) tilanteesta vuonna

22 tilanne syksyllä 2000 työssä päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija (esim. täydennyskoulutus) yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija muu tilanne yhteensä tiedekunta, jossa tutkinto suoritettiin 1997 matemaattisluonnon- maatalousmetsätieteel- eläinlääketieteel- oikeus- lääke- kasva- valtio- teologinelinelinenistinetieteellineteellinelinelinelinen tieteel- tieteel- humatustietieteel- yhteensä 69,6% 88,2% 80,4% 71,1% 70,5% 78,5% 78,8% 77,1% 60,5% 75,6% 1,5%,3% 3,3% 1,6%,4%,3% 1,0% 3,7% 3,3% 3,1% 7,1% 12,1% 1,6% 4,6% 3,1% 4,7% 5,4%,7%,8%,3%,8%,3%,4% 1,5%,7% 2,7% 1,9% 1,3%,6% 2,5% 6,1% 4,7% 2,3% 13,3% 5,9% 6,7% 10,4% 8,1% 12,3% 5,4% 7,8% 25,6% 9,1% 3,7% 1,3%,8% 2,5%,8%,6% 2,5% 2,4% 1,6% 5,9%,7% 6,3% 6,0% 3,8% 4,7% 5,0% 2,7% 4,7% 4,5% 100% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 6. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden (kaikki tutkintoasteet) työllisyystilanne tiedekunnittain syksyllä N = Työllisyystilanne syksyllä 2000 vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan Suoritetun tutkinnon mukaan tarkasteltuna työssä olivat syksyllä muita useammin tohtorit, joista yli 93% ilmoitti olevansa työssä. Myös erikoislääkäreistä/erikoishammaslääkäreistä lähes yhdeksän kymmenestä oli töissä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista noin kolme neljännestä ilmoitti olevansa töissä ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 70%. Lisensiaateista töissä oli noin 82% ja erikoiseläinlääkäreistä 60%. Päätoimisia perustutkinto-opiskelijoita oli alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 5% ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista hieman alle puoli prosenttia. Aikuisopiskelijoita oli alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista vajaa prosentti. Päätoimisia jatko-opiskelijoita oli erikoiseläinlääkäreistä viidennes (tässä on syytä huomioida erikoiseläinlääkäreiden hyvin pieni määrä), lisensiaateista noin 8% sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista hieman yli 6%. Alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittaneista jatko-opiskelijoina oli syksyllä 2000 yhteensä 4% näin ollen nämä vastaajat ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 1997 suorittamansa tutkinnon jälkeen. Yrittäjien määrä oli suurin erikoislääkäreillä/erikoishammaslääkäreillä sekä lisensiaateilla. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet ja tohtorit olivat yrittäjinä jotakuinkin yhtä usein mutta alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet sen sijaan hyvin harvoin. Erikoiseläinlääkäreissä yrittäjiä ei ollut lainkaan. Kotona äitiyslomalla tai lapsia hoitamassa oli muita useammin erikoiseläinlääkärit sekä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kotona oli hieman useampi kuin joka kymmenes vastaaja. Tohtoreista ja lisensiaateista kotona oli vain alle 2% ja 19

23 erikoislääkäreistä/erikoishammaslääkäreistä hieman yli 4%. Työttömiä työnhakijoita ja työttömyyttä käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa. 16 tilanne syksyllä 2000 työssä päätoiminen perustutkinto-opiskelija päätoiminen jatko-opiskelija päätoiminen aikuisopiskelija (esim. täydennyskoulutus) yrittäjä kotona (esim. äitiysloma, lastenhoito) työtön työnhakija muu tilanne yhteensä ylempi korkeakoulu- vuonna 1997 suoritettu tutkinto erikoislääkäri/ erikoishammas- erikoiseläin- alempi korkeakoulututkinto tutkinto lisensiaatti tohtori lääkäri lääkäri yhteensä 69,1% 73,9% 82,1% 93,3% 87,3% 60,0% 75,5% 4,9%,4% 1,1% 4,0% 6,4% 7,5% 20,0% 5,4%,6%,4%,4%,6% 2,5% 3,8% 2,2% 4,2% 2,3% 11,7% 10,2% 1,9% 1,7% 4,2% 20,0% 9,2% 2,3% 1,8%,9%,6% 1,6% 6,9% 4,4% 3,8% 2,2% 4,2% 4,6% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Taulukko 7. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne syksyllä 2000 vuonna 1997 suoritetun tutkinnon mukaan. N = Työttömyys Vastaajista 26,3% ilmoitti olleensa työttömänä työnhakijana vähintään kerran sen jälkeen, kun sai tutkintonsa vuonna 1997 suoritetuksi. Naisista 29% oli ollut valmistumisensa jälkeen työttömänä ja miehistä noin viidennes. Valmistumisen jälkeen työttömänä olivat olleet erityisesti teologinaiset ja miehet sekä oikeustieteilijä, humanisti ja kasvatustieteilijänaiset. Työttöminä olleilla työttömyysjaksojen määrä oli keskimäärin 1,5 ja työttömyysjaksojen yhteenlaskettu keskimääräinen pituus 5,5 kuukautta. Valmistuessaan tutkintoonsa vuonna 1997 vastaajista oli työttömänä 6,8%. Syksyllä 2000 työttömänä työnhakijana ilmoitti olevansa kuitenkin vain 1,6% vastaajista. Naisista työttöminä oli 1,3% ja miehistä 2,5%. Suhteellisesti eniten työttömiä oli teologisessa tiedekunnassa tutkinnon suorittaneiden joukossa ja vähiten eläinlääketieteilijöissä, joissa työttömiä työnhakijoita ei ollut syksyllä 2000 lainkaan. Myös kasvatustieteellisessä, matemaattis-luonnontieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste jäi alle yhden prosentin. Kaikki työttömänä olleet lääketieteilijät olivat terveydenhuollon koulutusohjelmassa tutkinnon suorittaneita. Seuraavassa kuviossa esitetään tarkemmin Helsingin yliopistossa vuonna 1997 tutkinnon suorittaneiden työttömyys syksyllä Mukana ovat kaikki tutkintoasteet. 16 Akateemisten työttömien työnhakijoiden elämäntilannetta on laajemmin tutkinut mm. Manninen