Pakolaiset tarvitsevat kodin.
Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan hakija Henkilö, joka hakee turvapaikkaa maasta johon on saapunut ja katsoo omaavansa edellytykset tulla määritellyksi pakolaiseksi: hengen tai vapauden menettämisen vaara, vaino. Pakolainen Henkilö, joka täyttää Geneven pakolaissopimuksen mukaiset pakolaisstatuksen edellytykset, ja jolle vastaanottajamaa myöntää turvapaikan.
Usein on kysytty miksi pakolaiset eivät palaa omiin koteihinsa? Kuva Homsin kaupungista Syyriasta. Photo: Rauli Virtanen
Turvapaikanhakijoiden määrä kasvussa Suomeen saattaa saapua 30 000, jopa 40 000 turvapaikanhakijaa tämän vuoden aikana Aikaisemmin määrä on ollut 3 000-4 000 henkilöä vuodessa 25.9. mennessä Suomeen on saapunut 14 300 henkilöä Lisääntynyt tulijoiden määrä edellyttää uusien vastaanottokeskusten perustamista Punainen Risti perustaa keskuksia maahanmuuttoviraston pyynnöstä
Turvapaikan hakeminen, normaali prosessi ULKOMAALAINEN Saapuu Suomeen ja ilmoittaa joko jo rajalla, tai mahdollisimman nopeasti sen jälkeen poliisiviranomaiselle hakevansa turvapaikkaa Suomessa VASTAANOTTAVA viranomainen selvittää hakijan henkilöllisyyden, maahantulon ja matkareitin. Hakija valokuvataan, ja sormenjäljet otetaan. Jos hakijalla ei ole yksityistä majoitusta hänet majoitetaan hakemuksen käsittelyn ajaksi vastaanottokeskukseen MIGRI eli maahanmuuttovirasto tutkii onko hakija hakenut turvapaikkaa toisesta ns. Dublin II -maasta (EU-maat, Norja, Islanti Ja Sveitsi), onko hänen perheenjäsenensä pakolaisena jossakin yo. maista, onko hänellä yo. maiden myöntämää viisumia tai oleskelulupaa, tai onko hän tullut Suomeen laittomasti jonkin yo. maan kautta. SUOMI eli maahanmuuttovirasto käsittelee hakemuksen aina, mikäli Dublin II sopimuksen ehtojen mukaiset rajoitteet eivät täyty. Hakijan puhuttelussa selvitetään hakijan perusteet kansainvälisen suojelun tarpeelle. Samalla tutkitaan, voiko hakija saada oleskeluluvan maasta poistamisen estymisen tai yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella, tai siksi, että hän on ihmiskaupan uhri. Jos hakija vetoaa muihin kuin yo. perusteisiin, hänen on jätettävä erillinen, maksullinen hakemus. Kaikki eriperusteiset hakemukset käsitellään kuitenkin kirjaamisjärjestyksessä samanarvoisina TOINEN maa on ensisijaisesti vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä, mikäli Dublin II sopimuksen ehdot täyttyvät. Maahanmuuttovirasto voi tällä perusteella tehdä päätöksen turvapaikkahakemuksen käsittelemättä jättämisestä, ja käännyttää hakijan valtioon, joka Dublin II sopimuksen perusteella on vastuussa hänen asiansa käsittelystä. Parhaillaan Euroopassa käynnissä olevassa pakolaistilanteessa Dublin II sopimuksen noudattamisesta on osin luovuttu; esim. Saksa on ilmoittanut ettei se käännytä ketään.
Turvapaikan hakeminen, normaali prosessi SUOMI käsittelee turvapaikkahakemuksen SUOMI EI käsittele turvapaikkahakemusta MYÖNTEINEN päätös syntyy. Migri myöntää hakijalle joko Turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen Suojelun tai humanitaarisen suojelun Perusteella, tai jollakin muulla Oleskelulupaperusteella. Poliisi ilmoittaa päätöksestä hakijalle. Turvapaikan saanut saa Suomen Myöntämän pakolaisen Matkustusasiakirjan ja oleskelulupakortin. Oleskeluluvan toissijaisen suojelun tarpeen perusteella saavalla on tikeus saada muukalaispassi, ns. Nansenin passi KIELTEINEN päätös syntyy. Migri ei myönnä hakijalle turvapaikkaa eikä oleskelulupaa ja tekee Päätöksen hakijan käännyttämisestä. Poliisi ilmoittaa päätöksestä hakijalle. Käännyttämisen täytäntöönpanosta vastaa poliisi. HAKIJA Saa jäädä Suomeen. Jos päätös perustui toissijaiseen suojeluun tai humanitaariseen suojeluun, hän on oikeutettu kuntapaikkaan. Kun vastaanottava kunta selviää, hän voi muuttaa vastaanottokeskuksesta uuden kotikuntansa tarjoamaan vuokra-asuntoon. HAKIJA Voi kielteisen päätöksen saatuaan hakea muutosta päätökseen Helsingin hallinto-oikeudesta. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta Korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), jos KHO myöntää valitusluvan. Myös myönteisestä päätöksestä voi valittaa; esimerkiksi oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella saanut voi valittaa turvapaikan epäämisestä.
Järjestelykeskus Valtioneuvosto päättää järjestelykeskuksen perustamisen Järjestelykeskukseen ohjataan henkilöt joilla ei ole oikeutta matkustaa ja oleskella suomessa ja jotka ilmoittavat hakevansa turvapaikkaa Järjestelykeskuksessa olevalla ei ole oikeutta liikkua keskuksen ulkopuolelle ennekuin hänet on rekisteröity Järjestely keskuksessa ollaan niin kauan kuin poliisi on saanut henkilön rekisteröinnin ja alku haastattelun tehtyä Migri ohjaa järjestelykeskuksessa rekisteröidyt henkilöt vastaanotto tai hätämajoitusyksiköihin.
Vastaanottokeskus Rekisteröinnin jälkeen turvapaikan ohjataan vastaanotto tai hätämajoitusyksikköön. Turvapaikan hakija odottaa keskuksessa asiansa käsittelyä. Henkilöllä on oikeus vapaaseen liikkumiseen kun hänen hakemuksensa on otettu vastaan Vastaanottokeskus tarjoaa asukkaille majoituksen ja peruspalvelut (sosiaali- ja terveyspalvelut) Vastaanottoraha joko 316,07 (ei aterioita) tai 92,64 (keskus tarjoaa valmiin ruuan) kuukaudessa. Vastaanottokeskus järjestää tulkki- ja käännöspalveluja turvapaikanhakijalle. Asukkailla on velvollisuus osallistua työ- ja opintotoimintaan. Turvapaikanhakijat saavat tehdä töitä 3-6 kk:n kuluttua saapumisestaan.
Mistä turvapaikanhakijat tulevat?
Mistä turvapaikanhakijat tulevat? Eniten turvapaikanhakijoita on tullut Irakista, Somaliasta, Albaniasta ja Afganistanista. Lisäksi mm. Syyriasta ja Nigeriasta. Irak: Väkivaltaisuudet pahimmillaan sitten vuoden 2006/2007 1/2014 4/ yli 44 000 siviiliä väkivaltaisuuksien kohteena Heinäkuun lopussa yli 8,6 miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa Irakissa on 3,2 miljoonaa maan sisäistä pakolaista ja yli 250 000 Syyrian pakolaista Punainen Risti avusti maassa v.2014 yli kahta miljoonaa ihmistä Syyria Neljä vuotta kestäneen konfliktin aikana on kuollut yli 240 000 ihmistä, yli miljoona ihmistä on haavoittunut Syyriassa 7,6 miljoonaa maan sisäistä pakolaista, joista puolet lapsia Naapurimaissa yli 400 000 pakolaista Humanitaarinen tilanne synkkä: yli 12,2 miljoonan ihmisen arvioidaan olevan avun tarpeessa, heistä 5,6 miljoonaa lapsia Erittäin huono turvallisuustilanne vaikeuttaa avun perille menoa tai jopa estää sen
Mistä turvapaikanhakijat tulevat? Välimeren alue Eurooppaan saapuvien siirtolaisten määrä jyrkässä nousussa Tänä vuonna heinäkuuhun mennessä Italiaan on saapunut 87 000 ihmistä, erityisesti Eritreasta ja Syyriasta Kreikkaan saapunut veneellä elokuuhun mennessä 200 000 ihmistä, suurin osa pienille turistisaarille Punainen Risti tarjoaa maahantulijoille ruokaa, juomaa, hygieniatarvikkeita, terveyspalveluita ja henkistä tukea sekä apua rekisteröinnissä ja kadonneiden perheenjäsenten löytämisessä Somalia: Pitkittynyt, yli 20 vuotta kestänyt konflikti Puolet väestöstä, n.3,2 milj. ihmistä ilman peruspalveluja, yli miljoona ihmistä ruoka-avun tarpeessa 1,1 miljoonaa maan sisäistä pakolaista Avun perille pääsy hankalaa turvattomuuden takia Punainen Risti avustaa maassa mm. ruokaturvan, puhtaan veden ja sanitaation keinoin. Lisäksi Punaisen Ristin tuella 421 500 ihmistä sai lääkintähoitoa vuonna 2014.
Tilanne Kreikassa Yli 20 0000 ihmistä saapunut Kreikkaan, ennen muuta saarille.
Tilanne Makedoniassa Makedonian Punainen Risti huolehtii Kreikasta kohti Serbiaa vaeltavista ihmisistä
Tilanne Serbiassa Pahimmillaan lähes 10 000 ihmistä päivässä on tullut Serbiaan jatkaakseen matkaa kohti Unkaria.
Tilanne Unkarissa 140 000 rekisteröitynyt. Unkarin läpi kulkeneiden määrä on arvoitus.
Tilanne Itävallassa Itävallan Punainen Risti on huolehtinut tuhansista päivässä Unkarin vastaisella rajalla.
Tilanne Italiassa Italian ja Pohjois- Afrikan väliin on hukkunut tänä vuonna jo noin 2 000 ihmistä. Selvinneitä on n. 70 000.
Miten pakolaisuus syntyy? Esimerkkinä Syyria Esim. Syyriassa poikkeuksellinen kuivuus vuosina 2006 2011 ajoi 1,5 miljoonaa ihmistä maaseudulta kaupunkeihin. Sosiaaliset jännitteet kaupungeissa, sekä hallituksen kyvyttömyys vastata tilanteeseen johtivat protesteihin Autoritaarinen hallinto tukahdutti protestiliikkeen voimatoimin Syntyi oppositio, jota vastaan hallituksen väkivaltakoneisto toimi. Oppositio ryhtyi aseelliseen vastarintaan. Osa armeijasta loikkasi opposition puolelle. Sisällissota Sisällissodan pirstoutuminen, pitkittyminen ja raaistuminen. Sisäinen pakolaisuus johti pakolaisuuteen naapurimaihin. Syyrian tilanteen toivottomuus, sodan tuhot ja pakolaisuuden näköalattomuus ajavat osan pakolaisista kohti Euroopan rajoja.
Miksi Suomen Punainen Risti on mukana? Inhimillisyyden puolesta: kaikilla yhtäläiset ihmisoikeudet Punaisen Ristin tehtävänä on auttaa heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä Pakolaiset tarvitsevat kansainvälistä apua ja suojelua Järjestöllä on kokemusta ja osaamista
Vastaanottokeskus paikkakunnalla
Harjavallan vastaanottokeskus 260 asiakaspaikkaa Avattiin elokuun loppupuolella Keskuksessa työskentelee Johtaja Terveydenhoitaja + sairaanhoitaja Sosiaalityöntekijä Kanslisti Vastaava ohjaaja 10 ohjaaja 2 yövalvojaa
Vapaaehtoiset leikittävät lapsia vastaanottokeskuksessa.
Mitä tavallinen kansalainen voi tehdä? Näille emme voi mitään: Sodat ja kriisit lähtömaissa Suomen kansainväliset sopimukset Yksittäisten ihmisten muuttopäätökset Mutta: Voimme päättää suhtaudummeko ihmisiin myönteisesti tai kielteisesti Vai rakennammeko uhkaavan tilan? Jos tervehdimme ja hymyilemme he vastaavat samalla tavalla Haluammeko että he hymyilevät meille vai pelkäävät meitä? Molempia jännittää
Kiitos, kun välität!
Mitä seuraavaksi? Omassa toimintaryhmässä: Keskustelkaa omien nuorien kanssa ja pyrkikää vastaamaan omalta osaltanne tai hakemaan tietoa heitä askarruttaviin kysymyksiin Miettikää yhdessä mitä te haluaisitte tehdä ja milloin & kuinka usein Ilmoittakaa yhteyshenkilö Punaisen Ristin nettisivujen kautta tai oman alueen piirin sähköpostiin tiedot: ketä, kuinka paljon, koska ja mitkä olisi teidän avunanto mahdollisuudet Piirit: SPR Satakunnan piiri satakunta@punainenristi.fi Keskus 020 701 2820 Pohjoispuisto 3, Pori SPR Varsinais-Suomen piiri varsinais-suomi@punainenristi.fi Keskus 020 701 2400 Kristiinankatu 10, Turku Pauliina Pensikkala puh. 020 701 2419 ja pauliina.pensikkala@punainenristi.fi
Hyviä linkkejä infoihin: Punaisen Ristin sivuilta löytyy mm. juttu nimellä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotto, jossa selvennystä termeistä eri termeistä (pakolainen, turvapaikanhakija ja vastaanottokeskus). https://www.punainenristi.fi/tutustu-punaiseen-ristiin/tyommesuomessa/turvapaikanhakijoiden-pakolaisten-vastaanotto Samoilla sivuilla on myös tietoa, miten voi auttaa: https://www.punainenristi.fi/uutiset/0828/3-tapaa-auttaaturvapaikanhakijoita SPR:n Satakunnan piirin sivuilta löytyy myös samaa infoa: https://rednet.punainenristi.fi/node/33640 Harjavallan vastaanottokeskuksen alla kohta Miten minä voin auttaa V-S piiri kohdassa Uutiset linkit koulutuksiin & muuta infoa