U 53/2016 vp - valtioneuvoston U- jatkokirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Ympäristövaliokunta 24.5.2017 Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö 23.5.2017 1
Maankäyttösektori osana ilmastoarkkitehtuuria
Suomen keskeiset lähtökohdat EU:n ilmastokehyksen tulee tukea Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toimeenpanoa: Nielujen rooli erillisenä asiakohtana Ihmisen aiheuttamat päästöt ja nielut tasapainossa tämän vuosisadan jälkipuolella Maa- ja metsätaloutta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja johdonmukaisesti; metsien kestävä käyttö ja monipuoliset ilmastohyödyt maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen, huoltovarmuus ja globaali ruokaturva 23.5.2017 3
Keskeiset lähtökohdat Asetusehdotus ei ole jäsenvaltioiden kannalta oikeudenmukainen ja tasapainoinen; Jäsenvaltioiden erilaiset tavoitteet, kansalliset lähtökohdat ja olosuhteet otettava paremmin asetuksessa huomioon. Ehdotettujen laskentasääntöjen vuoksi Suomen maankäyttösektori voi muodostua merkittäväksi laskennalliseksi päästöksi, vaikka maankäyttösektori kokonaisuudessaan olisi luonnontieteellinen nielu. Käsittelyssä on etsittävä sellaisia ratkaisuja, joka ovat laajalti jäsenmaiden hyväksyttävissä ja mahdollistavat myös Suomen kannalta tasapainoisen lopputuloksen. 23.5.2017 4
Keskeiset neuvottelukysymykset 23.5.2017 5
Suomen keskeiset muutosehdotukset Hoidetun metsämaan (metsien) vertailutason laskemisen kriteerit ja arviointiprosessi Metsien 3,5% (1990 vuoden päästöistä) kattoluvulle ei perustetta LULUCF-sektorin sisällä mahdolliset vaihtoehtoiset kattoluvun laskentaperusteet Erillinen puutuotteiden (HWP) laskenta; kannustin pitkäkestoisten puutuotteiden lisäämiselle Metsien ja puutuotteiden nieluyksiköiden hyödyntäminen rajoitettuna joustona taakanjakosektorilla (max koko EU 280 Mt CO2) 23.5.2017 6
Netherlands Austria Sweden Lithuania Belgium Czech Republic Slovakia Ireland Portugal France Latvia Finland Hungary Poland Germany Estonia Bulgaria United Kingdom Romania Greece Italy Spain Slovenia Denmark Vertailutason sitominen historialliseen käyttöasteeseen ongelmallinen 2010 2000 Metsien hakkuiden ja kasvun välinen suhde vaihtelee merkittävästi maiden välillä ja eri ajanjaksoina (Forest annual fellings as a share of increment in commercial forests (available for wood supply)) 0 20 40 60 80 100 120 http://ec.europa.eu/eurostat/documents/3217494/5733109/ks-31-11-137-en.pdf
Vertailutason laskentamenetelmän tulisi sallia kansallisissa strategioissa linjattujen politiikkatoimien vaikutukset 8
Vertailutason arviointiprosessi Kansallinen päätäntävalta vertailutason asettamisessa ja mahdollisessa uudelleen laskennassa. Vertailutasot määriteltävä ja arvioitava läpinäkyvästi. Jäsenvaltioiden asiantuntijoilla keskeinen rooli arviointiprosessissa. 23.5.2017 9
Kattoluku Kioton pöytäkirjan 2. kaudella vertailutasomenetelmä leikkaa merkittävästi metsistä saatavia laskennallista nieluhyötyä. Vastaava leikkaus todennäköinen myös 2021 jälkeen. 3,5% (perusvuoden päästöistä) kattoluvun poistaminen tai laskemisperustan muuttaminen vastaamaan paremmin maiden nielutilannetta Komission mukaan 3,5% kattoluku leikkaa pelkästään neljän maan (Suomi, Ruotsi, Itävalta, Latvia) nieluhyötyä kaudella 2021-2030 23.5.2017 10
Kattoluku, vaihtoehtoisia laskemisperusteita Nielu, keskiarvo 2013-2015 3,5% vuoden 1990 päästöistä metsäpintaalaan suhteutettu kattoluku kiinteä kattoluku, 47 prosenttia nieluista Mton CO2 Suomi -53,3-2,5-27,4-25,1 Ruotsi -53,1-2,5-34,8-25 Ranska -53,1-19,1-28,5-25 Saksa -54,7-43,6-13,6-25,7 Itävalta -3,7-2,8-4,9-1,7 Puola -39,2-16,6-11 -18,4 23.5.2017 11
Puutuotteet - Laskenta erillisenä luokkana; yhdenmukainen 2006 IPCC guidelines ja UNFCCC raportointikäytännön kanssa. - Kohtelee eri maa-alueilta (metsitysalueilta ja hoidetulta metsämaalta) saatavia puutuotteita tasapuolisesti. - Kannustaa pitkäkestoisten puutuotteiden käyttöön. - Vrt. EU jäsenmaiden 2017 raportoimat tiedot (Luke) 23.5.2017 12
1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 milj. t CO2-ekv. milj. t CO2-ekv. Maatalousmaan laskenta: vuosien 2005-2007 keskiarvo tai myöhempi ajanjakso 0,9 0,8 ruohikkoalueet 7 6 5 4 viljelysmaat 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 3 Rakennetuksi 2 1 0 Kosteikoksi Rakennetusta Kosteikosta Ruohikosta Yli 20 v. pelto Suomen viljelysmaiden ja ruohikkoalueiden päästöt 1990-2014 ja arvio vuoteen 2030 Lähde: Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 31/2017, Luonnonvarakeskus
Joustot LULUCF -sektorin sisällä metsien ja metsätuotteiden tulisi tuottaa riittävästi laskennallista ylijäämää jotta maatalousmaan ja metsäkadon päästöt saadaan kompensoitua. LULUCF sektorin nielujen nettoylijäämän rajoitettu käyttö taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttamiseen kaudella 2021-2030. Kokonaismäärä 280 Mton CO2 EU-tasolla perusteltu. Metsistä sekä mahdollisesti puutuotteista syntyvää nielujen ylijäämää tulisi voida käyttää joustona taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttamiseksi. Joustojen käyttöjärjestys selkiinnytettävä. 23.5.2017 14
Puheenjohtaja kompromissiesitys 17.5.2017 Keskittyi metsiä ja metsätuotteita koskeviin artikloihin (artiklat 8 ja 9). Tuo uusia ja monimutkaisia ratkaisuehdotuksia metsien laskentaan. Ei vastaa Suomen ongelmaan; eli metsien lisääntyvä käyttö olisi edelleen laskennallinen päästö -> LULUCF laskennallinen päästö -> ei joustoa taakanjakosektorille ja Suomen päästövähennysvelvoite kasvaisi yli 40 % Metsätuotteita ei omaksi laskennalliseksi luokakseen Maatalousmaan laskentaan ei käytännön vaikutusta 23.5.2017 15
Jatkokäsittely Neuvoston ympäristötyöryhmä 24.4.2017 pj. 1. kompromissi; 17.5. pj. 2. kompromissi kokous 23.5.2017 Ympäristöneuvosto 19.6.2017 (?) Parlamentin äänestys 12.9.2017 AGRI 30.5. ENVI 22.6. Trilogit mahdollisesti Viron pj-kaudella, yhteisymmärrys vuoden 2017 lopussa (?) 23.5.2017 16