Ihmissuhteet, seksi ja seksuaalisuus

Samankaltaiset tiedostot
Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorena työpajoilla

Biseksuaali. Kuvaa ihmisiä, jotka ihastuvat ihmiseen tämän sukupuolesta riippumatta tai jotka kykenevät ihastumaan sekä tyttöihin ja poikiin

KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina. Marita Karvinen Seta ry

Ikääntyneiden ihmisten moninaisuus ja yhdenvertaisuus

YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ. Lotte Heikkinen Nuorisotyön koordinaattori Seta ry

Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus. Marita Karvinen, Vtt Seta ry

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Seksi ja Seurustelu Sanasto

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

KAAPITATKO Miten luodaan turvallinen ja yhdenvertainen vertaisryhmä?

KAAPITATKO Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt terveydenhuollon asiakkaina

HLBT Queer Heteronormatiivisuus

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa

Mies ja seksuaalisuus

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Vähemmistönä vähemmistössä. Soveltavan liikunnan päivät

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus sateenkaarinuoren tukeminen. Marita Karvinen Seta ry

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

MITEN VOIN TUKEA koulutuspäivä

ARTIKKELI 1 MONINAINEN IHMINEN

EDUCA SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Nainen ja seksuaalisuus

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen -hanke

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Identiteetin rakentuminen nuoruusiässä Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Sukupuoli. Sukupuolielämää? Sex? Sukupuoli? Seksuaalisuus? Seksi? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt?

JÄNNITTEINEN BISEKSUAALISUUS PARISUHDEPUHEESSA

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

värejä harmaaseen arkeen! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet työelämässä

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja

Seta ry Pasilanraitio 5, Helsinki Tampere Lotte Heikkinen, Seta

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Rakastatko minua tänäänkin?

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

AHDISTELUA JA VALLAN VÄÄRINKÄYTTÖÄ Häirintä urheilussa. Johanna Hentunen Tutkija SUEK / LIKES-tutkimuskeskus

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Ei kai taas kaappiin?

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat

Mitä seksuaalisuus on?

Sateenkaariperheet asiakkaina

Sananselityspeli. Kuvaus: Oppilaat selittävät American Vagabond elokuvan teemaan liittyviä

Opas sateenkaariperheen lapselle

Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Seksuaalinen häirintä työelämässä

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

Sateenkaariperheet ja moninaisuuden kohtaaminen

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen hoitotyössä

Seksuaalikasvatus Poikien, miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksioppaan. lisälehdet. Mitä terveydenhoitajasi ei kertonut

Nuori? Lhbtiq*? Innokas?

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?

Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana

Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät

Identiteetistä ja seksuaalisuudesta nuorille miehille

SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

Syömishäiriöt ja seksuaalisuus. Marika Leppänen, sairaanhoitaja & seksuaalineuvoja ( )

Alueelliset nuorisotyöpäivät Peräpohjolan Opistolla

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä Maria Kurki-Hirvonen

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

Miesten kokema väkivalta

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

Identiteetti, ennakkoluulot ja kohtaaminen

SEKSUAALI- VÄHEMMISTÖÖN KUULUVA HIV-POTILAS TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA. Jussi Nissinen

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

Transkriptio:

Ihmissuhteet, seksi ja seksuaalisuus Jokainen on seksuaalinen omalla tavallaan, eikä seksuaalisuutta vähennä sairaus, vamma tai ikääntyminen. Ihmisen seksuaalisuuteen voi vaikuttaa jokin erityispiirre, mutta se ei ole määräävin osa hänen seksuaalisuuttaan. Parhaimmillaan seksuaalisuus antaa mahdollisuuden nauttia läheisyydestä ja seksuaalisesti mielihyvää tuottavista kokemuksista mielessä ja kehossa. Seksuaalinen suuntautuminen on itsemäärittelykysymys Seksuaalinen suuntautuminen kertoo, ketä tai keitä kohtaan ihminen tuntee seksuaalista vetovoimaa. Seksuaalinen suuntautuminen on itsemäärittelykysymys. Kukaan toinen ei voi nimetä toista ihmistä homoksi, lesboksi, heteroksi tai biseksuaaliksi. Ihmisellä itsellään on oikeus määritellä itsensä oikeaksi kokemallaan tavalla tai jättää kokonaan määrittelemättä. Seksuaalinen suuntautuminen on ominaisuus, joka kertoo siitä, kehen ihminen ihastuu, rakastuu, tuntee emotionaalista tai eroottista vetovoimaa. Seksuaalinen suuntautuminen määritellään tunteiden kohteen ja oman sukupuolen pohjalta, mikä ei tee siitä aina yksiselitteistä asiaa. Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus on käsite, jolla viitataan koko siihen suuntautumisten kirjoon, mitä ihmisillä on.

Henkilöä, joka rakastuu ns. vastakkaiseen sukupuoleen nainen mieheen ja mies naiseen sanotaan yleisesti heteroksi. Jos henkilö rakastuu oman sukupuolen edustajaan, käytetään termiä homo tai lesbo. Homolla voidaan tarkoittaa miespuolista homoa tai homoa sukupuolesta riippumatta, lesbo on naispuolinen homo. Biseksuaali on henkilö, joka tuntee emotionaalista ja/tai eroottista vetovoimaa sekä miehiä että naisia kohtaan tai joka ihastuu ihmiseen tämän sukupuolesta riippumatta. Panseksuaali eli panseksuaalinen ihminen tuntee seksuaalista tai/ja emotionaalista vetoa kaikkia sukupuolia olevia ihmisiä kohtaan. Kiinnostuksen kohteen sukupuolella ei ole heille merkitystä. Monet panseksuaalit kokevat, että termi vapauttaa luokittelemasta seksuaalisen kiinnostuksen kohteita sukupuolen mukaan. Termit panseksuaalisuus ja biseksuaalisuus ovat osittain päällekkäisiä. Monet, etenkin nuoret, identifioivat itsensä sanalla queer. Määritelmän mukaan queer pakenee määritelmiä, joten emme voi tietää, mitä tämä identiteetti kätkee taakseen, tämä on useimmiten queer-henkilön tarkoituskin. Joskus lyhenteellä Q voidaan tarkoittaa englannin kielistä sanaa questioning. Sillä voidaan viitata sekä siihen, että henkilö kyseenalaistaa koko ihmisten seksuaalisen suuntautumisen määrittelyn mielekkyyden että siihen, että henkilö etsii omaa seksuaalista suuntautumistaan. Aseksuaalisuus ei kaikille ole seksuaalinen suuntautuminen, koska homo, bi tai hetero voi olla aseksuaali; tällöin hän tuntee emotionaalista vetoa henkilöön, mutta ei halua seksuaalista kanssakäymistä. Toisille se voi olla seksuaalinen suuntautuminen ja identiteetti. Ihmiset alkavat hahmottaa omaa seksuaalista suuntautumistaan hyvin eri-ikäisinä. Monella aikuisella homolla muistot lapsuudesta kertovat, että he ovat aina olleet homoja. Toisaalta seksuaalinen suuntautuminen voi muuntua elämänkaaren aikana erityisesti naisilla joten ikääntyneetkin voivat havaita itsessään ennen tuntemattomia eroottisia ja emotionaalisia tuntemuksia samaa

sukupuolta kohtaan. Yleisintä on, että seksuaalinen suuntautuminen kirkastuu murrosiästä lähtien. Tutkimukset viittaavat siihen, että osa hlb-nuorista osaa nimetä kokemuksensa entistä aikaisemmin. Monella nuorella, etenkin naisilla, oma seksuaalisen suuntautumisen identiteetti kirkastuu vasta nuorena aikuisena. Ei siis ole olemassa yhtä yleistä kehityspolkua seksuaalisen suuntautumisen suhteen. Onko homo vai hetero ei myöskään ole mustavalkoinen asia. Monella heteroksi itsensä määrittelevällä voi olla seksuaalista halua samaa sukupuolta kohtaan ja osa on harrastanut seksiä samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa. Moni lesbotyttö ja nainen on harrastanut ja harrastaa seksiä miesten kanssa, mutta identifioi silti itsensä lesboksi. Seksuaalinen suuntautuminen identiteettinä ei siis ole suoraan suhteessa seksikäyttäytymiseen. Toiset määrittelevät itsensä seksuaalivähemmistöön kuuluviksi paljon ennen kuin heillä on edes seksikokemuksia. Seksuaalista mielenkiintoa samaa sukupuolta kohtaan on huomattavasti suuremmalla osalla ihmisiä kuin vain niillä, jotka määrittelevät itsensä hlb-ihmisiksi. Voi olla, että 100 % heteroita ja 100% homoja on vain vähemmistö ihmisistä. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole valinta, eikä se ole tahdonalainen asia. Seksuaalinen suuntautuminen ei myöskään välttämättä ole ihmisen seksuaali-identiteetti, vaan esimerkiksi homous voi olla hyvin vahvasti sosiaalinen identiteetti. On harhaa luulla, että se, mikä erottaa seksuaalivähemmistöt heteroista on seksi tai seksuaalisuus. Sekä ihastuminen, rakastuminen ja seksikäyttäytyminen ovat loppujen lopuksi samanlaisia ihmisillä seksuaalisesta suuntautumisesta riippuen. Erona on yhteiskunnan suhtautuminen samaa ja eri sukupuolta olevien suhteisiin. Yhteiskunnassamme vallitsee vahva heteronormi. Heteroolettamuksen lähtökohta on, että kaikki ihmiset ovat heteroita, ellei muuta tule ilmi. Kun olettamukseen lisätään normi, tulee siitä

muotti, siitä minkälainen ihmisen tulisi olla: heteronormi määrää, että heterous on parempi, luonnollisempi ja toivotumpi vaihtoehto kuin seksuaalivähemmistöön kuuluminen. Pojat ihastuvat tyttöihin ja tytöt poikiin. Poika, joka ihastuu poikaan ja tyttö, joka rakastaa tyttöä, nähdään erilaisina ja poikkeavina. Normit ovat kulttuurimme tuotoksia, ne eivät synny tyhjiössä, eikä niitä voi laeilla luoda. Normeja voidaan muuttaa. Kun ymmärretään, kuinka rajoittavia tietyt normit ovat, voimme lähteä purkamaan niitä. Kun ymmärretään, kuinka tietyt normit rajoittavat turhaan ihan kaikkien elämää haitallisesti, voimme löytää motivaation normien muuttamiselle. Kiusaaminen, syrjintä ja jopa väkivalta ovat yleisempiä hlb-ihmisiä kuin heteroita kohtaan. Homo- ja bifobialla tarkoitetaan pelkoa ja vastenmielisyyden tunteita seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Fobiat ovat irrationaalisia tunnetiloja, jotka liittyvät usein pelkoon tuntemattomasta. Seksuaalivähemmistöihin liitetään tiedon puutteessa paljon myyttejä. Kaikkien homojen ajatellaan olevan naismaisia, jotkut liittävät homouden pedofiliaan, positiivisena ennakkoluulona homojen ajatellaan olevan trenditietoisia sisustajia. Lesbojen ajatellaan vihaavan miehiä tai haluavan itse olla miehiä. Biseksuaaleja koskeva myytti on heidän yliseksuaalisuutensa kaikki kelpaa ja kykenemättömyys sitoutumiseen. Jotkut ennakkoluuloista ja stereotypioista voivat pitää paikkaansa, mutta seksuaalivähemmistöryhmien sisäinen moninaisuus on niin valtava, että yleistyksiä ei kannata tehdä. Homo ei ole haukkumasana, vaan ihmisen identiteetti. Homotteluun ei saisi suhtautua välinpitämättömästi, vaan kaiken nimittelyn suhteen käytäntönä tulisi olla nollatoleranssi. Jos homottelua ilmenee, voidaan siihen puuttua muun muassa perehtymällä siihen, mitä homo ja homous merkitsevät. Voidaan myös miettiä, mitä itse asiassa halutaan ilmaista, kun homotellaan.

Seksuaalivähemmistöjen syrjintäsuoja ja yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite viranomaisille on kirjattu yhdenvertaisuuslakiin. Kavereita ja ystäviä Ystävyys tarkoittaa kahden tai useamman ihmisen välistä ihmissuhdetta, jota pidetään tuttavuutta läheisempänä tosin molemmissa on eritasoista läheisyyttä. Ystävyyttä ja tuttavuutta ajatellaan usein saman jatkumon osina. Ystävyyttä tutkitaan sosiologian, sosiaalipsykologian, antropologian, filosofian ja zoologian menetelmin. Ystävyyssuhteista on esitetty useita tieteellisiä teorioita, kuten sosiaalinen vaihtoteoria, pääomateoria ja kiintymyssuhdeteoria. Ystävyydessä esitetään usein esiintyvän seuraavia käyttäytymistapoja: altruismi: epäitsekäs toiminta toisen auttamiseksi sympatia ja empatia

rehellisyys keskinäinen ymmärrys ja myötätunto toisen seurasta nauttiminen luottamus myönteinen vastavuoroisuus mahdollisuus olla oma itsensä, ilmaista tunteitaan ja tehdä virheitä ilman tuomitsemisen pelkoa. Huopa aavikolla Intiaanien vanhan sanoman mukaan toisen ihmisen kanssa eläminen on samanlaista kuin yöpyminen huovan kanssa aavikolla. Ilman huopaa paleltaa ja huovan kanssa on liian kuuma. Ihmissuhteet tuottavat elämään kaikkein suurimman ilon, mutta myös surumme johtuvat usein ihmissuhteista. Rehellisyys, luottamus ja uskollisuus ovat tärkeimpiä ihmissuhteisiin liittyviä hyveitä. Jos pettää ystävän luottamuksen, suhteeseen tulleen särön korjaaminen voi olla vaikeaa. Mahdotonta se ei silti ole.