IOY:n päivät Turussa 8. 9.11. 2013 Turun iltalukio Eskelinkatu 4, 20100 TURKU Hatice Kütük MAI- ja OMO -opettaja
Perustettu vuonna 1998 Toiminnan tavoitteita: moniarvoisuuden edistäminen kotoutumisen tukeminen kulttuurien välisten kohtaamisten mahdollistaminen Yhdistys ylläpitää avoimen toiminnan keskusta Intercultural Centeriä
Toimii Varissuolla, kirjaston alakerrassa osoitteessa Nisse Kavon katu 3 Tila on matalan kynnyksen kohtauspaikka kaikille Varissuolaisille Yhteistyössä kirjaston kanssa lukusali Tiloja käyttävät eri maahanmuuttajayhdistykset sekä Luuppi, Naiskeskus ja KOTO-toiminta
Maahanmuuttajayhdistysten omaa toimintaa iltaisin ja viikonloppuisin Esimerkkejä tiloissa kokoontuvista ryhmistä: Afgaanien musiikkiryhmä Vietnamilaisten kulttuurikerhon tanssiryhmä Oman kielen opetusta esim. irakilaisille ja tunisialaisille Somalinaisten tasa-arvoryhmä Bosnialaisten lasten kerho
Neda Pitkäaikaistyöttömille ja vaikeasti työllistyville Harjoittelua siivous-, keittiö- ja kahvilatoiminnassa Avointa ohjausta Mahdollisuus suorittaa hygieniapassi ELY-keskuksen ja Turun kaupungin rahoitus
Kuntouttava työtoiminta Vaikeasti työllistyville ja pitkäaikaistyöttömille Ensisijaisesti yli 40-vuotiaille TE-keskus ohjaa asiakkaat palveluun Työtoiminnassa harjoitellaan käsitöitä, keittiö- ja siivoustaitoja, suomen kieltä sekä ATK:ta Turun kaupungin ostopalvelu
IKU Kulttuurien välisen toiminnan kehittämiseksi Avoimia tapahtumia sekä viikkotoimintaa Toiminta on monenvälistä, avointa ja uutta innovoivaa RAY:n tukemaa projekti Projekti sisältää: taidepaja, kävelyryhmä, lukusali, kahvila, kulttuurikuukaudet, kokkikerho, tanssiryhmä sekä luku- ja kirjoitustaito-opetusta
Kulttuurien kohtaamista Suvaitsevaisuutta ja joustavuutta Oman maailmankuvan laajentamista
Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan 31.12.2012 Lähde: Väestörakenne 2012, Tilastokeskus
11 Turun muunkieliset, ruotsinkieliset ja ulkomaalaiset 1990 2010 Turun muunkielisten määrä kasvoi vuoden 2010 aikana yli 900 hengellä ja oli joulukuun lopussa 13 444. Turun ulkomaalaisten (passin mukaan) määrä oli 8 900. Lähde: Tilastokeskus 11.11.2013
Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2002 ja 2012 Lähde: Väestörakenne 2012, Tilastokeskus
Turun muunkielisten osuus koko väestöstä eräillä pienalueilla 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Varissuo Lauste Halinen Vaala Pansio Länt. Kohmo Pansio It. Harittu Härkämäki-Jyrkkälä Asuin-Runosmäki Yo-kylä Yliopisto I Asuin-Räntämäki Asuin-Perno Paaskunta Länsi-Maaria- Länsinummi Itäranta Pääskyvuori Ilpoinen Kauppatori VI Kurala Sirkkala I 11,2 10,8 10,3 10,0 9,1 9,1 8,9 8,5 7,4 6,1 5,1 5,0 4,9 4,6 3,5 2,7 16,1 15,7 14,9 14,1 24,1 Koko kaupunki 7,1 % 26,8 34,7 Lähde: Turun kaupunki tilastot ja tutkimukset/lemmetyinen Tilastokeskus
14 Turun muunkielisten (13 444) ja ulkomaalaisten (8 900) suurimmat ryhmät joulukuussa 2010 Muunkieliset (muu kuin suomi tai ruotsi) Ulkomaalaiset (passin mukaan) Lähde: Tilastokeskus 11.11.2013
15 Varissuon väestö iän ja äidinkielen maaliskuun lopussa 2011 >100 95-100 90-94 85-89 80-84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 0-4 Suomi tai ruotsi Muu 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Alle 55-vuotiaiden enemmistö on muunkielisiä. Muunkielisten osuus koko väestöstä 37,1 % Lähde: Tilastokeskus 11.11.2013
Päiväperusopetuksessa 12642 oppilasta, joista 1317 vieraskielisiä eli 10,4% Alueellisia eroja: eniten vieraskielisiä oppilaita: VAR, KAN, LAU // RUN, NUM, PAN, AUN, C.O.MALM Oppilaat puhuvat suomen, ruotsin, viittomakielen ja saamen lisäksi 71 eri kieltä Kuusi suurinta kieliryhmää: arabia 220 // somali 194, venäjä 158, kurdi 118, viro 110 // albania 81
Yhteensä 34 opettajaa Kaksoisroolissa eli sekä OMO- että MAI-opettajana 18 opettajaa 14 päätoimista ja 20 sivutoimista opettajaa 17 pääkoulua Lisäksi omakieliset koulunkäyntiavustajat (OMA) 4 avustajaa kielet: arabia, venäjä ja 2 x somali 4 pääkoulua, joista kolmessa OMOja MAI-opettajia Yhteensä 18 pääkoulua
http://mai.moped.fi http://www.moped.fi Vuodesta 1987 alkaen Oma äidinkieli / kotikieli / ylläpitokieli Opetusta annetaan 22 kielessä: albania, arabia, bosnia, dari, englanti, espanja, hollanti, italia, kiina, kurdi, lingala, persia, puola, ranska, saksa, somali, thai, turkki, unkari, venäjä, vietnam ja viro 1-15 ryhmää/ kieli Pää- ja sivutoimisia opettajia
Oma äidinkieli on lapselle tärkeä, koska: - Se on perusta, jolle lapsen ajattelun ja tunneelämän tasapainoinen kehitys rakentuu - Kielen kautta lapsi saa juuret sekä siteet perheen ja suvun kulttuuritaustaan - Vahva ensikielen taito tukee toisen kielen oppimista ja edistää koulumenestystä - Kehittää päättelytaitoja ja luovaa ajattelua sekä lisää älyllistä joustavuutta Koulussa on hyvä osoittaa, että monikielisyys on arvokas ja tavoittelemisen arvoinen asia.
Opetusta eri oppiaineissa omalla äidinkielellä Opetusta annetaan 16 kielellä: albania, arabia, bosnia, espanja, kiina, kurdi, lingala, persia, puola, romania, somali, thai, turkki, venäjä, vietnam ja viro Ensisijaisesti tehostetun tuen oppilaille
Opetushallituksen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien opintomenestys vaihtelee huomattavasti kulttuuritaustan, Suomessa olon ajan ja suomen kielen taidon mukaan. Matemaattisissa aineissa maahanmuuttajat pärjäävät hyvin, mutta heillä on tarvetta tukiopetukseen äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Heikoimmat keskiarvot olivat EU:n ulkopuolelta tulleilla maahanmuuttajilla. Heistä yli 15 prosenttia jätti hakematta toisen asteen koulutukseen, jäi sen ulkopuolelle tai keskeytti sen. Suurin ero on humanitaarisen ja työperäisen maahanmuuton välillä, kertoo opetusneuvos Leena Nissilä opetushallituksesta.
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne, jotka tulevat Suomeen juuri perusopetuksen päätösvaiheessa. Heidän kielitaitonsa jää usein vajaaksi. Mitä kauempaa kielellisesti ja kulttuurisesti tullaan, sitä kauemmin oppiminen vie. Tytöt menestyivät koulussa poikia paremmin. Maahanmuuttajat suhtautuu opiskeluun myönteisesti Taloudelliset resurssit puutteellisia, kodin ja koulun yhteistyö koetaan pulmalliseksi Keskimäärin maahanmuuttajien osaaminen eri oppiaineissa on heikompaa kuin suomenkielisten, mutta heidän suhtautumisensa opiskeluun on myönteisempää kuin kantaväestön. Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus - tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä, s. 12, Opetushallitus, 2008.
Koko väestön ja ulkomaalaisten työttömyysasteet 2002-2011 Lähde: Tilastokeskus 2011
Tausta vaikuttaa eriarvoisuuteen Suomeen muuttaa erilaisia ihmisiä korkeasti koulutetuista luku- ja kirjoitustaidottomiin henkilöihin sekä työn takia muuttavista pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Eriarvoisuuden kannalta tärkeä ryhmä on haavoittuvassa asemassa olevat, kuten esimerkiksi konfliktimaista tulleet, muutoin traumaattisia kokemuksia omaavat ja hyvin vähän koulutusta saaneet henkilöt. Näillä ryhmillä eriarvoisuus näkyy alempana koulutustasona, korkeampana työttömyytenä, matalampana tulotasona ja joiltakin osin myös heikompana terveytenä samanikäiseen koko väestöön verrattuna. Maahanmuuttajat kokevat usein myös syrjintää työnhaussa, työsuhteessa ja asunnon haussa.
Joka viides toimistosiivooja ulkomaista syntyperää Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan syntyperältään ulkomaisista henkilöistä työskenteli määrällisesti eniten toimistosiivoojina (noin 8 400) vuonna 2011. Muita tyypillisiä ammattiryhmiä: myyjät, talonrakentajat, ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt. Yleisinä taustamaina ovat; Viro: toimistosiivoojia ja talonrakentajia Venäjä: myyjiä Turkki: ravintolaesimiehiä ja vuoropäälliköitä Ulkomaalaistaustaisista ravintolaesimiehistä ja vuoropäälliköistä noin 84 prosenttia ja talonrakentajista noin 16 prosenttia oli yrittäjiä.
Ulkomaista syntyperää olevien työllisten yleisimmät ammattiryhmät taustamaittain vuonna 2011 Kuviossa on ulkomaalaistaustaisten työllisten viisi yleisintä ammattiryhmää ja viisi suurinta taustamaata.
Työllisten ammattirakenne syntyperän mukaan vuonna 2011, %
Britannialaistaustaiset myynti-, markkinointi- ja kehitysjohtajina Turkkilaistaustaiset työskentelivät hotelli- ja ravintolajohtajina Saksalais- ja britannialaistaustaisilla kymmenen yleisimmän ammattiryhmän joukossa oli useita eri erityisasiantuntijatason ammattiryhmiä. Erityisasiantuntija-ammateissa ulkomaalaistaustaisia mm. yliopisto- ja korkeakouluopettajina, systeemityönerityisasiantuntijoina ja lääkäreinä.
Usealle taustamaalle yhteisiä ammattiryhmiä esimerkiksi lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat sekä rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät. Työttömyystilanne: Alhaisin kenialaisilla (4,0 prosenttia), nepalilaisilla (6,7 prosenttia) ja intialaisilla sekä alankomaalaisilla (7,2 prosenttia) Korkein työttömyysaste oli Sudanin, Somalian, Irakin, Afganistanin ja Myanmarin kansalaisilla. Näiden maiden kansalaisten työttömyysaste oli kaikilla yli 50 prosenttia.
Tulevaisuuden Suomi Mihin ajaudutaan? - Kohtaako työvoiman tarjonta ja kysyntä? - Auttaako työvoiman hankinta ulkomailta? - Heijastaako integroitumisen suuret erot ennakkoluulojamme?
KIITOKSET JA RUUSUT Hatice Kütük MAI opettaja 041 507 3676 Hatice.kutuk@turku.fi