Luottamushenkilöiden perehdyttämiskoulutus I Kokouskäytännöt Kaarinassa Hallintojohtaja Päivi Antola Hallinnon asiantuntija Sari Vahtera
Esityksen sisältö kunnan päätöksentekomenettelyn säädöspohja toimivallan jako otto-oikeus toimielinten kokoukset kokouksen järjestäytyminen yksittäisen asian kokouskäsittely vastuu päätöksestä ja eriävä mielipide pöytäkirja luottamushenkilön asema muita käytäntöjä (vuosisuunnitelma, luottamushenkilöille - sivusto) esteellisyys julkisuus 8.5.2017
Kunnan päätöksentekomenettelyn säädöspohja 1. Suomen perustuslaki 2. Hallintolaki hyvän hallinnon perusteet 3. Kuntalaki ja hallintosääntö Lisäksi. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa, Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, Henkilötietolaki, Kielilaki, Kuntarakennelaki, Vaalilaki, Laki kunnallisesta viranhaltijasta, Valtionosuuslait, Sektorilainsäädäntö (sosiaali- ja terveys, opetus, kulttuuri, liikunta.), Sopimusoikeus, Vahingonkorvausoikeus, Laki julkisista hankinnoista, Työoikeus, Tasa-arvolaki, Yhdenvertaisuuslaki 26.5.2017
Kunnan päätöksentekomenettelyn säädöspohja 1. Suomen perustuslaki Oikeusvaltioperiaate ( 2) Perusoikeus hyvään hallintoon ( 21) Julkisuusperiaate ( 12) Vaali- ja osallistumisoikeudet ( 14) Oikeus omaan kieleen ( 17) Vastuu virkatoimista ( 118) 8.5.2017
Kunnan päätöksentekomenettelyn säädöspohja Oikeusvaltioperiaate ja hallinnon lainalaisuus ( 2) Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia Toimivaltainen viranomainen tekee päätökset Säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan Perusoikeus hyvään hallintoon ( 21) Oikeus saada asia käsitellyksi asianmukaisesti ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa viranomaisessa Käsittelyn julkisuus Oikeus tulla kuulluksi Päätöksen perusteleminen Oikeus hakea muutosta riippumattomalta tuomioistuimelta 8.5.2017
Kunnan päätöksentekomenettelyn säädöspohja Julkisuusperiaate ( 12) Viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Huom. Yksityisyyden suoja -> tietojen salassapito Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta Vaali- ja osallistumisoikeus ( 14) Edistettävä yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon Oikeus omaan kieleen ( 17) Kaksikieliset kunnat Vastuu virkatoimista, ns. virkavastuu ( 118) Viranhaltijat ja luottamushenkilöt toimivat virkavastuulla eli vastaavat toimiensa lainmukaisuudesta Rangaistusseuraamus, vahingonkorvausvastuu: virka-aseman väärinkäyttö, virkasalaisuuden, virkavelvollisuuden rikkominen 8.5.2017
Kunnan päätöksentekomenettelyn säädöspohja 2. Hallintolaki- hyvän hallinnon perusteet Yhdenvertaisuusperiaate Tarkoitussidonnaisuuden periaate Objektiviteettiperiaate Suhteellisuusperiaate Luottamuksensuojaperiaate 8.5.2017
Kunnan päätöksentekomenettelyn säädöspohja Yhdenvertaisuusperiaate Syrjinnän kielto Esim. ikä, sukupuoli, kieli, uskonto, vakaumus Päätöksenteon johdonmukaisuus Samanlaiset tapaukset, sama ratkaisu Aiemman hallintokäytännön muuttaminen perustellusta syystä Tarkoitussidonnaisuuden periaate Toiminnassa ei saa olla vääriä vaikuttimia Harkintavaltaa ei saa käyttää väärin 8.5.2017
Kunnan päätöksentekomenettelyn säädöspohja Objektiviteettiperiaate Asiallinen ja puolueeton toiminta Esteellisyysperusteet Suhteellisuusperiaate Toimenpiteet mitoitettava oikein tavoiteltavaan päämäärään nähden Luottamuksensuojaperiaate Yksilön voitava luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä hallintopäätösten pysyvyyteen 8.5.2017
Kunnan päätöksentekomenettelyn säädöspohja 3. Kuntalaki ja hallintosääntö Kuntalaissa kunnan kokousmenettelyn perusteet Hallintosäännössä käytännön menettelysäännöt I. Hallinnon ja toiminnan järjestäminen II. III. IV. Talous ja valvonta Valtuusto Päätöksenteko- ja hallintomenettely V. Luottamushenkilöiden taloudellisten etujen perusteet 8.5.2017
Toimivallan jako Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta ja käyttää kunnan päätösvaltaa Valtuusto voi siirtää toimivaltaansa hallintosäännöllä Toimivaltaa voidaan siirtää Hallitukselle, lautakunnille, johtokunnat, jaostot, toimikunnat (poikk. Vaikuttamistoimielimet) Viranhaltijoille Luottamushenkilöille Valtuusto ei voi tämän jälkeen ottaa siirtämäänsä asiaa ratkaistavakseen Toimielin/ viranhaltija, jolle toimivalta on siirretty, ei voi siirtää asiaa valtuuston ratkaistavaksi =Toimivaltarajojen jäykkyyden periaate Valtuusto voi antaa hallintosäännössä myös oikeuden toimivallan edelleensiirtämiseen HS: Lautakunta voi siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Se, jolle toimivalta on edelleen siirretty, ei voi enää siirtää toimivaltaansa edelleen. 8.5.2017
Otto-oikeus = asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi Delegoinnilla järjestetään toimivaltasuhteet ennen päätöksentekoa Otto-oikeus mahdollinen vasta päätöksenteon jälkeen Otto-oikeuden rajoitukset Lupa-asiat, yksilöön kohdistuvat opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asiat Vain kuntalain perusteella siirretyt asiat Otto-oikeus kaupunginhallituksella ja lautakunnilla Ottopäätöksen voivat tehdä kaupunginhallitus, lautakunnat, niiden puheenjohtajat, kaupunginjohtaja, esittelijät Ottopäätös on tehtävä viimeistään oikaisuvaatimusajan kuluessa N. 1 kk 8.5.2017
Otto-oikeus = asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi Otto-oikeuden käyttämisellä asia siirtyy kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi Tehdään uusi päätös Aiemmin tehty päätös voidaan pysyttää, kumota, muuttaa Asia voidaan palauttaa päätöksen tehneen viranomaisen käsiteltäväksi Ks. esitylistan pykälä Toimielinten pöytäkirjat ja viranhaltijoiden päätökset 8.5.2017
Toimielinten kokoukset Kokousmenettelyä koskevat säännökset Kuntalaissa (erit. valtuusto) Hallintosäännössä (ks. Luku 15 Kokousmenettely) Kaupunginhallitus valmistelee asiat valtuustolle Poikk. tilapäinen valiokunta, tarkastuslautakunta Muissa toimielimissä asiat valmistellaan esittelijän johdolla Toimielimen päätöksentekotavat: Varsinainen kokous Sähköinen kokous Sähköinen päätöksentekomenettely 8.5.2017
Toimielinten kokoukset Kokouskutsu ja esityslista Valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin kun valtuuston pj. katsoo sen tarpeelliseksi Jos kaupunginhallitus vaatii tietyn asian käsittelyä varten Jos vähintään ¼ valtuutetuista pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten Muut toimielimet kokoontuvat päättäminään aikoina ja myös milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten 8.5.2017
Toimielinten kokoukset Kokouskutsu ja esityslista Kokouskutsun antaa puheenjohtaja, jos pj. estynyt varapuheenjohtaja Kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat Määrää viimekädessä esityslistalle otettavat, kokouksessa käsiteltävät asiat Esityslista lähetetään yleensä kokouskutsun yhteydessä Selostus käsiteltävistä asioista Asiaotsikko, selostus asiasta sekä päätösehdotus, merkintä salassapidettävistä asioista 8.5.2017
Toimielinten kokoukset Kokouskutsussa mainitsemattomat ja valmistelemattomat asiat Valtuusto Jos ei ole mainittu kokouskutsussa, mutta on valmisteltu Valtuusto voi ottaa käsiteltäväkseen enemmistöpäätöksellä Asian kiireellisyys! Jos ei ole mainittu kokouskutsussa, eikä valmisteltu Valtuuston oltava yksimielinen käsiteltäväksi ottamisesta Muut toimielimet Joko esittelijä tai jäsen voi ehdottaa Huom. Asian riittävä selvittäminen! 8.5.2017
Kokouksen järjestäytyminen Päätösvaltaisuuden ja laillisuuden toteaminen Puheenjohtajan tehtävä Läsnäolijoiden toteaminen Oikeus olla läsnä, riittävä määrä läsnäolijoita Toimielimen koollekutsumisen laillisuuden selvittäminen Asioiden käsittelyjärjestys Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä Tilapäisen puheenjohtajan valinta Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valitaan kaksi tarkastajaa Voidaan myös tarkastaa kokouksessa tai seuraavassa kokouksessa 8.5.2017
Yksittäisen asian kokouskäsittely Asian käsittelyvaiheet Asian esittely Pohjaehdotus Asiasta käytävä keskustelu Päätösehdotusten selostus Päätöksen tekeminen (yksimielinen, äänestys, vaali) Päätöksen toteaminen Asian käsittelyn päättäminen 8.5.2017
Yksittäisen asian kokouskäsittely Asiasta käytävä keskustelu ja päätösehdotusten selostus Puhujan pysyttävä käsiteltävässä asiassa Kaikki pyydetyt puheenvuorot on annettava Jäsenet voivat tehdä uusia päätösehdotuksia ja kannattaa tehtyjä päätösehdotuksia Jäsenet voivat ehdottaa käsittelyn siirtämistä (pöydällepano, palauttaminen) Jos ehdotusta kannatetaan, ehdotuksesta tehtävä päätös ennen kuin jatketaan keskustelua itse asiasta Jos ehdotus hyväksytään, pj. keskeyttää asian käsittelyn Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu Puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi 8.5.2017
Yksittäisen asian kokouskäsittely Päätöksen tekeminen Puheenjohtaja toteaa rauenneet ehdotukset (ei kannatettu) ja ehdotukset, joista äänestetään Äänestystavan hyväksyminen: äänestyskone, nimenhuuto, kädennosto, seisomaannousu Äänestysjärjestyksen hyväksyminen: Missä järjestyksessä ehdotukset asetetaan toisiaan vastaan Esim. pohjaehdotus JAA, valtuutetun NN:n ehdotus EI Päätöksen tekeminen (yksimielisyys, äänestys, vaali) Päätöksen toteaminen ja asian käsittelyn päättäminen 8.5.2017
Yksittäisen asian kokouskäsittely Äänestyksen ja vaalin erot Äänestys Vaali Kohde Asia Henkilövalinta Tasatulos Puheenjohtajan ääni ratkaisee Arpa ratkaisee Ehdotukset Asetetaan vastakkain Ei vastakkain, vaan ääni annetaan suoraan henkilölle, jonka haluaa valittavaksi Kannatus Äänestykseen vain pohjaehdotus ja kannatettu vastaehdotus Ääniä voi antaa muillekin kuin ehdotetuille ja kannatetuille Julkisuus Aina avoin Enemmistövaali avoin - vaadittaessa suoritettava suljetuin lipun Ssuhteellinen vaali aina suljetuin lipuin 8.5.2017
Vastuu päätöksestä ja eriävä mielipide Eriävän mielipiteen tarkoitus Vapautua päätöksen tuottamasta oikeudellisesta vastuusta Oikeus ilmoittaa eriävä mielipide Vastaehdotuksen tehneellä Päätöstä vastaan äänestäneellä Esittelijällä, jos päätös poikkeaa hänen päätösehdotuksestaan Eriävän mielipiteen ilmoittaminen Eriävä mielipide on ilmoitettava heti, kun päätös on tehty Kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan, jos esitetty ennen pöytäkirjan tarkastamista Vastuusta vapautuminen Esittelijä ei voi vapautua vastuusta muutoin kuin jättämällä eriävän mielipiteen Luottamushenkilö vapautuu vastuusta, jos on äänestänyt päätöstä vastaan Eriävällä mielipiteellä merkitystä suljetussa vaalissa tai vastaesitystä ei ole kannatettu 8.5.2017
Pöytäkirja Pöytäkirjan tehtävä ja sisältö Tiedon säilytys, siirto, oikeussuojan ja valvonnan väline Sisältää järjestäytymistiedot, asian käsittelytiedot sekä muut tiedot Laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla Seuraava kokous tarkastaa, jos pöytäkirjantarkastajat eivät ole hyväksyneet Pöytäkirjan julkinen luotettavuus: Asian katsotaan olevan niin kuin se on kirjattu pöytäkirjaan, jollei muuta näytetä Allekirjoittamisen ja tarkastamisen jälkeen pöytäkirja on julkinen asiakirja Pöytäkirjan nähtävänä pitäminen Merkitys: päätöksen tiedoksianto kunnan jäsenille, mahdollisuus hakea muutosta Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon 7 päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa = kaupungin kotisivuilla 8.5.2017
Luottamushenkilön asema Luottamustoimen tunnusmerkit Vapaaehtoisuus->luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä Erottamattomuus Poikkeus koko toimielin, toimielimen puheenjohtajisto, yksittäinen luottamushenkilö rikoksen perusteella (väh. 6 kk vankeus) Määräaikaisuus Vaalikelpoisuus Virkavastuu Poliittinen vastuu Eettinen vastuu 8.5.2017
Luottamushenkilön asema Luottamushenkilöiden oikeudet Aloiteoikeus Puhe- ja ehdotuksenteko-oikeus kokouksissa Tietojensaantioikeus Tarpeelliset ei-julkiset tiedot Salassapidettäviä tietoja vain jos luottamushenkilö tarvitsee niitä toimielimen päätöksenteossa Oikeus saada konsernijohdolta sen halussa olevia kunnan tytäryhteisöjen toimintaa koskevia julkisia tietoja Oikeus saada vapaata työstään Kokoukseen osallistumista varten, jos on ilmoittanut väh. 14 pv ennen Muun luottamustoimen hoitaminen edellyttää sopimista työnantajan kanssa Oikeus kokouspalkkioihin ja korvauksiin Kokouspalkkiot Ansionmenetyskorvaus Kustannusten korvaus Matkakustannusten korvaus 8.5.2017
Luottamushenkilön asema Luottamushenkilöiden velvollisuudet Velvollisuus hoitaa tehtäväänsä Varajäsenen kutsuminen este- ja esteellisyystilanteissa Sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuus 8.5.2017
Muita käytäntöjä eli hyvä tietää Luottamushenkilöiden omat sivut http://www.kaarina.fi/paatoksen_teko/luottamushenkiloille/fi_fi/luottamu shenkiloille/ Kehittämisehdotukset tervetulleita Kaupunginviraston avaimet Seuraavilla luottamushenkilöillä on oikeus kaupunginviraston avaimiin: Kaupunginhallituksen jäsenet Kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto Valtuustoryhmien puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja sihteerit Lautakuntien jäsenet Sähköinen kokoustyöskentely Luottamushenkilöistä lähes 100 % sähköisen kokoustyöskentelyn piirissä Ohje sähköisestä kokoustyöskentelystä https://www.dreambroker.com/channel/9urrnpx0/b0p2bhsa 8.5.2017
Muita käytäntöjä eli hyvä tietää Luottamushenkilöiden perustietolomake (henkilötietolomake) lähetetty kaikille luottamustoimeen valituille lomakkeen tietoja tarvitaan yhteydenpitoon ja esityslistojen lähettämiseen yhteystietojen julkistamiseen netissä (luvalla) otteiden lähettämiseen sähköisesti erityisruokavalioiden selvittämiseen palkkioiden maksamiseen puolueveron perimiseen (valtakirja) Palauta lomake mahdollisimman pian 8.5.2017
Muita käytäntöjä eli hyvä tietää Palkkiot ja korvaukset Palkkioiden suuruudet ja maksuperusteet on määritelty hallintosäännössä (luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteet) Palkkiot maksetaan neljä kertaa vuodessa 30.4., 30.6., 31.10. 31.12. Luottamusmiespalkkioiden maksatusta hoitavat kokouspalkkiotietojen tallennus: palvelusihteeri Marianne Hopiavuori, p. (02) 588 4020 kokouspalkkioiden maksatus, ansionmenetyskorvaukset: toimistosihteeri Marjo Heikkilä p. (02) 588 4165 Palkkiolaskelman voi tilata sähköisenä osoitteessa www.netposti.fi. 8.5.2017
Muita käytäntöjä eli hyvä tietää Ansionmenetys- ja muut kustannusten korvaukset Jos luottamustoimen hoitamisen vuoksi on menetetty palkkaetuja, työnantajalta tulee pyytää todistus pidätetystä palkasta. Korvausta voidaan maksaa myös sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä yms. kirjallisen selvityksen perusteella. Ilmoitukset ansionmenestyksistä, toimitetaan ao. luottamuselimen sihteerille. Hän tekee niihin tiliöintimerkinnät ja toimittaa maksatukseen. Lomake löytyy luottamushenkilöiden verkkosivuilta. 8.5.2017
Esteellisyys
Esteellisyyden käsite Esteellisyyssäännöksillä turvataan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja asukkaiden luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen Esteellisyydellä eli jääviydellä tarkoitetaan henkilön sellaista suhdetta asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa yksittäisen asian käsittelyssä Esteellisyydestä säädetään kuntalain 97 :ssä Esteellinen mukana asian käsittelyssä = päätöksenteon virhe ja päätöksen kumoamisperuste
Valtuutetun esteellisyysperusteet Valtuutetun esteellisyysperusteet valtuuston kokouksessa ovat rajoitetummat kuin muihin luottamushenkilöihin sovellettavat perusteet Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee 1) henkilökohtaisesti häntä tai 2) hänen hallintolain 28 :n 2-3 mom. tarkoitettua läheistään
Se, koskeeko asia valtuutettua tai hänen läheistään henkilökohtaisesti, on ratkaistava kussakin tapauksessa erikseen Yleensä voidaan edellyttää, että asialla on tai voi olla välittömiä vaikutuksia valtuutetun tai hänen läheisensä asemaan Jos valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan tämän toimielimen jäsenen esteellisyysperusteita Esim. valtuuston puheenjohtajaan kaupunginhallituksen kokouksessa sovelletaan kaupunginhallituksen jäsenen esteellisyysperusteita, jotka ovat tiukemmat kuin valtuustossa valtuutettuun sovellettavat perusteet
Valtuutetun esteellisyys on ilmeinen esim. asioissa, joissa on kysymys hänen tai hänen läheisensä ja kaupungin välisistä yksityisoikeudellisista oikeussuhteista, esim. kaupoista tai saatavista Vaikutus: käsittelykielto omalta paikalta yleisön joukkoon
Esimerkkejä Jäsenyys yhdistyksessä tai osakkeiden omistaminen osakeyhtiössä ei tee valtuutettua esteelliseksi käsittelemään yhteisöä koskevaa asiaa. Osakkeiden omistaminen aiheuttaa esteellisyyden, mikäli osakkeita omistetaan niin paljon, että yhtiön asioiden käsittelystä voi syntyä henkilökohtaista etua tai vahinkoa. KHO 1972 II 63: Esteellisyys syntyi, kun valtuutettu oli yhtiön toimitusjohtaja ja omisti 300:sta osakkeesta 149.
Yhteisön hallintoelimen jäsenyys, toimitusjohtajana toimiminen tai yhteisön palveluksessa oleminen ei yleensä tee valtuutetusta esteellistä. Jos käsiteltävä asia kuuluu yhteisössä ao. valtuutetun vastuulle ja hoidettavaksi, asian voidaan katsoa koskevan valtuutettua henkilökohtaisesti Jos käsiteltävä asia koskee avointa yhtiötä, jakamatonta kuolinpesää, jossa valtuutettu on osakkaana tai kommandiittiyhtiötä, jossa valtuutettu on vastuunalaisena yhtiömiehenä, valtuutettua on pidettävä esteellisenä asian käsittelyssä.
Kaava-asioissa esteellisyyttä on arvioitava kussakin tapauksessa erikseen Oikeuskäytännössä kaava-alueella maata omistavan valtuutetun kohdalla on kiinnitetty huomiota kaavan luonteen ja oikeusvaikutusten lisäksi maanomistuksen laajuuteen ja kaavaehdotuksen sisältöön. Vaikutusta voi olla esimerkiksi sillä, muuttaako kaava olemassa olevaa tilannetta maanomistajan kohdalla Maata omistava valtuutettu on yleensä katsottu esteelliseksi osallistumaan asema-, rakennus- ja rantakaavan käsittelyyn
Yleiskaavan käsittelyssä esteellisyys on tulkinnanvaraisempi. Kaikilla yleiskaavoilla ei ole välittömiä maanomistajaan kohdistuvia oikeusvaikutuksia. Muistutuksen tekeminen kaavaehdotuksesta ei tee henkilöä esteelliseksi, ellei asiaan liity muita esim. maanomistukseen liittyviä intressejä.
Valtuutetun esteellisyyttä voidaan joutua tutkimaan myös päätettäessä kunnan henkilöstöä koskevia asioita, kun valtuutettu itse tai hänen läheisensä on kunnan palveluksessa Jos kunnan henkilöstöä koskeva päätös kohdistuu rajattuun joukkoon viranhaltijoita ja työntekijöitä, valtuutettu katsotaan esteelliseksi. Valtuutettu on esteellinen siitä riippumatta, koskeeko asia häntä itseään vai läheistään. Jos asia koskee koko henkilöstöä tai laajaa henkilöstöryhmää, ei esteellisyyttä yleensä synny.
Muun luottamushenkilön, tilintarkastajan ja henkilöstön esteellisyysperusteet Kunnan muun luottamushenkilön kuin valtuutetun ja henkilöstön esteellisyydestä hallintolain 27-30 Poikkeukset koskevat: - ns. palvelussuhdejääviä (kuntalain 97 :n 3 mom.) - yhteisöjäävisäännöksen soveltamista kunnallisissa liikelaitoksissa ja kuntayhtymissä (97 :n 4 mom.)
Osallisuusjäävi (hallintolain 28 1 kohta) Henkilö tai hänen läheisensä on asianosainen Asianosainen on esim. henkilö, jonka hakemusta, lupaasiaa tai muuta asiaa käsitellään. Myös oikaisuvaatimuksen tekijä
Edustusjäävi (2 kohta) Henkilö tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. avustaja, asiamies, edunvalvoja
Intressijäävi (3 kohta) Asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen hallintolain 28.2 :n 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen (=perhepiiri eli I ryhmä) etu tai haitta ei välttämättä taloudellinen esim. omasta palkkauksesta päättäminen
Palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi (4 kohta) Henkilö on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. oman siviilityönantajan asiat Palvelusuhde kuntaan ei tee henkilöä esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen (= kuntalain 97 :n 3 mom. poikkeus) Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen.
Yhteisöjäävi (5 kohta) Henkilö tai hänen hallintolain 28.2 :n 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä (= perhepiiri eli I ryhmä) on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. osakeyhtiö, yhdistys, osuuskunta, säätiö.. Yhteisöjääviä sovelletaan nyt myös kuntakonserniin kuuluvan yhteisön ja säätiön hallituksen jäseniin. Käsiteltäessä tällaisen yhteisön asiaa kunnan hallinnossa, yhteisön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet ovat esteellisiä. Vanhan kuntalain mukaan esteellisyys (kuntakonsernitilanteissa) syntyi vain, jos kysymys oli sellaisesta asiasta, jossa kunnan ja em. yhteisön edut olivat ristiriidassa tai jossa asian tasapuolinen käsittely edellytti, että ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.
Yleislausekejäävi (7 kohta) Luottamus henkilön puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaaraantuu. esim. julkinen vihamies, kantelut, rikosilmoitukset, kiinteä ystävyyssuhde, yhtiökumppanuus. Ulkopuolisen havaittava syy puolueettomuuden vaarantumiseen, vaikka muut esteellisyysperusteet eivät suoranaisesti tule sovellettaviksi. Kunnallishallinnossa ei ns. toisen asteen jääviä, joten osallistuminen asian käsittelyyn useissa toimielimissä ei aiheuta esteellisyyttä.
Esteellisyyden vaikutus ja toteaminen Esteellisenä ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä Käsittelykielto koskee kaikkia asian ratkaisun vaiheita (vireillepano, valmistelu, päätöksenteko ja täytäntöönpano) ja kaikkia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa tehtävän päätöksen sisältöön. Muussa toimielimessä kuin valtuustossa läsnäolokielto merkitsee, että esteellisen henkilön on poistuttava kokoustilasta ennen kyseisen asian käsittelyn aloittamista. Tilalle esteetön sijainen ja lh:n tilalle esteetön varajäsen.
Esteellisyyden ilmoittaminen, arviointi ja ratkaisu kuuluvat ensisijaisesti ao. henkilölle itselleen. Toimielin päättää kokouksessa läsnä olevan esteellisyydestä Jos henkilö itse ilmoittaa esteellisyydestään ja vetäytyy asian käsittelystä, toimielimessä riittää tämän ja esteellisyyden syyn toteaminen merkintä pöytäkirjaan
Läheiset, hallintolain 28 Läheiset jaettu kolmeen ryhmään: 1) perhepiiri = mm. puoliso, lapsi, lapsenlapsi, vanhemmat, isovanhemmat, sisarus, erityisen läheinen henkilö 2) kaukaisemmat omat sukulaiset = mm. setä, täti, eno ja entinen puoliso 3) puolison perhepiiri
Osallisuusjäävi: kaikki läheiset Edustusjäävi: kaikki läheiset Intressijäävi: perhepiiri Palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi: läheisiä ei oteta huomioon Yhteisöjäävi: perhepiiri
Julkisuus Hallinnon yleisperiaate ja kansalaisvalvonnan ja oikeusturvan tärkeimpiä takeita Perustuslain 12 :n 2 momentin mukaan viranomaisen asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. Asiakirjojen julkisuudesta voidaan tehdä poikkeuksia vain lailla ja välttämättömien syiden vuoksi. Julkisuuslain 1 :ssä säädetään tiedonsaantioikeuden peruslähtökohta eli viranomaisten asiakirjojen julkisuusolettama = hallinnon julkisuusperiaate
Tiedon pyytäjiä tulee kohdella tasapuolisesti Julkisuuslaki velvoittaa viranomaisen toimimaan julkisuusmyönteisesti: tiedonsaannin rajoittamiselle oltava objektiivinen peruste ja, jos pyydettyä tietoa ei anneta, tämä on perusteltava. Julkisuusperiaatetta toteutetaan kunnallishallinnossa lähinnä kokouksen eli käsittelyn julkisuudella (kuntalain 101 ) viestinnällä ja tiedottamisella (kuntalain 29 ) vaikuttamismahdollisuuksien varaamisella (hallintolain 41 ) asiakirjojen julkisuudella (perustuslain 12, julkisuuslaki)
Kokouksen julkisuus Valtuusto Kokoukset julkisia jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä (esim. kunnan edun turvaaminen hankinnassa tai yrityskaupassa) Muu toimielin =kha, lautakunta, johtokunta.. Kokoukset julkisia vain, jos toimielin niin päättää Julkisessa kokouksessa ei saa käsitellä salassa pidettäväksi säädettyä asiaa tai asiakirjaa Läsnäolo suljetussa kokouksessa jäsenet ja ne, joilla on kokoustehtäviä sekä hallintosäännön nojalla läsnäoloon oikeutetut lh:t ja viranhaltijat. Kun kokous on suljettu, kokouksen keskustelut on tarkoitettu luottamuksellisiksi.
Asiakirjojen julkisuus Asiakirjojen julkisuutta säännellään ennen kaikkea laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta eli julkisuuslaissa (621/1999) Henkilötietolaki, EU:n tietosuoja-asetus Asiakirjojen julkisuus määräytyy viranomais- ja asiakirjakohtaisesti. Julkisuuslaissa säädetyt asiakirjatyypit voi kuvata seuraavasti: julkiset asiakirjat asiakirjat, jotka eivät vielä ole julkisia salassa pidettävät asiakirjat asiakirjat, jotka eivät ole julkisuuslain soveltamisalan piirissä
Oikeus tiedon saamiseen Jokaisella oikeus julkiseen asiakirjaan Pyyntö yksilöitävä, ei tarvitse perustella eikä selvittää henkilöllisyyttä Jos asiakirja ei vielä julkinen, tiedon antaminen viranomaisen harkinnassa Harkintaa ohjaa julkisuusperiaate ja tasapuolisuus Tiedon antamista ei saa evätä ilman asiallista perustetta eikä enempää kuin tarpeellista
Salassa pidettävät asiakirjat Julkisuuslain 24 :n 32-kohtainen luettelo Salainen jokaisen viranomaisen hallussa Ehdottoman salassapidon piirissä mm. asiakirjat, jotka sisältävät tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaasta ja hänen saamastaan etuudesta, palvelusta sekä henkilön terveydentilasta tai vammaisuudesta Tietyissä asiakirjoissa salassapito riippuu siitä, aiheutuuko tiedon antamisesta vahinkoa (esim. tarkastukseen tai valvontatoimeen liittyvät asiakirjat) Ei tietoa sivullisille Tiedon antamiseen oikeuttaa vain nimenomainen säännös tai asianosaisen suostumus
Julkisuuslaissa käytetty salassapidon käsite sisältää: asiakirjasalaisuuden, vaitiolovelvollisuuden ja salassa pidettävien tietojen hyväksikäyttökiellon.
Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina ja jotka julkisuuslain 6 ja 7 :n mukaan eivät ole vielä julkisia, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. (kuntalain 83 ) Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan konsernijohdolta konsernijohdon hallussa olevia kunnan tytäryhteisöjen toimintaa koskevia tietoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.
Sidonnaisuudet Uuden kuntalain mukaan tiettyjen kunnan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden on ilmoitettava julkisesti sidonnaisuuksistaan Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi Tarkastuslautakunta julkaisee sidonnaisuusrekisterin yleisessä tietoverkossa, eli kunnan kotisivuilla
Ilmoitusvelvollisia luottamushenkilöitä ovat: Kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet Valtuuston puheenjohtajisto Lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamia tehtäviä hoitavan toimielimen jäsenet ja varajäsenet Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja lautakunnan esittelijä Vaalilautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja lautakunnan esittelijä Ilmoitusvelvollisia viranhaltijoita ovat: Kaupunginjohtaja Kaupunginhallituksen esittelijät Lautakuntien esittelijät
Ilmoitusvelvollisuus Ilmoitusvelvollinen on itse vastuussa sidonnaisuusilmoituksen tekemisestä Sidonnaisuusilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on valittu tehtäväänsä Henkilön on ilmoitettava viivytyksettä sidonnaisuuksissa tapahtuvat muutokset
Sidonnaisuusilmoitusten sisältö 1. Johtotehtävät ja luottamustoimet elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä toimitusjohtaja varatoimitusjohtaja hallituksen jäsenyys hallitukseen rinnastettavan toimielimen jäsenyys hallintoneuvoston jäsenyys
2. Merkittävä varallisuus Tulkintaohjeena voidaan pitää varallisuuden liittymistä elinkeinotoimintaan tai sijoitustoimintaan Merkittävät kiinteistöjen tai asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden omistukset Tapauskohtaisesti kiinteistöyhtiöiden osakkeiden omistus, muiden osakkeiden omistus, ammattiin liittyvät osakkuudet ja omistukset sekä maan ja metsän omistukset Tapauskohtaisesti myös merkittävä elinkeinotoimintaan liittyvä velka takaus tai vakuus 3. Muut sidonnaisuudet Yhdistys- ja säätiötoiminta
Ilmoituksen tekeminen 1. Ilmoitusvelvolliset luottamushenkilöt saavat sähköpostikutsun sidonnaisuusilmoituksen tekemiseen. 2. Sähköpostikutsussa on linkki, jonka kautta luottamushenkilö tekee oman sidonnaisuusilmoituksen. 3. Luottamushenkilö kirjautuu omalle lomakkeelle pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. 4. Luottamushenkilö tallentaa oman ilmoituksen. 5. Jatkossa luottamushenkilö pääsee päivittämään oman ilmoituksen.
Kiitos!