Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: Pohj:

Samankaltaiset tiedostot
ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

Päätös Nro 16/2014/1 Dnro ESAVI/340/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen ASIA

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Viemäröinti ja puhdistamo

KERTARAPORTTI

Eurajoen vedenlaatu tarkkailututkimusten valossa

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 4/2007/1 Dnro LSY 2006 Y 339

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

KERTARAPORTTI

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

KERTARAPORTTI

KEMIÖNSAAREN VESI VESISTÖÖN JOHDETTUJEN JÄTEVESIEN KUORMITUKSEN KEHITTYMINEN VUOSINA Nro

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 39/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 227

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Kainuun Ympäristökeskus PL 115 Annettu julkipanon jälkeen Kajaani Dnro: 1297Y puh

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 14/2006/1 Dnro LSY 2006 Y 138 Helsinki Annettu

Itä-Suomen Aluehallintovirasto Kirjeenne , Dnro ISSAVI/1600/2015.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 40/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 244. Laitilan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten muuttaminen, Laitila

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

EURAJOEN JA EURAJOENSALMEN TARKKAILUTUTKIMUS

Talvivaara Projekti Oy

KERTARAPORTTI

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 42/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 266 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 6/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 349

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2017

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto syyskuu 2017

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Ympäristönsuojelulain 115 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13a kohta

KERTARAPORTTI

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Puhdistustulos täytti tarkkailukerralla ympäristöluvan vaatimukset (vaatimukset täytettävä vuosikeskiarvona laskettuna). Nitrifikaatio oli voimakasta.

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 12 e kohta

KERTARAPORTTI

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 48/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 261

KERTARAPORTTI

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 32/2008/1 Dnro LSY 2008 Y 61 Annettu julkipanon jälkeen

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 65/2004/1 Dnro LSY-2004-Y-34. jälkeen

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 28/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 133. Turengin jätevedenpuhdistamon tehostamista koskevien määräaikojen pidentäminen, Janakkala

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 44/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 294. Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan muuttaminen, Hämeenlinna

KERTARAPORTTI

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto syyskuu 2016

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

KERTARAPORTTI

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto marraskuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2017

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON NELJÄNNESVUOSI- YHTEENVETO LOKA-JOULUKUU JA VUOSIYHTEENVETO 2015

KERTARAPORTTI

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto kesäkuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto heinäkuu 2016

TYSKAHOLMENIN, KEMIÖN JA LAMMALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN TOIMINTA 2010, JÄTEVESIKUORMITUS JA ARVIOITU VESISTÖKUORMITUS TULEVAISUUDESSA

Talvivaara Sotkamo Oy

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

LÄNSI-SUOMEN PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 53/2004/1 Dnro LSY-2004-Y-248 Helsinki Annettu

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 47/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 258

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Eurajoen vedenlaadun melontatutkimus elokuussa 2016

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 43/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 267 Annettu julkipanon jälkeen

LAPINJOEN JA NARVIJÄRVEN TARKKAILUTUTKIMUS

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 131/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 354 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 44/2009/1 Dnro LSY-2009-Y-17 Annettu julkipanon jälkeen

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

Luonnonmukaisen vesirakentamisen seminaari

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto elokuu 2016

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto lokakuu 2016

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 3/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 304


Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

KERTARAPORTTI

Transkriptio:

1(33) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 42 YLO LOS-2003-Y-1298-111 Annettu julkipanon jälkeen 14.6.2005 ASIA Päätös Lännen Tehtaat Oyj:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee yhtiön jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Lännen Tehtaat Oyj PL 100, 27801 Säkylä Liike- ja yhteisötunnus: 0197395-5 LAITOS JA SEN SIJAINTI Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamo sijaitsee Lännen teollisuusalueella Säkylän kunnan Iso-Vimman kylässä yhtiön omistamilla kiinteistöillä: Iso-Vimma 90:66, Esko 6:202, Niinimäki 5:50, Sokeri-Laikka 10:93, Allasalue 127 ja Allasalue I 149. Jätevedenpuhdistamon osoite: Maakunnantie 4, 27820 Säkylä Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan yhdessä Säkylän kunnan viemärilaitoksen käsiteltyjen jätevesien kanssa kunnan omistamalla purkuviemärillä Eurajokeen. Jätevesien purkupaikka Eurajoessa on Kauttualla Euran kunnassa noin 400 m Kauttuan maantiesillasta alavirtaan. Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: 3238 683 Pohj: 6788 540 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 9.8.2000 antaman päätöksen nro 38/2000/4 lupamääräys 7 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e kohta Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO 2/33 Hakemus on toimitettu ympäristökeskukselle 19.12.2003. Hakemus koskee Lännen teollisuusalueen tuotantolaitosten: Sucros Oy:n sokeritehtaan, Lännen Tehtaat Oyj:n pakaste- ja hillotehtaan, Voimavasu Oy:n voimalaitoksen ja Lännen Rehu Oy:n rehutehtaan prosessijätevesien sekä Lännen Tehtaat Oyj:n jätehuoltotoimintojen jätevesien ja Lännen teollisuusalueen likaisten hulevesien käsittelyä olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Eurajokeen nykyisessä purkupaikassa. Jätevedenpuhdistamon toimintaa ei ole suunniteltu muutettavaksi nykyisestä. Yhtiö hakee ympäristölupaa puhdistamolleen ja jätevesien johtamiseen Eurajokeen voimassa olevin lupaehdoin. Lännen teollisuusalueen saniteettijätevedet johdetaan normaalitilanteessa Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Vaihtoehtoisesti saniteettijätevedet voidaan käsitellä myös yhtiön aerobisella jätevedenpuhdistamolla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Länsi-Suomen vesioikeus on 16.11.1995 antamallaan päätöksellä nro 63/1995/4 myöntänyt Lännen Tehtaat Oy:lle luvan yhtiön prosessijätevesien johtamiseen edelleen Eurajokeen nykyisellä purkupaikalla Euran kunnassa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on päätöksellään 9.8.2000 nro 38/2000/4 tarkistanut edellä mainitun päätöksen lupamääräykset päätöksestä ilmenevällä tavalla. Lupamääräyksen 1 mukaan: "Kaikki yhtiön teollisuuslaitosten prosessijätevedet sekä piha- ja varastoalueiden likaantuneet valumavedet on johdettava jätevesialtaisiin. Saniteettijätevedet on johdettava Säkylän kunnan yleiseen viemärilaitokseen tai käsiteltävä prosessijätevesien yhteydessä. Jätevesialtaita ja aktiivilietelaitosta on käytettävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Jätevesistä Eurajokeen aiheutuva BOD 7 ATU -kuormitus saa olla enintään 40 000 kg O 2 vuodessa ja fosforikuormitus enintään 1 000 kg P vuodessa. Jätevesien käsittelytavoitteena on lisäksi, että Eurajokeen johdettavien jätevesien BOD 7ATU -arvo on enintään 50 mg O 2 /l, kokonaisfosforipitoisuus enintään 1 mg P/l ja ammoniumtyppipitoisuus enintään 5 mg N/l vuosikeskiarvona laskettuna. Mikäli tavoitearvoja ei saavuteta, luvan saajan on viivytyksettä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi ja esitettävä niitä koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle yhden vuoden kuluessa siitä, kun yhden tai useamman tavoitearvon saavuttamatta jääminen on todettu. Jätevesialtaissa puhdistuneita jätevesiä saadaan johtaa suoraan purkuviemäriin käsittelemättä niitä aktiivilietelaitoksessa vain, mikäli jätevesien pitoisuusarvot ovat mainittuja tavoitearvoja pienemmät. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että jätevesistä ei aiheudu terveydellistä haittaa. Jätevesien käsittelystä aiheutuva hajuhaitta on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi.

3/33 Luvan saajan on nimettävä asianmukaisen koulutuksen saanut jätevedenkäsittelyn vastuuhenkilö. Toimenpiteestä on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Säkylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle." Alueen kaavoitustilanne Lupamääräyksen 7 mukaan: "Luvan saajan on vuoden 2003 loppuun mennessä jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle ympäristölupahakemus, mikäli jätevesien johtamista Eurajokeen vielä tuon jälkeen aiotaan jatkaa, uhalla, että lupa voidaan määrätä raukeamaan. Mikäli mainittu hakemus pannaan määräajassa vireille, tämä lupa on kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes hakemuksesta annettava päätös saa lainvoiman." Jätevedenpuhdistamon kiinteistöt sijaitsevat Säkylän kunnan Iso-Vimman asemakaavaalueella. Iso-Vimman rakennuskaava on vahvistettu 13.3.1978 ja sen viimeisin muutos on vahvistettu 7.12.1995. Puhdistamon käytössä olevat kiinteistöt on asemakaavassa merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamon lähiympäristö Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamo sijaitsee teollisuusalueella, jolla sijaitsevat myös Sucros Oy:n sokeritehdas, Lännen Tehtaat Oyj:n pakaste- ja hillotehdas, Lännen Rehu Oy:n rehutehdas, Voimavasu Oy:n voimalaitos ja Lännen teollisuusalueen jätehuoltoalue. Jätevesialtaita lähinnä olevat Teerimäen asuntoalueen lähimmät asuinrakennukset ovat noin 150 m etäisyydellä jätevesialtaiden kaakkoispuolella ja Iso-Vimman asuntoalueen asuinrakennukset noin 500 m etäisyydellä jätevesialtaiden eteläpuolella. Lännen tehdasalueen läheisyydessä oleva päiväkoti Onnimanni on noin 1 km jätevesialtaiden eteläpuolella ja Karhusuon ala-aste noin 600 m jätevesialtaiden koillispuolella. Maaperän ja pohjaveden tila Suojeltavat kohteet VESISTÖ Vesistön yleiskuvaus Jätevedenpuhdistamo jätevesialtaineen ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmälle Uusikylä -nimiselle II luokan pohjavesialueelle on matkaa noin 200 m tehdasalueen rajalta. Lännen Tehtaat Oyj:n teollisuusalue sijaitsee Pyhäjärven Natura-alueen (FI0200161) itäpuolella noin 400-500 m päässä alueen rajasta. Pyhäjärvi on liitetty Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella. Teollisuusalueen koillispuolella noin kuuden kilometrin etäisyydellä on Köyliönjärven Natura-alue (FI0200032). Köyliönjärvi on mukana Natura-verkostossa sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan yhdessä Säkylän kunnan viemärilaitoksen käsiteltyjen jätevesien kanssa kunnan omistamalla purkuviemärillä Eurajokeen. Jätevesi-

en purkupaikka Eurajoessa on Kauttualla Euran kunnassa noin 400 m Kauttuan maantiesillasta alavirtaan. 4/33 Hydrologiset tiedot Eurajoen vesistöalueen pinta-ala on 1336 km 2 ja järvisyys 12,9 %. Eurajoki alkaa Säkylän Pyhäjärvestä (154 km 2 ), virtaa Euran, Kiukaisten ja Eurajoen kuntien halki ja laskee Selkämereen Eurajoensalmen kautta Rauman pohjoispuolella. Eurajoen tärkeimmät sivujoet ovat Köyliönjärvestä alkava Köyliönjoki (valuma-alueen pinta-ala 264 km 2 ) ja Eurajoenjoen alajuoksulle liittyvä Juvajoki (86 km 2 ). Eurajoen virtaama on ollut Pyhäjärven luusuassa Kauttualla vuosina 1991-2002 keskimäärin noin 5 m 3 /s. Vuosittainen keskivirtaama on vaihdellut välillä 2,8-6,9 m 3 /s. Joen alajuoksulla Pappilankoskessa keskivirtaama on ollut vastaavasti lähes 9 m 3 /s ja keskivirtaaman vaihtelu on ollut 5,9-11,8 m 3 /s. Suurimpien tulvien aikana joen alajuoksulla on virrannut vettä enimmillään 44 m 3 /s. Eurajoen alajuoksulta Pappilankosken yläpuolelta johdetaan vähävirtaamaisina aikoina vettä Lapinjoen kautta Rauman metsäteollisuuden raakavedeksi. Viime vuosina pumpatun veden määrä on ollut 1,4-1,7 m 3 /s. Rauman kaupungin vesilaitos (Rauman Vesi) ottaa raakavetensä Eurajoesta Pappilankosken yläpuolelta. Vuonna 2002 on valmistunut mahdollisuus pumpata pienten virtaamien aikana Kokemäenjoen vettä Köyliönjoen kautta Eurajokeen. Vedenlaatu ja vesistön tila Ainevirtaamat ja vesistöön kohdistuva kuormitus Eurajokeen tulee ravinteita, orgaanista happea kuluttavaa ainesta, kiintoainetta ja muita veden laatuun ja joen tilaan vaikuttavia yhdisteitä Pyhäjärvestä virtaavassa vedessä, taajamien ja teollisuuden jätevesissä sekä hajakuormituksena ja luonnonhuuhtoumana joen valuma-alueelta. Hajakuormitus koostuu haja-asutuksen sekä maa- ja metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta. Pyhäjärvestä on vuosina 1998-2002 virrannut Eurajokeen keskimäärin 194-310 kg typpeä ja 8,2-13 kg fosforia vuorokaudessa. Järvialtaan tasaavan vaikutuksen ansiosta joen yläjuoksun vedenlaadun vuodenaikaisvaihtelu on suhteellisen vähäistä joen alajuoksulla havaittuun verrattuna, mutta ainevirtaamissa on ollut huomattavia virtaamanvaihtelusta johtuvia eroja. Eurajoen yläjuoksulle johdetaan jätevesiä Ahlstrom Kauttua Oy:n ja Jujo Thermal Oy:n tehtaiden (vuodesta 2004 alkaen JVP Eura Oy:n), Säkylän kunnan, Lännen Tehtaat Oyj:n sekä Euran kunnan (vuodesta 2004 alkaen JVP-Eura Oy:n) jätevedenpuhdistamoilta. Joen keskijuoksulle on johdettu Kiukaisten kunnan jätevesiä (vuodesta 2003 alkaen Harjavallan kaupungin jätevedenpuhdistamoon ja siitä Kokemäenjokeen). Happea kuluttavan orgaanisen aineksen (BHK 7 ) jätevesikuormituksesta valtaosa (44-65 %), mutta ravinteista vain murto-osa on ollut vuosina 1998-2002 peräisin Ahlstrom Kauttua Oy:n ja Jujo Thermal Oy:n tehtaiden puhdistamolta. Vuosittaisesta viemäröidyistä jätevesistä aiheutuvasta fosforikuormituksesta keskimäärin lähes 40 % on ollut lähtöisin Lännen Tehtaat Oyj:n puhdistamolta. Jätevesien typestä vastaavasti noin kolmannes on johdettu vesistöön Euran kunnan jätevedenpuhdistamolta. Joen yläjuoksun BHK-ainevirtaamasta Pyhäjärvestä tulevan veden osuus on ollut vuosina 1998-2002 keskimäärin runsaat 70 %. Vastaavasti fosforivirtaamasta 55 % ja typpivir-

taamasta 48 % on ollut peräisin Pyhäjärvestä. Pienten virtaamien aikana jätevesityppi on kuitenkin muodostanut yli puolet yläjuoksun typpivirtaamasta. 5/33 Eurajoen alajuoksulla on viime vuosina virrannut keskimäärin 50-70 kg fosforia ja 1000-1600 kg typpeä vuorokaudessa. Luonnonhuuhtouman ja hajakuormituksen määrä ja vaikutukset jokiveden laatuun vaihtelevat vuosittain ja eri vuodenaikoina suuresti sääolosuhteiden mukaan. Esimerkiksi poikkeuksellisen kuivana syksynä vuonna 2002 fosforivirtaama oli joen alajuoksulla Pappilankoskessa vain noin 2 kg P/d ja typpivirtaama 100 kg N/d. Kaikki yläjuoksulla jokeen johdetut ravinteet eivät laskelmien mukaan pääse aina joen alajuoksulle asti: osa poistuu joesta kastelu- ja muun käyttöveden mukana, osa sitoutuu eliöstöön tai laskeutuu hitaasti virtaavien jokiosuuksien pohjalietteeseen. Vedenlaadun tutkimustulokset Pyhäjärvestä virtaava vesi määrää paljolti Eurajoen yläjuoksun vedenlaadun, jonka vuodenaikaisvaihtelu on järvialtaan tasaavan vaikutuksen ansiosta suhteellisen vähäistä. Yläjuoksulla veden ravinnepitoisuudet ovat olleet samaa suuruusluokkaa kuin lievästi rehevissä järvissä ja joki on ollut luokiteltavissa puhtaaksi ja virkistyskäyttökelpoisuudeltaan hyväksi. Jätevesien vaikutukset ovat näkyneet havaintopaikoissa 16 (Rauma-Lauttakylä maantiesilta) ja 22 (Kuurnamäen maantiesilta) etenkin typpipitoisuuden kasvuna, mutta myös veden hygieenisen tilan huononemisena hyvästä välttäväksi. Veden BHK 7 -arvo ja ammoniumtyppipitoisuus ovat olleet pahimmillaan lähinnä lievästi likaantuneille vesille ominaisia. Eurassa jokiveden happitilanne on ollut viime vuosina yleensä hyvä, joskin vähävirtaamaisina jaksoina vedessä on voitu havaita jätevesistä johtuvaa hapen vajausta. Kiukaisissa joen keskijuoksulla hapenvajaus on ollut suurempi ja kesällä happea on ollut vedessä vähimmillään 5 mg O 2 /l. Eurajoen alajuoksua kohti vedenlaatu muuttuu useimpien suureiden osalta merkittävästi yläjuoksulla havaittuun verrattuna. Sateisina aikoina, yleensä keväällä ja syksyllä, jokeen virtaa ojista ja sivujoista sameita ja runsasravinteisia lisävesiä. Sateet huuhtovat jokeen maa-aineksen ja ravinteiden ohella myös bakteereja, jolloin jokiveden tila on todettu välttäväksi ja joskus jopa huonoksi. Hajakuormitus on pääosan vuotta tärkein Eurajoen alajuoksun vedenlaatuun vaikuttava tekijä. Alajuoksulla Eurajoen vesi on ollut hetkellisesti erittäin hapanta maaperästä huuhtoutuvan alunan vuoksi; happamuus on aiheuttanut jokisuistossa jopa kalakuolemia. Alunan huuhtoutumista ovat lisänneet aikoinaan alueen pikkujärvien kuivatukset ja tehostunut peltojen ja metsien ojitus. Happamat huuhtoumat ovat seuranneet säännönmukaisesti kuivia jaksoja, jolloin pohjaveden pinta on alentunut ja sulfidimaannos on päässyt osin hapettumaan ja maaperään on vapautunut happamuutta. Sadevesien mukana jokeen on huuhtoutunut alunamaasta runsaasti myös alumiinia, rautaa, mangaania ja ammoniumtyppeä, joiden pitoisuudet ovat alajuoksulla olleet ajoittain suuria. Joen alajuoksun hitaammin virtaavissa kohdissa on kesäisin havaittu suurehkoja a- klorofyllipitoisuuksia ja perustuotantokykyarvoja; joessa kasvaa paikoin runsaasti planktonleviä. Eurajoen alajuoksun veden virkistyskäyttökelpoisuus onkin ollut lähinnä tyydyttävä. Eurajoensalmen perukan, johon Eurajoki laskee, vesi ei alueen mataluuden vuoksi ole yleensä kerrostunut lämpötilan suhteen; lämpiminä kesinä pintaveden ja pohjanläheisen veden lämpötilaero on ollut enimmillään 6 o C. Ulompana lahden suullakaan ei ole todettu sitä suurempia vesikerrosten välisiä lämpötilaeroja. Talvisin Eurajoensalmen pintaveden

Kalasto ja kalastus Vesistön muu käyttö 6/33 suolaisuutta kuvaava sähkönjohtavuusarvo on ollut samaa suuruusluokkaa kuin jokivesissä, joita on ajoittain kulkeutunut jään alla ohuena, sameana kerroksena lahden suulle asti. Pohjanläheinen vesi on ollut lähes yhtä suolaista kuin ulompana Olkiluodon edustalla. Vesialueen happitilanne on ollut lähes poikkeuksetta hyvä. Joinain talvina pintavesikerroksessa ja toisaalta lämpiminä kesinä pohjanläheisessä vedessä on ollut havaittavissa selvä hapenvajaus. Eurajoensalmen veden fosforipitoisuus on ollut lahden perukassa useimmiten reheville merialueille ominainen. Veden a-klorofyllipitoisuus ja perustuotantokykyarvo ovat viime vuosina olleet niinikään reheville rannikkovesille tyypillisiä. Ns. ravinnetasapainosuhteen (kokonaisravinteiden suhde jaettuna mineraaliravinteiden suhteella) perusteella typpi on saattanut olla useimmiten Eurajoensalmessa planktonlevien kasvua rajoittava ravinne. Eurajoensalmen vedenlaadussa on havaittu suuria vuosien välisiä eroja. Osa eroista selittyy sääolojen vaihtelulla. Esimerkiksi leutoina talvina jokien virtaamat ovat olleet suuria ja jokivesien vaikutukset ovat levinneet laajalle merenlahteen. Lämpiminä kesinä olosuhteet ovat suosineet levien kasvua etenkin, jos joet ovat tuoneet merialueelle kesänkin aikana ravinnetäydennystä. Perustuotantoa ja levämäärää kuvaavien suureiden osalta aineistossa on nähtävissä merkkejä kasvusuunnasta; niiden perusteella Eurajoensalmi on viime kesinä ollut aiempaa rehevämpi. Vuosina 2000 ja 2001 tehdyissä sähkökalastuksissa Eurajoesta löydettiin ahvenia, särkiä, kivennuoliaisia ja simppuja. Lohikaloja ei tuolloin tavattu. Sähkökalastusten saalis ei poikennut oleellisesti aiemmin samoissa paikoissa tehtyjen tutkimusten tuloksista. 1990- luvulla tehdyissä katiskapyynneissä joesta on saatu myös haukia, lahnoja, salakoita, ruutanoita, kuoreita ja nieriä eli joen kalasto on paikoin monipuolinen. Tilanteeseen ovat osaltaan vaikuttaneet jokeen tehdyt kalaistutukset. Jokeen rakennetut padot estävät kalojen liikkumista. Joen yläjuoksulla kalasto on yksipuolisempi ja kalamäärät ovat pienempiä kuin alajuoksulla. Eurajoensalmessa tehdyissä kirjanpitokalastuksissa lahna ja made ovat olleet tärkeimmät saaliskalat. Lahnan osuus kokonaissaaliista on ollut noin puolet. Muita kirjattuja lajeja ovat olleet hauki, ahven ja säynävä sekä satunnaisesti siika ja taimen/lohi. Alueelle on istutettu meritaimenta ja siikaa. Eurajoessa ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Kotitarve- ja harrastuskalastus keskittyy tehtyjen kyselyjen mukaan kesäkuukausiin ja pyydyksinä käytetään verkkoja, katiskoja ja onkia. Eurajoen keski- ja yläjuoksun kalataloudellinen merkitys on nykyään vähäinen. Myöskään Eurajoensalmessa ei harjoiteta ammattimaista kalastusta. Merialueella kalastuksessa käytetään etupäässä verkkoja ja koukkupyydyksiä. Rauman kaupungin vesilaitos (Rauman Vesi) ottaa tarvitsemansa raakaveden Eurajoen alajuoksulta Pappilankosken yläpuolelta, mistä tarpeen mukaan pumpataan lisävettä myös Lapinjokeen Rauman metsäteollisuuden tarpeisiin. Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon voimalaitos (Olkiluodon Vesi Oy) ottaa tarvitsemansa raakaveden Eurajoen alajuoksulta Tiironkosken yläpuolelta. Lisäksi jokivettä käytetään kuivina kesinä peltojen kasteluun. Kauttuankoskessa, Paneliankoskessa ja Pappilankoskessa on sähköä tuottava voimalaitos.

7/33 Eurajoessa on vähän hitaasti virtaavia suvantopaikkoja, mikä rajoittaa uintimahdollisuuksia; joen keskijuoksulla Kiukaisissa on kuitenkin ollut yleisessä käytössä olevia uimapaikkoja ja ranta-asukkaat käyttänevät jokea uimapaikkanaan. Joessa olevat kosket, voimalaitospadot, laiturit ja sillat haittaavat veneily- ja melontamahdollisuuksia. Padot rajoittavat myös kalojen liikkumista ja monipuolisen kalakannan säilyminen virkistyskalastusta varten on ollut paljolti kalaistutusten varassa. Käsiteltyä jätevettä johdetaan Eurajokeen vuonna 2005 Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon lisäksi Säkylän kunnan ja JVP Eura Oy:n jätevedenpuhdistamoista. JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Lännen tehdasalueen tuotantolaitoksiin kuuluvat Sucros Oy:n sokeritehdas, Lännen Tehtaat Oyj:n pakaste- ja hillotehtaat, Lännen Rehu Oy:n rehutehdas ja Voimavasu Oy:n voimalaitos. Lännen tehdasalueen tuotantolaitosten jätevesien muodostuminen ja käsittely on kausiluontoista. Sucros Oy:n sokeritehtaan prosesseissa syntyy kolmenlaisia jätevesiä: juurikkaiden pesuvesiä (selkeytetty multavesi S1), prosessijätevesiä (S2) ja syöksyvesiä (syöksyveden ylivuoto S3). Multavesiä kierrätetään sokerijuurikkaiden pesuvesikierrossa. Multavesipumppaamon imualtaasta osa selkeytetystä multavedestä (S1) pumpataan anaerobiselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Käsitelty vesi johdetaan altaaseen 5, josta vettä (P2) pumpataan täydennysvedeksi takaisin pesuvesikiertoon. Sokeritehtaan prosessijätevedet (S2) ja syöksyveden ylivuodon vesi (S3) johdetaan/pumpataan altaaseen 7, josta se johdetaan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Selkeytetyn multaveden (S1) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina 2000-2002 noin 370 000 m 3 /a ja vastaavasti veden laatu on ollut seuraava: kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) noin 3700 mg O 2 /l, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) noin 2600 mg O 2 /l, kokonaisfosfori noin 6 mg P/l ja kokonaistyppi noin 60 mg N/l. Prosessijäteveden (S2) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina 2000-2002 noin 220000 m 3 /a. Aikaisempaan tietoon perustuen veden laatu on ollut seuraava: kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) noin 1000-6000 mg O 2 /l, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) noin 500-3000 mg O 2 /l, kokonaisfosfori noin 20 mg P/l ja kokonaistyppi noin 100 mgn/l. Syöksyveden ylivuodon veden (S3) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina 2000-2002 noin 220 000 m 3 /a. Aikaisempaan tietoon perustuen veden laatu on seuraava: kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) noin 1000 mg O 2 /l, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) noin 500 mg O 2 /l, kokonaisfosfori noin 0,1 mg P/l ja kokonaistyppi noin 100 mg N/l. Sokeritehtaan multavesikiertoon altaasta 5 palautetun anaerobisesti puhdistetun jäteveden (P2) virtaama on ollut vuosina 2000-2002 noin 195 000 m 3 /a ja vastaavasti veden laatu on ollut seuraava: kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) noin 900 mg O 2 /l, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) noin 300 mg O 2 /l, kokonaisfosfori noin 7 mg P/l ja kokonaistyppi noin 50 mg N/l. Sokeritehtaan varastoalueen kuivatusveden (S5) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina 2000-2002 noin 25 000 m 3 /a (arvio).

8/33 Lännen Tehtaat Oyj:n pakastetehtaan jätevedet (A1) pumpataan sokeritehtaan käyntikauden aikana anaerobiselle puhdistamolle, jossa ne esiselkeytetään ennen anaerobikäsittelyä. Sokeritehtaan käyntikauden ulkopuolella pakastetehtaan jätevedet (A1) pumpataan altaaseen 7, josta ne johdetaan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäviksi. Hillotehtaan jätevedet (A2) johdetaan/pumpataan altaaseen 7, josta ne johdetaan aerobiselle puhdistamolle. Pakastetehtaan jäteveden (A1) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina 2000-2002 noin 220 000 m 3 /a ja vastaavasti veden laatu on ollut seuraava: kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) noin 5 600 mg O 2 /l, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) noin 3 500 mg O 2 /l, kokonaisfosfori noin 20 mg P/l ja kokonaistyppi noin 60 mg N/l. Pakastetehtaan jätevedestä (A1) anaerobiselle puhdistamolle johdettu keskimääräinen virtaama on ollut vuosina 2000-2002 noin 110 000 m 3 /a. Täten noin puolet pakastetehtaan jätevedestä (A1) on pumpattu altaaseen 7 ja johdettu aerobiselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Hillotehtaan jäteveden (A2) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina 2000-2002 noin 60 000 m 3 /a. Aikaisempaan tietoon perustuen veden laatu on seuraava: kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) noin 800 mg O 2 /l, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) noin 400 mgo 2 /l, kokonaisfosfori noin 8 mg P/l ja kokonaistyppi noin 30 mg N/l. Voimavasu Oy:n voimalaitokselta hiekkasuodattimien pesuvedet sekä muut pesu- ja huuhteluvedet (V1) johdetaan/pumpataan altaaseen 7, josta ne johdetaan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäviksi. Voimalaitoksen jäteveden (V1) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina 2000-2003 noin 20 000 m 3 /a. Lännen Rehu Oy:n rehutehtaan valmistusprosesseista muodostuu suhteellisen vähän jätevesiä. Rehutehtaan jätevedet (R1) johdetaan/pumpataan altaaseen 7, josta ne johdetaan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäviksi. Rehutehtaan jäteveden (R1) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina 2000-2002 noin 6 000 m 3 /a. Lännen Tehtaat Oyj:n jätehuoltotoimintojen jätevedet: kaatopaikan (J1), kasvijätteen kompostoinnin (J2) ja lietteen kompostoinnin (J3) valuma- ja suotovedet johdetaan/pumpataan altaaseen 7, josta ne johdetaan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäviksi. Kaatopaikan (J1) valuma- ja suotovesien keskimääräinen virtaama on ollut vuosina 2000-2002 noin 60 000 m 3 /a. Kasvijätteen kompostoinnin (J2) valuma- ja suotovesien keskimääräinen virtaama on ollut vuosina 2000-2002 noin 8 000 m 3 /a (arvio). Lietteen kompostoinnin (J3) valuma- ja suotovesien keskimääräinen virtaama on ollut vuosina 2000-2002 noin 20 000 m 3 /a (arvio). Lännen tehdasalueen likaisten piha-alueiden likaiset hulevedet (H1) johdetaan/pumpataan altaaseen 5, josta ne johdetaan aerobiselle puhdistamolle. Likaisten hulevesien (H1) keskimääräinen virtaama on ollut vuosina 2000-2002 noin 9 000 m 3 /a. Puhtaiden piha-alueiden (mm. hallintorakennus, parkkipaikat jne.) puhtaat hulevedet kerätään ja johdetaan vesistöön (Pyhäjärveen). Lännen tehdasalueen saniteettijätevedet johdetaan normaalitilanteessa Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Vaihtoehtoisesti saniteettijätevedet voidaan käsitellä myös Lännen Tehtaat Oyj:n aerobisella jätevedenpuhdistamolla. Saniteettijätevesien keskimääräinen virtaama on ollut vuosina 2000-2002 noin 20 000 m 3 /a. Jätevesien käsittelyprosessi Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon käsittelyprosessi perustuu kaksivaiheiseen biologiseen prosessiin, jossa hyödynnetään anaerobista ja aerobista jätevedenkäsittely-

9/33 tekniikkaa. Jätevedenpuhdistamo koostuu erillisestä anaerobisesta ja aerobisesta puhdistamosta ja jätevesien laadulliseen ja määrälliseen tasaukseen sekä välivarastointiin käytettävistä altaista 5, 7 ja 8. Tasaus- ja varastoaltaat Jätevesien laadulliseen ja määrälliseen tasaukseen sekä välivarastointiin käytetään altaita 5 (V = 230 000 m 3 ), 7 (V = 170 000 m 3 ) ja 8 (V = 200 000 m 3 ). Altaaseen 7 johdetaan kaikki suoraan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäväksi johdettavat jätevesijakeet. Altaan 7 avulla tasataan aerobisen puhdistamon tulovirtaamaa ja tulokuormitusta (P3) sekä pidennetään sen käyntikautta. Allas 7 ja 8 ovat rinnakkaisia altaita. Altaan 7 täyttyessä vettä voidaan johtaa ylivuotona altaaseen 8 varastoitavaksi, josta vesi pumpataan normaalisti myöhemmin takaisin altaaseen 7 ja johdetaan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Tarvittaessa altaan 8 vesiä voidaan johtaa myös suoraan purkuviemäriin, jos altaan 8 veden laatu täyttää lupaehtojen asettamat tavoitearvot. Altaaseen 5 johdetaan pääosin anaerobisesti käsiteltyjä jätevesiä (P1). Altaasta 5 kierrätetään anaerobisesti puhdistettua vettä (P2) takaisin Sucros Oy:n sokeritehtaan multavesikiertoon. Lisäksi myös altaan 5 avulla tasataan aerobisen puhdistamon tulovirtaamaa ja kuormitusta (P3) ja pidennetään sen käyntikautta. Anaerobinen puhdistamo Anaerobinen puhdistamo koostuu esiselkeytyksestä (A = 113 m 2, V = 450 m 3 ), kiertosäiliöstä (V = 125 m 3 ), anaerobireaktorista (V = 1200 m 3 ), granulalietesäiliöstä (V = 550 m 3 ), kaasunerotussäiliöstä (V = 1,5 m 3 ) ja kaasukellosta (V = 20 m 3 ). Anaerobisen puhdistamon avulla poistetaan jätevesistä orgaanista kuormitusta ennen jätevesien johtamista aerobiselle puhdistamolle. Pumppausaltaasta esiselkeytetty pakastetehtaan jätevesi (A1) ja selkeytetty multavesi (S1) pumpataan lämmönvaihtimen kautta kiertosäiliöön. Kiertosäiliöstä jätevettä pumpataan alhaalta päin anaerobireaktoriin, josta jätevesi poistuu ylivuotona takaisin kiertosäiliöön. Jäteveden kierrätyssuhdetta anaerobirektorin läpi voidaan säätää. Puhdistettu jätevesi poistuu kiertosäiliöstä ylivuotona altaaseen 5 tai vesi pumpataan aerobiselle puhdistamolle tai altaaseen 7. Jäteveden lämmittämiseen käytetään Sucros Oy:n prosesseista peräisin olevaa lämmintä syöksyvettä (S4). Lämmönvaihtimen läpi johdettu syöksyvesi palautetaan Sucros Oy:n prosesseihin. Anaerobiprosessissa muodostuvaa biokaasuvirtaamaa tasataan kaasukellon avulla. Biokaasu (P5(a)) puhalletaan kompressorilla hyödynnettäväksi Voimavasu Oy:n voimalaitokselle. Poikkeustilanteissa biokaasu (P5(b)) poltetaan kaasusoihdussa. Esiselkeytysliete (P6) pumpataan lietteenkäsittelyyn tai aerobisen puhdistamon tulevan jäteveden mukana prosessiin. Esiselkeytyslietettä (P6) on muodostunut vuosina 2000-2004 keskimäärin noin 22 400 m 3 /a. Vuosina 2000-2004 anaerobireaktorissa ei ole muodostunut granulalietettä (P8). Muodostuva granulaliete varastoidaan tarvittaessa granulalietesäiliöön. Anaerobinen puhdistamo on ollut käynnissä vuosina 2000-2004 keskimäärin 96 d/a, mikä vastaa sokeritehtaan käyntikautta. Anaerobisen puhdistamon mitoitusarvot ovat:

Mitoitusvirtaama (Q mit ) 7 000 m 3 /d Mitoitusvirtaama = maksimivirtaama (q maks ) 334 m 3 /h COD Cr kuormitus 29 000 kg/d BOD 7 ATU kuormitus 17 000 kg/d Asukasvastineluku (70 g BOD 7 ATU /d * as) 240 000 avl 10/33 Aerobinen puhdistamo Aerobinen puhdistamo koostuu aerobisesta korkeakuormitteisesta selektorista (V = 320 m 3 ), aerobisesta rengaskanavasta (V = 5 600 m 3 ) ja jälkiselkeytyksestä (A = 346 m 2 ). Jätevedenpuhdistamo toimii yksilinjaisena rinnakkaissaostuslaitoksena, jossa fosforin saostamiseen käytetään ferrisulfaattia. Ylijäämäliete (P7) pumpataan suoraan palautuksesta lietteenkäsittelyyn. Ylijäämälietettä (P7) on muodostunut vuosina 2000-2004 keskimäärin noin 60 000 m 3 /a. Lietteenkäsittelyssä ylijäämäliete (P7) tiivistetään esikuivausrummulla ja kuivataan sen jälkeen lietelingolla. Kuivattua lietettä (P9) on muodostunut vuosina 2000-2004 keskimäärin noin 1 500 m 3 /a (sisältää myös kuivatun esiselkeytyslietteen (P6) anaerobiselta puhdistamolta). Kuivattu liete (P9) välivarastoidaan, kompostoidaan ja kompostin lopputuote (J5) käytetään tehdasalueen maisemointeihin ja viherrakentamiseen. Lietteen välivarastointi ennen kompostointia tapahtuu asfaltoidussa ja salaojitetussa laakasiilossa, josta muodostuvat suoto- ja valumavedet johdetaan aerobiselle puhdistamolle käsiteltäväksi. Kompostointi tapahtuu asfaltoidulla kentällä, josta suoto- ja valumavedet (J3) kerätään ja käsitellään aerobisella puhdistamolla. Puhdistamolietteen kompostointi sisältyy Lännen Tehtaat Oyj:n ympäristölupa-asiaan, joka koskee elintarvikkeiden valmistusta ja Lännen Teollisuusalueen jätehuoltoa (Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 9.2.2005 antama ympäristölupapäätös nro 15 YLO). Aerobinen puhdistamo on ollut käynnissä vuosina 2000-2004 keskimäärin noin 256 d/a. Aerobisen puhdistamon mitoitusarvot ovat: Mitoitusvirtaama (Q mit ) 4 500 m 3 /d Mitoitusvirtaama = maksimivirtaama (q maks ) 187,5 m 3 /h BOD 7 ATU kuormitus 5 000 kg/d Asukasvastineluku (70 g BOD 7 ATU /d * as) 71 000 avl Anaerobisen puhdistamon tulokuormitus ja käsittelytulos Anaerobisen puhdistamon käyntijaksot ja puhdistamossa käsitellyt jätevesimäärät ovat vuosina 2000-2004 olleet: Vuosi Käynti- Tulo- Lähtöpäivät virtaama virtaama d/a m 3 /a m 3 /a 2000 112 361 697 335 955 2001 98 457 965 432 223 2002 91 485 267 459 525 2003 86 401 983 385 641 2004 93 477 601 459 396 Keskiarvo 96 436 903 414 548

Anaerobisen puhdistamon tulokuormitus on vuosina 2000-2004 ollut: 11/33 Vuosi Kiintoaine COD Cr BOD 7 ATU Kok. N NH 4 -N Kok. P mg/l mg O 2 /l mg O 2 /l mg N/l mg N/l mg P/l 2000 1 098 3 868 2 758 50 17,6 8,6 2001 1 034 3 832 2 626 67 9,6 9,8 2002 1 075 4 847 3 131 52 16,9 10,6 2003 1 207 4 223 2 559 107 23,0 12,0 2004 1 673 3 941 2 461 81 5,0 17,0 Keskiarvo 1 217 4 142 2 707 70 14,0 12,0 kg/a kg O 2 /a kg O 2 /a kg N/a kg N/a kg P/a 2000 397 000 1 399 056 997 625 18 167 6 365 3 094 2001 473 000 1 754 923 1 202 405 30 824 4 399 4 476 2002 522 000 2 351 998 1 519 152 25 155 8 185 5 123 2003 485 058 1 697 490 1 028 817 40 488 9 115 4 825 2004 799 146 1 882 009 1 175 474 38 759 2 506 8 018 Keskiarvo 535 334 1 817 095 1 184 695 30 679 6 114 5 107 Vuosien 2000-2004 keskimääräinen COD Cr kuormitus 18 928 kg/d on noin 65 % anaerobisen puhdistamon mitoituskuormituksesta. Anaerobireaktorin keskimääräinen tilakuormitus on vuosina 2000-2004 ollut 15,3 kg COD Cr /m 3 * d ja 10,3 kg BOD 7 ATU /m 3 *d. Anaerobisesta puhdistamosta lähtevä kuormitus on vuosina 2000-2004 ollut: Vuosi Kiintoaine COD Cr BOD 7 ATU Kok. N NH 4 -N Kok. P mg/l mg O 2 /l mg O 2 /l mg N/l mg N/l mg P/l 2000 631 826 349 30 14,8 3,4 2001 1 027 970 253 54 12,9 7,9 2002 984 864 357 65 24,2 11,0 2003 1 101 1 235 356 102 32,3 10,8 2004 1 149 1 130 370 73 7,0 13,7 Keskiarvo 978 1 005 337 65 18,0 9,0 Vuosi Kiintoaine COD Cr BOD 7 ATU Kok. N NH 4 -N Kok. P kg/a kg O 2 /a kg O 2 /a kg N/a kg N/a kg P/a 2000 212 031 277 591 117 282 9 924 4 970 1 137 2001 443 816 419 168 109 555 23 124 5 583 3 393 2002 452 068 397 211 164 247 30 022 11 131 5 032 2003 424 591 476 267 137 288 39 335 12 456 4 165 2004 527 846 519 117 169 977 33 536 3 216 6 294 Keskiarvo 412 070 417 871 139 670 27 188 7 471 4 004 Anaerobisen puhdistamon reduktiot COD Cr :n ja BOD 7 ATU :n suhteen ovat olleet vuosina 2000-2004 keskimäärin 77 % ja 88 %. Biokaasua on tuotettu keskimäärin noin 650 000 m 3 /a, joka vastaa sähköenergiana noin 4 000 MWh/a.

Aerobisen puhdistamon tulokuormitus ja käsittelytulos 12/33 Aerobisen puhdistamon käyntijaksot ja puhdistamossa käsitellyt jätevesimäärät ovat vuosina 2000-2004 olleet: Vuosi Käynti- Käsitelty päivät jätevesimäärä d/a m 3 /a 2000 222 655 922 2001 276 992 389 2002 268 920 416 2003 237 753 646 2004 278 912 898 Keskiarvo 256 847 054 Aerobisen puhdistamon tulokuormitus on vuosina 2000-2004 ollut: Vuosi Kiintoaine COD Cr BOD 7 ATU Kok. N NH 4 -N Kok. P mg/l mg O 2 /l mg O 2 /l mg N/l mg N/l mg P/l 2000 240 1 073 592 69 45,2 6,5 2001 275 970 515 54 28,9 5,7 2002 383 1 229 716 38 23,4 5,5 2003 428 1 340 796 56 30,0 5,9 2004 457 1 163 600 55 26,9 7,1 Keskiarvo 357 1 155 644 54 30,9 6,1 kg/a kg O 2 /a kg O 2 /a kg N/a kg N/a kg P/a 2000 157 148 704 013 388 148 45 427 29 675 4 267 2001 272 874 962 952 511 218 53 801 28 638 5 656 2002 352 105 1 130 996 658 709 34 914 21 560 5 102 2003 322 359 1 010 076 599 564 42 027 22 636 4 449 2004 416 979 1 061 680 547 729 50 068 24 530 6 447 Keskiarvo 304 293 973 943 541 074 45 274 25 408 5 184 Vuosien 2000-2004 keskimääräinen BOD 7 ATU kuormitus 2 114 kg/d on noin 42 % aerobisen puhdistamon mitoituskuormituksesta. Aerobisen puhdistamon vuosien 2000-2004 keskimääräinen tilakuormitus on ollut 0,35 kg BOD 7 ATU /m 3 * d (selektorin tilavuus mukaan lukien). Aerobisen puhdistamon keskimääräinen vuorokausivirtaama vuosina 2000-2004 on ollut 3 309 m 3 /d. Tästä laskettu selkeytyksen keskimääräinen pintakuorma on ollut 0,40 m/h. Aerobisesta puhdistamosta lähtevä kuormitus on vuosina 2000-2004 ollut:

13/33 Vuosi Kiintoaine COD Cr BOD 7 ATU Kok. N NH 4 -N Kok. P mg/l mg O 2 /l mg O 2 /l mg N/l mg N/l mg P/l 2000 55 144 24 24 0,9 1,4 2001 38 129 17 26 1,7 0,9 2002 19 76 8 13 2,5 0,5 2004 23 74 7 10 1,0 0,6 2004 19 71 7 16 0,5 0,7 Keskiarvo 31 99 13 18 1,3 0,8 kg/a kg O 2 /a kg O 2 /a kg N/a kg N/a kg P/a 2000 36 298 94 966 15 674 15 845 591 889 2001 37 489 128 242 16 973 25 443 1 680 919 2002 17 343 69 794 7 182 12 301 2 286 430 2003 17 214 56 116 4 974 7 709 742 453 2004 17 538 51 440 6 638 14 989 488 617 Keskiarvo 21 669 69 824 10 288 15 257 1 157 662 Aerobisen puhdistamon COD Cr -, BOD 7 ATU -, kokonaistyppi- ja fosforireduktiot ovat olleet vuosina 2000-2004 keskimäärin 93, 98, 66 ja 87 %. Nitrifikaatioaste on ollut keskimäärin 95 %. Jäteveden käsittelyssä käytettävän energian, kemikaalien ja veden kulutus Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon prosessien sähköenergian kulutus on ollut vuosina 2000-2002 keskimäärin noin 1 700 MWh/a (aerobinen 1 500 MWh/a ja anaerobinen 200 MWh/a). Jätevedenpuhdistamon (anaerobinen puhdistamo) lämpöenergian kulutus on ollut vuosina 2000-2002 keskimäärin 1 700 MWh/a. Vastaavasti anaerobisen puhdistamon prosessissa on vuosina 2000-2002 tuotettu biokaasun muodossa energiaa noin 4 000 MWh/a. Lännen Tehtaat Oyj on 26.11.1998 liittynyt sopimukseen energiansäästön edistämisestä teollisuudessa. Aerobisen puhdistamon prosessissa on käytetty vuosina 2000-2002 saostuskemikaalina ferrisulfaattia keskimäärin noin 60 000 kg/a ja lietteenkäsittelyssä polymeeriä keskimäärin noin 500 kg/a. Jätevedenpuhdistamon prosessien veden kulutus on ollut vuosina 2000-2002 keskimäärin noin 6 000 m 3 /a (aerobinen 4 000 m 3 /a ja anaerobinen 2 000 m 3 /a). Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Lännet Tehtaat Oyj:n tuotantolaitokset ovat ensisijaisesti pyrkineet vähentämään tuotantoprosessiensa ominaisvedenkulutusta ja kuormitusta. Lisäksi yhtiön tavoitteena on ollut tehostaa jätevedenpuhdistamonsa käsittelyprosessia vesistökuormituksen vähentämiseksi. Yhtiö investoi vuosina 1999-2000 ympäristöinvestointiohjelmassa noin 5 000 000 euroa prosessi- ja jätevedenkäsittelyyn. Investointiin sisältyi mm. aerobisen puhdistamon saneeraus, anaerobisen puhdistamon rakentaminen, sokeritehtaan multavesikierron sulkeminen ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmän rakentaminen.

14/33 Aerobisen puhdistamon saneerauksessa sen käsittelyprosessia tehostettiin rakentamalla uusi korkeakuormitteinen selektori, lisäämällä ilmastuskapasiteettia ja kattamalla selkeytysallas. Täten lisättiin aerobisen puhdistamon käsittelykapasiteettia ja toimintavarmuutta. Saneerauksen myötä poistuivat selkeytysaltaan jäätymishaitat, jotka estivät jätevesien käsittelyn talvella. Lisäksi saneeraus vähensi rihmamaisten bakteerien aiheuttamia lietteen laskeutuvuusongelmia ja hajuhaittoja. Anaerobisen puhdistamon rakentaminen mahdollistaa orgaanisen aineen osalta hyvinkin väkevien jätevesien tehokkaan käsittelyn. Anaerobisen puhdistamon läpi johdetusta orgaanisesta kuormituksesta on saatu poistettua keskimäärin noin 80-90 %. Täten on pienennetty huomattavasti aerobiselle puhdistamolle päätyvää orgaanista kuormitusta. Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon nykyinen käsittelyprosessi perustuu kaksivaiheiseen biologiseen prosessiin, jossa hyödynnetään aerobista ja anaerobista käsittelytekniikkaa. Jätevedenpuhdistamo täyttää kokonaisuudessaan "Draft Reference Document on Best Available Techniques in the Food, Drink and Milk Industry, Draft May 2003" - asiakirjassa jätevedenkäsittelylle esitetyt "primary treatment" ja "secondary treatment" tasot. Lisäksi fosforin osalta täyttyy myös asiakirjassa esitetty "tertiary treatment" taso. Jätevedenpuhdistamon käsittelyprosessi edustaa Suomessa ja EU:ssa keskimääräistä parempaa jätevedenkäsittelytekniikkaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesistöön Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamossa käsitellyt jätevedet (P4) johdetaan aerobiselta puhdistamolta Säkylän kunnan omistamalla purkuviemärillä Eurajokeen yhdessä Säkylän kunnan viemärilaitoksen käsiteltyjen jätevesien kanssa. Purkupaikka on Euran kunnassa Kauttualla noin 400 m Kauttuan keskustassa olevasta maantiesillasta (maantie 211) alavirtaan. Yhtiön jätevedenpuhdistamolta vuosina 2000-2004 purkuviemäriin johdetun jäteveden määrä, laatu ja vesistökuormitus sekä lupamääräyksissä asetetut puhdistusvaatimukset ja tavoitteet ovat olleet seuraavat: Vuosi Käynti- Purkuviemäriin johdettu päivät jätevesimäärä d/a m 3 /a 2000 222 794 162 2001 276 992 389 2002 268 920 416 2003 237 753 676 2004 278 912 898 Keskiarvo 256 874 708

15/33 Vuosi Kiintoaine COD Cr BOD 7 ATU Kok. N NH 4 -N Kok. P mg/l mg O 2 /l mg O 2 /l mg N/l mg N/l mg P/l 2000 68 218 69 27 5,2 2,0 2001 38 129 17 26 1,7 0,9 2002 19 76 8 13 2,5 0,5 2003 23 74 7 10 1,0 0,6 2004 19 71 7 16 0,5 0,7 Keskiarvo 33 114 22 18 2,2 0,9 Tavoitearvo < 50 < 5,0 < 1,0 kg/a kg O 2 /a kg O 2 /a kg N/a kg N/a kg P/a 2000 53 929 173 763 54 670 21 173 4 139 1 552 2001 37 489 128 242 16 973 25 443 1 680 919 2002 17 343 69 794 7 182 12 301 2 286 430 2003 17 214 56 116 4 974 7 709 742 453 2004 17 538 51 440 6 638 14 989 488 617 Keskiarvo 28 703 95 871 18 087 16 323 1 867 794 Raja-arvo < 40 000 < 1 000 kg/d kg O 2 /d kg O 2 /d kg N/d kg N/d kg P/d 2000 243 783 246 95 19 7 2001 136 465 61 92 6 3 2002 65 260 27 46 9 2 2003 73 237 21 33 3 2 2004 63 185 24 54 2 2 Keskiarvo 116 386 76 64 8 3 Vuosina 2000-2004 puhdistettuja jätevesiä on johdettu purkuviemäriin keskimäärin 256 vuorokauden ajan vuodessa. Keskimääräinen purkuviemäriin johdetun puhdistetun jäteveden määrä on ollut noin 870 000 m 3 vuodessa, mikä on keskimäärin 3400 m 3 /käyntipäivä. Vesistökuormituksessa on havaittavissa laskeva trendi, joka on saavutettu pääosin vuoteen 2000 ajoittuvien anaerobisen puhdistamon rakentamisen ja aerobisen puhdistamon saneerauksen ansiosta. Vuoden 2000 normaalia korkeammat jäännöspitoisuudet, korkeampi vesistökuormitus ja lupaehtojen ylitykset johtuivat anaerobisen puhdistamon rakentamisen ja aerobisen puhdistamon saneerauksen takia 8 altaan ylivuodon kautta purkuviemäriin johdetusta kuormituksesta. 8 altaasta purkuviemäriin johdettu kuormitus oli vuoden 2000 kokonaiskuormituksesta noin 17 % virtaamasta, noin 71 % BOD 7 ATU -kuormituksesta ja noin 43 % fosforikuormituksesta. Vuosina 2001-2004 päästiin vesistökuormituksessa selvästi alle lupapäätöksessä määrättyjen raja-arvojen. Myös lupapäätöksessä asetetut tavoitearvot jäännöspitoisuuksien suhteen saavutettiin vuosina 2001-2004. Jätevedenpuhdistamon normaalien toimintavuosien 2001-2004 keskimääräiset kokonaisreduktiot olivat seuraavat: kiintoaine noin 94 %, COD Cr noin 97 % BOD 7 ATU noin 99,4 %, kokonaistyppi noin 67 % ja kokonaisfosfori noin 90 %. Ammoniumtypen nitrifikaatioaste oli vuosina 2001-2004 keskimäärin 96 %.

Päästöt ilmaan 16/33 Lännen tehdasalueen tuotantolaitosten tuotantokapasiteetteihin perustuvassa mitoitustilanteessa aerobisella puhdistamolla käsitellään 1 200 000 m 3 jätevettä vuodessa. Tällöin myös vesistöön johdettavan jäteveden määrä kasvaa 1 200 000 m 3 :iin vuodessa. Vesistöön johdettavan jäteveden laatu tulee pysymään nykyisen kaltaisena, mutta vesistökuormitus kasvaa. Mitoitustilanteen mukainen laskennallinen vesistökuormitus tulee vuosien 2001-2004 vesistöpäästöjen perusteella arvioituna muodostumaan seuraavaksi: jätevesivirtaama 1 200 000 m 3 /a, kiintoainekuormitus 30 000 kg/a, COD Cr kuormitus 103 000 kg O 2 /a, BOD 7 ATU kuormitus 12 000 kg O 2 /a, kokonaistyppikuormitus 20 000 kg N/a, ammoniumtyppikuormitus 1 700 kg N/a ja kokonaisfosforikuormitus 810 kg P/a. Aerobisen puhdistamon nykyinen käsittelykapasiteetti riittää edellä esitetyn jätevesimäärän käsittelemiseen. Lisäksi aerobisen puhdistamon käyntikautta jatkamalla voidaan lisätä käsittelykapasiteettia. Aerobista puhdistamoa on mahdollista käyttää ympärivuotisesti. Tarvittaessa aerobiselle puhdistamolle johdettavaa jätevettä voidaan myös lämmittää anaerobisen puhdistamon lämmönvaihtimen ja kaukolämmön avulla. Jätevedenpuhdistamon päästöt ilmaan ovat pääosin haju- ja hiilidioksidipäästöjä. Päästöt ilmaan aiheutuvat lähinnä aerobisen puhdistamon rengaskanavassa tapahtuvasta ilmastuksesta sekä jätevesien tasaus- ja varastoaltaista. Jätevedenpuhdistamosta aiheutuvat hajuhaitat pyritään minimoimaan käsittelyprosessien mahdollisimman hyvällä ja asiantuntevalla hoidolla. VTT on selvittänyt vuosina 2003-2004 Lännen teollisuusalueella sijaitsevien tuotantolaitosten: Lännen Tehtaat Oyj:n pakastetehtaan ja hillotehtaan, Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon, Lännen Rehu Oy:n rehutehtaan, Sucros Oy:n sokeritehtaan ja Lännen Plant Systemsin aiheuttamien hajujen ja hajuhaittojen esiintymistä tehtaiden ympäristössä. Selvitys tehtiin asukaspaneelitutkimuksena. Tutkimus kattoi alueen, joka ulottuu noin kuuden kilometrin etäisyydelle teollisuusalueesta ja kesti noin 10 kk. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka suuri osa kokonaisajasta hajua esiintyy ja kuinka suuri osa asukkaista kokee hajun häiritsevänä. Hajuhavaintoja tehtiin tarkastelukaudella (1.10.2003-11.1.2004 ja 15.3.-30.9.2004) ja tuotantokaudella (1.10.-8.12.2003 ja 23.9.-30.9.2004). Lännen Tehtaat Oyj:n teollisuusalueen lisäksi tutkimusalueella on muitakin hajulähteitä, jotka vaikuttavat tutkimukseen. Tutkimusselostus (päivätty 14.12.2004) on liitetty hakemusasiakirjoihin. Tarkastelukautena hajua esiintyi koko tutkimusalueella keskimäärin 3 % kokonaisajasta. Tästä noin 40 % oli selvästi häiritsevää hajua. Tuotantokautena hajua esiintyi koko tutkimusalueella keskimäärin 4 % kokonaisajasta. Tästä noin 35 % oli selvästi häiritsevää hajua. Tutkimuksessa arvioitiin tuotantolaitosten toiminnasta aiheutuva haju koko vuoden osalta. Hajua esiintyi koko tutkimusalueella 2,5-3 % kokonaisajasta ja tästä noin 40 % oli selvästi häiritsevää hajua. Tuotantolaitosten toiminnasta aiheutuva hajukuorma oli 1,7 % kokonaisajasta. Tuotantolaitosten toiminnan osuus alueen kokonaishajukuormasta oli 70 %. Huomattava osa tuotantolaitosten hajukuormasta, 60 % oli peräisin jätteiden ja jäteveden käsittelystä. Asukkaista 6 % koki tuotantolaitosten toiminnasta aiheutuvan viihtyisyyshaittaa. Tuotantokaudella 25 % asukkaista, jotka asuivat 0-1 ja 1-2 kilometrin päässä teollisuusalueesta, koki teollisuusalueen toiminnasta aiheutuvan hajun häiritseväksi. Häiritsevää hajun esiintymistiheys oli 1,5 % havainnointiajasta 0-1 kilometrin etäisyydellä ja 1 % 1-2 kilometrin etäisyydellä teollisuusalueesta.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen 17/33 Melu ja tärinä Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Lännen tehdasalueen kohdalla Uusikylän pohjavesialueella ei ole pohjavedentarkkailuputkia, mutta vanhan vedenottamon käytöstä poistetusta kaivosta (K1) on otettu näytteitä Lännen Tehtaat Oyj:n kaatopaikan velvoitetarkkailun yhteydessä. Lisäksi kaatopaikan tarkkailussa on tutkittu pohjaveden laatua viidestä pohjavedentarkkailuputkesta (HP1- HP5). Vuoden 2002 tarkkailussa Uusikylän pohjavesialueella sijaitsevan kaivon (K1) ja pohjavesitarkkailuputkien (HP4 ja HP5 veden laadussa ei havaittu viitteitä kaatopaikan vaikutuksesta. Kaivon (K1) veden laatu täytti sameus- ja väriarvoa sekä rautapitoisuutta lukuun ottamatta tutkituilta ominaisuuksiltaan STM:n talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja suositukset. Kaatopaikan läheisten pohjavedentarkkailuputkien HP1, HP2 ja HP3 veden laadussa havaittiin kuitenkin kohonneita liukoisten typpiyhdisteiden ja kloridin pitoisuuksia, jotka viittaavat mahdolliseen kaatopaikan vaikutukseen. Kaatopaikan tarkkailun tuloksista ei ollut kuitenkaan havaittavissa viitteitä jätevedenpuhdistamon toiminnasta pohjaveteen aiheutuvista päästöistä. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu merkittävää melua tai tärinää. Ainoastaan jätevedenpuhdistamon liikennöinnistä voidaan katsoa aiheutuvan lievää melua, joka ei ole kuitenkaan merkittävää lähialueen asutuksen kannalta. Lännen tehdasalueen meluraportti on ympäristölupahakemuksen liitteenä. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Jätevedenpuhdistamon prosesseista on muodostunut vuosina 2000-2002 keskimäärin 1500 m 3 /a lingolla kuivattua lietettä (P9). Kuivattu liete sisältää anaerobisen puhdistamon esiselkeytyslietteen (P6) ja aerobisen puhdistamon ylijäämälietteen (P7). Kuivattu liete (P9) toimitetaan kompostoitavaksi Lännen Tehtaat Oyj:n lietteen aumakompostointikentälle. Jätevesilietteen kompostointiin on myönnetty ympäristölupa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 9.2.2005 antamalla päätöksellä nro 15 YLO. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt Poikkeuksellisten tilanteiden aikana jätevedet voidaan varastoida olemassa oleviin jätevesialtaisiin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon toiminnan välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyisyyteen, luontoon ja sen toimintoihin ja rakennettuun ympäristöön ovat vähäiset. Vuosina 1999-2000 toteutetun ympäristöinvestointiohjelman jälkeen Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamon käsittelyprosessi on edustanut Suomen ja EU:n mittakaavassa keskimääräistä parempaa jätevedenkäsittelytekniikkaa, jonka avulla on saavutettu huomattava parannus vesistökuormituksen ja jätevedenpuhdistamon toimintavarmuuden suhteen.

Vaikutukset vesistöön 18/33 Tulevaisuudessa Lännen Tehtaat Oyj panostaa erityisesti tuotanto- ja jätevedenkäsittelyprosessien häiriötilanteista aiheutuvan vesistökuormituksen eliminointiin. Erityisesti jätevedenpuhdistamon toimintavarmuutta pyritään edelleen parantamaan. Lisäksi Lännen Tehtaat Oyj pyrkii vähentämään tuotantoprosessien ominaisvedenkulutusta ja kuormitusta ja täten vähentämään vesistökuormitusta. Lännen Tehtaat Oyj on tähdännyt suorittamillaan toimenpiteillä jäteveden aiheuttaman vesistön pilaantumisen estämiseen ja vähentämiseen. Teoreettisessa laskelmassa on oletettu, että vesistöön johdetun jäteveden pitoisuudet ja vuorokaudessa käsitellyn jäteveden määrä pysyvät vuosien 2001 ja 2002 tasolla. Laskelmassa oletetaan lisäksi, että jätevesi sekoittuu täysin jokiveteen. Tarkkailututkimusten tulosten tulkintaa vaikeuttaa se, että jokeen johdetaan samaan kohtaan myös Säkylän kunnan jätevesiä. Jätevesien purkukohdan yläpuolella sijaitsevan havaintopaikan (14) vedenlaatu ei juurikaan vaihtele erilaisissa virtaamatilanteissa. Vesi on ollut happikylläisyyden ja BHKarvon sekä ammoniumtyppipitoisuuden perusteella usein puhtaille jokivesille ominaista ja likaantuneisuus on pahimmillaankin ollut melko lievää. Ahlstrom Kauttua Oy:n ja Jujo Thermal Oy:n paperitehtaiden jätevedet on vuodesta 2004 alkaen johdettu JVP-Eura Oy:n jätevedenpuhdistamolle, jonka jätevedet johdetaan Eurajokeen Euran keskustaajaman alapuolelle. Eurajoen vedenlaadun (lähtöpitoisuus on pitoisuus havaintopaikassa 14 vastaavankaltaisessa virtaamatilanteessa tai pitoisuuden vaihteluväli tehdyissä tutkimuksissa) teoreettiset muutokset Lännen Tehtaat Oyj:n jätevesikuormituksen (kuormitus on vuosien 2001 ja 2002 keskimääräinen kuormitus) vaikutuksesta olettaen, että jätevesi sekoittuu täysin jokiveteen, ovat seuraavat: Eurajoen virtaama NQ MNQ MQ VI-VIII MQ m 3 /s 0,9 1,8 3,1 4,9 Lähtöpitoisuus BHK 7 mg O 2 /l 2,1 2,1 1,8 1,8 Kok.P µg P/l 21 21 20 19 Kok.N µg N/l 500 500 450 490 NH 4 -N µg N/l 9 9 13 24 O 2 mg O 2 /l 9,3 9,3 9,7 12 Kuormitus BHK 7 ATU kg O 2 /d 44 44 44 44 Kok.P kg P/d 2,5 2,5 2,5 2,5 Kok.N kg N/d 70 70 70 70 NH 4 -N kg N/d 7 7 7 7 Pitoisuuden muutos BHK 7 mg O 2 /l 0,57 0,28 0,16 0,10 Kok.P µg P/l 32 16 9 6 Kok.N µg N/l 900 450 261 165 NH 4 -N µg N/l 90 45 26 17 Pitoisuuden muutos suhteessa lähtöpitoisuuteen BHK 7 % 27 13 9 6 Kok.P % 153 77 47 31 Kok.N % 180 90 58 34 NH 4 -N % 1000 500 201 69

19/33 Eurajoen virtaaman ollessa suurempi tai yhtä suuri kuin keskivirtaama (4,9 m 3 /s, keskimäärin 153 päivänä vuodessa) Lännen Tehtaat Oyj:n jätevedenpuhdistamolta johdettavan kuormituksen laskennalliset vaikutukset Eurajoen yläjuoksun vedenlaatuun jäävät laimenemisesta johtuen vähäisiksi. Muutosten pitäisi tällöin näkyä selvimmin ammoniumtyppipitoisuuden kasvuna. Viime vuosien tarkkailututkimuksissa veden ammoniumtyppipitoisuus on vastaavassa virtaamatilanteessa kasvanut osalla tutkimuskerroista selvästi laskennallista arvoa enemmän, mutta joillain tutkimuskerroilla pitoisuuden kasvu on jäänyt jopa pienemmäksi, vaikka virtaama on ollut keskivirtaamaa pienempi. Laskennallisesti BHK-arvon tai ammoniumtyppipitoisuuden kasvu ei suurten virtaamien aikana muuta joen likaantuneisuutta. Tutkimustuloksissakin BHK-arvo ja ammoniumtyppipitoisuus ovat jätevesien purkupaikan alapuolisessa havaintopaikassa (16) olleet varsin lievästi likaantuneille vesille ominaisia. Pienten virtaamien aikana (alle 2 m 3 /s, keskimäärin 45 päivänä vuodessa) jokiveden BHK 7 -arvo ja etenkin typpi- sekä fosforipitoisuudet kasvavat laskennallisesti huomattavasti suhteessa Eurajoen yläjuoksun lähtötilanteeseen ammoniumtyppipitoisuuden pitäisi laskelman mukaan moninkertaistua. Viime vuosien tarkkailututkimuksissa veden ammoniumtyppipitoisuus on osalla tutkimuskerroista kasvanut selvästi laskennallista arvoa enemmän. Toisaalta vaikka virtaama on ollut pieni, esimerkiksi ravinnepitoisuudet eivät ole tutkimustulosten mukaan muuttuneet aina käytännössä lainkaan havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä. Enimmillään Eurajoen veden typpipitoisuus on kasvanut 1 300 µg N/l havaintopaikkojen 14 ja 16 välillä. Ammoniumtyppipitoisuuden kasvun seurauksena jokivesi on ollut havaintopaikassa 16 yleensä lievästi likaantunutta, mutta vuoden 2003 poikkeuksellisen kuivan alkutalven ja syksyn aikana ammoniumtyppipitoisuus oli suuri ja ilmensi voimakasta likaantuneisuutta. Lämpimän veden aikana veden ollessa emäksistä osa ammoniumtypestä esiintyy vedessä ammoniakkina, joka on vesieliöille myrkyllistä. Veden lämpötilan ollessa alle 20 o C ja ph-arvon pysyessä pienempänä kuin 8, veteen ei synny haitallisia määriä ammoniakkia, jos jokiveden ammoniakkipitoisuus on pienempi kuin 2 000 µg N/l. Ammoniakki muuntuu lisäksi nopeasti ammoniumiksi ja edelleen nitraatiksi, joten ammoniakin mahdolliset haittavaikutukset eivät ulotu laajalle joessa. Vedenlaatututkimuksissa tehtyjen havaintojen ja laskelman arvojen välillä havaittujen poikkeamien selityksenä on osaltaan se, ettei kuormitus ole ollut tasaista. Jokiveden ammoniumtyppipitoisuuteen ovat vaikuttaneet merkittävästi myös Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamolta tulevat jätevedet. Eurajoen keski- ja alajuoksulla vedenlaadun muutokset jäävät laimenemisen vuoksi pienemmiksi kuin Eurajoen yläjuoksulla. Alivirtaamakausina Kokemäenjoesta johdettava lisävesi auttaa tässä osaltaan. Osa ravinteista laskeutuu tai sitoutuu matkalla alajuoksulle joen suvantopaikkojen pohjalietteeseen tai kasvillisuuteen. Ammoniumtyppi muuntunee ainakin lämpimän veden aikana pääosin nitraateiksi ennen joen alajuoksua. Päästöjen vaikutukset vesistön käyttöön Lännen Tehtaat Oyj:n jätevesikuormitus ei aiheuta veden hygieenisen tilan huononemista, eikä siten heikennä veden uimakelpoisuutta. Happea kuluttava kuormitus orgaaninen aines ja ammoniumtyppi- huonontavat jokiveden happitilannetta. Eurajoen virtaama on kohtalaisen suuri alivirtaamakausinakin ja Pyhäjärvestä virtaava vesi on ollut hapekasta. Koskipaikkojen ja suuren virtausnopeuden ansiosta veden happivarastot täydentyvät tutkimustulosten perusteella varsin tehokkaasti talvisinkin, eikä kalakuolemiin johtaneita happikatoja ole tiettävästi havaittu; joessa tode-