Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3
JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit auttavat lapsia oppimaan ja harjoittelemaan monia taitoja ja käsitteitä. Leikkien kautta lapset oppivat esimerkiksi tekemään yhteistyötä, tottelemaan sääntöjä ja koordinoimaan liikkeitään, ja opettaja voi käyttää leikkejä aivan kuten liitutaulua tai lukukirjaa. Tämän vuoksi leikit ovat yksi oleellinen osatekijä pienten lasten oppitunneilla. Suurin osa näille tunneille valituista leikeistä on yhteistyötä edistäviä leikkejä. Yhteistyö ja yhteistoiminta ovat avaintekijöitä perheen tai yhteisön ykseyden saavuttamisessa. Valitamme usein kovasti, ettei yhteisössä ole yhteistyötä. Syy tähän saattaa olla varsin yksinkertainen ehkä ihmisiä ei ole koskaan opetettu toimimaan yhteistyössä. Yhteistyön tekemiseen tarvitaan ensin yhteinen päämäärä. Kaikkien mukana olijoiden pitää pyrkiä samaan tavoitteeseen, esimerkiksi koulun perustamiseen. Kuitenkaan yhteinen päämäärä ei automaattisesti johda menestykseen. Kaikkien on tärkeää antaa oma tukensa projektille, mikä johtaa tavoitteen saavuttamiseen. Lisäksi jokaisen on ymmärrettävä, että hänen tukensa on olennaista tavoitteen saavuttamisessa. Sana olennainen ei ainoastaan tarkoita, että jokin on tärkeää, vaan että se on myös välttämätöntä. Niinpä jokaisen tuki ei ole ainoastaan tärkeää vaan se on välttämätöntä, sillä ellei jokainen tee omaa osuuttaan, tavoitetta voi jopa olla mahdoton saavuttaa. Yhteistyöhön liittyy myös kolmas harkitsemisen arvoinen tekijä. Ei riitä, että kaikilla osallistujilla on samat tavoitteet ja että kaikki toimivat yhdessä. Yksilön panos ja muiden panokset on koordinoitava. Esimerkiksi kaksi henkilöä aikoo yhdessä pystyttää piikkilanka-aidan. Molemmat haluavat rakentaa aidan ja molemmat haluavat toimia yhdessä. Kuitenkin toinen tulee töihin lauantaina ja toinen sunnuntaina. He eivät saavuttaneet päämääräänsä, sillä voidakseen pystyttää piikkilanka-aidan molempien olisi pitänyt olla paikalla samaan aikaan. Toisinaan on vaikea ymmärtää, miksi koordinointi on niin tärkeää yhteistoiminnan aikaansaamiseksi. Sinulla on varmasti kokemusta siitä, että jonkun yhteisprojektinne alussa kaikki projektin jäsenet eivät saapuneet paikalle. Lopputuloksena oli, että paikalle saapuneet lannistuivat ja jättivät projektin kesken tai eivät mahdollisesti edes aloittaneet sitä. Tai ehkäpä jotkut tulevat tiettyyn aikaan ja muut saapuvat kolme tuntia myöhemmin. Ensin saapuneet kyllästyvät odottamaan ja lähtevät tai lannistuvat, ja ryhmähenki laskee huomattavasti.
Yhteistyöhenkiset leikit auttavat lapsia kehittämään asenteita, jotka ovat välttämättömiä yhteistyössä: 1. Leikin päämäärä antaa yhteisen tavoitteen. 2. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi lapset oppivat tekemään yhteistyötä ja koordinoimaan ponnistuksiaan. Tätä oppimista ei saavuteta ensimmäisellä kerralla, kun leikkiä leikitään. Leikkejä on käytettävä toistuvasti, kunnes lapset alkavat löytää keinoja toimia yhteistyössä. Kysymyksiä: 1. Mitä mieltä olet yhteistyötaitoja kehittävistä leikeistä? 2. Miten monet tavallisista leikeistä eroavat yhteistyöhenkisistä leikeistä? 3. Mitä mieltä olet kilpailusta? 4. Miten tahtoisit leikkien vaikuttavan lapsiin? JAKSO 9 Jotta voit opettaa leikit lapsille hyvin, sinun on luonnollisesti tiedettävä, miten niitä leikitään. Tämä tapahtuu leikkimällä ja harjoittelemalla. Siksi olisi varsin hyödyllistä, jos voit joidenkin ystäviesi kanssa harjoitella kaikkia leikkejä, jotka on esitelty tähän osaan sisältyvissä viidessätoista oppitunnissa. JAKSO 10 Jotta voi opettaa leikin lapsille, kolme asiaa on tehtävä todella hyvin: 1. Selitä leikin tarkoitus selkeästi. 2. Varmista, että kaikki lapset ymmärtävät, miten leikkiä tulee leikkiä. 3. Varmista, että kaikki lapset tuntevat onnistuneensa leikin päätyttyä. Opettajan tapa selittää leikin tarkoitus vaikuttaa hyvin paljon lasten innostukseen. Opettajan tulisi viestittää lapsille onnellisuutta ja haastavuutta saadakseen nämä kiinnostumaan leikistä. Lasten motivoinnin ohella oikeanlainen selitys auttaa kohdistamaan heidän innostuksensa. Esimerkiksi oppitunnin 5 leikissä Auta sairasta kaksi lasta liittää kätensä yhteen muodostaakseen tuolin, jolla sairas henkilö kannetaan terveyskeskukseen. Ilman kunnollista selitystä lapset
saattavat ajatella, että on hauskempaa antaa toverin pudota kuin pitää hänestä huolta. Opettaja voi estää tämän sanomalla: No niin lapset, tänään leikimme Auta sairasta. Tämä leikki on todella kiva, koska meidän kaikkien on tehtävä yhteistyötä, jotta voimme viedä sairastavan henkilön terveyskeskukseen. Jos annamme sairaan henkilön pudota, hän loukkaa itsensä, ja me kaikki tulemme surullisiksi. Jos saavumme terveyskeskukseen ilman ongelmia, voimme olla tosi onnellisia ja tyytyväisiä, sillä olemme auttaneet häntä. Tehtäviä: 1. Mainitse kaksi asiaa, jotka opettajan tulisi tehdä uutta leikkiä esiteltäessä. a. b. 2. Harjoittele kolmen leikin esittelemistä ryhmäläisillesi. 3. Miksi on tarpeen motivoida lapsia ja selittää leikin tarkoitus, vaikka he saattavatkin jo tuntea kyseessä olevan leikin? JAKSO 11 Kun lapset ovat ymmärtäneet leikin tarkoituksen ja ovat motivoituneita, on tärkeää kertoa selkeästi, miten leikkiä leikitään. Yleensä on tarpeen ensin hieman harjoitella lasten kanssa. Esimerkiksi leikissä nimeltä Silta, joka esitellään oppitunnilla 4, voit hienovaraisesti ohjata lapset aloituspaikoilleen ja auttaa heitä käymään läpi leikin vaiheet. Joissakin tapauksissa voit aloittaa ensin muutaman pienemmän lapsen kanssa ja myöhemmin antaa muiden osallistua. Sen sijaan, että asettaisit kerralla kaikki lapset sillalle, voit harjoitella joidenkin lasten kanssa kaksi kerrallaan. Useiden havainnollistamisten jälkeen lasten määrää sillalla voi lisätä, kunnes kaikki ovat mukana. Selittäessäsi leikin kulkua on olennaista näyttää heille, mitä heidän on tehtävä, ja harjoiteltava sitä heidän kanssaan. JAKSO 12 Leikin alusta loppuun on tärkeää, että lapset kokevat onnistumisen tunteen. Opettajan rooli on hyvin merkittävä tämän saavuttamisessa. Hän rohkaisee lapsia heidän leikkiessään, kehuu heitä heidän pärjätessään hyvin ja osoittaa olevansa iloinen heidän saavutuksistaan. Tuntiessaan onnistuvansa lapsi kasvaa henkisesti. Lapsi alkaa luottaa omiin kykyihinsä ja hän saa rohkeutta yrittää asioita, jotka ovat uusia ja vaikeita, sekä tuntee toveruutta. Hänen halunsa olla kuuliainen leikin säännöille vahvistuu. Tämä kuuliaisuus voidaan kanavoida lapsen vanhempiin ja Jumalan lakeihin. Onnistumisen tunne myös vahvistaa hänen haluaan saavuttaa asioita ja hyödyntää kykyjänsä kaikin mahdollisin tavoin.
Keskustelua varten: 1. Miten opettaja voi vaikuttaa lasten onnistumisen tunteeseen? 2. Mitkä opettajan menettelytavat vaikuttavat lasten epäonnistumisen tunteeseen? 3. Onko lasten leikittävä leikkiä täydellisesti voidakseen kokea onnistuvansa? 4. Millaisia ilmaisuja opettaja voi käyttää vaikuttaakseen lasten onnistumisen tunteeseen?