101/10.02.00.00/2016 Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaihe: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niiden vastineet (Päijänne-Saimaa -kanava) LIITE 6 Maakuntahallitus 26.6.2017 0
Sisällys 1 Iisalmi... 3 2 Keitele... 3 3 Kuopio... 4 4 Leppävirta... 4 5 Pielavesi... 6 6 Sonkajärvi... 6 7 Suonenjoki... 6 8 Tervo... 8 9 Varkaus... 8 10 Vesanto... 9 11 Vieremä... 9 12 Ampumaurheiluliitto, SAL, Suomen ampumaurheiluliitto... 9 13 Ampumaharrastusfoorumi... 11 14 Ampumahiihtoliitto... 13 15 Etelä-Savon maakuntaliitto... 15 16 Fingrid Oyj... 15 17 Hämeen liitto... 16 18 Ilmatieteenlaitos... 16 19 Itä-Suomen aluehallintovirasto... 16 20 Kainuun liitto... 16 21 Kuopion alueen kauppakamari... 17 22 Kymenlaakson Liitto... 18 23 Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry... 18 24 Metsähallitus... 19 25 MTK Pohjois-Savo... 20 26 Museovirasto... 20 1
27 Nurmeksen kaupunki... 21 28 Pieksämäen kaupunki... 21 29 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto... 21 30 Pohjois-Savon ELY-keskus... 22 31 Päijät-Hämeen liitto... 22 32 SavoGrow kehitysyhtiö Oy... 23 33 Savon Yrittäjät... 24 34 Siilinjärven Urheiluampujat ry, Seppo Mahlamäki... 25 35 Suomen Turvallisuusverkko Oy... 30 36 Äänekosken kaupunki... 30 37 2. Logistiikkarykmentti, Esikunta, Tikkakoski... 30 38 Yksityishenkilö... 35 2
Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaihe, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päijänne-Saimaa -kanava). Maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli uudelleen lausunnoilla 10.5. 15.6.2017. Lausunnot pyydettiin vastaavilta tahoilta kuin OAS:n kuulutusvaiheessa ja lisäksi keskeisiltä metsästys- ja ampumaurheilujärjestöiltä. Lausuntoja saatiin 14.6.2017 mennessä 38 taholta. Seuraavassa on esitetty palaute lyhentämättöminä. Vastineissa esitetyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tehtävät muutokset ovat vastineissa esitetty lihavoituina. 1 Iisalmi Vastine Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Iisalmen kaupunki kannattaa kanavan poistamista Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmis- maakuntakaavasta, jotta Vt 5:n kehittämiseen liittyvät hankkeet pystytään toteuttamaan. tamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kanavavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösehdotuksen. kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voimassa 2 Keitele Vastine Keiteleen kunnanhallitus toteaa, että Päijänne-Saimaan kanavavarausmerkintä tulisi pitää maakuntakaavassa. Merkinnän poistaminen sulkee lopullisesti mahdollisuuden kanavan rakentamiseen. Mikäli merkinnän poistamiseen päädytään, vaatii se erityisen painavat perusteet. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmistamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kanavavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voimassa 3
3 Kuopio Vastine Esitys: Esitän, että kaupunginhallitus hyväksyy seuraavan lausunnon: Kuopion kaupunki katsoo, että valtatien VT5 toimintaedellytysten ja sisävesien mahdollisuuksien kehittäminen on tärkeää. Maakuntakaavan tarkistustyössä valtatie VT5 ja Päijänne-Saimaa -kanavavaraus on edelleen syytä säilyttää. Maakuntakaavan ja valtatien VT5 suunnitteluprosesseissa on mietittävä luovia ratkaisukeinoja tulevaisuuteen tähtäävien eri toteutusaikatauluihin sijoittuvien hankkeiden toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi. Valtatien VT5 kehittäminen on keskeinen näkökohta ja sen rakentaminen on varmistettava. Kanavavarauksella ei saa olla hidastavaa vaikutusta tien toteutukselle eikä se tässä vaiheessa saa aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Ratkaisukeinoja selvitettäessä on molemmat maakuntakaavan ja valtatie VT5 suunnitteluprosessit hyvä kytkeä toisiinsa. Valmistelija Juha Romppanen Päätösehdotus: Vs. kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen Kaupunginhallitus hyväksyy va. kaupunkisuunnittelujohtajan esityksen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti ja todettiin samalla, että valtatien VT5 toimintaedellytysten ja sisävesien mahdollisuuksien kehittäminen ovat molemmat tärkeitä. 4 Leppävirta Vastine Kj:n päätösesitys: Leppävirran kunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmistamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kanavavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voimassa Leppävirran kunnalle olisi Päijänne-Saimaa -kanavan toteutuessa monia myönteisiä vaikutuksia. Erityisinä hyötyjinä olisivat matkailuelinkeinonharjoittajat ja alueen palveluyritykset. Kanavalla olisi myönteinen vaikutus myös kunnan tunnettavuuteen. Yhteiskunnallisena investointina kanava olisi sekä Leppävirran kunnan että Pohjois-Savon maakunnan näkökulmasta merkittävä ja se lisäisi koko kanavan vaikutusalueen matkailuvirtoja kesäaikana. Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmistamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kanavavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voi- 4
Päijänne-Saimaa -kanavan rakentamisella ei ole ollut viimeisen kymmenvuotiskauden aikana Pohjois-Savon maakunnan matkailuinfrahankkeiden joukossa käytännössä minkäänlaisesta roolia. Hanketta ei ole edistetty kunnan taholta lainkaan. Päijänne-Saimaa -kanavan pikainen rakentaminen ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa vaikuta todennäköiseltä, jos kanava kilpailee rahoituksesta muiden väylähankkeiden kanssa. Kanavan rakentaminen edellyttää tie-, rautatie- ja muiden väylähankkeiden eriyttämistä mahdollisesta kanavarakentamiseen varattavasta investointivarauksesta. Valtatien 5 parantaminen Leppävirta-Kuopio välillä on tärkein Itä-Suomen maakuntien alueella toteutettava hanke lähitulevaisuudessa. Luonnollisesti valtatien kehittäminen on myös Leppävirran kunnalle erityisen tärkeä liikenteen sujuvuuden ja kunnan ajallisen saavutettavuuden parantuessa merkittävästi tien parantamisen myötä. Valtatien 5 Leppävirran kohdan yleissuunnittelu on parhaillaan käynnistymässä. Leppävirran kunta ei puolla Päijänne-Saimaa -kanavamerkinnän poistamista Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Kanavavaraus ei saa kuitenkaan vaikuttaa kielteisesti VT5:n perusparantamiseen välillä Leppävirta-Kuopio. Leppävirran kunta toteaa kantanaan, että Päijänne-Saimaa -kanavan rahoitus tulee käsitellä erillisenä omana investointikohteena, ei osana muita maakunnille tärkeitä väyläinvestointeja. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösesityksen. massa Suunnittelukeskus Oy:n vaikuttavuusselvitys Savon kanavasta vuodelta 2003 on arvioinut kanavan matkailuvaikutukset varsin positiivisiksi. Kuitenkin LVM:N työryhmän mietintö 24.6.2004 ja siihen kytkeytyvät lausunnot sen sijaan antavat varsin tylyn arvion matkailun kasvusta ja matkailun yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista. Matkailu ei kasva arvioiden mukaan pelkästään kanavainvestoinnin kautta, vaan alueelle tarvitaan erityisen paljon muita uusinvestointeja joita ei ole merkittävästi näköpiirissä ehkä juuri sen vuoksi, koska kanavan matkailuvaikutus toteuduttuaankin on arvioitu kesäsesonkiluonteiseksi. Kanavan sulkujen mitoitus on myös todettu liian pieneksi tavaraliikenteen kannalta. Liikennevirasto hallinnoi kaikkia väylämuotoja. Rahoitus tulee pääosin keskitetysti sekä kehittämiseen, että ylläpitoon valtion budjetista LVM:n kautta. Kaikkia väylämuotoja tarkastellaan liikennejärjestelmän kehittämisessä yhdessä. Kanavan rahoittamiseen voi hakea lainaa Euroopan investointipankilta, joka myöntää suoria lainoja projekteille, jotka ovat suurempia kuin 25 miljoonaa euroa Max 50% investoinnista rahoitetaan Puitelainat hyvä rahoitusmuoto isompien kuntien monivuotisille investointiohjelmille, esim. Oulu ja Rovaniemi ovat tehneet sopimukset vuonna 2016. Yhteyspiste Helsingin EIP-konttori 5
5 Pielavesi Vastine Pielaveden kunnanhallitus lausuntonaan toteaa, että Päijänne-Saimaan kanavarausmerkintä tulisi pitää maakuntakaavassa. Merkinnän poistaminen sulkee lopullisesti mahdollisuuden kanavan rakentamiseen. Mikäli merkinnän poistamiseen päädytään, vaatii se erityisen painavat perusteet. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. 6 Verkkojen Eurooppa -välineellä tavoitellaan investointien nopeuttamista Euroopan laajuisten verkkojen alalla sekä vipuvaikutusta rahoituksen hankkimiseksi sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta samalla, kun parannetaan oikeusvarmuutta ja noudatetaan teknologianeutraaliuden periaatetta. Verkkojen Eurooppa -välineen olisi autettava hyödyntämään täysin liikenne-, televiestintä- ja energia-alojen välistä synergiaa, mikä tehostaisi unionin toimia ja mahdollistaisi käyttöön ottokustannusten optimoinnin. Rahoitettavien hankkeiden tulee kytkeytyä Euroopan laajuisiin verkkoihin. Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmistamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kanavavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voimassa 6 Sonkajärvi Vastine Päätösesitys kunnanjohtaja: Sonkajärven kunnalla ei ole huomauttamista maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheen päivitettyyn osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Lausunto ei sisällä muutosesityksiä. Ei muutosta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Päätös: Kunnanhallitus yksimielisesti hyväksyi päätösesityksen. 7 Suonenjoki Vastine Ehdotus: Kaupunginjohtaja ehdottaa, että Suonenjoen kaupunginhallitus päättää lausua Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmis- esitetystä Päijänne-Saimaan kanavavarauksen kumoamisesta seuraavaa: tamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kanavavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen
Heti alkuun Suonenjoen kaupunki toteaa, että Suonenjoen kaupunki ymmärtää täysin VT5:n merkityksen koko maakunnan kehittämisen ja maakuntamme kärkihankkeiden näkökulmasta. Samalle viivalle tulee näkemyksemme mukaan ottaa myös VT9:n kehittäminen valtakunnan merkittävimpänä poikittaisväylänä. Kuten jo useaan otteeseen todettua, niin kanavahanke ei ole ollut esillä tämän vuosikymmenen aikana maakunnassa eikä kunnissa, joita hanke koskee. Vallinneessa taloudellisessa tilanteessa on ollut ymmärrettävää, että intressit ovat kohdistuneet muualle. Nyt käsillä oleva VT5:n parantamishanke voisi osaltaan olla lähtölaukaus kanavanhankkeen edistämiseksi. Kanavan mahdollistava rakentaminen edellyttää aluevarausta maakuntakaavassa. On erittäin lyhytnäköistä, jos nyt suunniteltu VT5:n parantamishanke mitätöi vaikutuksiltaan merkittävän vesiväylähankkeen. Suonenjoen kaupungin näkemyksen mukaan on toivottavaa, että tiehankkeen suunnitelmaa tarkasteltaisiin vesiväylän mahdollistavan ratkaisun pohjalta. On tunnustettava se tosiasia, että merkinnän poistaminen maakuntakaavasta merkitsee sitä, että maankäyttö muuttuu kanavavarauksen alueilla pysyvästi. Kanavan saaminen mahdollisesti myöhemmin nykyisen suunnitelman mukaisille paikoille vaikeutuu ja tilalle mahdollisesti tulevan rakentamisen myötä estyy kokonaan. Kaavamerkinnän poistamisella menetetään mahdollisuus ainutlaatuiseen vesitieyhteyteen Päijänteen ja Saimaan välillä ja mahdollisuus tuoda uusia ulottuvuuksia ylimaakunnalliseen Lakeland-projektiin. Ennen kuin ratkaisu kanavavarauksen poistamisesta maakuntakaavasta tehdään, tulee päivittää kanavan vaikutusten ja kustannusten arviointi sekä pienveneilyä palvelevana, että teollisuuden kuljetuksia palvelevana kanavana. Vastaavasti VT5:n tiesuunnitelmassa tulee suunnitella vaihtoehdot eri alikulkukorkeudet mahdollistavalle vesiväylälle. Suonenjoen kaupungin näkemyksen mukaan eri liikennemuotojen vastakkainasettelua tulee välttää. Vuodelta 2004 olevat vaikuttavuusarviot tulee vähintäänkin päivittää vastaamaan nykyistä toimintaympäristöä, jonka pohjalta rationaalinen ja lopullinen maakunnan yhteisen tahtotilan löytyminen on mahdollista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistuksen alustavissa tavoiteaihioissa (31.10.2016), joka on OAS:n liitteenä 3, on mainittu kohdassa 18 että Alueidenkäytössä turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. Tätä kohtaa tulkiten ei yksiselitteisesti voida sanoa, etteikö vesiväylien kehittäminen olisi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista juuri Päijänne-Saimaa -kanavan tapauksessa. 7 merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voimassa Suunnittelukeskus Oy:n vaikuttavuusselvitys Savon kanavasta vuodelta 2003 on arvioinut kanavan matkailuvaikutukset varsin positiivisiksi. Kuitenkin LVM:N työryhmän mietintö 24.6.2004 ja siihen kytkeytyvät lausunnot sen sijaan antavat varsin tylyn arvion matkailun kasvusta ja matkailun yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista. Matkailu ei kasva arvioiden mukaan pelkästään kanavainvestoinnin kautta, vaan alueelle tarvitaan erityisen paljon muita uusinvestointeja joita ei ole merkittävästi näköpiirissä ehkä juuri sen vuoksi, koska kanavan matkailuvaikutus toteuduttuaankin on arvioitu kesäsesonkiluonteiseksi. Kanavan sulkujen mitoitus on myös todettu liian pieneksi tavaraliikenteen kannalta. Uusien, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden luonnos on parhaillaan lausunnoilla 30.6.2017 saakka. Liikennejärjestelmään liittyvissä VAT:n luonnoksessa ei mainita vesiväyliä erikseen. Tehokkaasta liikennejärjestelmästä todetaan seuraavaa: Alueidenkäytöllä edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perus-
Kokonaisuudessaan Suonenjoen kaupunki pitää kanavahanketta myönteisenä asiana. Mahdollinen varauksen poistaminen edellyttää laajempaa ja päivitettyä vaikuttavuusarviota myös teollisuuden ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Näkemyksemme mukaan nyt tehtävää pysyvää ratkaisua ei tule arvioida vaan yhden tieosuuden osalta, vaan laajemmin ylimaakunnallisena kehittämishankkeena. Vesiliikenteen kehittäminen tulee säilyttää mahdollisuutena pitkänaikavälin kehittämistavoitteena myös Pohjois-Savon maakunnassa. Hankkeen hyödyt voivat olla laajemmat kuin mihin aikaisemmissa vaikuttavuusarvioissa on päädytty. Muun muassa muiden vesiväylien kasvavan käytön myötä. Myöskään matkailuun ja siihen liittyvien elinkeinojen vaikutuksia ei pidä väheksyä. tuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. Alueidenkäytössä turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Lopullisen kantansa Suonenjoen kaupunki tulee antamaan päivitettyjen vaikuttavuusarvioiden valmistuttua tai kaava prosessi myöhemmissä vaiheissa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. 8 Tervo Vastine Tervon kunnanhallitus toteaa, että Päijänne-Saimaan kanavavarausmerkintä tulisi pitää Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmis- maakuntakaavassa. Merkinnän poistaminen sulkee lopullisesti mahdollisuuden kanavan rakentamiseen. Mikäli merkinnän poistamiseen päädytän, vaatii se erityisen painavat tamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kanavavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa syyt. kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voimassa 9 Varkaus Vastine Pohjois-Savon liiton esittämä muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ei vielä ratkaise, onko kanavan merkinnän poistamiselle edellytyksiä vai ei. Edellytykset tutkitaan kaavan laatimisen yhteydessä ja ratkaisun tulee perustua riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Vaikutukset tulee selvittää erityisesti matkailun ja muun elinkeinoelämän 8 Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmistamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kanavavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa
näkökulmasta. Arviointi tulee tehdä riittävän laajalta alueelta, ei pelkästään kanavan välittömän vaikutuspiirin alueelta. Kaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan lausunnon Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 1. vaiheen päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Päätösesitys hyväksyttiin. 9 kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voimassa 10 Vesanto Vastine Kunnanjohtajan päätösehdotus: Vesannon kunnanhallitus toteaa, että Päijänne-Saimaa Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmis- kanavavarausmerkintää tulisi pitää maakuntakaavassa. Merkinnän poistaminen sulkee lopullisesti mahdollisuuden kanavan rakentamiseen. Mikäli merkinnän poistamiseen päädytään, vaatii se erityisen painavat perusteet. vavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa tamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kana- kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen Päätös: Hyväksyttiin. Tämä pykälä tarkastettiin kokouksessa. merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voimassa 11 Vieremä Vastine Vieremän kunnalla ei ole päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta lausuttavaa. Päätös: Päätettiin esityksen mukaan. 12 Ampumaurheiluliitto, SAL, Suomen ampumaurheiluliitto Vastine Asia: Suomen Ampumaurheiluliiton lausunto Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 Maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Lausunto ei sisällä muutosesityksiä. Ei muutosta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL) kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa Pohjois- Savon maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Suomen Ampumaurheiluliitossa on 301 jäsenseuraa, joissa jäseniä on yhteensä noin 34 000. Ampumaurheiluliitossa kilpaillaan kahdeksassa eri lajikokonaisuudessa, joita ovat seuraavat: ISSE-lajien haulikko-, kivääri-, liikkuvamaali-, pistoolilajien lisäksi ns. ISSF-lajit kuten kasa-ammunta-, mustaruuti-, practical- ja siluettilajit. Suomen Mestaruuskilpailuja järjestetään vuosittain n. 40 kilpailua. Liittotason kilpailuja järjestetään vuosittain reilu 330 kilpailua eri puolella Suomea. Ampumaurheilua harrastavat myös liikunta- ja näkövammaiset ja monilla radoilla onkin panostettu esteettömyyteen. Ampumaurheilussa kilpaillaan kansainvälisellä tasolla MM-, EM- ja PM-kilpailuissa, sekä paralympialaisissa. Suomessa järjestetään lajin SM-kilpailuja pistooli- ja kiväärilajeissa sekä ilma- ja ruutiaseilla. Myös haulikkolajeilla on omat SM-kilpailut. Paraolympialaisissa ammunnan aselajeina ovat ilma- ja pienoiskivääri sekä ilma-, vapaa ja urheilupistooli. Ampumaurheilu- ja ratatoiminta ovat sosiaalista pääomaa harrastajilleen tuottavia toimintoja, sillä itse ampumisen lisäksi harrastajilla on tapana keskustella ja vaihtaa kuulumisia suoritustensa välillä ja jälkeen. Ampumaharrastus ja ampumaradat ovat osaltaan estämässä myös syrjäytymistä. Ampumaurheilu on monipuolinen ja myös monisukupolvinen liikuntaharrastus ja urheilumuoto. Sen harrastajien ikäjakauma jakautuu 8-80 ikävuoteen lajista riippuen. Pääosa Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenistöstä sijoittuu vuonna 1941-1991 syntyneisiin harrastajiin eli joukkoon kuuluu sekä eläkeläisiä että runsaasti työssäkäyviä, mutta myös koululaisiakin. Koska käyttäjäryhmä muodostuu eri-ikäisistä ja -kuntoisista harrastajista, joiden harjoittelun intensiteetti, pääsy radoille sekä aikataulut ovat hyvinkin erilaisia on ensiarvoisen tärkeää, että ampumarataverkosto on tarpeeksi tiheä ja alueellisesti kattava lajiradoittain tarkasteltuna. Ampumarataverkon rakenteen tulisi olla sellainen, että siirtymisaika radalle olisi keskimäärin 30 minuuttia. Ampumarataverkoston tulisi muodostua maakunnallisista ampumaurheilukeskuksista ja niihin verkostoituneista muista ampumaradoista sekä vähäisistä ampumaradoista. Verkoston tulisi olla kiinteä osa muuta vapaa-ajantoimintaa ja pääosin kunnallisia liikuntapaikkoja. Maakuntaliiton tulisi tarkastella ratatilannetta lajikohtaisen saatavuuden perusteella, mikä tarkoittaa sitä, että vaikka ratoja olisikin lukumääräisesti monta, saattaa jotkin lajit olla huonoimmassa tapauksessa vailla lähellä sijaitsevia harjoitusmahdollisuuksia. SAL:n ja Ampumaharrastusfoorumin suositus on, että urheilijan/harrastajan tulisi päästä radalle n. 30 min. kuluessa. Lisäksi ratojen kaavoituksessa tulisi 10 Keväällä 2017 käynnistyneessä Pohjois-Savoa koskevassa ampumarataselvityksessä tarkastellaan ampumaradat lajikohtaisesti. Ampumarataselvityksessä selvitetään maakunnan ampumaurheilukeskusten ja muiden ampumaratojen nykytilanne ja kehittämistarpeet sekä esitetään ehdotus maakuntakaavaluonnokseen sisällytettävistä maakunnallisesti ja valtakunnallisesti
huomioida, että ratojen ympärille kaavoitettaisiin vähintään n. 1-1,5 km:n suoja-alue, jolle ei kaavoiteta ampumatoiminnasta johtuvasta äänestä häiriintyviä toimintoja. Tällä toimenpiteellä säästyttäisiin molemmin puoliselta valituskierteeltä ja silloin kummatkin toimija tahot pystyisivät tekemään pitkäjänteistä toiminnan ja olosuhteiden kehittämistoimintaa. Ampumaurheilukentän monipuolisuudesta ja monimuotoisuudesta sekä mm. ampumatoiminnan ympäristövaikutusten erityispiirteistä johtuen Suomen Ampumaurheiluliitto on halukas yhtenä ampumaharrastuksen edustajana tarjoamaan osaamistaan ja tekemään tiivistä yhteistyötä ampumarataselvityksen valmistelussa. Yhteistyöllä luodaan paremmat edellytykset ratakohtaisten erityispiirteiden huomioimiselle, yhtenäistetään maakunnallisten rataselvitysten sisältöjä sekä tehostetaan työtä. Maakuntakaavan tarkistamisen yhteydessä tehtävästä tiiviistä yhteistyöstä kaikkien asealan toimijoiden kesken Suomen Ampumaurheiluliitolla on erittäin positiivisia kokemuksia Pirkanmaalta. Kunnioittavasti Risto Aarrekivi, toiminnanjohtaja merkittävistä ampumaradoista. Selvitys laaditaan ja raportoidaan siten, että se em. asioiden osalta vastaa myös ampumaratalain (763/2015) 12 :n mukaista maakunnallista kehittämissuunnitelmaa. Melun osalta selvityksessä ei laadita yksittäisiä ratoja koskevia meluselvityksiä, mallinnuksia tai mittauksia. Selvityksessä arvioidaan mahdollisella haittavyöhykkeellä sijaitsevia häiriintyviä kohteita sekä hyödynnetään mahdollisesti tehtyjä ratakohtaisia selvityksiä. Tavoitteena on määrittää toiminnassa oleville ulkoampumaradoille kahden kilometrin vyöhykkeet, jolla mahdollisesti voisi esiintyä ampumamelulle asetettuja raja-arvoja 60-65 db ylittävää ampumamelua (VNp 57/1997). Ampumarataselvitys laaditaan vuorovaikutuksessa keskeisten toimijoiden kanssa. Toimijoille on lähtenyt ampumaratojen nykytilaa ja kehittämistarpeita koskeva kysely. Lisäksi ampumaratoja koskeva vuorovaikutustilaisuus järjestettiin Pohjois-Savon liitossa 7.6.2017. Syksyllä 2017 kutsutaan koolle myös asiantuntijaryhmä, joka käsittelee ampumarataselvitysaineistoa ja kehittämissuunnitelmaluonnosta. 13 Ampumaharrastusfoorumi Vastine Asia: Ampumaharrastusfoorumin lausunto Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 Maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Ampumaharrastusfoorumi on ammuntaa harrastavien järjestöjen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on turvata ammunnan harrastusmahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Ampumaharrastusfoorumissa ovat edustettuina Suomen Ampumaurheiluliitto, Suomen Riistakeskus, Suomen Metsästäjäliitto, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Maanpuolustuskiltojen liitto, Reserviläisurheiluliitto, Suomen Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto, Asealan Elinkeinonharjoittajat ja Asehistorian liitto. Ampumaratoja käyttävät metsästäjät, ampumaurheilijat, ampumahiihtäjät, reserviläiset, muut ammuntaa harrastavat, varusmiehet ja ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat, kuten poliisit sekä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilökunta. Aseen hallussapitolupia on Suomessa arviolta noin 700 000-800 000 henkilöllä. Metsästys on maassamme hyvin suosittu harrastus, jossa hyvä ampumataito on avainasemassa. Ampumaharjoittelun lisäksi ampumaratoja tarvitaan myös lakisääteisten ampumakokeitten tasapuoliseen 11
järjestämiseen. Ampumahiihto ja -urheilu ovat puolestaan menestyksekkäimpiä urheilulajeja tuoden maahamme mm. vuonna 2015 yli 50 arvokisamitalia. Kaiken kaikkiaan ampumaharrastuksen on todettu ehkäisevän syrjäytymistä ja opettavan vastuullista käyttäytymistä sekä parantavan keskittymiskykyä. Joulukuun alussa 2015 voimaan astuneen ampumaratalain tavoitteena on edistää turvallista ampumaharrastusta, turvallisuutta ampumaradoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä maakunnallisen ampumarataverkoston suunnitelmallista kehittämistä. Ampumaratalain mukaan maakunnan liiton tulee laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelmaa, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten sekä muiden ampumaratojen riittävästä määrästä ja niiden sijoitustarpeesta maakunnassa. Kokonaistavoitteena on taata ja turvata koko maahan yhtenäiset, turvalliset, viranomaismääräysten mukaiset, toiminnalliset ja koulutukselliset edellytykset vapaaehtoiselle, järjestäytyneelle ampumaharrastukselle ja sen kehittämiselle tulevaisuudessa. Koko maan kattavalla, eritasoisten suorituspaikkojen verkostolla taataan ampumaharrastusmahdollisuudet aina kaikille ampumaharrastajille sekä ammatissa ampumataitoa tarvitseville. Opetusministeriö on hyväksynyt ampumaradat lähiliikuntapaikoiksi, joihin lasten ja nuorten on helppo lähteä mukaan metsästys- ja ampumaharrastuksen pariin, mikä tulee huomioida myös maakuntakaavoituksessa. Tavoitteena myös on, että 90 % harrastajista pääsee lähimmälle ampumaradalle kotoaan noin puolessa tunnissa, joka mielellään tulisi olla saavutettavissa myös julkisella liikenteellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan Sweco Oy on parhaillaan laatimassa ampumarataselvitystä, jossa huomioidaan mm. ratojen aiheuttamat riskit ympäristölle. Ampumaharrastustoorumi esittää, että selvityksessä huomioidaan ampumatoiminnan ympäristövaikutusten monimutkaisuus ja vaikutusten arvioinnin haasteet sekä radoilla tehdyt ja mahdollisesti tehtävät suojaustoimenpiteet. Esimerkiksi pohjavesialuetarkasteluita ei tule tehdä kategorisesti siten, että radan sijoittuminen pohjavesialueelle tarkoittaa automaattisesti korkeaa riskiä tai sulkee radan pois maakunnallisesti merkittävien ratojen joukosta. Kuivilla kankailla tai harjumailla, joita luokitellut pohjavesialueet useimmiten ovat, lyijyn sitoutuminen maaperän ylimpiin kerroksiin on erittäin tehokasta johtuen jo maaperän kemiallisista prosesseista. GTK:n Mansikkakuopan ampumaradalla tekemien tutkimusten mukaan ampumatoiminnasta aiheutuvien haittaaineiden kulkeutuminen maaperässä on äärimmäisen hidasta esim. lyijyn kulkeutuminen 10 metrin syvyydellä sijaitsevaan pohjaveteen kestäisi noin 16 000-120 000 vuotta. Toisaalta monilla luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitsevilla ampumaradoilla on tehty pohja- 12 Keväällä 2017 käynnistyneessä Pohjois-Savoa koskevassa ampumarataselvityksessä tarkastellaan ampumaradat lajikohtaisesti. Ampumarataselvityksessä selvitetään maakunnan ampumaurheilukeskusten ja muiden ampumaratojen nykytilanne ja kehittämistarpeet sekä esitetään ehdotus maakuntakaavaluonnokseen sisällytettävistä maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävistä ampumaradoista. Selvitys laaditaan ja raportoidaan siten, että se em. asioiden osalta vastaa myös ampumaratalain (763/2015) 12 :n mukaista maakunnallista kehittämissuunnitelmaa. Selvityksessä pyritään huomioimaan ampumatoiminnan ympäristövaikutusten monimutkaisuus. Ampumaradoista laaditaan kohdekortit, joista käyvät ilmi mm. ampumalajit, käyttöasteet (käyttäjämäärät, laukaisumäärät), ympäristölupatilanne sekä mahdollinen sijainti pohjavesialueella. Melun leviämisen osalta paikkatiedoin tarkastellaan radan etäisyyttä suhteessa lähimpiin asuntoihin ja loma-asuntoihin sekä tarkastellaan asukkaiden määrät 1
veden suojaustoimenpiteitä, joiden seurauksena erittäin pieni pohjaveden pilaantumisriski on eliminoitu. Haitta-aineiden leviämisen vaikutuksia arvioitaessa on tärkeää huomioida myös se, että luotiaseradoilla taustavalli, välialueen pintamaa sekä haulikkoradoilla haulien leviämisalue luetaan kuuluvaksi ratarakenteisiin eikä näiden osalta voida puhua maaperän pilaantumisesta. Mikäli raportissa tarkastellaan ampumamelun leviämistä yksittäisten ratojen osalta, on tärkeää tuoda esille myös arviointimenetelmät sekä käytettyjen laskentamenettelyiden sekä mittausten epävarmuustekijät. Yksittäisistä mittaustuloksista ei tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska mittauksissa sääoloista johtuva vaihtelu on erittäin suurta ja yksittäisen mittaustuloksen merkitys on siten varsin vähäinen. Myös melunleviämisen laskentamenetelmissä on eroja jolloin tulokset eivät ole yhteismitallisia. Ampumaharrastusfoorumi esittää, että Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaihetta varten kootaan työryhmä, joka toimisi asiantuntijaroolissa ampumaratojen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa. Ampumaharrastusfoorumin näkemyksen mukaan työryhmässä ammunnan harrastajia edustaisivat ainakin seuraavat tahot: O Suomen ampumaurheiluliitto Itä-Suomen alueneuvottelukunta O Suomen Riistakeskus Pohjois-Savo O Pohjois-Savon riistanhoitoyhdistykset O Suomen Metsästäjäliitto Pohjois-Savon piiri O Maanpuolustuskoulutusyhdistys Savo-Karjala O Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri O Pohjois-savon Reserviläispiiri O Ampumaharrastusfoorumi km, 2 km ja 4 km säteellä. Lisäksi tarkastellaan etäisyyttä suojelukohteisiin sekä virkistysalueille. Näin radat saadaan vertailukelpoisiksi keskenään. Lopullisten maakuntakaavaan osoitettavien maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävien ratojen osoittamisessa käytetään kuitenkin myös kohdekohtaisia perusteita ja harkintaa. Melun osalta selvityksessä ei laadita yksittäisiä ratoja koskevia meluselvityksiä, mallinnuksia tai mittauksia. Selvityksessä arvioidaan mahdollisella haittavyöhykkeellä sijaitsevia häiriintyviä kohteita sekä hyödynnetään mahdollisesti tehtyjä ratakohtaisia selvityksiä. Tavoitteena on määrittää toiminnassa oleville ulkoampumaradoille kahden kilometrin vyöhykkeet, jolla mahdollisesti voisi esiintyä ampumamelulle asetettuja raja-arvoja 60-65 db ylittävää ampumamelua (VNp 57/1997). Ampumarataselvitys laaditaan vuorovaikutuksessa keskeisten toimijoiden kanssa. Toimijoille on lähtenyt ampumaratojen nykytilaa ja kehittämistarpeita koskeva kysely. Lisäksi ampumaratoja koskeva vuorovaikutustilaisuus järjestettiin Pohjois-Savon liitossa 7.6.2017. Syksyllä 2017 kutsutaan koolle esityksenne mukainen asiantuntijaryhmä, joka käsittelee ampumarataselvitysaineistoa ja kehittämissuunnitelmaluonnosta. Ampumaharrastusfoorumi pitää erityisen tärkeänä, että ampumatoiminta keskittyisi radoille, jolloin ampumatoiminnan aiheuttamat haitat minimoitaisiin ensisijaisesti teknisten rakenteiden avulla ja vasta toissijaisesti käyttöaikojen säätelyllä. Mikäli ampumarataverkosto on harva ja radoille pääsy hankalaa, on olemassa suuri riski, että ampumaharjoittelu siirtyy täysin laillisesti yksityismaille metsiin, pelloille ja soramontuille. Tämä ei ole ympäristön, yhteiskunnan tai ihmisten edun mukaista. Kunnioittavasti Saku Liehu, foorumin puheenjohtaja ja Lotta Jaakkola, foorumin sihteeri 14 Ampumahiihtoliitto Vastine 13
Suomen Ampumahiihtoliitto esittää lausuntonaan Pohjois-Savon maakuntakaavan tarkistamisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta seuraavaa: Suomen Ampumahiihtoliitto haluaa huomioida, että sitä ja sen jäsenseuroja kuullaan ampumaratojen kehittämistyössä. Ampumahiihtoon soveltuvia ampumaratoja tarvittavine hiihto-/juoksu-urineen ja ampujahiihtoseuroja on Pohjois-Savossa seuraavasti: - Iisalmen Visa ry, ei seuran omaa ampumahiihtorataa - Iisveden Kiri ry, Onkilammen Ampumahiihtorata, 25 ampumapaikkaa - Leppävirran Viri ry, Vesileppiksen hiihtoputken ampumapaikka - Puijon Hiihtoseura ry, Heinjoen ampuma- ja moottoriurheilukeskus, tällä hetkellä 8 ampumapaikkaa, laajenee selällä 2017 - Karttula Ruotteen ampumarata, 7 ampumahiihtopaikkaa - Soisalon Ampumahiihtäjät ry, Vesileppiksen hiihtoputken ampumapaikka - Vieremän Koitto ry, ei omaa harjoittelupaikkaa Näiden ampumahiihtoseurojen ja ampumaratojen kohdalla haluamme varmistaa ampumahiihtomahdollisuuksien jatkon ja ratojen huomioisen kaavatyö edetessä. Ampumahiihdon suosio on jatkuvassa nousussa ja se saattaa nostaa esille tarpeen uusien harjoitus- ja kilpailupaikkojen rakentamiseen. Kuopiossa ampumahiihtomahdollisuuksien kehittäminen Heinjoen ampumaratakeskuksessa on erittäin tärkeää. Samoin Soisalon Ampumahiihtäjät ovat ilmoittaneet, että Leppävirralla on suunnitelmat ampumahiihtoolosuhteiden kehittämiseksi Paajalanmäen alueella. Hankkeiden toteutuessa näillä radoilla tulisi olemaan valtakunnallista tai vähintään seudullista merkittävyyttä ampumahiihdon kannalta. Keväällä 2017 käynnistyneessä Pohjois-Savoa koskevassa ampumarataselvityksessä tarkastellaan ampumaradat lajikohtaisesti. Ampumarataselvityksessä selvitetään maakunnan ampumaurheilukeskusten ja muiden ampumaratojen nykytilanne ja kehittämistarpeet sekä esitetään ehdotus maakuntakaavaluonnokseen sisällytettävistä maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävistä ampumaradoista. Selvitys laaditaan ja raportoidaan siten, että se em. asioiden osalta vastaa myös ampumaratalain (763/2015) 12 :n mukaista maakunnallista kehittämissuunnitelmaa. Ampumarataselvitys laaditaan vuorovaikutuksessa keskeisten toimijoiden kanssa. Toimijoille on lähtenyt ampumaratojen nykytilaa ja kehittämistarpeita koskeva kysely. Kysely on lähetetty riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajille, viranomaisille, reserviläisille ja ampumaurheiluseuroille. Lisäksi ampumaratoja koskeva vuorovaikutustilaisuus järjestettiin Pohjois-Savon liitossa 7.6.2017. Syksyllä 2017 kutsutaan koolle asiantuntijaryhmä, joka käsittelee ampumarataselvitysaineistoa ja kehittämissuunnitelmaluonnosta. Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenseuroja kuullaan kaavatyössä pääosin Suomen Ampumaurheiluliiton kautta. Kaavatyössä pyritään huomioimaan esityksenne ampumaurheiluseurojen käytössä olevista radoista. Ampumahiihtoliitto katsoo, että sen suorituspaikkojen/pinoiskiväärien erityispiirteet pienemmän meluvaikutuksen ja turvaetäisyyksien osalta mahdollistavat paikkojen rakentamisen myös lähemmäs asutusta ja jo olemassa olevien latujen varteen. Suomen Ampumahiihtoliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja mielellään lausuu suunnitelmiin myös tulevaisuudessa työn edetessä. Antti Afflekt, toiminnanjohtaja 14
15 Etelä-Savon maakuntaliitto Vastine Pohjois-Savon liitto pyytää lausuntoa maakuntakaavansa tarkistamisen 1. vaiheen päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Etelä-Savon maakuntahallitus antoi 20.2.2017 :ssä 21 lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelman aiemmasta versiosta, jota nyt on siis päivitetty. Lausunnon keskeiset viestit on päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Uutta palautetta Pohjois-Savon liitto pyytää erityisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan lisätystä ajatuksesta kumota Saimaan ja Päijänteen huviveneilyn yhdistäjäksi aikanaan kaavaillun Savon kanavan suunniteltu linjaus. Kanavan linjaussuunnitelma risteää Leppävirralla valtatien 5 kanssa. Toteutukseltaan epävarman kanavalinjauksen huomiointi täysimääräisesti valtatien parantamisen suunnittelussa ja toteuttamisessa nostaisi suunnittelu- ja toteuttamiskustannuksia Liikenneviraston arvion mukaan n. 15 miljoonalla eurolla ja Liikennevirasto ja Pohjois-Savon ELY-keskus ovatkin esittäneet kanavavarauksen kumoamista maakuntakaavasta. Savon kanavan varaus ulottuu Etelä-Savon osalta Pieksämäen Suonteen järven alueelle muutaman kilometrin matkalla ja se on osoitettu Etelä-Savon maakuntakaavassa ohjeellinen laivaväylä-merkinnällä. Alueelle on laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava, jossa ohjeellinen väylämerkintä on huomioitu, eikä kanavavaraus näin ollen aiheuta Etelä-Savon osalta erityisiä maankäytön ristiriitoja. Etelä-Savon maakunnan näkökulmasta tässä suunnittelukysymyksessä ensisijainen tavoite on, ettei maakunnan kannalta tärkeän valtatie 5:n kehittäminen vaarannu. Etelä- Savon maakuntaliitto kannustaa Pohjois-Savon liittoa tarkastelemaan kaavan valmisteluvaiheessa kanavavarauksen kumoamisen lisäksi myös muita vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, jolla lyhyen aikavälin valtatien kehittäminen ja pitkän aikavälin kanavavarauksen edistäminen kyettäisiin yhteensovittamaan jatkosuunnittelussa. Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmistamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kanavavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voimassa Etelä-Savon maakuntaliitolla ei suunnittelun tässä vaiheessa ole muuta kommentoitavaa Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vaiheesta. Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen 16 Fingrid Oyj Vastine Kiitämme lausuntopyynnöstänne koskien Pohjois-Savon maakuntakaavan osallistumis- ja Lausunto ei sisällä muutosesityksiä. Ei muutosta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. arviointisuunnitelmaa. Fingrid Oyj:llä ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. 15
Projektipäällikkö Mika Penttilä 17 Hämeen liitto Vastine Hämeen liitto kiittää lausuntopyynnöstä ja ilmoittaa, että silla ei ole erityistä lausuttavaa Lausunto ei sisällä muutosesityksiä. Ei muutosta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Suunnittelujohtaja Heikki Pusa 18 Ilmatieteenlaitos Vastine Ilmatieteen laitoksella ei ole uutta lausuttavaa Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan Lausunto ei sisällä muutosesityksiä. Ei muutosta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. yhteydessä lausutun lisäksi koskien lausuntopyyntöä Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheen päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. 19 Itä-Suomen aluehallintovirasto Vastine Itä-Suomen aluehallintovirasto ei katso tarpeelliseksi antaa uutta lausuntoa päivitettyyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman versioon. Ympäristöterveydenhuollontarkastaja Anne-Kaarina Lyytinen 20 Kainuun liitto Vastine Kainuun liitto on antanut lausunnon Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 15.2.2017. Pohjois-Savon maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheen päivitetyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on selkeästi esitetty tehdyt muutokset palautteen perusteella. Kainuun liitolla ei ole huomautettavaa päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunto ei sisällä muutosesityksiä. Ei muutosta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Kainuun liitto toteaa, että valtatie 5 on merkittävä henkilö- ja tavaraliikenteen väylä Kainuulle ja sen kehittäminen on yksi Kainuun edunajamisen teemoista. Kainuun liitto pitää tärkeänä, että päätettäessä Päijänne-Saimaan kanavaratkaisusta otetaan riittävässä määrin huomioon ratkaisun toteutettavuus sekä valtatie 5 yhteyden kehittäminen ja sujuvuuden parantaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyyn tavoitteeseen Päijänne-Saimaan kanavaa koskevan merkinnän kumoamisesta ei ole huomautettavaa. Hannu Heikkinen, suunnittelujohtaja Sanna Schroderus, aluesuunnitteluasiantuntija Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmistamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kanavavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voimassa 16
21 Kuopion alueen kauppakamari Vastine Lausuntopyynnössä esitettyjen tietojen valossa Kuopion alueen kauppakamari antaa vahvan tukensa Päinänne-Saimaa -kanavavarauksen kumoamiselle maakuntakaavassa. Itä-Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn näkökulmasta VT5 on yksiselitteisesti seudun tärkein liikenneväylä. Paitsi maakuntaliitot, myös Kuopion alueen kauppakamari ja lukuiset alueen yritykset ovat priorisoineet Viitostien parantamisen Itä-Suomen liikenteen kärkihankkeeksi. Elinkeinoelämän palvelutasotavoitteena on ympärivuotinen ja yhtäjaksoinen 100 kilometsin tuntinopeus Iisalmeen saakka. Nyt, kun Mikkeli-Juva välin parantamisesta on päätökset tehty, merkittävin väylän pullonkaula sijaitsee välillä Leppävirta-Kuopio. Lausuntopyyntö kohdistuu kyseisellä välillä Leppävirran kohtaan. Lausuntopyynnössä esitetyn aineiston mukaan kaavavaraus kanavasta, jonka toteutuminen ei näytä todennäköiseltä, kasvattaisi viitostien parantamisen kustannuksia Leppävirran kohdalla noin puolella. Kustannuslisäys on sen verran merkittävä, että sen voi katsoa luovan riskejä Viitostien parantamisen nopealle etenemiselle. Tämä heijastuisi negatiivisesti itäsuomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn henkilö- ja tavaraliikenteen sujuva ja turvallinen liikkuminen Viitostiellä on yrityksille ratkaisevan tärkeää. Kanavaa perustellaan ennen kaikkea matkailullisilla syillä, odotusarvona matkailutulon kasvu. On huomioitava, että Viitostie on erittäin merkittävä paitsi teollisuudelle ja kaupalle, myös matkailulle. Sekä Venäjältä että Etelä-Suomesta matkailijat saapuvat alueelle pääsääntöisesti autoilla juuri Viitostietä pitkin. Kuopion alueen kauppakamari katsoo, että Viitostien parantamisella olisi mahdollista kanavaa laajemmat vaikutukset alueen matkailulliselle vetovoimalle ja matkailutulon kehitykselle. Tämän huomioiden Viitostien priorisoinnin tarve ohi kanavavarauksen on selvä. Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmistamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kanavavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voimassa Elinkeinoelämä on poikkeuksellisen voimakkaasti vedonnut Viitostien parantamisen puolesta. Laaja joukko itäsuomalaisia yritysjohtajia on jättänyt aiheesta kannanottonsa. Myöhemmin myös muutaman merkittävän eri puolilla maata toimivan yrityksen johtaja vetosi eduskunnan valtiovarainvaliokuntaan asiassa: 17
http://www.kuopiochamber.fi/media/yritysjohdon_vt5_kannanotto.pdf http://www.kuopionchamber.fi/media/vt5_vetoomus_valtiovarainvaliokunnalle_191015.pdf On välttämätöntä, että maakuntakaavassa huomioidaan yritysten selkeästi priorisoima tarve luoda edellytykset Viitostien pikaiselle tason nostolle. Toteutukseltaan epävarmalla kanavavarauksella ei pidä riskeerata Itä-Suomen tärkeimmän liikennehankkeen etenemistä. Kiitän mahdollisuudesta lausua aiheesta. Silja Huhtiniemi, toimitusjohtaja 22 Kymenlaakson Liitto Vastine Pohjois-Savon liitto on lähettänyt tiedoksi ja pyytää Kymenlaakson Liiton lausunto Päijänne-Saimaa kanavan kumoamiseen liittyen. Kymenlaakson Liitto toteaa, että Päijänne-Saimaa kanava on nähty eräänä vaihtoehtona Vuoksen ja Kymijoen vesistöjen yhdistämiseen. Kyseessä on vesiliikenteen pitkän aikavälin kehittämishanke. Tällaisuus hankkeisiin varautuminen on maakuntakaavan tehtävä, jossa kuitenkin joudutaan punnitsemaan varauksen aiheuttamia rajoitteita ja niiden kustannuksia muille hankkeille. Kymenlaakson Liitto katsoo, ettei sillä ole aihetta ottaa kantaa Päijänne-Saimaa kanavan kumoamiseen Pohjois-Savon maakuntakaavasta. Frank Hering, suunnittelujohtaja Hanna Lampinen, maakuntakaavainsinööri 23 Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry Päijänne-Saimaa kanavaan liittyen kannatamme Liikenneviraston ja Pohjois-Savon ELY:n lausuntojen perusteella Päijänne-Saimaa -kanavavarauksen kumoamista. Kantamme liittyy myös kanavan ennustettavan erittäin heikon kansantaloudellisen kannattavuuden, joka muodostuu kahdesta pääkohdasta; 18 Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmistamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kanavavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voimassa Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmistamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kanavavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa
1) Päijänne-Saimaa kanavan kokonaiskustannukset koko infrastruktuurille ovat hälyttävän korkeat, varsinkin kun valtakunnallisesti on lähes pidättäydytty merkittävästi tärkeimmistäkin uusista infra hankkeista. 2) Odotettavat matkailu yms. tulot ovat säälittävän pieniä. Vertailukohtia alusmatkailun vaikutuksesta Pohjois-Savossa voi hakea esimerkiksi Ahkiolahden tai Juankosken kanavista. Näissä kanavissa sulutusmäärät ovat merkittävästi pienempiä kuin ennen rakentamista ennustettiin. Nämä kanavat ovat olleet kokonaisuutena kansantaloudellisesti järkyttävää tuhlausta, varsinkin jos huomioimme mm. Kallansiltojen korkeusvaatimukset laivaväylän johdosta ja monet muut kustannuserät. Kanavien ongelma Suomessa on niiden lyhyt mahdollinen käyttöaika teollisuuden kuljetuksille. Tämä näkyy selvästi Saimaan alueen raakapuun uitto ja alus kuljetusmäärissä, jotka ovat laskeneet vuosia. Matkailullisesti kanavan käyttöaika vuodessa on vielä lyhyempi. Ensiarvoisen tärkeää 5-tien vaikutusalueen teollisuudelle, kaupalle ja matkailulle ympärivuotisesti on tiestön riittävä ja turvallinen läpäisykyky. Leppävirran ja erityisesti Oravikosken kohdalta tien tasoa on nostettava ennemmin tai myöhemmin ja kanavavarauksen olemassaolo käsittääksemme viivästyttää hanketta ja tätä viivästystä emme voi hyväksyä! Tässä yhteydessä haluamme myös lausua huolemme erilaisten lähinnä maantieliikenteen terminaali alueiden riittävyydestä ja huomioimisesta eri kaavoitustasoissa. Biotalous ja myös kiertotalous vaativat tulevaisuudessa yhä enemmän fyysistä tilaa toimintojen turvalliseen ja taloudelliseen toteuttamiseen. Kari Palojärvi, toiminnanjohtaja kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voimassa Puuterminaalit ovat teemana mukana maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheessa. Metsäkeskus on hankkeen kautta parhaillaan selvittämässä Itä-Suomen laajuisesti nykyistä terminaali- ja välivarastoverkostoa. Samalla kootaan yhteen eri osapuolten näkemyksiä välivarastojen kehittämistarpeista. Tavoitteena on, että hankkeen tuloksena syntyy esitys terminaalien ja välivarastojen sijainnista sekä ehdotus toimintamallista, jolla välivarastojen kunnossapitoa voidaan hallinnoida. Tienvarsivarastojen lisäksi hankkeessa selvitetään rautatiekuormauspaikkojen ja vesikuljetuksen pudotuspaikkojen optimaalista verkostoa. Tavoitteena on osoittaa maakuntakaavassa seudullisesti merkittävä terminaalialueiden verkosto. 24 Metsähallitus Vastine Päijänne-Saimaa kanavavarauksen tarpeellisuus maakuntakaavassa on hyvä selvittää kaavoitustyön yhteydessä. Ottaen huomioon väylän toteutumisen ylimaakunnallinen merkimisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmis- Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistatys, väylävarausta ei kuitenkaan tule poistaa pelkästään 5-tien parantamisen yhteydessä tamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kanavavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa tehtävän siltahankkeen kalleuden vuoksi. Tavoitteena ei voi olla kanavamerkinnän kumoaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulisi tältä osin muuttaa kohdassa kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen 19
6.13 esim. Tavoitteena on selvittää Päijänne-Saimaa -kanavaa koskevan merkinnän tarpeellisuus voimassa olevassa maakuntakaavassa Muilta osin Metsähallituksella ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. palvelupäällikkö Pekka Perttilä, Metsähallitus, maa- ja vesialueiden hallinta 25 MTK Pohjois-Savo Vastine Pohjois-Savon liitto on pyytänyt lausuntoa Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 laadinnan 1. vaiheen päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunto on erityisesti pyydetty Päijänne-Saimaa kanavavarauksen kumoamista. Lausuntonamme toteamme asiasta seuraavaa. merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voimassa Pohjois-Savon maakunnan kehittämisen kannalta VT 5:n kehittäminen on tärkeä kohde. Kaavoituksella tulee edistää VT 5:n kehittämistä. Elinkeinoelämä, työmatkaliikenne ja matkailu on maakunnassa hyvin riippuvainen VT 5:n kehittämisestä. Kaava ajoittuu vuoteen 2040 ja on myös nähtävä tulevaisuuden muut kehittämistarpeet maakunnassa. VT 5:n kehittämien tulee olla lähitulevaisuuden kärkihankkeita ja sen edistämiseksi tulee ponnistella myös rahoituksen suhteen. Maakuntakaava tulee kuitenkin laatia siten, että se mahdollistaa myös muiden liikennemuotojen kehittämistä tulevaisuudessa. Jari Kauhanen, toiminnanjohtaja Päijänne-Saimaa kanavavaraus otetaan mukaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheeseen. Suunnittelussa pyritään sovittamaan yhteen ja varmistamaan lyhyemmän aikavälin VT 5 kehittäminen sekä pitkän aikavälin kanavavarauksen toteutumisen edistäminen. Kaavaprosessissa Päijänne-Saimaa kanavan merkintätapa muutetaan varsinaisesta laiva- tai veneväylästä ohjeelliseen merkinnällä yhdenmukaistetaan merkintätyyppi vastaavaksi Etelä-Savon voimassa 26 Museovirasto Vastine Pohjois-Savon liitto pyytää Museoviraston lausuntoa maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaiheen päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Muutokset eivät anna aihetta muuttaa tai täydentää Museoviraston 1.3.2017 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamaa lausuntoa. 20 Lausunto ei sisällä muutosesityksiä. Ei muutosta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.