KEMIA 8/2012 Kemi AIVOT miten ne toimivat? EUROOPPA kurkistaa kosmokseen NANO- TIMANTIT ovat ikuisia Asiantunteva laboratoriokumppanisi Labtium Oy on palveluyritys, joka tarjoaa laboratorio- ja asiantuntijapalveluja teollisuuden ja tutkimuksen tarpeisiin. Tarjoamme monipuolisen valikoima testaus- ja analyysipalveluita sivutuotteiden ja jätteiden karakterisointiin kattaen tarpeet niiden hyödyntämisestä loppusijoitukseen. Hyötykäyttö maanrakentamisessa Hyötykäyttö lannoitevalmisteena Kaatopaikkakelpoisuuden määrittäminen HOPEA taltuttaa mikrobit www.labtium.fi Espoo Kuopio Outokumpu Rovaniemi Sodankylä
BUSINESS NETWORKING INNOVATIONS Kemian ja bioalan vuoden tärkein kohtaamispaikka 20. 21.3.2013 Tervetuloa kouluttautumaan ilmaisiin ja laadukkaisiin seminaareihin, tutustumaan yrityksiin ja uutuuksiin, seuraamaan ajankohtaista ohjelmaa ja verkostoitumaan alan ammattilaisten kanssa. Varaa aika kalenteristasi ja rekisteröidy maksutta kävijäksi: www.chembiofinland.fi Helsingin Messukeskus Avoinna: ke 9 17 ja to 9 16 Rekisteröitymällä ennakkoon kävijäksi voit voittaa lahjakortin teatterielämyksiin Helsingin Kansallisteatterissa (à 150 ). SAVE THE WORLD by Finnish Industry
SISÄLLYS 6 Tutkijaparin arki on aivotyötä Arja-Leena Paavola 10 TÄTÄ MIELTÄ Työmatkakuormaa voi keventää Barbara Bergbom 12 Eurooppa katsoo avaruuteen Etelän tähtien alla Saila Seppo 16 JOULUPALSTA 18 AJANKOHTAISTA Arvoaineet talteen elintarvikejätteestä Sanna Alajoki 20 UUTISIA 26 VIHREÄT SIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Saila Seppo Veikko Somerpuro Satu ja Matias Palva ovat onnistuneet yhdistämään aivotutkimuksen ja perheelämän, mistä myös Ronja-tytär ja Osku-koira ovat tyytyväisiä. (s. 6) 42 Päästömittausten osaaminen on vientituote Sanna Alajoki 44 Laboratorioala kansainvälistyy Yritys erottuu kokonaispalvelulla Sanna Alajoki 46 Opiskelijat rakensivat Ekologisia pakkauselämyksiä Irene Andersson 48 Kultahiukkasten tutkija tahtoo edistää hyvinvointia Leena Jokiranta Adolfo Vera Hyvä pakkaus on suoja, viesti ja käyttöliittymä, tietävät Aalto-yliopiston pakkaussuunnittelun opiskelijat. (s. 46) Tuntien taival halki Atacaman autiomaan vie paikkaan, josta Euroopan tähtitieteilijät pääsevät kurkistamaan syvälle universumin salaisuuksiin. (s. 12) 36 NÄKÖKULMA Paitsi että Anja Nystén 36 KEMIA SILLOIN ENNEN 37 PIENI SUURI NANO Nanotimantit ovat ikuisia Maija Pohjakallio 38 Hopeanhohtoista hygieniaa Arvometalli nitistää mikrobit Jari Koponen 41 NAISET JA KEMIA Pernelle Flamel keksi viisasten kiven Sisko Loikkanen Helene Schjerfbeckin sairastelun perussyy on jäänyt arvoitukseksi. Vaivoistaan huolimatta taiteilija loi pitkän ja huikean uran. (s. 52) VTM/KKA. Valokuvaaja tuntematon. 49 Patenttikemistit tuntevat teollisoikeudet Kathy Wasström ja Jonna Sahlin 50 Patenttisanasto kemistille Teppo Ahremaa 52 Helene Schjerfbeck 150 vuotta Sisukas taiteilija voitti sairautensa Arja-Leena Paavola 56 ULKOMAILTA 58 KEEMIKKO Henkilöllisyys hukassa 59 HENKILÖUUTISIA 64 TULEVIA TAPAHTUMIA 65 SEURASIVU 66 KEMIAA KOKO ELÄMÄ Kemia pysäytti todellisuuden Jari Kettunen 4 KEMIA 8/2012
Pääkirjoitus 13. joulukuuta 2012 KEMIA Kemi Vol. 39 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 faksi 09 3296 1520 toimitus@kemia-lehti.fi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 7333 485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset Annonser Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myyntipäälliköt Forsäljningschefer Sales Managers Kalevi Sinisalmi 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 99 euroa (kestotilaus 89 euroa), muut maat 120 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 99 euro, övriga länder 120 euro Subscription price (out of Finland) EUR 120 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15 (special issue 5/2012 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 100, erikoisnumeroilla 500 3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2012 ISO 9002 Markku Joutsen Ihmisellä hyvä tahto Se on minun! Vanhempi rouva tarttuu pitelemääni ostoskassiin tavaratalon kenkäosastolla. Punastellen selitän luulleeni, että penkillä möllöttänyt kassi oli jonkun unohtama, joten olin kiikuttamassa sitä kassalle talteen. Epäluuloinen tuijotus jää seuraamaan perääntymistäni. Myönnän, eihän asia minulle kuulunut. Väärin autettu. Mutta ei pikkukylässä kasvanut niin vain pääse lapsuudessa opitusta. Olen juossut lähikauppaan hälyttämään ambulanssia kadulla maanneelle alkoholistille, joka valitti rintakipua. Ja jäänyt paikalle raportoimaan ambulanssimiehille, että potilas oli ottanut ns. hatkat soittoreissuni aikana. Mielestäni olisivat joutaneet kiittää sen sijaan että katsoivat pitkään. Olen pelastanut lapsen hukkumiselta kiskomalla tämän tukasta ylös altaan pohjasta. Väärä poika! Mikä nolointa, omani koulukaveri. Poikani ilmettä en unohda, enkä sen ylösnostetun. Turha selitellä, että sekoitin tenavan toiseen punatukkaan, taaperoon, joka oli kahlaillut matalassa päässä mummonsa kanssa. Olen monta kertaa vannottanut itseäni ajattelemaan ennen kuin toimin. Mutta ei se muistu mieleen, kun tilanne on päällä. Taannoin harppasin tempaisemaan raskaan kellarinoven auki huonosti liikkuvalle naapurilleni, tajuamatta että raollaan ollut ovi toimi avaajan tukipisteenä. Naapuri alkoi huojahdella kuin magneettipohjainen lelu-ukko ja pyllähti sitten istualleen. Vielä kerran anteeksi! Lapsuudessa iskostunut tapa tarjota paikka vanhukselle on yhä päällä. Siitä ehkä joudun luopumaan, sillä vuosien vieriessä ikäihmisistä on tullut yhä nuorempia ja ketterämpiä. Saattavat jopa vilkaista ihmetellen ja kieltäytyä. Eikö niille ole opetettu, että se on kiitos ja istumaan? Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta. Kemia-lehden toimitus Olemme osoittaneet joulutervehdyksen SPR:n Hyvä Joulumieli -keräykseen. 8/2012 KEMIA 5
Tutkijaparin arki on aivotyötä Ihmisen tietoisuus, muisti ja persoonallisuus perustuvat aivojen hermosolujen yhteistoiminnalle. Aivotutkijat Satu ja Matias Palva yrittävät selvittää, kuinka solut sen oikein tekevät. Arja-Leena Paavola Aivotutkijat Satu ja Matias Palva pitävät vaativasta työstään huolimatta huolen siitä, että aikaa riittää myös lapsille. Perheen pojat olivat omissa riennoissaan, mutta tokaluokkalainen Ronjatytär ja Osku-koira ehtivät mukaan kuvaan. 6 KEMIA 8/2012
On ihmeellistä, että ihmisen tietoisuus syntyy pienten tiedottomien solujen yhteisestä toiminnasta. Veikko Somerpuro 8/2012 KEMIA 7
Ihmisen aivot koostuvat massasta, joka sisältää pääasiassa vettä, proteiineja, rasvaa, suoloja ja pieniä määriä muita aineita. Ajatus siitä, että biologisesta kudoksesta rakentuvalla kokonaisuudella voi olla tietoisia kokemuksia, hämmästyttää myös tiedemiestä. Yksikään aivojen soluista ei yksinään tajua eikä tiedä mitään. Onkin ihmeellistä, että ihmisen tietoisuus kaikessa rikkaudessaan syntyy näiden pienten tiedottomien solujen yhteisestä toiminnasta, myöntää aivotutkija, neurobiologian dosentti Matias Palva Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksesta. Aivotutkimus ei Palvan mukaan välttämättä edes kykene selvittämään sitä, mitä tietoisuus on. Tosin asia riippuu tietysti siitä, mitä tietoisuudella tarkoitetaan. Tietoisuuden määritteleminen onkin monimuotoinen pulma, jossa riittää pohdittavaa. Kiinnostavia kysymyksiä ovat, mitä tarkoittaa ʼolla tietoinenʼ ja miten tietoisuus eroaa aivojen muista toiminnoista, sanoo Palvan perheen toinen aivotutkija, neurotieteen dosentti Satu Palva, joka vetää omaa tutkimusprojektiaan samassa laitoksessa kuin puolisonsa. Se, keitä me olemme, perustuu joka tapauksessa aivoihin. Ihmisen minä, hänen mielensä ja hänen ajatuksensa syntyvät kaikki aivojen hermosolujen toiminnasta ja vuorovaikutuksista. Satu ja Matias Palva pyrkivät työssään selvittämään, kuinka miljoonien hermosolujen toiminta aivojen eri osissa saadaan koordinoitua yhteistyöksi, joka synnyttää kaikki mentaaliset ilmiöt. Lisäksi tutkijapari haluaa ymmärtää, kuinka aivot kokonaisuutena toimivat. Kemiasta se lähti Aivojen salaisuuksiin tätä nykyä paneutuvan pariskunnan ura otti aikoinaan alkuvauhdin kemiasta. Satu Palva lähti ylioppilaaksi kirjoitettuaan opiskelemaan kemiaa ja biokemiaa Helsingin yliopistoon. Luentoja kuunnellessaan ja tentteihin päntätessään fuksi alkoi miettiä, kuinka ihminen oikein ajattelee ja on tietoinen ympäristöstään. Kun Satu sitten tuttavan vinkistä otti opinto-ohjelmaansa myös neurobiologian kurssin, kiehtova tieteenala vei nopeasti mennessään, ja edessä oli pääaineen vaihto. Matias Palva innostui kemiasta lukioaikanaan ja vei sittemmin alan opintonsa loppuun asti. Kimmokkeen kemiakiinnostukselle antoivat ilotulitteet, joihin perehtymisestä ja joiden parissa askartelusta tuli ensimmäinen askel hänen tutki- Satu Palva Syntynyt Espoossa vuonna 1973. Ylioppilas Espoonlahden lukiosta. Filosofian tohtori Helsingin yliopistosta. Novartis Neuroscience -palkinto vuoden 2007 parhaasta neurotieteen väitöskirjasta. Aivotutkija Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksessa. Harrastaa juoksua ja purjehdusta ulkosaaristossa. Matias Palva Syntynyt Helsingissä vuonna 1974. Ylioppilas Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta, filosofian tohtori Helsingin yliopistosta. Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinto 2005, Novartis Neuroscience -palkinto vuoden 2005 parhaasta neurotieteen väitöskirjasta. Aivotutkija Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskuksessa. Harrastaa pyöräilyä. jantaipaleellaan. Ilotulitteethan ovat kemiaa käytännössä, Matias hymyilee. Oli hienoa ymmärtää mekanismit, jotka saivat raketin lentämään ja yhdisteet hehkumaan eri väreissä. Ajat ovat muuttuneet, eikä tällainen harrastus olisi enää mahdollinen. Turvallisempaa tietysti onkin vain katsella ilotulituksia eikä yrittää itse valmistaa tulitteita. Kemian olympialaisiin osallistuminen toi Matiakselle vapaan pääsyn opiskelemaan yliopistotason kemistiksi. Nuori mies valitsi opinahjokseen Teknillisen korkeakoulun, josta hän valmistui kemian diplomi-insinööriksi vuonna 2000. Matias Palvan mukaan TKK:n kemian osastosta sai hyvän pohjan myös aivotutkijan työhön. Kemistin koulutus antaa vahvan yleissivistyksen biologisten järjestelmien tutkimukseen ja tietysti myös matematiikan ja fysiikan pohjatiedot, joita tarvitsen päivittäisessä työssäni. Hermosolujen toiminnan ymmärtäminen solutasolla perustuu pitkälti fysikaaliseen kemiaan. Palvojen kiinnostuksen kohteena ovat paitsi tietoisuuden myös tarkkaavaisuuden ja työmuistin eli lyhytkestoisen muistin hermostolliset mekanismit. He yrittävät saada selville muun muassa sen, millainen hermostollinen perusta on kognitiivisten eli tiedonkäsittelyyn liittyvien toimintojen ja käyttäytymisen yksilöllisellä vaihtelulla. On kiehtovaa tutkia, miten on mahdollista, että havaitsemme ja muistamme ainoastaan osan aistimistamme asioista ja nekin persoonallisuutemme muokkaamalla tavalla, Satu Palva sanoo. Aavistus siitä, miksi joidenkin työmuisti on parempi kuin toisten, parilla jo on. Hypoteesimme mukaan vastaus löytyy eri aivoalueiden välisistä vuorovaikutuksista. Palvat ovat selvittäneet muun muassa näköärsykkeiden muistijälkien syntymekanismeja ja kuvantaneet muistikokeisiin osallistuneiden koehenkilöiden aivotoimintaa aivomagneettikäyrä- (MEG) ja aivosähkökäyrämenetelmillä (EEG). Pari on kehittänyt uuden tekniikan, jonka avulla aivokuoren alueiden nopeita vuorovaikutuksia voidaan mitata jopa millisekuntien tarkkuudella. Kokeet ovat paljastaneet kiinnostavan seikan: mitä tehokkaammin ihmisen aivojen osat viestivät keskenään, sitä enemmän tavaraa hänen lyhytkestoiseen muistiinsa voi sijoittaa. Kykenimme jopa ennustamaan koehenkilön työmuistin yksilöllisen kapasiteetin sen perusteella, millaiset hänen aivoalueidensa vuorovaikutukset olivat. Tietokonepelit treenaavat muistia Keskivertokansalaisen työmuisti ei ole kummoinen: sinne mahtuu kerralla vain kolmesta neljään asiaa. Nykykäsityksen mukaan lyhytkestoista muistamista voi kuitenkin treenata ja hankkia sillä keinoin itselleen lisäkapasiteettia. Tarkoitusta varten on jopa suunniteltu erityisiä tietokonepelejä. Muistin harjoittamiseen sopivat kuitenkin myös tavalliset tietokonepelit kunhan ne ovat tarpeeksi vaikeita ja niihin liittyy emotionaalinen lataus, kuten esimerkiksi kuvitteellinen kuolemanuhka. Näistä kahdesta tärkeämpi tekijä on ilmeisesti pelin haastavuus. Pelissähän kuolemista ei pelätä aidosti, kuten esimerkiksi alamäkipyöräilyssä loukkaantumista, Matias Palva huomauttaa. Toimintapelit kehittävät aisteja ja mielen mekanismeja, koska niissä tapahtuu paljon monimutkaisia asioita erittäin nopeasti. Työmuistin lisäksi pelit kehittävätkin näön tarkkuutta sekä kykyä tarkkailla useita kohteita yhtä aikaa ja vaihtaa tehok- 8 KEMIA 8/2012
Lapsiperheessä aika on kortilla Satu ja Matias Palva sanovat edenneensä tutkijanurallaan hieman takaperoisesti, sillä lapset tehtiin ennen väitöskirjoja. Perheen pojat ovat nyt 14- ja 9-vuotiaita ja kuopustytär seitsemän vanha. Väitöstutkimustaankaan kumpikaan ei tehnyt tutkimusryhmässä vaan itsenäisesti erinomaisin tuloksin; Matias Palva pokkasi neurotieteen parhaan väitöskirjan palkinnon vuonna 2005 ja Satu Palva vuonna 2007. Pari jatkoi omalla polullaan myös väiteltyään eikä lähtenyt post doc -tutkijoiksi ulkomaille vaan jäi jatkamaan työtään Suomessa. Kahden vaativan uran ja perhe-elämän yhteensovittaminen edellyttää melkoista tasapainottelua. Tutkijapari on sopinut, että vain toinen voi vuorollaan jatkaa työpäivää illasta myös kotona. Artikkelien kirjoittamisen ja hakemusten jättöpäivien vuoksi muut työt laahaavat usein jäljessä. Kun kasaantunutta urakkaa on pitänyt saattaa ajan tasalle, yöunetkin ovat viime aikoina jääneet etenkin Matiaksella vähäisiksi. Jo yhden yön vajaaksi jäänyt uni muuten heikentää merkittävästi kykyä suoriutua monesta samanaikaisesta tehtävästä, aivotutkija naurahtaa. Sitä kykyä olisi tarvittu erityisesti viime päivinä, kun Matias vastasi perheen arjen pyörittämisestä yksin puolison työmatkan ajan. Budapestissä aivotutkijoiden symposiumissa käyneen Satu Palvankin päivät venyivät pitkiksi, sillä ulkomaisten kollegoiden kanssa on hyvä pitää yllä suhteita ja vaihtaa ajatuksia illanistujaisissa. Luovasti ja järjestelmällisesti Elämä tutkijaperheen huushollissa on vauhdikasta silloinkin, kun kumpikaan Satu Palva on järjestelmällinen tutkija ja lapsiperheen äiti, joka kännykän avulla koordinoi arkea ja saa asiat rullaamaan. Matias Palvan erityisvahvuus on luovuus, jota etenkin jälkikasvu arvostaa, luova ihminen kun on hyvä myös leikkimisessä. vanhemmista ei ole matkoilla. Erityisesti äidin kännykkä on ahkerassa käytössä. Se on väline, jonka avulla Satu Palva koordinoi arkea ja saa järjestelmällisenä ihmisenä asiat rullaamaan. Puhelinneuvotteluissa setvitään jääkaapissa odottavan välipalan lämmittämiset, koiran ulkoiluttamiset ja kaverien vierailut koulun jälkeen. Matias Palvan erityisvahvuus taas on luovuus, jota etenkin jälkikasvu arvostaa, luova ihminen kun on hyvä myös leikkimisessä. Pojat hoitavat menemisensä partioon ja soittotunneille pääasiassa itsenäisesti, mutta tytär tarvitsee kolme kertaa viikossa kuljetuksen luisteluharjoituksiinsa jäähallille. Avioparin työnjako toimii sekä kotona että työpaikalla. Tietokone-ohjelmien säätäminen on pitkälti Matiaksen hommaa, ja Satu vastaa enemmän ohjelmilla tehtävistä dataanalyyseistä ja kirjoittamisesta. kaasti ongelmanratkaisun strategioita. Tarkkaavaisuuden ja toiminnan suuntaamisen kannalta olennaisia ovat aivojen otsa- ja päälaenlohkon yhteydet. Paremmalle työmuistille on käyttöä arjen hallinnassa. Muisti ei saisi pettää, kun on päivän mittaan käytävä vaikkapa viidessä eri paikassa. Myös nykyisessä työelämässä, jossa informaatiotulva on valtava, työmuisti on selviytymisen ehto, Satu Palva korostaa. Tietokoneiden action-pelien avulla hän ei kuitenkaan tahdo omaa muistiaan kohentaa. Minusta pelien näköärsykkeiden tulva on hermostuttava. Palvojen perheessä on havaittu myös pelaamisen haitat. Pelit addiktoivat, ja liiallinen pelaaminen aiheuttaa aggressiivisuutta, sanoo kolmen lapsen äiti, joka ei kuitenkaan osaa määritellä sitä, mikä olisi sopivan mittainen aika tietokonepelaamiselle. Kyse ei ole pelkästään yhden istunnon kestosta. Riippuvuus kehittyy pitemmän ajan kuluessa. Liika pelaaminen voi joka tapauksessa vaikuttaa haitallisesti myös nuoren sosiaalisuuden ja persoonallisuuden kehittymiseen. Lisäksi pelaaminen korreloi negatiivisesti esimerkiksi koulu- ja akateemisen menestyksen kanssa, Matias Palva kommentoi. Toki se voi johtua yksinkertaisesti siitä, että pelaamiseen käytetyt sadat tai tuhannet tunnit olisi voinut käyttää hyödyllisemminkin. Joka tapauksessa sanoisin, että kohtuus kaikessa. Se pätee tähänkin asiaan. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. arjaleena.paavola@gmail.com Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Kemianteollisuus ry
TÄTÄ MIELTÄ Työmatkakuormaa voi keventää ULKOMAAN TYÖMATKAT ovat osa yhä useamman elämää. Suomesta on 2000-luvulla tehty vuosittain runsas miljoona työ- tai kokousmatkaa ulkomaille. Useimmat matkat edellyttävät vähintään yhtä yöpymistä. Harvakseltaan tehdyt työmatkat voivat tuoda mieluisaa vaihtelua arkityöskentelyyn. Matkustamiseen voi kuitenkin liittyä myös kuormitustekijöitä. Runsas matkustaminen koettelee usein työntekijän hyvinvointia sekä työssä että yksityiselämässä. MITÄ USEAMPIA työmatkoja ulkomaille työntekijä oli edellisen vuoden aikana tehnyt, sitä enemmän hän kärsi stressistä ja uupumisasteisesta väsymyksestä. Näin kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus, johon osallistui reilut 1 500 henkeä kansainvälisesti toimivista suomalaisyrityksistä ja -organisaatioista. Mitä enemmän työntekijä matkusti, sitä suurempana hän koki työnsä vaatiman tiedollisen ja taidollisen ponnistelun ja työstä kotiin kantautuvan ristiriidan. Vähintään 10 matkaa tehneistä joka toinen oli sitä mieltä, että hänellä ei ole tarpeeksi aikaa saada töitään tehtyä. Joka kolmas tunsi, että häneltä edellytetään kutakuinkin kohtuutonta työmäärää. Ulkomaanmatkat venyttävät työpäivää ja vastaavasti vähentävät vapaa-aikaa. Tutkimuksen mukaan päivän pituus oli matkalla keskimäärin 10,3 tuntia. Yli 12 tunnin päivätkään eivät olleet harvinaisia. Lisäksi kotimaassa odottavat työt kasaantuvat matkan aikana. Paljon matkustavat tekivätkin muita pidempää päivää myös Suomessa. Huolestuttavaa on, että tutkittavista yli puolet katsoi useimmiten jäävänsä ilman riittävää lepoa, kun paluu työmatkalta tapahtui myöhään illalla. Monet paljon matkustavat palautuivat työpäivistään ylipäätään heikosti eivätkä kyenneet irrottautumaan työstä vapaa-aikanaankaan. Matkustaminen rasittaa sekä fyysisesti että henkisesti. Pitkät lennot voivat kuormittaa erityisesti tuki- ja liikuntaelimistöä. Nopeasta usean aikavyöhykkeen ylityksestä aiheutuu myös aikaerorasitusta. Henkistä kuormitusta syntyy etenkin, jos matkalla ei kykene lepäämään tai käyttämään aikaansa mielekkääseen toimintaan. Lentämistä tai paikkaan toiseen siirtymistä rasittavampana monet pitivät välilaskuja ja koneenvaihtoja, jolloin lentokentillä voi joutua jonottamaan ja odottamaan pitkiäkin aikoja. PALJON MATKUSTAVAKIN voi kuitenkin vähentää matkojen kuormittavuutta. Tärkeää on pitää huolta omasta jaksamisestaan, riittävän levon saamisesta ja virkistäytymisestä. On tunnistettava jaksamisen rajat, sillä pitkään jatkuva vaillinainen palautuminen syö sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia. Kannattaa myös pohtia, ovatko työ ja muu elämä tasapainossa. Jos ei ole tilanteeseensa tyytyväinen, sitä on yritettävä muuttaa parempaan suuntaan. Jos työmatkat ovat alkaneet maistua pakkopullalta tai työmäärä tuntuu kohtuuttomalta, asia pitää ottaa puheeksi lähimmän esimiehen kanssa. Ongelmaan voidaan yhdessä löytää ratkaisu. Stressi pienenee, jos voi itse vaikuttaa esimerkiksi matkustamisen tiheyteen ja matkojen ajankohtiin. Omiin elintapoihin ja etenkin alkoholinkäyttöön sekä työmatkoilla että kotimaassa on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tutkimuksen mukaan tiheään matkustavat käyttävät muita enemmän alkoholia. Jo kaksi kerralla nautittua alkoholiannosta heikentää unen laatua ja sitä kautta seuraavan päivän oloa ja vireyttä. Mitä runsaammin työntekijä käyttää alkoholia, sitä suuremmalla syyllä hänen kannattaa pyrkiä vähentämään juomistaan. Barbara Bergbom Kirjoittaja toimii vanhempana asiantuntijana Työterveyslaitoksessa. barbara.bergbom@ttl.fi Työmatkat voivat kuormittaa, mutta lomamatkailu rentouttaa, sanoo TTL:n asiantuntija Barbara Bergbom. Barbara Bergbomin kotialbumi 10 KEMIA 8/2012
KROMATOGRAFIA JA MASSASPEKTROMETRIA Ordiorin kattava asiantuntijatuki ja huolto takaavat nopean palvelun Vahva tukitiimi sekä applikaatioihin että huoltoon Kolmoiskvadrupolit kaikille herkkyystarpeille www.ordior.fi
Kun haluaa nähdä kosmoksen kohteet mahdollisimman tarkasti, on matkustettava Atacaman autiomaahan. 12 KEMIA 8/2012 ESO / G. Hüdepohl
Eurooppa katsoo avaruuteen Etelän tähtien alla Saila Seppo Chilen pääkaupungista Santiagosta tuhatkunta kilometriä pohjoiseen sijaitsee Atacaman valtava aavikko, jolla ei sada käytännössä koskaan. Lähes kolmen kilometrin korkeuteen merenpinnasta kurottuva Paranal-vuori tunnetaan maailman kuivimpana paikkana. Taivas vuoren yllä on kirkas, sillä pölyä nostattavat tiet ovat kaukana, eikä kaupunkien valosaaste pääse häiritsemään yön pimeyttä. Ei siis ihme, että Euroopan eteläisen observatorion ESO:n kaikki kolme havaintoasemaa on rakennettu juuri Atacamaan. Olosuhteet tähtien havainnointiin ovat täällä poikkeuksellisen hyvät, vahvistaa professori Massimo Tarenghi, Chilen edustaja ESO:ssa. Chile on lahjoittanut maa-alueen eurooppalaisobservatoriolle ja myöntänyt sille myös verovapauden. Vastavuoroisesti chileläistutkijat pääsevät hyödyntämään observatorion tiloja ja laitteita. ESO tarjoaa jäsenmaidensa tähtitieteilijöiden käyttöön maailman kehittyneimmät kaukoputket, joten tulosta syntyy enemmän kuin missään muussa observatoriossa. Meiltä tulee tieteellisiä artikkeleitä päivittäin, Tarenghi kehaisee. Kymmenien tonnien peilit Tähtikaukoputket on suunniteltu taivaankappaleiden tarkkailuun näkyvän valon aallonpituuksilla. Putkilla voidaan tutkailla niin kuun pinnanmuotoja, planeettoja, asteroideja, aurinkoa, tähtiä kuin galaksejakin. Putken tärkein osa on sen pääpeili, johon valo kerätään. Mitä isompi peili, sitä parempi on putken erotuskyky. Suurimpien peilien rakentaminen kestää viisikin vuotta, sillä ne on työstettävä äärimmäisen huolellisesti, eikä epäonnistumiseen ole varaa. Kymmeniä tonneja ESO:n Paranalin observatorio sijaitsee Atacaman aavikon vuoristossa keskellä ei mitään. Taustalla erottuu lumihuippuinen, lähes seitsemän kilometriä korkea tulivuori Llullaillaco. Saila Seppo Paranal-vuoren teleskoopit näkevät syvälle avaruuteen. painavaan peiliin ei saa jäädä jännitteitä. Lasi pinnoitetaan alumiinikerroksella, jonka paksuus mitataan mikrometreissä. Suomi mukana vuodesta 2004 Euroopan eteläinen observatorio ESO perustettiin vuonna 1962. Organisaatio on keskittynyt maan pinnalta käytettävien tehokkaiden havaintolaitteistojen suunnitteluun ja rakentamiseen. ESO:n päämaja sijaitsee Saksan Garchingissa ja havaintoalueet Chilen Atacamassa. ESO:n jäsenmaita ovat Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso- Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekki. Suomi liittyi organisaatioon vuonna 2004. Jäsenmaksu määräytyy maiden kansantuotteen perusteella; Suomi vastaa 1,5 prosentista observatorion kuluista. Suomen edustajat ESO:n neuvostossa ovat professori Jari Kotilainen Turun yliopistosta ja johtava tiedeasiantuntija Pentti Pulkkinen Suomen Akatemiasta. ESO:n havaintolaitteita hyödyntävät Helsingin, Turun ja Oulun yliopisto sekä Aalto-yliopisto. ESO:n ylpeys VLT (Very Large Telescope) eli neljästä pääkaukoputkesta ja yhtä monesta apukaukoputkesta koostuva havaintolaite on sijoitettu Paranalvuorelle. Hyvän vertauskohdan isojen kaukoputkien teholle antaa ihmissilmän pupilli, jonka pinta-ala on noin neliösenttimetri. Putkien peileissä pintaa on kymmeniä neliömetrejä. VLT:n pääkaukoputkien peilin halkaisija on yli kahdeksan metriä ja reunan paksuus 17 senttiä. 22 tonnia painava peili liikkuu ohuen öljykalvon päällä aivan äänettömästi, kun putkea kierretään vaaka- tai pystysuunnassa, Tarenghi kuvailee. Kun neljä pääkaukoputkea yhdistetään, vastaanotettavasta kuvasta saadaan erittäin tarkka. Jo kahden putken yhdistelmällä voitaisiin erottaa pieni kolikko 160 kilometrin etäisyydeltä. Tähtikaukoputkiin kiinnitetään muitakin laitteita, kuten fotometrejä, spektrometrejä ja CCD-kennoja. VLT-putkeen on liitetty peräti 17 000 erilaista tuotetta. Etenkin peilien ylläpito ja huolto on vaativaa työtä, joka tehdään erillisessä kunnossapitohallissa. Jotkin peilien osat pitää huoltaa neljän kuukauden välein, Tarenghi kertoo. 8/2012 KEMIA 13
Ongelmana on peilin alumiinipinnoitteen hapettuminen, jonka takia pinnoite on uusittava kahden vuoden välein. Vanha alumiini pestään pois hapolla ja pöly huuhdotaan irti vedellä. Sen jälkeen lasille ruiskutetaan uusi, ohut alumiinikerros, Tarenghi kuvaa herkkää operaatiota. Maailman suurin silmä taivaalle ESO:n historian toistaiseksi suurin laitteisto on parhaillaan rakennettava ALMA (Atacama Large Millimeter Array), joka koostuu noin 60 radioteleskoopista. Zona de Chajnantorin ylängölle 5 000 metrin korkeuteen pystytettävien teleskooppien halkaisija on 12 metriä. Jokaista antennia voidaan liikutella erikseen, ja niistä voidaan tehdä tarkastelukohteeseen sopiva muodostelma tiiviistä nipusta jopa 20 kilometrin levyiseen rintamaan. Näin laajalla taajuusalueella toimiva jätti avaa tutkijoille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. ALMA tuonee runsaasti lisätietoa planeettojen, tähtien ja galaksien synnystä. ALMA-puisto vihitään virallisesti käyttöön maaliskuussa 2013. Sekään ei jää viimeiseksi sanaksi, vaan lisää on tulossa. ESO:n neuvosto teki kesällä päätöksen uuden sukupolven tähtikaukoputkesta, joka sijoitetaan noin 20 kilometrin päähän Paranalista. Valtavasta E-ELT:stä (European Extremely Large Telescope) tulee maailman suurin näkyvän valon ja lähi-infrapuna-aallonpituuksien teleskooppi, jonka pääpeilin halkaisija on huimat 40 metriä. Maailman suurin silmä taivaalle on määrä saada toimintaan ensi vuosikymmenen alussa. E-ELT:n toivotaan vievän tutkijat tähtitieteen läpimurtoihin. Jättiläinen on suunniteltu universumin ensimmäisten galaksien perusteelliseen tutkimiseen. Sen avulla voidaan seurata ikivanhojen galaksien muodostumista ja kehitystä läpi koko kosmisen ajan. E-ELT on myös ainutlaatuinen työkalu, kun luetteloidaan alkuaineiden pitoisuuksien muutoksia maailmankaikkeuden historiassa nollasta nykyhetkeen. Huikean mahdollisuuden tarjoaa se, että E-ELT:n avulla voidaan mitata universumin laajenemisnopeuden muutoksia ja mahdollisia ajan mittaan tapahtuvia poikkeamia fysikaalisissa vakioissa. Jopa käsityksemme fysiikan laeista voi niiden myötä muuttua. James Bond kävi täällä ESO / B. Bailleul ESO ESO Atacaman autiudessa ei ole muuta asutusta kuin observatorion tutkijoita ja muuta henkilökuntaa varten rakennettu hotelli. Äärimmäisen kuiva vuoristoilma vie eli- VLT-kaukoputken kuva Thorin kypärä -kaasusumusta otettiin ESO:n 50-vuotispäivän kunniaksi lokakuussa 2012. Kypärä muodostui, kun sen keskellä olevan kirkkaan tähden aurinkotuuli puhalsi molekyylipilven halki. Tähti helvetistä. Magellanin pilvessä loistava AB7 on tähän mennessä tunnistetuista erittäin massiivisista WRtähdistä kuumin: sen pinnan lämpötila on hurjat 120 000 celsiusastetta. Kaksi kertaa Linnunradan kokoinen spiraaligalaksi NGC 1232 sijaitsee sadan miljoonan valovuoden päässä Maasta. VLT-teleskooppi tavoittaa kohteen helposti. 14 KEMIA 8/2012
Maailman vanhin tiede Tähtitiedettä on kutsuttu tieteistä vanhimmaksi. Nykyään se kuitenkin käyttää edistyneimpiä teknologioita ja vaativimpia tieteellisiä laitteita. Tähtitiede tutkii niin universumin varhaisimpia tapahtumia kuin sen tulevaisuuttakin. Kun tutkijat eivät toimi tutun maapallon alueella, he kohtaavat ääriolosuhteita, äärimittoja, ääriaikoja ja äärienergioita. Nykyajan tähtitieteilijät tuottavat jatkuvasti uutta, yllättävääkin tietoa. ESO Paranalin tutkijat kertoivat hiljattain uutisia eksoplaneetta Tau Boötis b:stä. Vuonna 1996 havaittu, noin 50 valovuoden päässä Maasta sijaitseva Tau Böotis b kuuluu ensimmäisiin löydettyihin aurinkokunnan ulkopuolisiin planeettoihin. Se kiertää hyvin lähellä keskustähteään, joka on nähtävissä paljain silmin. Eksoplaneetan sen sijaan paljastivat vain sen aiheuttamat painovoimailmiöt. Maasta katsottuna Tau Böotis ei kulje keskustähtensä kiekon editse eikä tähtivalo siten läpäise kiertolaisensa ilmakehää. Se on tavallisesti välttämätöntä kuumien Jupitertyyppisten planeettojen ilmakehien tutkimuksessa, sillä ilmakehän ominaisuudet jättävät valoon jälkensä. Paranal-vuoren tutkijat onnistuivat ilman tähtivalon apuakin selvittämään, että Tau Boötisin ilmakehän ylemmät kerrokset ovat alempia viileämmät. Tieto hämmästyttää, sillä muilla samanlaisilla eksoplaneetoilla tilanne on päinvastainen. Saila Seppo Taiteilijan näkemys siitä, miltä Jupiteria muistuttava Tau Boötis b -eksoplaneetta sekä sen mahdollinen kuu ja keskustähti näyttävät. Professori MassimoTarenghi esittelee suomalaisvieraille kaukoputkien kunnostushallia. Nasa mistöstä nesteet, joten hotellin seinien sisällä on sitäkin kosteampaa. Valtavassa aulassa tulijaa tervehtivät trooppinen puutarha ja iso uima-allas. Kun tällaisessa paikassa oleskellaan pitkiä aikoja, tärkeintä on ihmisten pitäminen kunnossa, sanoo Massimo Tarenghi, jonka mukaan elämä eristyksissä rasittaa sekä psyykeä että fysiikkaa. Henkilöstön virkistykseksi tarjolla on muun muassa kunto- ja spinningsali, squashkenttiä, dvd-kirjasto ja elokuvateatteri. Väki käy myös säännöllisissä lääkärintarkastuksissa, ja ambulanssi on kaiken varalta lähtövalmiina koko ajan. Vaikuttavaa ympäristöä kunnioittaen suunniteltu hotellirakennus istuu maisemaan hyvin. James Bond -elokuvaa Quantum of Solace kuvattiin täällä, huomauttaa ohi kulkeva, kotipaikastaan ylpeä atacamalaistutkija. Kirjoittaja on Suomen Akatemian ohjelmapäällikkö, joka vieraili ESO Paranalissa huhtikuussa. saila.seppo@greenbutton.fi 8/2012 KEMIA 15
Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö Toivotamme tunnelmallista joulun Tule mukaan kehittämään testaus- ja laboratorioalaa! www.finntesting.fi Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme Rauhallista Joulua ja menestystä vuodelle 2013 SUOMALAISTEN KEMISTIEN SEURA VWR TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA MENESTYSTÄ VUODELLE 2013! Tuemme työtäsi tutkimuksesta tuotantoon! KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian alan julkaisutoiminta VWR International Oy Valimotie 9, 00380 Helsinki p. 09 8045 5300 info@fi.vwr.com 16 KEMIA 8/2012
kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. aikaa ja hyvää uutta vuotta 2013. chem.aalto.fi www.bruker.com Rauhallista Joulua ja Menestystä vuodelle 2013 Oy G. W. Berg & Co Ab ja Oleinitec Oy 8/2012 KEMIA 17
ajankohtaista Arvoaineet talteen elintarvikejätteestä Elintarviketeollisuuden jätteistä voidaan tulevaisuudessa ottaa talteen typpi ja fosfori lannoiteteollisuuden hyödynnettäviksi. Suomalaisyritys on ensimmäisenä maailmassa kehittänyt menetelmän, joka mahdollistaa prosessin. Sanna Alajoki Helsingin Viikissä toimiva bioteknologiaalan tulokasyritys Ductor Oy on vuodesta 2009 kehittänyt menetelmää, jonka avulla teollisuuden orgaanisesta jätteestä erotellaan talteen lannoiteteollisuuden kaipaamat arvoaineet. Tällä hetkellä saamme jätteestä talteen fosforin ja typen, myöhemmin myös kaliumin. Silloin koossa ovat kaikki NPK-lannoitteen tärkeimmät raaka-aineet, kertoo Ductorin tutkimusjohtaja Ilona Oksanen. Erotettu liukoinen typpi ja liukoinen fosfaatti kelpaavat lannoitevalmistajien käyttöön ja kasvinviljelyyn sellaisenaan. Jäteraaka-aineesta valmistetut lannoitekomponentit voidaan yhdistää mihin tahansa orgaaniseen lannoitemateriaaliin. Ne soveltuvat myös luomulannoitteisiin. Oksasen mukaan jäteraaka-aineeksi sopii mikä tahansa joko typpeä tai fosforia tai molempia sisältävä elintarvikejäte, esimerkiksi teurasjäte. Kun arvokkaat alkuaineet on eroteltu pois, jäljelle jää humus, joka voidaan sekin hyödyntää vähäravinteisempana lannoitteena. Jäte on siten mahdollista uusiokäyttää sataprosenttisesti. Erotusprosessissa pystytään tuottamaan myös biokaasua, jolla voidaan edelleen ylläpitää prosessia, ja lisäksi myytäväksikin riittää vihreää sähköä. Itse erotusmenetelmä on biologinen, mutta juuri muuta siitä ei julkisuuteen kerrota. Meillä on parhaillaan haussa useita kymmeniä patentteja, emmekä siksi voi Tutkimusjohtaja Ilona Oksanen (vas.) valvoo kokeiden etenemistä Ductorin laboratoriossa. Jukka Ropponen vielä valottaa teknologiaamme tarkemmin, sanoo yhtiön operatiivinen johtaja Jukka Ropponen. Tutkimushankkeensa tässä vaiheessa Ductor optimoi erotusprosessia 30 litran bioreaktorissa. Seuraava askel eli 150 300-litrainen reaktori edustaa jo teollista mittakaavaa. Siihen on tarkoitus päästä seuraavan vuoden aikana. Tähtäimessa globaalit markkinat Nopeaa vauhtia kasvavan Ductorin liikeidea osuu ajan hermoon. Ympäristöystävällisyys ja kierrätys ovat nyt pinnalla olevia aiheita, sanoo Jukka Ropponen, jonka mukaan uusi teknologia tarjoaa yhden mahdollisen ratkaisun myös siihen, että biojätteen sijoittaminen kaatopaikoille on muutaman vuoden kuluttua kiellettyä. Omia tehtaita Ductor ei aio perustaa, vaan teknologia on tarkoitus myydä tai lisensoida muille toimijoille. Tähtäimessä ovat maailmanlaajuiset markkinat. Tällainen menetelmä on vietävä sinne, missä suuret raaka-ainevirrat ovat. Pieni Suomi ei ole meille kohdemarkkina. Euroopassa Ductor suuntaa katseensa etenkin luomulannoitteiden tuottajiin. Yksi tärkeimpiä kohdemaita on Saksa, jossa jätteiden hyödyntäminen on jo arkipäivää. Siellä on olemassa järjestelmiä, joissa elintarvikevalmistajilta haetaan jätteet ja käsitellään ja jatkojalostetaan ne käyttöön niin, ettei käytännössä mitään jää jäljelle. Suomessa tullaan näissä asioissa jäljessä. Kiinassa ja Intiassa suomalaisfirmaa houkuttelevat isot volyymit. Myös Yhdysvalloissa jää esimerkiksi maissintuotannosta valtavasti jätettä, joka sopisi erotusprosessin raaka-aineeksi, Ropponen maalailee teknologian mahdollisuuksia. Suomalaisinnovaattorit ovat kiertäneet esittelemässä menetelmäänsä eri maissa ja saaneet siitä runsaasti myönteistä palautetta. Kun saavutamme teollisen tuotantovalmiuden, pääsemme välittömästi solmimaan myös asiakassopimuksia. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Kemia-lehden vakituinen avustaja. sanna.alajoki@kemia-lehti.fi 18 KEMIA 8/2012
Toimintavarma olosuhdevalvontajärjestelmä kriittisiin olosuhteisiin Luotettava mittaustietojen tallennus varmistaa säädösten (FDA, GxP) noudattamisen Helppo, kustannustehokas asennus olemassa oleviin LAN-verkkoihin Joustava ja helposti skaalattava yhdestä mittauspisteestä yli tuhanteen pisteeseen Katso miten hyödyt ottamalla Vaisala Veriteq olosuhdevalvontajärjestelmän käyttöösi: www.vaisala.fi/cms www.vaisala.fi/cms puh. 09 8949 2963 2311_Kemia-CEN-LSC-EMEA-ad-fi-185x130 1 30.10.2012 13.29 Helppokäyttöinen ph-mittari PÄIVITETTÄVISSÄ LISÄPARAMETREILLA 2011 Thermo Fisher Scientific Inc. All other trademarks are the property of Thermo Fisher Scientific Inc. and its subsidiaries. Thermo Scientific Orion VERSA STAR vastaa laboratorion tämän päivän tarpeita, mutta on myöhemmin laajennettavissa uusilla parametreilla. VERSAmittariin voidaan liittää yhdestä neljään elektrodia ja mittausmodulit voidaan siirtää mittarista toiseen. Valitse esim. VERSA STAR 10 ph-mittari ja lisää kolme muuta parametria myöhemmin, tai VERSA STAR 91, jossa 2x ph/ise, 1x johtokyky ja 1x liuennut happi. Määritä vapaasti juuri tarvitsemanne mittari! Loppuvuoden tarjous! Tarjoamme 15.1.2013 asti kaikkiin VERSA mittareihin yhden lisäparametrin veloituksetta! Valitse vapaasti: ph-, ioni-, johtokyky- tai happimoduli. Tarjous koskee myös mittaripaketteja. Hinnat alkaen 950 euroa. Kysy edullista tarjousta myös ORION Star A -mittareista! Puh. 09 884 5022 labdig@labdig.fi www.labdig.fi Orion Star A212 johtokyky pöytämittari Orion Star A214 ph/ise pöytämittari Orion Star A121 kannettava ph-mittari Orion Star A329 ISE/johtokyky/ RDO/DO kannettava mittari
UUTISIA Teknokemian Yhdistys 70 vuotta Puhtauden ja kauneuden puolesta Millaista olisi elämä ilman astianpesuainetta, deodoranttia ja kosteusvoidetta? Juhlavuottaan viettävän Teknokemian Yhdistyksen ja alan yritysten ansiosta asiaa ei onneksi tarvitse pohtia kuin teoriassa. Teknokemiallisten Tehtaiden Yhdistys perustettiin 11. helmikuuta 1942 puolustamaan alan valmistajien etuja vaikeissa sotaoloissa. Kaikesta oli pulaa, ja saippuatkin keitettiin kotona. Yritysten ongelmina oli raaka-aineiden niukkuus, tuonnin ja valmistuslupien säännöstely ja tuotteiden laatu. Kansanhuoltoministeriön tarkastaja kiersi valvomassa, että asiat tehtiin, kuten piti. Hämäriä liiketoimia pelättiin, kertoo yhdistyksen asiantuntija Eeva-Mari Karine. Viranomaiset pitivät alaa lähinnä tarpeettomana ylellisyytenä, kuvaa toimitusjohtaja Sari Karjomaa. Molemmat valottivat alan historiaa yhdistyksen 70-vuotisjuhlassa, jota vietettiin 22. marraskuuta ravintola Sipulissa Helsingissä. Säännöstelystä kulutusjuhlaan Kuluttajat ja etenkin naiset olivat toista mieltä. Pesuaineiden ja kosmetiikan kysyntä kasvoi 1950-luvulla sitä mukaa kuin tarjonta parani ja säännöstelyä purettiin. Tuotteita ostettiin kemikaalikaupoista, ja meikkaamista opeteltiin talon tyttöjen kesken. Yhä useamman kotoa löytyi moderni uutuus, pesukone, Karine kertoo. Seuraavalla vuosikymmenellä elintaso jatkoi nousuaan. Yhdistyksessä pohdittiin uutta teemaa, markkinointia ja tiedotusta. Tuotteita alkoi löytyä myös päivittäistavarakauppojen hyllyiltä. Teknokemian Yhdistys sai Kuvat Juha Rahkonen Teknokemian Yhdistyksen asiantuntija Eeva-Mari Karine (vas.), toimitusjohtaja Sari Karjomaa ja assistentti Anna Kosonen loivat iloisen juhlan kutsuvieraille. nykyisen nimensä 1970-luvun alussa, kun teollisuuden ja maahantuonnin yhdistykset yhdistyivät. Kun alaa oli aiemmin säännelty elintarvike- ja myrkkylainsäädännöllä, nyt luotiin kansalliset pesuaine- ja kosmetiikka-asetukset. Luonnollisuus ja oman tyylin korostaminen oli tärkeää. Entsyymit yleistyivät pesuaineissa, ja niiden tehoa ihmeteltiin, Karjomaa kertoo. Viimeistenkin tuotteiden hintavalvonta loppui 1980-luvulla. Kulutusjuhla näkyi esimerkiksi hiuslakan myyntiluvuissa. Kuluttajia kiinnostivat heidän oikeutensa ja tuotteiden turvallisuus, Karine jatkaa. Muutosten vuosikymmenet Siitä lähtien, kun Suomi vuonna 1995 liittyi Euroopan unioniin, alan lainsäädäntöä ovat leimanneet uudet, aika ajoin päivittyvät säännökset, kuten kosmetiikkadirektiivi, biosididirektiivi, pesuaineasetus, Reach ja CLP. Lehdistö ja sidosryhmät olivat aktiivisia etenkin kosmetiikan alueella. Toimiston diplomi-insinöörit ottivat haasteen vastaan ja kouluttautuivat viestimään niin, että äitikin sen ymmärtää, Karjomaa hymyilee ja toteaa, että yhdistyksellä on myös jatkossa tärkeä tehtävä edustaa alan teollisuutta muuttuvassa maailmassa. Teemme töitä hyvinvoinnin, kauneuden ja puhtauden eteen yhdessä yritysten ja järjestöjen kanssa. Teknokemian tuotteiden markkinoiden arvo oli viime vuonna Suomessa 618 miljoonaa euroa, josta kosmetiikan osuus oli kaksi kolmannesta. Teknokemian Yhdistyksen jäsenyritykset kattavat markkinoista 90 prosenttia. Leena Laitinen Juhlayleisö kuuntelee yhdistyksen puheenjohtajan, Lumenen toimitusjohtajan Tapio Pajuharjun puhetta. 20 KEMIA 8/2012