Johdatus L A TEXiin. 7. Taulukot ja kuvat Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Samankaltaiset tiedostot
Johdatus L A TEXiin. 7. Taulukot ja kuvat Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Johdatus L A TEXiin. 7. Taulukot ja kuvat. Dept. of Mathematical Sciences

Johdatus L A TEXiin. 7. Taulukot ja kuvat. Dept. of Mathematical Sciences

Johdatus L A TEXiin. 8. Taulukot ja kuvat. Matemaattisten tieteiden laitos

Johdatus L A TEXiin. 8. Taulukot ja kuvat. Matemaattisten tieteiden laitos

Johdatus L A TEXiin. 6. Omat komennot ja lauseympäristöt Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Johdatus L A TEXiin. 5. Ristiviittauksista, monirivisistä kaavoista ja vähän muustakin Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Johdatus L A TEXiin. 4. Matematiikkaa II Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Johdatus L A TEXiin. 4. Matematiikkaa II Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Fysiikan laboratoriotyöt 1: Johdatus L A TEXiin

Johdatus L A TEXiin. 2. Dokumentin rakenne Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Johdatus L A TEXiin. 2. Dokumentin rakenne Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus, osa 2

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Sangen lyhyt L A T E X-johdatus

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla

Kirjallinen teoriakoe

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

TAULUKOINTI. Word Taulukot

TikZ ja PGF ohjeita ja esimerkkejä

ATK tähtitieteessä. 26. syyskuuta Osa 6 - LATEX

L A TEX, pdfl A TEX ja grafiikka

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.


3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

Riemannin integraalista

7.lk matematiikka. Geometria 1

TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

linux: Ympäristömuuttujat

linux linux: käyttäjän oikeudet + lisää ja - poistaa oikeuksia

Racket ohjelmointia osa 1. Tiina Partanen Lielahden koulu 2014

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

Johdanto: Jaetut näytöt Jaetun näytön asetukset ja näytöstä poistuminen Aktiivisen sovelluksen valitseminen

1. Lohkon korkeus ja leveys

Asennusohje EPP-0790-FI-4/02. Kutistemuovijatkos Yksivaiheiset muovieristeiset. Cu-lanka kosketussuojalla 12 kv & 24 kv.

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

PILKKO 1/ TK EV 56 LPA VU- VU-6 KM 631. II e= :52 25:27 25: :8 25:93 88:5. 88:7 p 17:13 1: :39 28:2 19: :39 19:39

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

linux linux: käyttäjän oikeudet + lisää ja - poistaa oikeuksia

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Sähkömagneettinen induktio

Johdatus L A TEXiin. 3. Matematiikkaa I Markus Harju. Matemaattiset tieteet

Kognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP

Kuvat. 1. Selaimien tunnistamat kuvatyypit

Tieteellinen laskenta 2 Törmäykset

Tee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa.

Johdatus L A TEXiin. 3. Matematiikkaa I Markus Harju. Matemaattiset tieteet

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia.

4. Määritä oheisen kehän plastinen rajakuorma. Tarkista, ettei myötöehtoa rikota missään. Piirrä tasapainoehdot toteuttava taivutusmomenttijakauma.

Kylänetti projektin sivustojen käyttöohjeita Dokumentin versio 2.10 Historia : 1.0, 1.2, 1.6 Tero Liljamo / Deserthouse, päivitetty 25.8.

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

NASTOLAN YRITYSPUISTO RAKENNUSTAPAOHJEET NASTOLAN YRITSPUISTON ALUEEN KORTTELEITA 500, 501, KOSKEVAT RAKENNUSTAPAOHJEET

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 6 / vko 13

OUML6421B tilaohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT

Kappale 14: Jaetut näytöt

Viivaintegraali: "Pac- Man" - tulkinta. Viivaintegraali: "Pac- Man" - tulkinta. "Perinteisempi" tulkinta: 1D 3/19/13

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

Riemannin integraali

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Sisältö. 1 Ylä- ja alatunnisteet Makropaketti titleps Makropaketti fancyhdr Sivutyylien toteutus L A TEXissa...

1. Lineaarialgebraa A := Matriisin osia voidaan muutella päivittämällä riviä, saraketta tai osamatriisia (Matlabmaisesti): B :=

Kuva xhtml-sivulla. Mirja Jaakkola

Peilaus pisteen ja suoran suhteen Pythonin Turtle moduulilla

TAULUKKO, KAAVIO, SMARTART-KUVIOT

2 Epäoleellinen integraali

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

Vakioiden variointi kolmannen kertaluvun yhtälölle

Noodin käyttöliittymäkuvaukset Eeva Meltio

Johdatus L A TEXiin. Dept. of Mathematical Sciences. Tunti 1: Alkeet. Markus Harju, markus.harju at oulu.fi, M207

Johdatus L A TEXiin. 9. Sivun mitat, ulkoasu ja kalvot. Matemaattisten tieteiden laitos

Matematiikan viestintä (3 op)

Kuva 1. GIMP:in uuden kuvan luominen. Voit säätää leveyttä ja korkeutta ja kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Napsauta sitten "OK".

Myynti:

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

Taulukot. 1. Taulukon rakenne: ICT01D Elina Ulpovaara

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

Ohjeet Libre Officen käyttöön

Johdatus L A TEXiin. 9. Sivun mitat, ulkoasu ja kalvot. Matemaattisten tieteiden laitos

58131 Tietorakenteet ja algoritmit (kevät 2015) Toinen välikoe, malliratkaisut

Lataa Mini-LUKO. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Mini-LUKO Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (Predikaattilogiikka )

Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2011 HY, Kognitiotiede. Vastaukset 2.

Lataa Autetaanko asiakasta. Lataa

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

Lataa Autismi. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Autismi Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi

Joku Muu. Vielä Yksi

Transkriptio:

Johdtus L A TEXiin 7. Tulukot j kuvt Mrkus Hrju Mtemttiset tieteet

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (2/11) Tulukot I Tulukkomiset rkenteet tehdään ympäristöllä tbulr

Tulukot I Tulukkomiset rkenteet tehdään ympäristöllä tbulr Ympäristön rgumentiksi nnetn srkemäärittely, jok on kirjimist l, c j r muodostuv jono. Sillä ilmoitetn srkkeiden lukumäärän lisäksi kunkin srkkeen tsus joko vsemmlle, keskelle ti oikelle (left, center, right). 7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (2/11)

Tulukot I Tulukkomiset rkenteet tehdään ympäristöllä tbulr Ympäristön rgumentiksi nnetn srkemäärittely, jok on kirjimist l, c j r muodostuv jono. Sillä ilmoitetn srkkeiden lukumäärän lisäksi kunkin srkkeen tsus joko vsemmlle, keskelle ti oikelle (left, center, right). Rivit erotelln khdell kenoviivll \\ j srkkeet merkillä & (vrt. mtriisit). 7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (2/11)

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (2/11) Tulukot I Tulukkomiset rkenteet tehdään ympäristöllä tbulr Ympäristön rgumentiksi nnetn srkemäärittely, jok on kirjimist l, c j r muodostuv jono. Sillä ilmoitetn srkkeiden lukumäärän lisäksi kunkin srkkeen tsus joko vsemmlle, keskelle ti oikelle (left, center, right). Rivit erotelln khdell kenoviivll \\ j srkkeet merkillä & (vrt. mtriisit). Esim. \begin{tbulr}{lccc} JYP &31 &12 &15\\ KlP &31 &11 &16\\ Lukko &30 &12 &16\\ HIFK &30 &8 &20 \end{tbulr} JYP 31 12 15 KlP 31 11 16 Lukko 30 12 16 HIFK 30 8 20

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (2/11) Tulukot I Tulukkomiset rkenteet tehdään ympäristöllä tbulr Ympäristön rgumentiksi nnetn srkemäärittely, jok on kirjimist l, c j r muodostuv jono. Sillä ilmoitetn srkkeiden lukumäärän lisäksi kunkin srkkeen tsus joko vsemmlle, keskelle ti oikelle (left, center, right). Rivit erotelln khdell kenoviivll \\ j srkkeet merkillä & (vrt. mtriisit). Esim. \begin{tbulr}{lccc} JYP &31 &12 &15\\ JYP 31 12 15 KlP &31 &11 &16\\ KlP 31 11 16 Lukko &30 &12 &16\\ Lukko 30 12 16 HIFK &30 &8 &20 HIFK 30 8 20 \end{tbulr} Jokisell rivillä tulee oll yhtä mont & merkkiä!

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (3/11) Tulukot II Srkkeet voi erott toisistn viivll lisäämällä srkemäärittelyyn pystyviivn hluttuun kohtn

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (3/11) Tulukot II Srkkeet voi erott toisistn viivll lisäämällä srkemäärittelyyn pystyviivn hluttuun kohtn Esim. \begin{tbulr}{l ccc} JYP &31 &12 &15\\ KlP &31 &11 &16\\ Lukko &30 &12 &16\\ HIFK &30 &8 &20 \end{tbulr} JYP 31 12 15 KlP 31 11 16 Lukko 30 12 16 HIFK 30 8 20

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (3/11) Tulukot II Srkkeet voi erott toisistn viivll lisäämällä srkemäärittelyyn pystyviivn hluttuun kohtn Esim. \begin{tbulr}{l ccc} JYP &31 &12 &15\\ KlP &31 &11 &16\\ Lukko &30 &12 &16\\ HIFK &30 &8 &20 \end{tbulr} JYP 31 12 15 KlP 31 11 16 Lukko 30 12 16 HIFK 30 8 20 Rivien väliin voi lisätä vkviivoj komennoll \hline

Tulukot II Srkkeet voi erott toisistn viivll lisäämällä srkemäärittelyyn pystyviivn hluttuun kohtn Esim. \begin{tbulr}{l ccc} JYP &31 &12 &15\\ KlP &31 &11 &16\\ Lukko &30 &12 &16\\ HIFK &30 &8 &20 \end{tbulr} JYP 31 12 15 KlP 31 11 16 Lukko 30 12 16 HIFK 30 8 20 Rivien väliin voi lisätä vkviivoj komennoll \hline Esim. \begin{tbulr}{lccc} JYP &31 &12 &15\\ \hline KlP &31 &11 &16\\... \end{tbulr} JYP 31 12 15 KlP 31 11 16 Lukko 30 12 16 HIFK 30 8 20 7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (3/11)

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (4/11) Tulukot III Tekstiä voi lto usen srkkeen levyiselle lueelle komennoll \multicolumn{num}{kirjin}{teksti} missä num ilmoitt yhdistettävien srkkeiden lukumäärän j kirjin säätelee tsust (l, c ti r).

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (4/11) Tulukot III Tekstiä voi lto usen srkkeen levyiselle lueelle komennoll \multicolumn{num}{kirjin}{teksti} missä num ilmoitt yhdistettävien srkkeiden lukumäärän j kirjin säätelee tsust (l, c ti r). Esim. \begin{tbulr}{lccc} \multicolumn{4}{c}{sm-liig}\\ \hline JYP &31 &12 &15\\ KlP &31 &11 &16\\ Lukko &30 &12 &16\\ HIFK &30 &8 &20 \end{tbulr} SM-liig JYP 31 12 15 KlP 31 11 16 Lukko 30 12 16 HIFK 30 8 20

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (5/11) Kuvt I Kuvi voi liittää grphicx pketin komennoll \includegrphics{tiedosto}, missä tiedosto on kuvtiedoston nimi (ilmn tiedostopäätettä). Huom! Ei siis grphics pketti (sellinenkin on olemss).

Kuvt I Kuvi voi liittää grphicx pketin komennoll \includegrphics{tiedosto}, missä tiedosto on kuvtiedoston nimi (ilmn tiedostopäätettä). Huom! Ei siis grphics pketti (sellinenkin on olemss). Esim. 35 30 \usepckge{grphicx} \begin{document} \includegrphics{helix} 25 20 15 10 5 0 1 0.5 1 0 0.5 1 1 0.5 0 0.5 7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (5/11)

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (6/11) Kuvt II Kuvn koko voi säätää vlinnisell rgumentill (optioll) scle. Esim. \includegrphics[scle=0.3]{helix}

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (6/11) Kuvt II Kuvn koko voi säätää vlinnisell rgumentill (optioll) scle. Esim. \includegrphics[scle=0.3]{helix} Leveyttä j korkeutt voi säätää (yhdessä ti erikseen) optioill width j height. Esim. \includegrphics[width=3cm]{helix}

35 30 15 10 7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (6/11) 1 0 1 Kuvt II Kuvn koko voi säätää vlinnisell rgumentill (optioll) scle. Esim. \includegrphics[scle=0.3]{helix} Leveyttä j korkeutt voi säätää (yhdessä ti erikseen) optioill width j height. Esim. \includegrphics[width=3cm]{helix} Kuv voi kääntää optioll ngle. Esim. kierto 45 stett (vstpäivään): \includegrphics[ngle=45]{helix} 0.5 25 20 0.5 5 0 1 0.5 0 0.5 1

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (7/11) Kuvt III Erityistä huomioitv: L A TEXille (TeXnicCenterissä LTeX => DVI, LTeX => PS ti LTeX => PS => PDF ) kelp vin.eps-kuvtiedostot (Encpsulted PostScript). Edellä helix on itsesiss helix.eps.

Kuvt III Erityistä huomioitv: L A TEXille (TeXnicCenterissä LTeX => DVI, LTeX => PS ti LTeX => PS => PDF ) kelp vin.eps-kuvtiedostot (Encpsulted PostScript). Edellä helix on itsesiss helix.eps. PDFLTeXille (TeXnicCenterissä LTeX => PDF ) ei kelp.eps-tiedostot vn.jpg,.png j.pdf-kuvtiedostot, esim. helix.pdf 7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (7/11)

Kuvt III Erityistä huomioitv: L A TEXille (TeXnicCenterissä LTeX => DVI, LTeX => PS ti LTeX => PS => PDF ) kelp vin.eps-kuvtiedostot (Encpsulted PostScript). Edellä helix on itsesiss helix.eps. PDFLTeXille (TeXnicCenterissä LTeX => PDF ) ei kelp.eps-tiedostot vn.jpg,.png j.pdf-kuvtiedostot, esim. helix.pdf Kuvt eivät ole mukn DVI-tiedostoss. Niille on vin vrttu pikk, joss jotkut esiktseluohjelmt (kuten Yp) näyttävät kuvt. PS- j PDF-tiedostoiss kuvt ovt mukn. 7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (7/11)

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (8/11) Kelluvt ost I Tulukot j kuvt ovt kokons tki tyypillisesti hstvi sijoitt dokumentin sivuille.

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (8/11) Kelluvt ost I Tulukot j kuvt ovt kokons tki tyypillisesti hstvi sijoitt dokumentin sivuille. Tätä helpottmn ne knntt sijoitt ns. kelluvien ympäristöjen sisään.

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (8/11) Kelluvt ost I Tulukot j kuvt ovt kokons tki tyypillisesti hstvi sijoitt dokumentin sivuille. Tätä helpottmn ne knntt sijoitt ns. kelluvien ympäristöjen sisään. Tulukoille tble ympäristö. Kuville figure ympäristö.

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (8/11) Kelluvt ost I Tulukot j kuvt ovt kokons tki tyypillisesti hstvi sijoitt dokumentin sivuille. Tätä helpottmn ne knntt sijoitt ns. kelluvien ympäristöjen sisään. Tulukoille tble ympäristö. Kuville figure ympäristö. Vlinnisen rgumenttin ympäristölle voi nt hksuluiss suosituksen kuvn pikst: h tähän (here) t sivun yläosn (top) b sivun losn (bottom) p erilliselle kuvsivulle (pge)! voimist suositust

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (8/11) Kelluvt ost I Tulukot j kuvt ovt kokons tki tyypillisesti hstvi sijoitt dokumentin sivuille. Tätä helpottmn ne knntt sijoitt ns. kelluvien ympäristöjen sisään. Tulukoille tble ympäristö. Kuville figure ympäristö. Vlinnisen rgumenttin ympäristölle voi nt hksuluiss suosituksen kuvn pikst: h tähän (here) t sivun yläosn (top) b sivun losn (bottom) p erilliselle kuvsivulle (pge)! voimist suositust Esim. \begin{figure}[ht] \includegrphics{helix} \end{figure}

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (9/11) Kelluvt ost II Kuvn ti tulukon keskitys center ympäristöllä kelluvn osn sisällä. Esim. \begin{figure} \begin{center} \includegrphics{helix} \end{center} \end{figure}

Kelluvt ost II Kuvn ti tulukon keskitys center ympäristöllä kelluvn osn sisällä. Esim. \begin{figure} \begin{center} \includegrphics{helix} \end{center} \end{figure} Sekä tulukot että kuvt voi numeroid j otsikoid \cption{otsikko} komennoll, jok tulee kelluvn ympäristön sisään. 7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (9/11)

Kelluvt ost II Kuvn ti tulukon keskitys center ympäristöllä kelluvn osn sisällä. Esim. \begin{figure} \begin{center} \includegrphics{helix} \end{center} \end{figure} Sekä tulukot että kuvt voi numeroid j otsikoid \cption{otsikko} komennoll, jok tulee kelluvn ympäristön sisään. Tulukon ti kuvn numeroon voi viitt tutusti \ref{vin} komennoll kunhn viittusvin vin on nnettu \lbel{vin} komennoll \cption{...} komennon sisällä. 7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (9/11)

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (10/11) 35 30 25 20 15 10 5 1 0 0.5 0 0.5 1 1 0.5 0 0.5 1 Kelluvt ost III Esimerkki otsikoinnist j viittmisest: \begin{figure} \includegrphics{helix} \cption{kuv helixistä.\lbel{fig:helix}} \end{figure} Kuvss \ref{fig:helix} näkyy helix. Kuvss 1 näkyy helix. Kuv 1: Kuv helixistä.

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,...

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,... \begin{tikzpicture}[xscle=2,yscle=2] \end{tikzpicture}

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,... \begin{tikzpicture}[xscle=2,yscle=2] \drw[->] (0,0) (1,0); \end{tikzpicture}

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,... \begin{tikzpicture}[xscle=2,yscle=2] \drw[->] (0,0) (1,0); \drw[->] (0,0) (0,1); \end{tikzpicture}

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,... \begin{tikzpicture}[xscle=2,yscle=2] \drw[->] (0,0) (1,0); \drw[->] (0,0) (0,1); \node[right] t (1,0) {$x$}; x \end{tikzpicture}

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,... \begin{tikzpicture}[xscle=2,yscle=2] \drw[->] (0,0) (1,0); \drw[->] (0,0) (0,1); \node[right] t (1,0) {$x$}; \node[left] t (0,1) {$y$}; y x \end{tikzpicture}

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,... \begin{tikzpicture}[xscle=2,yscle=2] \drw[->] (0,0) (1,0); \drw[->] (0,0) (0,1); \node[right] t (1,0) {$x$}; \node[left] t (0,1) {$y$}; \drw[thick, domin=0:1] plot (\x, {\x*\x}); y x \end{tikzpicture}

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,... \begin{tikzpicture}[xscle=2,yscle=2] \drw[->] (0,0) (1,0); \drw[->] (0,0) (0,1); \node[right] t (1,0) {$x$}; \node[left] t (0,1) {$y$}; \drw[thick, domin=0:1] plot (\x, {\x*\x}); \drw[-] (0.5,0) (0.5,0.25); y x \end{tikzpicture}

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,... \begin{tikzpicture}[xscle=2,yscle=2] \drw[->] (0,0) (1,0); \drw[->] (0,0) (0,1); \node[right] t (1,0) {$x$}; \node[left] t (0,1) {$y$}; \drw[thick, domin=0:1] plot (\x, {\x*\x}); \drw[-] (0.5,0) (0.5,0.25); \drw[-] (0,0.5) (0.71,0.5); y x \end{tikzpicture}

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,... \begin{tikzpicture}[xscle=2,yscle=2] \drw[->] (0,0) (1,0); \drw[->] (0,0) (0,1); \node[right] t (1,0) {$x$}; \node[left] t (0,1) {$y$}; \drw[thick, domin=0:1] plot (\x, {\x*\x}); \drw[-] (0.5,0) (0.5,0.25); \drw[-] (0,0.5) (0.71,0.5); \drw[fill] (0.71,0.5) circle [rdius=0.02]; y x \end{tikzpicture}

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,... \begin{tikzpicture}[xscle=2,yscle=2] \drw[->] (0,0) (1,0); \drw[->] (0,0) (0,1); \node[right] t (1,0) {$x$}; \node[left] t (0,1) {$y$}; \drw[thick, domin=0:1] plot (\x, {\x*\x}); \drw[-] (0.5,0) (0.5,0.25); \drw[-] (0,0.5) (0.71,0.5); \drw[fill] (0.71,0.5) circle [rdius=0.02]; \drw[fill] (0.5,0.25) circle [rdius=0.02]; y x \end{tikzpicture}

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,... \begin{tikzpicture}[xscle=2,yscle=2] \drw[->] (0,0) (1,0); \drw[->] (0,0) (0,1); \node[right] t (1,0) {$x$}; \node[left] t (0,1) {$y$}; \drw[thick, domin=0:1] plot (\x, {\x*\x}); \drw[-] (0.5,0) (0.5,0.25); \drw[-] (0,0.5) (0.71,0.5); \drw[fill] (0.71,0.5) circle [rdius=0.02]; \drw[fill] (0.5,0.25) circle [rdius=0.02]; \node[below] t (0.5,0) {$$}; y x \end{tikzpicture}

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,... \begin{tikzpicture}[xscle=2,yscle=2] \drw[->] (0,0) (1,0); \drw[->] (0,0) (0,1); \node[right] t (1,0) {$x$}; \node[left] t (0,1) {$y$}; \drw[thick, domin=0:1] plot (\x, {\x*\x}); \drw[-] (0.5,0) (0.5,0.25); \drw[-] (0,0.5) (0.71,0.5); \drw[fill] (0.71,0.5) circle [rdius=0.02]; \drw[fill] (0.5,0.25) circle [rdius=0.02]; \node[below] t (0.5,0) {$$}; \node[left] t (0,0.5) {$b$}; y b x \end{tikzpicture}

7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,... \begin{tikzpicture}[xscle=2,yscle=2] \drw[->] (0,0) (1,0); \drw[->] (0,0) (0,1); \node[right] t (1,0) {$x$}; \node[left] t (0,1) {$y$}; \drw[thick, domin=0:1] plot (\x, {\x*\x}); \drw[-] (0.5,0) (0.5,0.25); \drw[-] (0,0.5) (0.71,0.5); \drw[fill] (0.71,0.5) circle [rdius=0.02]; \drw[fill] (0.5,0.25) circle [rdius=0.02]; \node[below] t (0.5,0) {$$}; \node[left] t (0,0.5) {$b$}; \drw[] (0.866,0) rc [rdius=0.866, strt ngle=0, end ngle= 90]; \end{tikzpicture} y b x

Piirrokset L A TEXill voi itse piirtää kuvioit tikz pketti käyttäen piirtäminen perustuu koordintteihin sekä yksinkertisiin objekteihin kuten viiv, piste, ympyrä, kri,... \begin{tikzpicture}[xscle=2,yscle=2] \drw[->] (0,0) (1,0); \drw[->] (0,0) (0,1); \node[right] t (1,0) {$x$}; \node[left] t (0,1) {$y$}; \drw[thick, domin=0:1] plot (\x, {\x*\x}); \drw[-] (0.5,0) (0.5,0.25); \drw[-] (0,0.5) (0.71,0.5); \drw[fill] (0.71,0.5) circle [rdius=0.02]; \drw[fill] (0.5,0.25) circle [rdius=0.02]; \node[below] t (0.5,0) {$$}; \node[left] t (0,0.5) {$b$}; \drw[] (0.866,0) rc [rdius=0.866, strt ngle=0, end ngle= 90]; \end{tikzpicture} Lisätietoj kirjllisuudest j/ti internetistä. 7. Tulukot j kuvt Johdtus LTeXiin (11/11) y b x