Hei! Ohessa valitus, joka saapuu hallinto-oikeuteen myös postitse. Terv. M Patrikainen

Martti Patrikainen <Martti.Patrikainen@vapo.fi> aika 24.02.2017 09:33:15 Vastaanottaja: "vaasa.hao@oikeus.fi" <vaasa.hao@oikeus.fi>, Kopio: Tommi Pihlajasalo <Tommi.Pihlajasalo@vapo.fi>, Tomi Koivula <Tomi.Koivula@vapo.fi>, Ari Siltaoja <ari.siltaoja@vapo.fi>, "Heta-Mari Hernesniemi" <heta-mari.hernesniemi@vapo.fi>, Juha Koskiniemi <Juha.Koskiniemi@vapo.fi>, Esa Marttila <Esa.Marttila@vapo.fi>, "Antti Ala-Fossi" Aihe: Valitus Hei! Ohessa valitus, joka saapuu hallinto-oikeuteen myös postitse. Terv. M Patrikainen Vapo OyValitus Vaasan HAO Koirainneva_24-02-2017.pdf

1 Vaasan hallinto-oikeudelle Asia Valitus Valittaja Vapa Oy, osakeyhtiö Jyväskylän kaupungista Valituksenalainen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 8.2.2017 antama päätös nro 9/2017/1, joka koskee Koirainnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ym., Kurikka ja Ilmajoki.

2 Vaatimukset Vapa Oy vaatii, että Vaasan hallinto-oikeus; 1. kumoaa aluehallintoviraston päätöksen siltä osin kuin aluehallintovirasto on hylännyt toiminnanaloittamislupahakemuksen n. 1,5 ha suuruisen laajennusalueen valmistelun ja tuotannon, uusien vesienkäsittelyrakenteiden toteuttamisen ja käyttöönoton sekä vesienjohtamisreittien muuttamisen osalta ja yhtiön hakemuksen hyväksyen myöntää toiminnanaloittamisluvan, 2. lohkojen 1 ja 3-5 osalta kumoaa 3. lupamääräyksen 1. - 4. kappaleet, joissa määrätään, että; Tuotantoalueen ympärysojia, kokoojaojia, tuotantolohkojen pintaa tai sarkaojia rakenteineen ei saa ulottaa 20 cm lähemmäksi kivennäismaata tai syventää alueilla, joissa kaivu on jo mahdollisesti ulotettu 20 cm lähemmäs kivennäismaata tai kivennäismaahan. Mikäli uusia laskeutusaltaita tai pumppausaltaita kaivetaan kivennäismaahan saakka, on kaivumaat kalkittava. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei laskeutus- ja pumppausaltaiden vesipintaa lasketa turvekerroksen alapuoliselle tasolle muulloin kuin lyhytaikaisesti lietteen poiston yhteydessä. Tuotanto ja jälkihoitotoimet on myös muutoin toteutettava niin, että happamat su/faattimaat eivät tule hapettumiselle alttiiksi. Aluehallintovirasto voi erillisen hakemuksen perusteella hyväksyä kivennäismaahan ulottuvan kaivun ja muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. Hakermuksen tulee sisältää riittävin maaperänäytteenottoihin perustuva selvitys kaivualueen pohjaturpeen ja kivennäismaan happamuudesta sekä mahdollisten su/fidisedimenttien esiintymissyvyydestä sekä yksityiskohtainen suunnitelma toimenpiteistä, joilla estetään kaivusta tuotanto- ja jälkihoitovaiheiden aikana aiheutuvat happamuushaitat. 3. lohkon 2 osalta 3. lupamääräyksen 4. kappaleen kumoten muuttaa sanotun lupamääräyksen 1. ja 2. kappaleet kuulumaan seuraavasti: Lohkon 2 kenttien pintaa ei saa ulottaa 20 cm lähemmäksi hapanta su/faattimaata tai potentiaalista hapanta sulfaattimaata. Sarka-, kokoaja- eristysojia ei saa kaivaa kivennäismaassa syvemmäksi kuin tuotannon edellyttämän kuivafuksen ylläpidon kannalta on välttämätöntä. Pohjamaasta kaivetut kaivumassat tulee läjittää ja peittää tai muutoin käsitellä niin, etteivät ne tule hapettumiselle alttiiksi.

3 Perustelut Toiminnanaloittamislupa Lohkon 5 laajennusalueen 1,5 ha, joka tällä hetkellä on pintavalutuskenttäkäytössä, toiminta aiheuttaisi hyvin vähän uutta vesistökuormitusta. Alue on enttudestaan sarkaojitettua suoaluetta. Laajennusalueen pohjoispuoleiselle ojittamattomalle suoalueelle rakennettavalla pintavalutuskentällä korvataan sekä em. pintavalutuskenttä että alueen eteläosalla käytössä oleva tuotannossa olleelle alueelle rakennettu kasvillisuuskenttä, joiden molempien toimintakyvyssä on maanrakentamisesta ym. johtuvaa puutteellisuutta. Uuden pintavalutuskentän käyttöönotolla vähennetään alueelta lähtevää kuormitusta merkittävissä määrin laajennusalue valmistelussa ja tuotannossa ollenkin. Ympäristövaikutusten minimoimisen kannalta rakenteen mahdollisimman nopea käyttöönotto on tarkoituksenmukaista, vaikka kyseessä on pääosin jo toiminnassa oleva tuotantoalue ja jolla toimintaa voidaan jatkaa voimassa olevan luvan nojalla. Uutta pintavalutuskenttää ei voida ottaa käyttöön koko tuotantoalueelle muuttamatta vesienjohtamisreittiä n. 70 ha suuruisen Koirainnevan eteläosan osalta. Kenttä voidaan ottaa käyttöön erkiseen n. 36 ha pohjoisosalle (sis. laajennusalue 1,5 ha}, mutta sille sijoittuvaa 1,5 ha laajennusaluetta ei ilman rakennettavaa uutta pintavalutuskenttää. Laajennusalue on tarpeen saada mukaan tuotantoon muun jo tuotannossa olevan alan kanssa. Muut hakemuksessa mainitut rakenteet on teknisesti tms. mahdollista toteuttaa vain uuden kentän ja siihen liittyvien vesienjohtamisjärjestelyjen yhteydessä. Laskuojamuutoksesta huolimatta kuivatusvesien vaikutusten kohteena tulisi olemaan sama Jalasjoen jokiuoma. Matoluoma, johon Koirainnevan eteläosan kuivatusvedet nykyisellään johdetaan, ja Ohoonluoma, johon nevan kaikki vedet on tarkoitus vastaisuudessa johtaa, eivät ole kalataloudellisesti ja virkistyskäytöllisesti merkittäviä uomia. Luomien luusuoiden välinen etäisyys on n. 3,2 km (Matoluoman luusua ylävirrassa). Matoluoman 91,5 km2 valumaalue on Ohoonluoman 19,2 km2 valuma-aluetta selvästi suurempi, mikä näkyy myös luomien koossa ja virtaamissa Matoluoman eduksi. Kuormitus Matoluomaan lakkaisi ja siirtyisi vähäisempänä Ohoonluomaan, johon johtuvan nykyisen tuotantoalan kuormitus myös pienentyisi. Koirainnevan eteläosan vesien puhdistaminen on mahdollista palauttaa nykyiselle kasvillisuuskentälle ja johtaminen Matoluomaan, mikäli alueen vesienjohtamissuunnan muutoslupa myöhemmin evättäisiin. Laajennusalueen luvan epäämisellä ei em. syistä olisi merkitystä toiminnanaloittamisluvan myöntämisen edellytyksiä tarkasteltaessa. Selvitysten mukaan luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä laajennusalueen ja uuden pintavalutuskentän käyttöönotolle ei ole. Laajennusalueen ennallistamiseen ei käytännössä alueen nykyisestä tilasta johtuen ole mahdollisuutta nykyisinkään.

4 Happamuutta koskevat määräykset LSSAVI on 24.2.2015 päivätyssä täydennyskehotuksessa edellyttänyt hakijalta muun ohessa seuraavan lisäselvityksen: 15. Tuotantoalue sijaitsee litorinameren arueella. Happamien pohjamaiden esiintymistä hankealueetla ei voida sulkea pois alueelta nykyisin olemassa olevan Hedon perusteella. Sulfidisedimenttien esiintyminen turvekerroksen atapuolisessa maaperässä sekä se miltä syvwdeltä maanpinnasta mahdollinen sulfidlpitoinen maa kerros alkaa tulee setvittää maaperånäyttein. Selvityksen tulee perustua kivennäismaan maatajin. ph:n ja kokonaisrikkipitoisuuden määritykseen. Kivennäismaanäytteiden ph:ta on seurattava avoimessa astiassa, välillä kostuttaen vähintään 10 viikkoa. Suositeltava näytteenottotiheys on noin 1 havainto piste / 10 ha. Selvityksestä on käytävä ilmi miltä syvyydeltä näytteet on otettu ja mikä on turvekerroksen paksuus näytepisteellä. Näytepisteet tulee esittää kartalla. Jos hankealueella on happamia tai potentiaalisesti happamia sulfaattimaita on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma happamuuden torjumisesta Koirainnevalla. Hakija on tehnyt pyydetyn selvityksen ja oheistanut sen 25.8.2015 päivätyn hakemuksen täydennyksen liitteeksi 8 (valituskirjelmän liite 1 ). Selvitys on kattava ja tarkan tiedon tuotantoaluen pohjamaan laadusta antava, koska se käsittää 10 näytteenottopistettä (n. 1 kpl/10 ha) ja koko tuotantoalueen. Selvityksellä hankitut tiedot ovat jääneet tietojen edellyttämällä tavalla huomioimatta hakemusasiaa ratkaistaessa. Selvityksen mukaan potentiaalisesti hapanta sulfaattimaata esiintyy vain Koirainnevan turvetuotantoalueen keskiosalla 33,9 ha suuruisen lohkon 2 alueella muun alueen ollessa happamuusvaikutuksen kannalta riskitöntä ja erityisiä määräyksiä edellyttämätöntä. Vaatimuskohdassa 2 mainitut 4. lupamääräyksen määräykset ovat tarpeettomat ja tarpeettomasti vaikeuttaisivat toimintaa lohkoilla 1 ja 3-5. Lisäksi toiminta em. lohkoilla pitäisi lopettaa loppuvaiheessaan, vaikka siihen ei ole ympäristönsuojelullisista syytä.

5 Hakija on lohkoa 2 koskien tehnyt seuraavanlaisen suunnitelman happamuuden torjumiseksi (alla ensin pohjamaaselvityksen liitteessä 4 esitetty rajoitealue):...,...,...,,------.- -,ful/md~

6 Liitteen 4 mukaisella riskialueeha pohjamaalajien happamoitumista vältetäär ennaltaehkäisevien työskentelytapojen avulla. Mineraalimaahan ulottuvia kaivuita pyritään p äsääntöisesti vätttämäån. M. I kaivuutöiden ulottaminen kivennåismaahan nähdään välttämättömäksi t otantoatueer toiminnan kannalta, tulee kaivumassat läjittää ja peittää niin, etteivät ne altistt hape av 11e olosuhte ne. L 'j1tysmateriaalina voidaan yttää esim. turvetta sekä muita ei-su ldisla maa-aineksia. Suffaattipitotseen kivennäismaahan utotetut ojalinjat, altaat tms. rakenteet turee myös pitää suojassa kuivumiselta esim. vedenpinnan saätelyr avula. Mahdollisten kanuutöiden toteuttajaa tullaan informoimaan etukäteen riskialueer vaatimi ta rityisjärjestelyistä. Tuotannon loppuvaiheessa jätetään riskialueelle pohjamaiden hapettum ista estävä turvekerros, jolloin vältetään haita nisten alkuaineiden liukeneminen lähiympäristöön myös tuotannon päätyttyä Turvekerrosta ja pohjamaata on selvitetty lohkon n. 34 ha suuruiseen pintaalaan nähden riittävän kattavasti kolmesta näytepisteestä otetuilla näytteillä ja niiden analysoinnilla. Toimintaan liittyviä kaikkia vaiheita ei ole tarpeen rajoittaa happamuushaitan estämiseksi. Ojat on mahdollista kaivaa kivennäismaahan saakka, mutta tuotanto on varmuuden vuoksi syytä ulottaa enintään 20 cm etäisyyteen kivennäismaan pinnasta, kuten selvityksessä tarkoitetaan ja esitetään. Suunnitelma ei sisällä laskeutusaltaiden lohkolle 2 rakentamista. Ojastojen vesittäminen kemiallisesti pelkistävään tilaan ole tarpeellista, koska pohjamaan mahdollinen hapettuminen jää hyvin tilapäisenä ojaliuskiin ja koska yhteisojapituus jokseenkin pienialaisella lohkolla 2 ei ole suuri. Pohjamaan mahdollinen tilapäisesti ilmenevä hapettuminen ojaliuskissa ei tule aiheuttamaan ph-tason sanottavaa laskua tuotantoalueelta lähtevässä vedessä, koska lohko muodostaa vain noin kolmasosan Koirainnevan n. 105 ha alueesta ja koska lohkon vedet kokoojaojista alkaen laimentaen sekoittuvat muiden lohkojen vesiin ja koska vedet vielä johdetaan pintavalutuskentän kautta. Lohkon osuus Ohoonluoman n. 20, 1 km2 suuruisesta valuma-alueesta on vähäiset n. 1, 7 %, mikä tarkoittaa, että jokaisesta Ohoonluomasta Jalasjokeen purkautuvasta 100 litrasta n. 1, 7 litraa tulee lohkolta 2. Happamuushaitta ei ole mahdollinen. Hakemuksessa esitetty haitan torjuntasuunnitelma on vähintäin riittävä.

7 Jyväskylässä, helmikuun 24. päivänä 2017 VAPO OY Laati: LIITE 1 Koirainnevan pohjamaaselvitys ja happamuushaitan torjuntasuunnitelma (geologi Juha Ovaskainen, Vapa Oy, 24.8.2015) Prosessiosoite: Lakimies, VT Martti Patrikainen cio VAPO OY PL 22, 40101 JYVÄSKYLÄ Puh. 020 790 5621 Email martti.patrikainen@vapo.fi

V PO 1.1,m 1 1(4) Koirainnevan (Jalasjärvi) happamoitumisriski turvetuotantoalueen sulfidiperäinen Koirainnevan turvetuotantoalueen sulfidiperäistä flappamoitumisriskiä selvitettiin Geologian tutkimuskeskuksen laatiman näytteenottosuunnitelman (liite 1) sekä pohjamaalajikartan perusteella. Ensimmäinen näytteenottokerta toteutettiin 20.4.2015 ja toinen näytteenottokerta 4.6.2015. Menetelmät ) Näytteenotto kohdennettiin kattavasti koko hankealueelle. Ensimmäisellä näytteenottokerralla näyteainesta kairattiin yhteensä neljältä tutkimuspisteeltä ja toisella näytteenottokerralla yhteensä kuudelta tutkimuspisteeltä. Kokonaisuutena 10 kairatutkimuspistettä muodostaa näytteenottotiheydeksi n. 1 pisteen/10 hehtaaria kohden. Näytteenottopisteiden sijoittuminen on esitetty liitteessä 2. Kairaukset pyrittiin ulottamaan n. 50 cm turvekerroksen alarajan alapuolelle. Joidenkin näytteenottopisteiden kohdalla kairausta ei kuitenkaan voitu jatkaa esitettyyn tavoitesyvyyteen näyteaineksen tiiviyden tai lajittumattomuuden vuoksi. Näytteet otettiin n. 20-25 cm:n välein tai maalajien vaihdellessa kerrosyksiköin jatkuvana sarjana sekä kivennäismaasta että turpeen alimmasta 50 cm:stä. Katrauksista kuvattiin maastossa maalajit ja kerrosjärjestys. ) Näytteiden hapettumispotentiaali selvitettiin hapettumisseurannan eli ph-inkubaation avulla. Ensimmäinen mittauskerta toteutettiin vuorokauden sisällä näytteenotosta. Tämän jälkeen maaperä- ja turvenäytteiden annettiin hapettua 8 viikkoa, mitaten samalla ph:n muutosta kerran viikossa. Mikäli näytteen ph- arvo seuranta-ajanjaksolla laski alle neljään ja pudotusta tapahtui vähintään 0,5 ph- yksikköä, voitiin näytteissä todeta esiintyvän sulfideja ja maaperä luokitella potentiaalisesti happamaksi sulfaattimaaksi. Tulokset Koirainnevan kivennäismaa- ja turvenäytteiden inkubaation tulokset on esitetty taulukoissa 1 ja 2. lnkubaatiotulosten perusteella potentiaalisesti happaman sulfaattimaan kriteerit täyttyvät näytteenottopisteiden 2, 6 ja 7 kivennäismaanäytteiden kohdalla. Hapettavia tekijöitä esiintyy välittömästi turvekerroksen alapuoleisessa liejunsekaisessa mineraalimaassa sekä tämän alapuoleisessa hiesukerroksessa. Näytteenottopisteen 6 kohdalla kairaus ulotettiin hiesukerroksessa n. 30-40 cm kivennäismaapinnan alapuolelle, jossa hapettavia tekijöitä ei enää esiintynyt. Pisteiden 2 ja 7 kohdalla phtaso laskee liejukerroksen kohdalla alle 3, mutta yksikköä syvemmällä hiesuvartaisessa

VAPO 2 (4) kerroksessa ph- taso laskee matalimmillaan 3,5:n. Näin ollen on todennäköistä, että merkittävin happamoituspotentiaali kahdentuu havaitun alueen liejunsekaiseen ja hiesupitoiseen kerrosyksiköihin n. 0-50 cm:n syvyydelle kivennäismaan rajapinnasta. Turvenäytteissä ei havaittu sulfidiperäistä happamoitumisriskiä. Taulukko 1. ph:n muutosseurannan (inkubaation) tulokset näytepisteiltä 1-4. } _) ph:n muutos Piste Syvyys cm Näytesarjan osa Turvelaji/Pohjamaa ph phb mittaajanjaksolla Pl 90-115 25-50 cm kvm:n yläp. * Turve 5,41 4,9-0,51 Pl 115-140 0-25 cm kvm:n yläp. Turve 5,41 5,01-0,4 Pl 140-165 0-25 cm kvm:n alap. LjsSa 5,62 4,64-0,98 Pl 165-190 25-50cm kvm:n alap. Savi 5,95 4,77-1,18 Pl 190-400 Savi/HS Pl 400 Kova pohjamaa P2 180-205 25-50 cm kvm:n yläp. Turve 5,27 4,29-0,98 P2 205-230 0-25 cm kvm:n yläp. Turve 5,44 4,65-0,79 P2 230-255 0-25 cm kvm:n alap. LjsSa 5,72 2,50-3,22 P2 255-280 25-50 cm kvm:n a lap. SasHs 5,81 3,36-2,45 P2 280->600 Savi P3 260-285 25-50 cm kvm:n yläp. Turve 5,46 4,74-0,72 P3 285-310 0-25 cm kvm:n yläp. Turve 5,49 4,71-0,78 P3 310-335 0-25 cm kvm:n alap. LjsHs 5,7 4,91-0,79 P3 335-360 25-SOcm kvm:n alap. Savi 5,91 4-1,91 P4 250-275 25-50 cm kvm:n yläp. Turve 5,24 4,66-0,58 P4 275-300 0-25 cm kvm:n yläp. Turve 5,68 4,78-0,9 P4 300-325 0-25 cm kvm:n alap. Savi 5,43 4,3-1,13 Ei näytettä maa- P4 325-350 aineksen tiiviyden vuoksi = Ensimmäinen mittausajankohta 22.4.2015 * kvm = Kivennäismaa b= Viimeinen mittausajankohta 22.6.2015

VAPO 3 (4) Taulukko 2. ph:n muutosseurannan (inkubaation) tulokset näytepisteiltä 5-9. ) ph:n muutos Syvyys Piste Näytesarjan osa Turvelaji/Pohjamaa pha phb mittacm ajanjaksolla PS 210-230 0-20 cm kvm:n alap. LjsHs 5,3 4,6-0,7 PS 230-240 20-30 cm kvm:n alap. HssSa 5,6 4,7-0,9 P6 160-170 0-10 cm kvm:n alap. LjsHs 5,7 2,9-2,8 P6 170-190 10-30 cm kvm:n a lap. Hiesu 6,1 3,5-2,6 P6 190-200 30-40 cm kvm:n a lap. Hs/Ht 6 4,4-1,6 P7 330-350 0-20 cm kvm:n alap. LjsHs 5,8 2,9-2,9 P7 350-375 20-45 cm kvm:n alap. Hiesu 5,8 3,5-2,3 PS 340-360 0-20 cm kvm:n alap. LsSa 5,9 4,9-1 PS 360-380 20-40 cm kvm:n a lap. Savi 6,00 4,70-1,30 P9 350-360 0-10 cm kvm:n alap. Hiesu 5,8 5-0,8 PlO - Ei näytettä Moreeni = Ensimmäinen mittausajankohta 5.6.2015 6= Viimeinen mittausajankohta 14.8.2015 kvm = Kivennäismaa Johtopäätökset ja toimenpiteet Koirainnevan potentiaalisen sulfaattiriskialueen rajaamisen perusteena on käytetty inkubaation tuloksia sekä GTK:n maaperäkartta-aineistoa (liite 3). lnkubaatiotulosten perusteella happamoitumiselle potentiaaliset kerrostumat sijoittuvat tuotantoalueen keskivaiheille, tuotantolohkolle 2. Tällä alueella kivennäispohjamaa on GTK:n maaperäkartan perusteella selkeästi hiesupitoinen. Hiesuisia sedimenttejä esiintyy alueella muuallakin, mutta happaman sulfaattimaan kriteerit ei näillä alueilla inkubaation perusteella täyty. Lohkon 5 kohdalla näytteenottopiste oli ennakkotiedoista poiketen moreenin sekaista, jolloin näytettä ei pystytty ottamaan käytettävällä välineistöllä. Lohko 1 on lähestulkoon kokonaan savivaltaista, joka inkubaation perusteella ei ole happamoitumispotentiaalista. Edellä esitettyjen asiakohtien perusteella voidaan melko luotettavasti todeta, että potentiaaliset happamat sulfaattimaat sijoittuvat tuotantoalueen keskivaiheen hiesuvaltaisen pohjamaalajin alueelle. GTK:n pohjamaalajikartan ja näytteenottopisteiden sijoittumisen perusteella havainnollistettu riskivyöhyke on esitetty liitteessä 4.

VAPO 4 (4) Liitteen 4 mukaisella riskialueella pohjamaalajien happamoitumista vältetään ennaltaehkäisevien työskentelytapojen avulla. Mineraalimaahan ulottuvia kaivuita pyritään pääsääntöisesti välttämään. Mikäli kaivuutöiden ulottaminen kivennäismaahan nähdään välttämättömäksi tuotantoalueen toiminnan kannalta, tulee kaivumassat läjittää ja peittää niin, etteivät ne altistu hapettaville olosuhteille. Läjitysmateriaalina voidaan käyttää esim. turvetta sekä muita ei-sulfidisia maa-aineksia. Sulfaattipitoiseen kivennäismaahan ulotetut ojalinjat, altaat, tms. rakenteet tulee myös pitää suojassa kuivumiselta esim. vedenpinnan säätelyn avulla. ) Mahdollisten kaivuutöiden toteuttajaa tullaan informoimaan etukäteen riskialueen vaatimista erityisjärjestelyistä. Tuotannon loppuvaiheessa jätetään riskialueelle pohjamaiden hapettumista estävä turvekerros, jolloin vältetään haitallisten alkuaineiden liukeneminen lähiympäristöön myös tuotannon päätyttyä Jyväskylässä 24.8.2015 Vapo Oy ~ttoaineet tj~l-ucj-. -- JGha Ovaskainen Geologi Liitteet Liite 1 Näytteenottosuunnitelma sulfidiperäisen happamoitusriskin kartoittamiseksi Koirainnevan turvetuotantoalueelta (Gtk) Liite 2 Näytteenottopisteiden sijoittuminen Liite 3 Maaperäkartta (Gtk) Liite 4 Sulfidisedimenttien riskivyöhyke

1-tn-f 1 / L,// 7'~ 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Selvitys Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Jaakko Auri 10.04.2015 Juha Ovaskainen Vapo Oy Turvetuotteet Yrjönkatu 42; PL 22 40100 Jyväskylä Näytteenottosuunnitelma sulfidiperäisen happamoitumisriskin kartoittamiseksi Koirainnevan turvetuotantoalueella GTK esittää tässä selvityksessä arvion näytteenotosta, jolla pystytään arvioimaan sulfidiperäistä happamoitumisriskiä turvetuotannossa Koirainnevan turvetuotantoalueella Jalasjärvellä. Alue sijaitsee noin 95 m korkeustasossa merenpinnan yläpuolella ja siten muinaisen Litorinameren peittämän alueen rajalla. Lisäksi suon pohjamaalajeina esiintyy GTK:n turvekartoitustietojen mukaan yleisesti savea ja hiesua,jotka ovat paikoin liejuisiaja siten alueella voi esiintyä tuotantoon liittyvää sulfidiperäistä happamoitumisriskiä. Alueella ei tulkinnan mukaan esiinny kallioperän mustaliuskeita, jotka voisivat aiheuttaa maaperän happamoitumista ja rikastumista metalleilla. Näytteenottosuunnitelmassa hyödynnettiin GTK:n happamien sulfaattimaiden kartoitustietoja (1:250000), turvekartoitustietojaja aerogeofysikaal i sia aineistoja..) Näytteenotto- kairaussuunnitelma esitetään kartalla kuvassa 1. Arvion mukaan sulfidiriskin selvittämiseksi Koirainnevalla riittää melko harva pistetiheys, koska suon pohjamaaleissa ei esiinny suurta litologista vaihtelua ja pohjamaan voidaan olettaa kerrostuneen kohtalaisen samanlaisissa oloissa koko suoalalla. Alue sijaitsee myös muinaisen Litorinameren peittämän alueen rajalla ja GTK:n kartoitusten mukaan tällä korkeustasolla merellisten sulfidisedimenttien esiintyminen on melko harvinaista. GTK on myös tehnyt sulfaattimaakartoitusten yhteydessä Koirainnevalla kaksi kairausta, joissa ei aistinvaraisten havaintojen (harmaa liejuinen hiesu) mukaan esiintynyt sulfidia. Näyteanalyysejä alueelta ei ole. GTK:n aerogeofysikaalisessa sähkömagneettisessa aineistossa näkyy, että suoalueella esiintyy ympäristöstä lievästi poikkeava pintamaan johde. Tämä voi kuitenkin aiheutua hienorakeisten sedimenttien tyypillisesti paremmasta sähkönjohtokyvystä. Näytepisteitä pyritään kuitenkin myös sijoittamaan tämän perusteella parhaiten johtaville suon osa-alueille. Lähin kartoituksissa todettu sulfidipiste sijaitsee viereisen Peurainnevan reunalla vajaa 10 m alemmalla korkeustasolla. Suurin todennäköisyys sulfidien esiintymiselle Koirainnevalla on Iiejuisissa pohjamaalajeissajajuuri näistä suunnitelman mukaisesti pyritään saamaan ensisijaisesti näytteet. Havaintopisteiden paikkoja voidaan tarkentaa maastossa niin, että ainakin kahdella pisteellä tavoitetaan liejuiset pohjamaalajit. Kairaukset tulisi ulottaa vähintään 50 cm turpeen alarajan alapuolelle tai kovaan pohjamaahan saakka. Näytteitä otetaan vähintään 2 kpl turpeen alimmasta 50 cm kerroksesta. Näytteet voidaan ottaa 20-25 cm osissa tai tätä tarkemmin. Pohjamaasta otetaan näytteet jatkuvana sarjana samalla näytevälillä. Kai rauks i sta kuvataan maastossa tulkitut maalaj it ja kerrosjärjestys. Maasto-pH pyritään mahdollisuuksien mukaan mittaamaan jo maastossa tai viimeistään vuorokauden kuluessa näytteenotosta. Kaikki näytteet inkuboidaan*. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOIDGISKA FORSKNINGSCENTRALEN OEOLOOICAL SURVEY OF FINlAND PL/PB/P.0. Box 96 PL/PB/P.O. Box 1237 PL/PB/P.O. Box 97 PL/PB/P.O. Box 77 FI-02151 Espoo. Finland Fl-70211 Kuopio. Finland Fl-67101 Kokkola, Finland Fl-96101 Rovaniemi, Finland Puh. 029 503 0000 Tel. +358 2' 503 0000 www.gtk.fi Y-tunnus / FO-nummer I Business JD: 0244680-7

GEOLOGlAN TUTKIMUSKESKUS Selvitys 10.04.2015 lulfldiperllmn hllppamoitumlsrtskin kartoitus Koinlinnevalla Sunniteltut pisteet (GTK} [::J Tuolallloak-, rata TurvekartoltullNn polljamaalajitiedot Syvyystutldmuspisteet Tutkimuspiateet ) Kuva 1. Näytteenottosuunnitelma sulfidiperäisen happamoitumisriskin arvioimiseksi Koirainnevalla. GEOLOGIAN 1\ITKIMUSKESKUS GEOIDGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINlAND

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Selvitys 10.04.2015 Tämän näytteenottosuunnitelman perusteella arvioidaan, että alueen sulfidiperäinen ~pamo1tumtsrfsl<t saadaan selvitettyä riittävällä tasolla. Mikäli inkubaatiot osoittavat, että jollakin pisteelh' sulfidiperäinen happamoitumisriski, voidaan kartoitusta tarkentaa esimerkiksi 1 havainto/ l O fia - pistetiheydellä. *ph-inkubaatiossa maaperänäytteiden annetaan hapettua 8-19 viikkoa, jonka jälkeen maastossa mitattuja ph-arvoja verrataan hapetuksen jälkeisiin arvoihin. Mikäli ph-arvo on laskenut alle neljään ja pudotusta on tapahtunut vähintään 0,5 yksikköä, voidaan näytteissä todeta esiintyvän sulfidejaja maaperä luokitella happamaksi sulfaattimaaksi. Jaakko Auri ) GEOLOGIAN T1/TKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

- - -1- - I l I l I l I l 500 metriä Mittakaava: 1:12 000 Näytteenottopisteet 1-4 (20.4.2015} Näytteenottopisteet 5-10 (4.6.2015}

Näytteenottopisteiden koordinaatit (Euref-Fin) 1. X 277 851,99 V 6 946 128,01 2. X 277 961,99 V 6 946 628,00 3. X 277 767,99 V 6 947 064,01 4. X 278 188,99 V 6 947 634,00 5. X 278 088,99 V 6 945 917,00 6. X 277 930,99 V 6 946 429,01 7. X 278 263,99 V 6 946 787,00 8. X 277 930,99 V 6 947 410,01 9. X 278 140,99 V 6 947 911,00 10. X 277 969,99 V 6 948 215,00 )

271000 271000 Kuusis/ilari 8 0! Hautamaa A J. I Q Q, f'...,, Kyrönneva, 8973, Jalasjärvi turveken-oatuman paksuus Tuticimuspiatl: CJ O. 1m s. 6m P~ SUolyyppt lyhenne CJ 1 1,5m - 6. 7m IIIR Pohjamufaji lyhenne 1,5-2m 2-3m 3-4m 7-8m =8-9m >9m 0 Syvyy&tulkimuspiste 1;;K Suolyyppl lyhenne MR Pohfamaalaiilyhenne CGeOblfl-'1 luuoftluå 2015 Po~11,rN O MN""""'Ual,. HAl.TtK 277000 271000 279000 Kuva I. Kyrönnevan (Koirainneva} kartalle rajatun alueen suokartta, pohjarnaalajit.

Liite 4 / I t.1"~ 9 Sulfidisedimenttien riskivyöhyke -------~---..,~--...,.._--,-,t't, 11:,i,M..t I, J metriä Mittakaava: 1: 12 000 fml Arvio riskialueen laajuudesta tuotantoalueella