QGIS Desktop 2.14 ohje. Juha Härkönen Giswell Oy

1 QGIS Desktop 2.14 ohje Juha Härkönen Giswell Oy

2 Sisältö 1. Johdanto ohjelmiston käyttöön... 4 1.1. Käyttöliittymä... 4 1.2. Aineiston avaaminen... 4 1.2.1. Vektoritason lisääminen... 5 1.2.2. Rasteritason lisääminen... 5 2. Koordinaattijärjestelmät... 7 2.1. Koordinaatistojärjestelmän tunnistaminen... 7 2.2. Koordinaatiston muunnos... 8 3. Karttaesityksen luominen... 8 3.1. Väri- ja symbolimääritykset... 9 3.2. Tulosteen muodostus... 9 3.3. Selite... 11 3.4. Mittakaava... 12 3.5. Pohjoisnuoli... 13 3.6. Tekstielementit... 13 3.7. Logojen ja muiden kuvien lisääminen karttaan... 14 3.8. Objektien poistaminen kartalta... 14 3.9. Valmis karttaesitys... 14 3.10. Työtiedostoksi tallentaminen... 14 3.11. Kuvatiedostoksi tallentaminen... 14 3.12. Karttaesityksen tulostaminen... 15 4. Teemakartat... 16 4.1. Kvalitatiivinen teemakartta... 16 4.2. Kvantitatiivinen teemakartta Koropleettiteemakartta... 19 4.3. Kvantitatiivinen teemakartta Symboliteemakartta... 23 4.4. Excel-aineiston avaaminen... 25 4.5. Taulukon liittäminen vektoriaineistoon... 25 5. Tietokantakyselyt... 27 5.1. Yhden muuttujan attribuuttikyselyt... 27 5.2. Useamman muuttujan attribuuttikyselyt... 29 5.3. Spatiaaliset kyselyt... 30 6. Georeferointi... 32

3 7. Lähteet... 36 8. Aineistot... 37

4 1. Johdanto ohjelmiston käyttöön Tämä moniste käsittelee QGIS Desktop 2.14 Essen - sovellusta. QGIS on ilmainen avoimen lähdekoodin paikkatietojärjestelmäsovellus, joka tukee vektori, rasteri ja tietokantaformaatteja. Sovelluksen saa ladattua QGIS:in kotisivuilta (www.qgis.org). Ohjeessa käytetyt aineistot ovat kaikki avoimia ja ne ovat listattuna lähteineen tämän ohjeen lopussa (8. Aineistot). 1.1. Käyttöliittymä Avaa QGIS Desktop 2.14 Essen, jolloin ohjelman käyttöliittymä avautuu. Graafinen käyttöliittymä koostuu perusvalikosta, työkaluvalikosta, selaimesta, tasoista ja karttanäkymästä (kuva 1). Kuva 1. Käyttöliittymän keskeiset osat. 1.2. Aineiston avaaminen Aineistojen avaaminen onnistuu usealla eri tavalla ja esimerkkeinä avataan vektoriaineistoa sekä rasteriaineistoa. Ensimmäinen keino lisätä aineistoa on, valita QGIS:in työpöydän vasemman reunan valikosta pikanäppäimen avulla minkä tyyppistä aineistoa haluaa avata. Toinen keino aineiston avaamiseen on avata perusvalikosta Tasot Lisää taso. Tämän valikon alta löytyy listattuna mahdolliset lisättävät aineistotyypit (kuva 2). Kolmas vaihtoehto on käyttää näppäinyhdistelmiä, jotka ovat vektoriaineistolle Ctrl+Shift+V ja rasteriaineistolle Ctrl+Shift+R (QGIS User Guide, Release 2.6).

5 Kuva 2. Aineiston lisäämisvaihtoehdot 1 ja 2. 1.2.1. Vektoritason lisääminen Lisää vektoritaso valinta avaa ikkunan, josta tulee valita vektoritason lähdetyyppi, joka tässä tapauksessa on Tiedosto. Koodaus valikon System toimii tavanomaisessa tiedoston lisäämisessä hyvin. Lähde valikon tietoaineisto kohtaan valitaan Selaa painikkeen avulla tiedosto, joka halutaan lisätä karttatasolle. Tiedostotyypiksi on muistettava vaihtaa ESRI shapefiles. Open painikkeen avulla haluttu tiedosto avautuu karttanäkymään (kuva 3). 1.2.2. Rasteritason lisääminen Lisää rasteritaso valinta aukaisee Avaa GDAL tuettu rasteri Kuva 3. Vektoritason lisääminen.

6 tietolähde - ikkunan (kuva 4). Tiedostotyypiksi on muistettava vaihtaa GeoTIFF, jonka tyyppinen esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen Corine maankäyttöaineisto on. Taso lisätään Avaa painikkeen avulla. Kuva 4. Rasteritason lisääminen. Ohjekirjan keinojen lisäksi aineistoa voi lisätä myös neljännellä tavalla. Edellä mainitsemani aineiston avaamiskeinot ovat siinä mielessä ongelmallisia, että käyttäjän tulee tietää, mikä on aineiston tiedostotyyppi. Neljäs keino aineiston lisäämiseen on valita Selain ikkunasta kansio tietokoneelta, johon on käytettävän aineiston tallentanut. Tällä menetelmällä pystyy lisäämään niin vektorikuin rasteritasoja (kuva 5). Kuva 5. Aineiston lisääminen Selain -valikon kautta. Lisätyt tasot näkyvät QGIS:in vasemman laidan Tasot listassa. Ylimpänä listassa oleva taso on karttanäkymässä päällimmäisenä ja uusi aineisto

7 lisätään aina listan kärkeen. Aineistojen järjestystä voi muuttaa tarttumalla aineiston nimeen hiiren vasemmalla ja siirtämällä sitä ylös tai alas listassa. Klikkaamalla aineiston nimeä hiiren oikealla painikkeella voi esimerkiksi tarkastella aineiston attribuuttitaulukkoa, muokata aineiston ominaisuuksia tai poistaa aineisto listalta (QGIS User Guide, Release 2.6). 2. Koordinaattijärjestelmät QGIS tunnistaa noin 2700 erityyppistä koordinaattijärjestelmää ja se käyttää sekä maantieteellisiä että projisoituja koordinaattijärjestelmiä (QGIS User Guide, Release 2.6: 55). Antikainen ja Kortsalo (2012: 21) toteavat ArcGIS 10 - opetusmonisteessaan, että projisoituja koordinaattijärjestelmiä tarvitaan, kun paikkatieto halutaan esittää kaksiulotteisella tasolla. Kaikki projisoidut koordinaattijärjestelmät perustuvat kuitenkin maantieteelliseen koordinaattijärjestelmään, joka sisältää matemaattiset määrittelyt maapallon muodosta. QGIS sisältää yleisimmät maailmalla ja Suomessa käytetyt koordinaattijärjestelmät. Maantieteellisten koordinaattijärjestelmien puolelta löytyvät vanhemmat KKJ - yhtenäiskoordinaatistot sekä esimerkiksi WGS-84 järjestelmän koordinaatistot. Projisoitujen koordinaattijärjestelmien joukosta löytyvät niin KKJ - yhtenäiskoordinaatistot kuin uudemmat EUREF FIN koordinaatistot (QGIS User Guide, Release 2.6: 55). 2.1. Koordinaatistojärjestelmän tunnistaminen Lisätyn aineiston koordinaattijärjestelmän tarkistaminen onnistuu painamalla hiiren oikeaa näppäintä aineiston nimen päällä ja valitsemalla Ominaisuudet (kuva 6). Avautuvasta valikosta valitaan vasemmasta reunasta Yleiset, josta löytyy Koordinaattijärjestelmä otsikon alta tieto kyseisen tason koordinaattijärjestelmästä (kuva 7). Kuva 6. Lisätyn tason ominaisuudet.

8 Kuva 7. Koordinaattijärjestelmän tarkastaminen Tason ominaisuudet -valikosta. 2.2. Koordinaatiston muunnos QGIS tukee vektori- ja rasteriaineiston koordinaatiston uudelleenmäärittämistä, mutta tämä työkalu ei ole aktiivisena oletuksena. Mikäli aineistolle ei ole valmiiksi määritetty koordinaatistojärjestelmää, niin QGIS asettaa sen automaattisesti WGS 84 koordinaatistoon. Jos koordinaatistoa halutaan muuttaa, tulee aktivoida Salli projisointi lennossa. Aktivointi tapahtuu valitsemalla QGIS:in ylimmältä valikkoriviltä Projekti Projektin ominaisuudet. Avautuvasta valikosta valitaan Koordinaattijärjestelmä- välilehti, jonka yläreunasta löytyy aktivointipainike (kuva 8). Koordinaattijärjestelmä - välilehdeltä voi valita haluamansa koordinaattijärjestelmän ja OK painiketta painamalla kyseinen järjestelmä tulee käyttöön. Kuva 8. Koordinaattijärjekstelmän muuttaminen. 3. Karttaesityksen luominen Seuraavissa kappaleissa käydään läpi karttaesityksen luominen esimerkkien avulla. Käytetyt aineistot ovat ladattu Paituli-paikkatietopalvelusta (http://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu). Suomen

9 kuntakartta löytyy Paitulista maanmittauslaitoksen aineistoista nimellä hallintorajat, teemakartoille, ei merialueita. Käytetty järviaineisto vastaavasti löytyy Paitulista Suomen ympäristökeskuksen aineistoista nimellä EU vesimuodostumat. HUOM! Ladatut aineistot on suositeltavaa purkaa ennen kuin ne lisätään QGIS:iin! 3.1. Väri- ja symbolimääritykset Lisätään Paituli-paikkatietopalvelusta ladatut tasot. QGIS asettaa karttatasoihin värit sattumanvaraisesti, joten värien ja karttasymbolien määrittäminen onkin karttaesityksen lopputuloksen kannalta tärkeää. Värien ja symbolien muokkaaminen onnistuu vektorin tyypistä riippumatta (piste, viiva tai polygoni) samalla tavalla: 1. Kaksoisklikkaus tason nimen päällä (kunnat_2016_milj, VPD2Jarvi) avaa Tason ominaisuudet valikon. 2. Valitse vasemman reunan listasta Tyyli valikko, joka avaa väri- ja symboliasetukset (kuva 9). 3. Valitse jokaiselle tasolle erikseen sopiva väri (ja symboli, mikäli käytössä on pisteaineisto) ja paina OK, niin muutokset tulevat voimaan karttatasolle. Tason ominaisuudet valikossa voi muokata myös esimerkiksi symbolin ja värin läpinäkyvyyttä, leveyttä ja rotaatiota. Lisäksi symboleille ja alueille voidaan määrittää reunaviivan paksuus ja sen väri. Tässä esimerkissä reunaviivat on poistettu järviaineistosta selkeyden vuoksi. Kuva 9. Tason ominaisuudet valikon Tyyli -välilehti. 3.2. Tulosteen muodostus 1. Monipuolisemman karttatulosteen voi laatia valitsemalla Projekti Uusi tulosteen taitto. Tämän jälkeen valitaan teemakartalle nimi (kuva 11). Näiden asetuksien jälkeen karttatulosteen muokkausikkuna aukeaa oletusasetuksilla.

10 Kuva 10. Tulosteen taitto ja sen nimeäminen. 2. Tulosteen lisääminen muokkausikkunaan tapahtuu valitsemalla, joko muokkausikkunan vasemmasta reunasta Lisää uusi kartta tai avaamalla muokkausikkunan yläreunasta Taitto Lisää kartta ja vetämällä kartta paperille hiiren vasenta näppäintä pohjassa pitäen. 3. Riippuen siitä halutaanko tuloste vaaka- vai pystysuunnassa, voidaan paperiasetuksia muuttaa valitsemalla Asetelma Suunta (kuva 11). 4. Kartan lisäämisen jälkeen sitä voi sommitella sopimaan paperiin käyttämällä muokkausikkunan vasemman reunan työkaluja, joita ovat siirrä taittoa, zoomaa, valitse/siirrä Kuva 11. Asettelu -valikko. komponenttia ja siirrä komponentin sisältöä. Ennen näiden työkalujen käyttöä on kuitenkin muistettava valita lisätty kartta aktiiviseksi oikean yläreunan Komponentit valikosta, jotta ne toimivat oikein. Valitsemalla Komponentin ominaisuudet - muokkausikkunan oikealla olevasta valikosta (Asettelu valikon vieressä, kuva 11), kartan mittakaavan voi asettaa myös itse. Tämä voi olla tarpeellista,

11 mikäli karttaa ei saa sommiteltua paperille riittävän hyvin edellä mainituilla työkaluilla tai mikäli haluaa asettaa kartalle tietyn mittakaavan. 3.3. Selite 1. Selitteen lisääminen onnistuu valitsemalla Taitto Lisää selite tai Lisää uusi selite pikanäppäimellä, joka löytyy vasemman reunan valikosta. Selite asetetaan paperille sille sopivalle paikalle, esimerkiksi paperin vasempaan reunaan hiiren vasemmalla näppäimellä. 2. Selitteen muokkaus tapahtuu valitsemalla lisätty selite Komponentit listalta. Komponentin ominaisuudet valikosta voidaan muokata selitteen tärkeimpiä ominaisuuksia, kuten fontin kokoa, otsikkoa, selitteen symbolien esitysjärjestystä tai poistaa turhat jäsenet (kuva 12). 3. Esimerkin tapauksessa kunnat - taso on hyvä poistaa selitteestä. Tämä onnistuu, kun poistetaan Selitteen jäsenet valikosta rasti Automaattinen päivitys kohdasta. Tämän jälkeen voidaan valita kunnat taso aktiiviseksi, jonka jälkeen se voidaan poistaa valikon alareunan punaisella miinus merkillä. Kuva 12. Selitteen muokkaaminen 4. Selitteessä näkyvien tasojen nimiä on myös hyvä muuttaa, sillä alkuperäiset nimet eivät ole aineistoja kuvaavia. Nimen muuttaminen onnistuu, kun valitaan haluttu selitteen jäsen aktiiviseksi hiiren vasemmalla painikkeella, jonka jälkeen valitaan alareunan valikosta ja kirjoitetaan selitteen jäsenelle haluttu nimi. 5. Tässä tapauksessa selitteen otsikko ei ole tarpeellinen, joten sen voi poistaa Selite valikon Pääominaisuudet kohdan Otsikko sarakkeesta.

12 3.4. Mittakaava 1. Myös mittakaava lisätään valitsemalla, joko Taitto Lisää mittakaavajana tai vasemman reunan valikon Lisää mittakaava - pikanäppäimellä ja asettamalla se hiiren vasemmalla painikkeella haluamalleen paikalle karttanäkymään. 2. Mittakaavan muokkaus onnistuu samalla periaatteella kuin selitteenkin muokkaus. Eli valitaan mittakaava Komponentit listalta ja Komponentin ominaisuudet valikosta voidaan muokata mittakaavan ominaisuuksia. 3. Tärkeimmät muokkausvalikot ovat Pääominaisuudet, joista muokataan mittakaavan tyyliä, Yksiköt, josta valitaan mittakaavan käyttämä yksikkö ja Osiot, josta valitaan kuinka monta osiota mittakaavassa on (kuva 13). 4. Osiot - valikosta asetetaan vasen0, mikäli halutaan, että mittakaavassa ei ole negatiivisia lukuja. Samasta valikosta määritetään myös segmenttien määrä ja oikea2 valinta soveltuu useimpiin karttoihin hyvin. Kiinteä leveys -valikosta valitaan yhden segmentin pituus. Esimerkiksi 100 000 toimii Suomen kartassa (kuva 14). Kuva 13. Mittakaavan ominaisuudet. 5. Muista valikoista voidaan muokata esimerkiksi mittakaavan fonttia tai väriä. 6. Mittakaava asetetaan yleensä kartan alareunaan, Kuva 14. Mittakaavan osiot. ja sen koko tulee säilyttää maltillisena. Eli se ei saa tärkeydestään huolimatta hypätä liian voimakkaasti esille karttaesityksessä (Antikainen & Kortsalo 2012: 34).

13 3.5. Pohjoisnuoli 1. Pohjoisnuolen lisääminen tapahtuu vasemman reunan valikon Lisää nuoli -painikkeella tai valitsemalla Taitto Lisää nuoli ja vetämällä se tulosteenmuodostajan karttanäkymään hiiren vasenta näppäintä pohjassa pitäen. 2. Nuolen ominaisuuksien muokkaus tapahtuu valitsemalla lisätty nuoli Komponentit - listalta ja Komponentin ominaisuudet - valikosta löytyvät nuolen muokkaamiseen tarvittavat työkalut (kuva 15). 3. Pohjoisnuolen sijoituspaikka on useimmiten karttaesityksen oikea yläreuna, mikäli siellä on tyhjää tilaa. Nuolen on oltava selkeästi erottuva, mutta ei liian suuri, sillä sen ainoa tehtävä on osoittaa kartan orientaatio ilmansuuntien suhteen (Antikainen & Kortsalo 2012: 35). 3.6. Tekstielementit Karttaesitykseen voi lisätä vapaamuotoista tekstiä, kuten asiaankuuluvat copyright-tekstit ja kuvaotsikot (Antikainen & Kortsalo 2012: 35). Kuva 15. Pohjoisnuolen muokkaaminen. 1. Tekstien lisääminen tapahtuu selitteen, mittakaavan ja pohjoisnuolen tapaan, joko pikanäppäimellä tai Taitto -valikon kautta. Painamalla vasemman reunan pikanäppäintä Lisää uusi nimiö tai valitsemalla Taitto Lisää nimiö, voidaan tekstikenttä sijoittaa halutulle paikalle karttaesityksessä. 2. Teksti kirjoitetaan valitsemalla Komponentit listalta lisätty nimiö ja kirjoittamalla Komponentin ominaisuudet valikosta löytyvään Pääominaisuudet tilaan esimerkiksi kartan otsikko (kuva 16). 3. Nimikkeen ominaisuudet valikosta löytyvät myös tekstin ulkoasun muokkausvalikot, joista voi määrittää esimerkiksi tekstin kirjainsinkoon ja fontin (kuva 16).

14 Kuva 16. Tekstielementin muokkausvalikot. 3.7. Logojen ja muiden kuvien lisääminen karttaan Karttaesitykseen voi olla joskus tarpeellista lisätä esimerkiksi organisaation logo tai muu kuva. Lisääminen tapahtuu valitsemalla Taitto Lisää kuva tai vasemman reunan Lisää kuva pikanäppäimellä ja asettamalla kuva halutulle paikalle karttalehdellä hiiren vasenta nappia pohjassa pitäen. 3.8. Objektien poistaminen kartalta Minkä tahansa edellä mainituista objekteista voi poistaa kartalta valitsemalla tulosteen taitto ikkunassa, Komponentit listalta poistettava objekti aktiiviseksi. Tämän jälkeen valitaan ikkunan yläreunasta Muokkaa Poista. 3.9. Valmis karttaesitys Valmis karttaesitys, jossa on kaikki edellisissä kappaleissa mainitut komponentit, voisi näyttää esimerkiksi kuvan 17 kaltaiselta. 3.10. Työtiedostoksi tallentaminen Tehty karttaesitys voidaan tallentaa valitsemalla muokkausikkunan Taitto Tallenna projekti. Aineiston avaaminen tapahtuu QGIS:in oletusikkunasta (ei tulosteen taitto ikkuna) valitsemalla Projekti Avaa Tällöin tallennettu projekti avautuu, mutta tulosteen muodostaja on avattava vielä erikseen valitsemalla Projekti Taitot, josta löytyy aikaisemmin tallennettu ja nimetty tuloste. 3.11. Kuvatiedostoksi tallentaminen Kuvatiedostoksi tallentaminen onnistuu valitsemalla Tulosteenmuodostus ikkunan Taitto Vie kuvana, josta voi valita kuvatiedoston nimen ja tiedostomuodon. Painamalla Tallenna painiketta kuva tallentuu valittuun tiedostokansioon.

15 3.12. Karttaesityksen tulostaminen Tulostaminen onnistuu valitsemalla Tulosteen taitto ikkunan Taitto Tulosta Avautuvasta ikkunasta valitaan käytettävä tulostin ja tulosteen määrityksiä voidaan muokata painamalla Määritykset painiketta. Periaatteessa tulostaminen tapahtuu siis samalla tavalla kuin minkä tahansa Windows -ohjelman kanssa, kuten esimerkiksi Microsoft Word -dokumentin kanssa toimittaessa. Kuva 17. Valmis karttaesitys.

16 4. Teemakartat Seuraavissa kappaleissa esitetään esimerkkien avulla erityyppisten teemakarttojen luominen QGIS:llä. Käytetyt aineistot ovat avointa dataa, mutta niitä voi ei valmiina ladata avoimen datan palveluista, vaan ne vaativat hieman esikäsittelyä. Lisäksi ohjeessa on käytetty QGIS Tutorials and Tips (www.qgistutorials.com) internetsivuston ohjeita taulukon ja vektoritason liittämiseen. 4.1. Kvalitatiivinen teemakartta Tässä esimerkissä luodaan kvalitatiivinen teemakartta, johon on luokiteltuna Suomen maakunnat. 1. Avataan kunnat_2016_milj.shp taso QGIS:llä. (Esivalmisteluina kyseiseen tasoon on liitetty sarake, josta selviää, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat). 2. Klikataan tason nimen päällä hiiren oikealla näppäimellä ja valitaan Ominaisuudet Tason ominaisuudet. 3. Vasemman reunan listasta valitaan Tyyli, jolloin päästään määrittelemään teemakartan tyyppi. 4. Valitaan yläreunan alasvetovalikosta tyyliksi Luokiteltu ja sen jälkeen Sarake kohdasta muuttujaksi maakunta (kuva 18). Kuva 18. Kvalitatiivisen teemakartan muodostaminen. 5. Painamalla Luokittele painiketta saadaan näkyviin kaikki yksilölliset attribuuttiarvot (kuva 19). Näiden attribuuttiarvojen kohdalla on mahdollista muuttaa väriä kaksoisklikkaamalla värisymbolin päällä ja sen jälkeen valitsemalla haluamansa värin.

17 Kuva 19. Teemakartan luokittelu. 6. Osa maakunnista näkyy nyt selitteeseen lyhennetyillä nimillä, mutta niille voi kuitenkin antaa oikeat nimet kirjoittamalla ne Selite kohtaan (kuva 20). Kuva 20. Selitteen muokkaaminen.

18 7. Lisäksi listauksen alimmasta kohdasta voidaan ottaa rasti pois, sillä se kuvastaa puuttuvia arvoja, joita ei tässä aineistossa ole. 8. Lopuksi painetaan OK painiketta, jolloin muutokset päivittyvät karttanäkymään (kuva 21). Kuva 21. Kartta, jossa kunnat on luokiteltu maakunnittain.

19 4.2. Kvantitatiivinen teemakartta Koropleettiteemakartta Tässä esimerkissä luodaan kuntapohjainen koropleettiteemakartta työttömyysasteesta Suomessa vuonna 2014. Aineisto on ladattu Paituli-paikkatietopalvelusta ja se löytyy Tilastokeskuksen aineistoista nimellä Kuntien avainluvut. Attribuuttitiedot ovat kuitenkin tekstimuodossa, joten niitä ei voida suoraan käyttää koropleettikartan tekemiseen. Attribuuttitaulukkoon onkin luotava uusi sarake, johon halutut tiedot kopioidaan oikeassa muodossa. Tässä tapauksessa työttömyystiedot tulee tallentaa desimaalimuotoon. HUOM! Null arvot on muutettava esimerkiksi nolliksi, mikäli ne halutaan mukaan luokitteluun. 1. Avataan KuntienAvainluvut_2014.shp taso QGIS:llä. 2. Teemakartan tekeminen aloitetaan klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella KuntienAvainluvut_2014.shp - tasoa ja valitsemalla Ominaisuudet. 3. Tällöin avautuvasta Tason ominaisuudet ikkunasta valitaan vasemman reunan listasta Tyylit, jolloin päästään määrittelemään teemakartan tyyppi. 4. Valitaan yläreunan alasvetovalikosta tyyliksi Porrastettu ja sen jälkeen Sarake kohdasta muuttujaksi työttömyys (kuva 22). Kuva 22. Koropleettiteemakartan luominen. 5. Seuraavaksi on aika luokitella kartta. Luokittelu tapahtuu Tason ominaisuudet ikkunan Tyyli valikosta löytyvästä Tila painikkeesta. Vaihtoehtoina ovat tasavälinen, kvantiili, luonnolliset katkot (Jenks), keskihajonta ja somat katkot. Oletusarvona QGIS käyttää tasavälistä luokittelua (kuva 23).

20 Kuva 23. Luokittelutavan ja luokkien määrän valinta. 6. Valitaan tasavälinen luokittelu ja painetaan Luokittele painiketta, jolloin koropleettikartta muodostuu karttatasolle. 7. Koska työttömyysaineistossa 0-arvot ovat puuttuvia tietoja, kannattaa luokkia asettaa kuusi, jolloin ensimmäinen luokka sisältää 0-arvot. Nollaluokan voi asettaa väriltään muista luokista poikkeavaksi (Antikainen & Kortsalo 2012:43). Eli Tason ominaisuudet Tyyli Luokat ja asetetaan luokkien määräksi kuusi (kuva 23). 8. Nollaluokan lisääminen sekoittaa kuitenkin tasavälisen luokittelun, joten luokkarajat on hyvä asettaa tässä tapauksessa manuaalisesti, Tason ominaisuudet ikkunan Tyyli valikosta löytyvästä luokkalistasta. 9. Luokkarajat asetetaan kaksoisklikkaamalla Arvot sarakkeen alapuolella Kuva 24. Luokkarajojen asettaminen manuaalisesti. olevia luokkia yksitellen, jolloin avautuu Syötä luokka rajat ikkuna (kuva 24). 10. Nyt luokittelussa on otettu huomioon myös puuttuvat havainnot. Luokkarajojen asettaminen edellyttää käytettävän aineiston tuntemista ja usein manuaalisesti asetetut luokkarajat ovat QGIS:in tarjoamia valmiita luokkarajoja selkeämpiä. OK painiketta painamalla luokittelu päivittyy karttaan. Edellä mainittujen asetusten jälkeen kartta on periaatteessa valmis, mutta varsinkin luokkarajojen desimaalitarkkuutta ja luokkien väriskaalaa on hyvä muokata, jotta karttaesityksestä tulee selkeämpi.

21 1. Tyyli valikosta löytyvällä Tarkkuus painikkeella voidaan valita selitteessä näkyvä desimaalitarkkuus. Tässä tapauksessa esimerkiksi yksi desimaali on hyvä vaihtoehto. 2. Myös Tyyli valikosta löytyvällä Väritys alasvetovalikolla voidaan valita karttaesityksessä käytettävä väriskaala. Värit voidaan asettaa myös manuaalisesti kaksoisklikkaamalla Symboli sarakkeesta löytyviä värejä. 3. Tyyli valikosta löytyvästä Selite sarakkeesta voidaan manuaalisesti muuttaa karttaesityksen selitteeseen tulevia arvoja. Esimerkiksi 0-arvot voidaan nimetä Puuttuva arvo nimellä. Kolme edellä mainittua karttaesityksen viimeistelyyn liittyvää asetusvalikkoa ovat korostettuina kuvassa 25. Kuva 25. Koropleettikartan viimeistely. Valmis koropleettiteemakartta voisi näyttää esimerkiksi kuvan 26 kaltaiselta. Karttaan on lisätty tulosteen muodostajassa (ks. kohta 3.2.) selite, mittakaava, otsikko, pohjoisnuoli ja copyright-tekstit.

Kuva 26. Valmis koropleettiteemakartta. 22

23 4.3. Kvantitatiivinen teemakartta Symboliteemakartta Tässä esimerkissä luodaan symboliteemakartta yhdestä muuttujasta Lapin kuntakarttapohjalle. Kartta esittää vapaa-ajan rakennusten määrää kunnittain. Esivalmisteluina Tilastokeskuksen Kuntien avainluvut aineistosta on leikattu Lapin kunnat erilliseksi tasoksi. Taso sisältää vastaavat attribuuttitiedot kuin alkuperäinenkin kuntien avainluvut aineisto. 1. Avataan LapinKuntienAvainluvut_2014.shp taso QGIS:iin. 2. Teemakartan tekeminen aloitetaan klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä lisätyn tason nimen päällä ja valitsemalla Ominaisuudet. 3. Avautuvasta Tason ominaisuudet valikosta valitaan Kaaviot välilehti, jossa tulee laittaa rasti Näytä kaaviot kohtaan (kuva 27). Kuva 27. Kaavion muodostaminen. 4. Tämän jälkeen valitaan kaaviotyypiksi Piirakkakuvio. 5. Kaaviot välilehden Ominaisuustiedot valikosta valitaan haluttu ominaisuustieto, josta piirakkakuvio muodostetaan. Tässä tapauksessa KES_MOKIT ja lisätään se Käyttötarkoitukseensa sidotut ominaisuustiedot valikkoon. -painikkeella 6. Käyttötarkoitukseensa sidotut ominaisuustiedot valikosta voidaan muuttaa symbolin väriä sekä selitettä. 7. Valitaan Kaaviot välilehdeltä Koko valikko ja laitetaan rasti Skaalattu koko kohtaan (kuva 28).

24 Kuva 28. Piirakkakuvion koon muuttaminen. 8. Ominaisuustieto - sarakkeeseen valitaan myös KES_MOKIT attribuuttitieto. Tämän jälkeen voidaan painaa Maksimiarvo sarakkeen Hae painiketta, jolloin attribuuttitiedon maksimiarvo ilmestyy sarakkeeseen. 9. Koko sarakkeeseen voidaan laittaa esimerkiksi 10, jolloin piirakkakuviot eivät peitä kuntia alleen. 10. Mikäli ympyrät eivät asetu karttaan hyvin, voi niiden sijaintia muuttaa Kaaviot välilehden Sijoittaminen valikosta. Sijoittaminen kohdan Polygonin sisälle toimii Lapin kuntien kanssa (kuva 29). Kuva 29. Piirakkakuvion sijainnin muuttaminen.

25 HUOM! Karttaesityksen viimeistely tulostuksen muodostajassa ei onnistu täysin, sillä QGIS ei osaa luoda oikeanlaista selitettä symbolikartalle, vaan se luo ainoastaan piirakkakuvion värisen neliön, joka kertoo, mitä ilmiötä kuvataan. Oikeanlaisesta selitteestä kävisi ilmi, mitä arvoja erikokoiset symbolit tarkoittavat. 4.4. Excel-aineiston avaaminen Selain ikkunan kautta QGIS:iin on mahdollista liittää myös Excel-taulukkoja. Taulukko lisätään vetämällä haluttu aineisto Selain ikkunasta Karttatasot ikkunaan (kuva 30). Lisäämäni taulukko on ladattavissa Terveyden ja hyvinvointilaitoksen sotkanet palvelusta (www.sotkanet.fi). Taulukko sisältää tiedot poliisin tietoon tulleista omaisuusrikoksista 1000 asukasta kohden kunnittain. Ennen lisäämistä taulukkoa on siistitty poistamalla siitä ylimääräisiä sarakkeita. Lisättyä taulukkoa voi tarkastella painamalla Karttatasot ikkunassa taulukon nimen päältä hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla sen jälkeen Avaa attribuuttitaulu. Kuva 30. Taulukon lisääminen. 4.5. Taulukon liittäminen vektoriaineistoon Taulukkotiedostosta ei itsessään voi tehdä karttaesitystä, vaan taulukkotieto on liitettävä ensin johonkin karttapohjaan attribuuttitiedoksi (Antikainen & Kortsalo 2012: 49). 1. Avataan kunnat_2016_milj.shp ja sotkanet_rikokset.xls. 2. Avataan kunnat_2016_milj.shp tason ominaisuudet klikkaamalla tason nimen päällä hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Ominaisuudet. 3. Valitse avautuvasta Tason ominaisuudet ikkunasta Liitokset välilehti (kuva 31).

26 Kuva 31. Liitokset -välilehti. 4. Lisätään kunnat_2016_milj.shp tasolle ominaisuustietoja valitsemalla Liitokset välilehdeltä, jolloin avautuu Lisää liitos vektoritiedostoon ikkuna (kuva 32). 5. Kyseisessä ikkunassa valitaan Liitettävä taso - kohtaan Sotkanet_rikokset eli se tieto, joka halutaan kunnat_2016_milj tasoon. 6. Liitoskenttä ja Kohdekenttä valikkoihin täytyy laittaa toisiaan Kuva 32. Taulukon liittäminen vektoritiedostoon. Kuva 33. Taulukkotiedon yhdistäminen vektoritasoon. vastaavat attribuuttitiedot. Tällä aineistolla varminta on käyttää kuntakoodeja (NATCODE) yhdistämisperusteena. Eli laitetaan liittämiskenttään kuntakoodi ja kohdekenttään NATCODE. Vaikka näiden attribuuttitietojen nimet ovatkin hieman erilaiset, niin ovat ne kuitenkin sisältävät täysin samat tiedot. 7. Painetaan OK painiketta, jolloin Liitokset välilehdelle ilmestyy tiedot onnistuneesta liitoksesta.

27 8. Suljetaan Tason ominaisuudet ikkuna painamalla OK painiketta. Nyt kunnat_2016_milj.shp tason attribuuttitaulukossa ovat myös rikostiedot kunnittain lajiteltuna ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi teemakarttojen tekemisessä. 5. Tietokantakyselyt Osajoukkojen poimiminen aineistosta erityyppisillä kriteereillä on eräs yleisimmistä operaatioista, joita paikkatietietoaineistojen kanssa työskennellessä joutuu tekemään. Osajoukkoja voidaan poimia attribuuttiperusteisesti tai spatiaalisesti. Attribuuttikyselyt koostuvat erilaisista loogisista ehtolausekkeista, joita kohdistetaan aineiston attribuuttisarakkeisiin. Spatiaalisilla kyselyillä puolestaan voidaan valita aineistosta osajoukkoja havaintoyksikköjen sijaintiin perustuen (Antikainen & Kortsalo 2012:53 58). Aineisto on ladattu Paituli-paikkatietopalvelusta ja se löytyy Tilastokeskuksen aineistoista nimellä Kuntien avainluvut. 5.1. Yhden muuttujan attribuuttikyselyt Valitaan KuntienAvainluvut_2014 - tasolta kaikki yli 10 000 asukkaan kunnat. 1. Avataan KuntienAvainluvut_2014 - taso QGIS:iin. 2. Avataan tason attribuuttitaulukko painamalla hiiren oikealla painikkeella tason nimen päältä ja valitsemalla avautuvasta valikosta Avaa attribuuttitaulu. 3. Valitaan attribuuttitaulukosta Valitse kohteet käyttämällä lauseketta (kuva 33). 4. Valitaan avautuneesta ikkunasta Kentät ja arvot POPULATION, joka tarkoittaa vuoden 2014 Kuva 33. Valitse kohteet käyttämällä lauseketta. kuntien väkilukua ja kaksoisklikataan se Lauseke tauluun (kuva 34). 5. Valitaan Operaattorit > ja lisätään sekin kaksoisklikkauksella Lauseke tauluun. 6. Lisätään lausekkeeseen vielä haluttu lukuarvo eli 10 000, joka tulee kirjoittaa ilman välejä, jotta lauseke toimii. Valmiin lausekkeen tulisi olla POPULATION > 10000. 7. Painetaan Valitse, jolloin valintakriteerit täyttävät alueet tulevat valituiksi karttanäkymään ja attribuuttitaulukkoon (kuva 35).

28 Kuva 34. Lausekkeen muodostaminen. Kuva 35. Lausekkeella valitut kunnat karttanäkymässä ja attribuuttitaulussa.

29 Attribuuttinäkymään saa valittua näkyviksi myös pelkästään valitut kohteet (rivit). Valitsemalla Näytä valitut kohteet taulukon vasemmasta alareunasta (kuva 36). Tehdyt valinnat voidaan poistaa attribuuttitaulukon Poista valinnat painikkeella, joka löytyy myös päänäytön työkaluvalikosta. Kuva 36. Valittujen kohteiden näyttäminen attribuuttitaulussa. 5.2. Useamman muuttujan attribuuttikyselyt Attribuuttikyselyitä voidaan tehdä myös useamman kuin yhden kriteerin perusteella. Seuraavassa esimerkissä valitaan kaikki Suomen kunnat, joissa on yli 10 000 asukasta ja niiden työttömyysprosentti on alle 15. 1. Avataan KuntienAvainluvut_2014.shp taso QGIS:iin. 2. Avataan attribuuttitaulukko, josta valitaan Valitse kohteet käyttämällä lauseketta. 3. Muodostetaan ensin väkilukua koskeva valintaehto valitsemalla Tiedot ja arvot listalta POPU- LATION ja määritetään yhden muuttujan attribuuttikyselyn mukaisesti kunnat, joissa väkiluku on yli 10 000. Lauseke on siis tässä vaiheessa "POPULATION" > 10000 4. Kysely ei kuitenkaan vielä ole valmis, vaan lausekkeeseen tulee lisätä työttömyysprosenttia koskeva kriteeri. Koska sekä väkiluku- että työttömyyskriteerin tulee olla voimassa samanaikaisesti, valitaan Operaattorit listalta AND.

30 5. AND-operaattorin perään laaditaan edellisen esimerkin mukaan väkilukua koskeva kriteeri, jolloin lauseke on valmis (kuva 37). 6. Painetaan Valitse, jolloin valintakriteerit täyttävät kunnat tulevat Kuva 37. Valmis lauseke. näkyviin karttatasolle ja attribuuttitauluun (kuva 38). Kuva 38. Kahden muuttujan attribuuttikyselyn tulokset. 5.3. Spatiaaliset kyselyt Valitaan kunnat_2016_milj.shp tasolta ne kunnat, jotka sijaitsevat VPD2Rannikkovesi.shp tason vieressä. Rannikkovesi-aineisto löytyy jo aiemmin käytetystä Suomen ympäristökeskuksen EU:n vesialueet aineistosta. Eli toisin sanoen spatiaalisella kyselyllä valitaan Suomen rannikkokunnat.

31 1. Lisätään kyseiset tasot QGIS:iin. 2. Valitaan perusvalikosta Vektori Tutkimustyökalut Valitse sijainnilla, jota painamalla aukeaa Valitse sijainnilla ikkuna. 3. Valitaan kohteeksi kunnat_2016_milj ja joka leikkaa kohteet kohtaan valitaan VPD2Rannikkovesi. Rasti asetetaan Valitse kohteet, jotka leikkaavat valintatason kohteita kohtaan. Alimmasta valikosta voidaan valita luodaanko uusi valinta vai lisätäänkö tietoja esimerkiksi edelliseen valintaan. Tässä tapauksessa siinä voi antaa olla Luodaan uutta valintaa (kuva 39). Kuva 39. Valitse sijainnilla - ikkunaan tehtävät valinnat.

32 Kuva 40. Spatiaalisella valinnalla valitut Suomen rannikkokunnat. 6. Georeferointi Georeferoinnilla tarkoitetaan rasterimuotoisen karttakuvan, esimerkiksi skannatun karttalehden tai ilmakuvan, kiinnittämistä johonkin tunnettuun koordinaattijärjestelmään. Georeferointi mahdollistaa karttakuvan käytön osana paikkatietoaineistoja, koska kyseisen toimenpiteen avulla karttakuva pystytään sijoittamaan oikeaan paikkaan maapallon pinnalla (Antikainen & Kortsalo 2012: 78). Seuraava esimerkki on tehty Antikaisen ja Kortsalon (2012) opetusmonisteen georeferointiohjeen ja QGIS Tutorials and Tips (www.qgistutorials.com) internet-sivuston georeferointiohjeistuksen perusteella. Esimerkissä georeferoidaan Maanmittauslaitoksen verkkopalvelusta löytyvä vanha painettu peruskartta Oulun alueelta. Esimerkin karttalehti on 3422 06 Oulujoki ja se on vuodelta 1989 (http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/). Vanhoja painettuja karttoja käsiteltäessä on muistettava, että ne eivät perustu nykyiseen EUREF-FIN koordinaatistoon, vaan esimerkin kartta on vielä vanhassa

33 KKJ koordinaattijärjestelmässä. Painettuja karttoja georeferoitaessa on aina tiedettävä, missä koordinaatistossa ne ovat, jotta georeferointi onnistuu oikealla tavalla. 1. Georeferointi aloitetaan QGIS:ssä avaamalla Rasteri Georeferoija Georeferoija (kuva 41). Tämä valinta avaa Georeferointi ikkunan. 2. Georeferointi ikkunaan avataan rasteriaineisto painamalla Avaa Rasteri pikanäppäintä vasemmasta yläreunasta ja valitsemalla avattava rasteritiedosto. Kuva 41. Georeferoinnin aloitus. 3. Rasteritiedoston valitsemisen jälkeen avautuu Koordinaattijärjestelmän valitsija ikkuna, johon määritetään georeferoinnissa käytettävä koordinaattijärjestelmä. Tässä tapauksessa valitaan KKJ / Finland Uniform Coordinate System. Haluamansa koordinaattijärjestelmän voi etsiä käyttämällä Suodatin hakutoimintoa (kuva 42). OK painiketta painamalla valittu karttakuva avautuu Georeferointi ikkunaan. Kuva 42. Georeferoitavan aineiston koordinaattijärjestelmän määrittäminen. 4. Tämän jälkeen painetaan Lisää piste pikanäppäintä, jolloin hiiren kursori muuttuu ristiksi, jolla voidaan osoittaa kiinnityspisteiden paikat. Kiinnityspisteet valitaan etsimällä karttalehdeltä tunnettuja sijaintipisteitä, eli käytännössä karttaan merkittyjen koordinaattilukujen risteyskohtia. Kun

34 sopiva kiinnityspiste on valittu, painetaan hiiren kursorilla sen päältä, jolloin aukeaa Syötä koordinaatit ikkuna. Tähän ikkunaan syötetään X/Itä koordinaatiksi kartan yläreunasta löytyvä luku ja Y/Pohjoinen koordinaatiksi kartan vasemmalta reunalta löytyvä luku. Tässä toimenpiteessä kannattaa käyttää Georeferointi ikkunan zoomaustyökaluja apuna. Kun koordinaatit on asetettu, painetaan OK painiketta (kuva 43). HUOM! Koordinaattijärjestelmän mittayksikkönä on metri, joten koordinaattilukematkin on annettava metreinä! Eli lisätään kartasta luettuihin lukuihin vielä kolme nollaa perään. Kuva 43. Koordinaattipisteiden syöttäminen. 5. Asetettu kiinnityspiste näkyy kartalla punaisena ympyränä ja Georeferointi ikkunan alareunan Muunnospistetauluun tulee myös tiedot asetetusta pisteestä (kuva 44). Kuva 44. Asetetun koordinaattipisteen tiedot. 6. Edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti lisätään vähintään 3-4 kiinnityspistettä, jotka kannattaa sijoittaa mahdollisimman hajalleen karttakuvan alueelle, koska tällöin georeferointi onnistuu parhaiten. 7. Kun riittävä määrä kiinnityspisteitä on lisätty, painetaan Muunnos asetukset pikanäppäintä, jolloin avautuu Muunnoksen asetukset ikkuna (kuva 45).

35 8. Muunnoksen tyypiksi voidaan valita tässä tapauksessa Lineaarinen ja Resamplaus-menetelmäksi Läheisin naapuri. Tuloskoordinaattijärjestelmäksi valitaan Valittu koordinaattijärjestelmä, eli aikaisemmin valittu KKJ / Finland Uniform Coordinate System. 9. Tulosrasteri kohtaan valitaan rasterin tallennuspaikka ja nimetään se. Tiedostomuotona on oltava GeoTIFF. 10. Pakkaus kohtaan valitaan None. 11. Muut kohdat voidaan jättää tyhjiksi, mutta asetetaan rasti lataa QGISiin kun valmis - kohtaan, jotta georeferoitua karttaa ei tarvitse avata erikseen. Tämän jälkeen painetaan OK painiketta, jolloin Muunnospistetaulun residuaaliarvot muuttuvat mahdollisesti. 12. Residuaalien pitäisi olla mahdollisimman lähellä nollaa, jotta georefe- Kuva 45. Muunnoksen asetukset -valikko. rointi onnistuu parhaimmalla mahdollisella tavalla. Mikäli residuaalien arvot kuitenkin poikkeavat nollasta huomattavasti, voidaan kohdassa 8 mainittua muunnoksen tyyppiä ja uudelleenmuotoilun menetelmää muokata paremmin kyseiselle tapaukselle sopivaksi. 13. Painetaan Aloita georeferointi pikanäppäintä. Kun georeferointi on valmis, avautuu QGIS:in karttanäkymään georeferoitu karttataso. Tässä vaiheessa Georeferointi ikkunan voi sulkea. 14. Kun hiiren kursoria liikutetaan georeferoidun tason päällä, myös koordinaattien pitäisi vaihtua QGIS:in Koordinaatti ikkunnassa (kuva 46).

36 Kuva 46. Georeferoidun karttakuvan koordinaatit. 7. Lähteet Antikainen, H. & P. Kortsalo (2012). Johdatus ArcGIS 10 ohjelmiston käyttöön. Oulun yliopiston maantieteen laitoksen opetusmoniste no. 42. Gandhi, U. (2015). QGIS Tutorials and Tips. Performing table joins. <http://www.qgistutorials.com/en/docs/performing_table_joins.html> 17.4.2015. Gandhi, U. (2015). QGIS Tutorials and Tips. Georeferencing basics. <http://www.qgistutorials.com/en/docs/georeferencing_basics.html> 17.4.2015. QGIS Project (2015). QGIS User Guide Release 2.6. <http://docs.qgis.org/2.6/fi/docs/user_manual/> 17.4.2015.

37 8. Aineistot Kohdassa 3. käytetyt aineistot: Maanmittauslaitos, Hallintorajat (2016) (http://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu). Suomen ympäristokeskus, EU vesimuodostumat (2014) (http://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu). Kohdassa 4.1. käytetyt aineistot: Maanmittauslaitos, Hallintorajat (2016) (http://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu). Kohdassa 4.2. käytetyt aineistot: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut (2014) (http://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu) Kohdassa 4.3. käytetyt aineistot: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut* (2014) (http://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu) * Ohjeessa leikattu alkuperäisestä aineistosta Lapin maakunta erilliseksi tasoksi. Kohdassa 4.4. käytetyt aineistot: Terveyden ja hyvinvointilaitos, Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1 000 asukasta (2013) (https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index). Kohdassa 4.5. käytetyt aineistot: Maanmittauslaitos, Hallintorajat (2016) (http://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu). Terveyden ja hyvinvointilaitos, Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset / 1 000 asukasta (2013) (https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index). Kohdassa 5.1. käytetyt aineistot: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut (2014) (http://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu) Kohdassa 5.2. käytetyt aineistot: Tilastokeskus, Kuntien avainluvut (2014) (http://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu) Kohdassa 5.3. käytetyt aineistot: Maanmittauslaitos, Hallintorajat (2016) (http://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu). Suomen ympäristokeskus, EU vesimuodostumat (2014) (http://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu). Kohdassa 6. käytetyt aineistot: Maanmittauslaitos, 3422 06 Oulujoki Peruskartta 1: 20 000 (1989) (http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/)