QGIS Desktop ohje

Transkriptio

1 1 QGIS Desktop ohje Juha Härkönen S GIS-erikoistumisjakso Maantieteen laitos Oulun yliopisto

2 2 Sisältö 1. Johdanto ohjelmiston käyttöön Käyttöliittymä Aineiston avaaminen Vektoritason lisääminen Rasteritason lisääminen Koordinaattijärjestelmät Koordinaatistojärjestelmän tunnistaminen Koordinaatiston muunnos Karttaesityksen luominen Väri- ja symbolimääritykset Tulosteen muodostus Selite Mittakaava Pohjoisnuoli Tekstielementit Logojen ja muiden kuvien lisääminen karttaan Objektien poistaminen kartalta Valmis karttaesitys Työtiedostoksi tallentaminen Kuvatiedostoksi tallentaminen Karttaesityksen tulostaminen Teemakartat Kvalitatiivinen teemakartta Kvantitatiivinen teemakartta Koropleettiteemakartta Kvantitatiivinen teemakartta Symboliteemakartta Excel-aineiston avaaminen CVS tiedoston luominen Ohjaustiedoston luominen Taulukon avaaminen Tietokantakyselyt Yhden muuttujan attribuuttikyselyt Useamman muuttujan attribuuttikyselyt... 29

3 Spatiaaliset kyselyt Georeferointi Lähteet... 36

4 4 1. Johdanto ohjelmiston käyttöön Tämä moniste käsittelee QGIS Desktop sovellusta. QGIS on ilmainen avoimen lähdekoodin paikkatietojärjestelmäsovellus, joka tukee vektori, rasteri ja tietokantaformaatteja. Sovelluksen saa ladattua QGIS:in kotisivuilta ( Monisteessa käytetyt aineistot ja esimerkit ovat suurilta osin Antikaisen ja Kortsalon (2012) tekemästä Johdatus ArcGIS 10 ohjelmiston käyttöön opetusmonisteesta. Kyseinen opetusmoniste on myös käytössä GIS perusteet ja kartografia kurssilla. Tämä mahdollistaa Oulun yliopiston maantieteen laitoksella käytetyn ArcGIS ohjelmiston ja QGIS ohjelmiston keskinäisen vertailun Käyttöliittymä Avaa QGIS Desktop 2.8.1, jolloin ohjelman käyttöliittymä avautuu. Graafinen käyttöliittymä koostuu perusvalikosta, työkaluvalikosta, selaimesta, tasoista ja karttanäkymästä (kuva 1). Kuva 1. Käyttöliittymän keskeiset osat Aineiston avaaminen Aineistojen avaaminen onnistuu usealla eri tavalla ja esimerkkeinä avataan vektoriaineistoa sekä rasteriaineistoa. Ensimmäinen keino lisätä aineistoa on, valita QGIS:in työpöydän vasemman reunan valikosta pikanäppäimen avulla minkä tyyppistä aineistoa haluaa avata. Toinen keino aineiston avaamiseen on avata perusvalikosta Tasot Lisää taso. Tämän valikon alta löytyy listattuna mahdolliset lisättävät aineistotyypit (kuva 2). Kolmas vaihtoehto on käyttää näppäinyhdistelmiä, jotka ovat vektoriaineistolle Ctrl+Shift+V ja rasteriaineistolle Ctrl+Shift+R (QGIS User Guide, Release 2.6).

5 5 Kuva 2. Aineiston lisäämisvaihtoehdot 1 ja Vektoritason lisääminen Lisää vektoritaso valinta avaa ikkunan, josta tulee valita vektoritason lähdetyyppi, joka tässä tapauksessa on Tiedosto. Koodaus valikon System toimii tavanomaisessa tiedoston lisäämisessä hyvin. Lähde valikon tietoaineisto kohtaan valitaan Selaa painikkeen avulla tiedosto, joka halutaan lisätä karttatasolle. Tiedostotyypiksi on muistettava vaihtaa ESRI shapefiles. Open painikkeen avulla haluttu tiedosto avautuu karttanäkymään (kuva 3)..

6 Rasteritason lisääminen Kuva 3. Vektoritason lisääminen. Lisää rasteritaso valinta aukaisee Avaa GDAL tuettu rasteri tietolähde - ikkunan (kuva 4). QGIS ehdottaa tiedostotyypiksi GeoTIFF muotoisia tiedostoja, jonka tyyppinen esimerkiksi Corine maankäyttöaineisto on. Taso lisätään Avaa painikkeen avulla. Kuva 4. Rasteritason lisääminen. Ohjekirjan keinojen lisäksi aineistoa voi lisätä myös neljännellä tavalla. Edellä mainitsemani aineiston avaamiskeinot ovat siinä mielessä ongelmallisia, että käyttäjän tulee tietää, mikä on aineiston tiedostotyyppi. Neljäs keino aineiston lisäämiseen on valita Selain ikkunasta kansio tietokoneelta, johon on käytettävän aineiston tallentanut.

7 7 Tällä menetelmällä pystyy lisäämään niin vektori- kuin rasteritasoja (kuva 5). Kuva 5. Aineiston lisääminen Selain - valikon kautta. Lisätyt tasot näkyvät QGIS:in vasemman laidan Tasot listassa. Ylimpänä listassa oleva taso on karttanäkymässä päällimmäisenä ja uusi aineisto lisätään aina listan kärkeen. Aineistojen järjestystä voi muuttaa tarttumalla aineiston nimeen ja siirtämällä sitä ylös tai alas listassa. Klikkaamalla aineiston nimeä hiiren oikealla painikkeella voi esimerkiksi tarkastella aineiston attribuuttitaulukkoa, muokata aineiston ominaisuuksia tai poistaa aineisto listalta (QGIS User Guide, Release 2.6). 2. Koordinaattijärjestelmät QGIS tunnistaa noin 2700 erityyppistä koordinaattijärjestelmää ja se käyttää sekä maantieteellisiä että projisoituja koordinaattijärjestelmiä (QGIS User Guide, Release 2.6: 55). Antikainen ja Kortsalo (2012: 21) toteavat ArcGIS 10 - opetusmonisteessaan, että projisoituja koordinaattijärjestelmiä tarvitaan, kun paikkatieto halutaan esittää kaksiulotteisella tasolla. Kaikki projisoidut koordinaattijärjestelmät perustuvat kuitenkin maantieteelliseen koordinaattijärjestelmään, joka sisältää matemaattiset määrittelyt maapallon muodosta. QGIS sisältää yleisimmät maailmalla ja Suomessa käytetyt koordinaattijärjestelmät. Maantieteellisten koordinaattijärjestelmien puolelta löytyvät vanhemmat KKJ - yhtenäiskoordinaatistot sekä esimerkiksi WGS-84 järjestelmän koordinaatistot. Projisoitujen koordinaattijärjestelmien joukosta löytyvät niin KKJ - yhtenäiskoordinaatistot kuin uudemmat EUREF FIN koordinaatistot (QGIS User Guide, Release 2.6: 55) Koordinaatistojärjestelmän tunnistaminen Lisätyn aineiston koordinaattijärjestelmän tarkistaminen onnistuu painamalla hiiren oikeaa näppäintä aineiston nimen päällä ja valitsemalla Ominaisuudet. (kuva 6). Avautuvasta valikosta valitaan vasemmasta reunasta Yleiset, josta löytyy Koordinaattijärjestelmä otsikon alta Kuva 6. Lisätyn tason ominaisuudet

8 8 tieto kyseisen tason koordinaattijärjestelmästä (kuva 7). Kuva 7. Koordinaattijärjestelmän tarkastaminen Tason ominaisuudet valikosta Koordinaatiston muunnos QGIS tukee vektori- ja rasteriaineiston koordinaatiston uudelleenmäärittämistä, mutta tämä työkalu ei ole aktiivinen oletuksena. Mikäli aineistolle ei ole valmiiksi määritetty koordinaatistojärjestelmää, niin QGIS asettaa sen automaattisesti WGS 84 koordinaatistoon. Jos koordinaatistoa halutaan muuttaa, tulee aktivoida Aseta lennossa CRS muunnokselle. Aktivointi tapahtuu valitsemalla QGIS:in ylimmältä valikkoriviltä Projekti Projektin asetukset. Avautuvasta valikosta valitaan CRS - välilehti, jonka yläreunasta löytyy aktivointipainike (kuva 8). CRS - välilehdeltä voi valita haluamansa koordinaattijärjestelmän ja OK painiketta painamalla kyseinen järjestelmä tulee käyttöön.

9 9 Kuva 8. Koordinaattijärjestelmän muuttaminen. 3. Karttaesityksen luominen Seuraavissa kappaleissa käydään läpi karttaesityksen luominen esimerkkien avulla. Aineistona käytetään Oulun yliopiston maantieteen laitoksen GIS-perusteet ja kartografia kurssilla käytettyjä aineistoja, joita Antikainen ja Kortsalo (2012) ovat myös käyttäneet opetusmonisteessaan. Myös esimerkit perustuvat pääosin edellä mainittuun opetusmonisteeseen. Ohjelmistojen eroista johtuen olen kuitenkin käyttänyt ohjeina myös QGIS käyttöopasta (QGIS User Guide, Release 2.6: 2015) ja Gispo Oy:n (2013) ohjeita teemakartan tekoon Väri- ja symbolimääritykset Lisätään tasot suomi.shp, jarvet.shp, maantiet.shp, rautatiet.shp ja asutuskeskukset.shp. QGIS asettaa karttatasoihin värit sattumanvaraisesti, joten värien ja karttasymbolien määrittäminen onkin karttaesityksen lopputuloksen kannalta tärkeää. Värien ja symbolien muokkaaminen onnistuu vektorin tyypistä riippumatta samalla tavalla: 1. Kaksoisklikkaus tason nimen päällä (suomi.shp, jarvet.shp, maantiet.shp, rautatiet.shp tai asutuskeskukset.shp) avaa Tason ominaisuudet valikon. 2. Valitse vasemman reunan listasta Tyyli valikko, joka avaa väri- ja symboliasetukset (kuva 9). 3. Valitse jokaiselle tasolle erikseen sopiva väri ja symboli ja paina OK, niin muutokset tulevat voimaan karttatasolle.

10 10 Tason ominaisuudet valikossa voi muokata myös esimerkiksi symbolin ja värin läpinäkyvyyttä, leveyttä ja rotaatiota. Kuva 9. Tason ominaisuudet valikon Tyyli - välilehti Tulosteen muodostus 1. Monipuolisemman karttatulosteen voi laatia valitsemalla Projekti Uusi tulosteen muodostus (kuva 10). Tämän jälkeen valitaan teemakartalle nimi (kuva 11). Näiden asetuksien jälkeen karttatulosteen muokkausikkuna aukeaa oletusasetuksilla (Gispo Oy 2013: 16). Kuva 10. Teemakartan nimeäminen. Kuva 11. Tulosteen muodostajan avaaminen.

11 11 2. Tulosteen lisääminen muokkausikkunaan tapahtuu valitsemalla, joko muokkausikkunan vasemmasta reunasta Lisää uusi kartta tai avaamalla muokkausikkunan yläreunasta Asettelu Lisää uusi kartta ja vetämällä kartta paperille hiiren vasenta näppäintä pohjassa pitäen. 3. Riippuen siitä halutaanko tuloste vaaka- vai pystysuunnassa, voidaan paperiasetuksia muuttaa valitsemalla Sommittelu Suuntautuminen (kuva 12). 4. Kartan lisäämisen jälkeen sitä voi sommitella sopimaan paperiin käyttämällä muokkausikkunan vasemman reunan työkaluja, joita ovat siirrä tulosteen muodostajassa, Kuva 12. Sommittelu - valikko. zoomaa, valitse/siirrä jäsen ja siirrä jäsensisältöä. Valitsemalla Nimikkeen ominaisuudet - muokkausikkunan oikealla olevasta valikosta (Sommittelu valikon vieressä, kuva 12 & 13), kartan mittakaavan voi asettaa myös itse. Tämä voi olla tarpeellista, mikäli karttaa ei saa sommiteltua paperille riittävän hyvin edellä mainituilla työkaluilla Selite 1. Selitteen lisääminen onnistuu valitsemalla Asettelu Lisää selite tai Lisää uusi selite pikanäppäimellä, joka löytyy vasemman reunan valikosta. Selite asetetaan paperille sille sopivalle paikalle, esimerkiksi paperin vasempaan reunaan hiiren vasemmalla näppäimellä. 2. Selitteen muokkaus tapahtuu valitsemalla lisätty selite Jäsenet listalta. Nimikkeen ominaisuudet valikosta voidaan muokata selitteen tärkeimpiä ominaisuuksia, kuten fontin kokoa, otsikkoa, selitteen symbolien esitysjärjestystä tai poistaa turhat jäsenet (kuva 13). Kuva 13. Selitteen muokkaus.

12 Mittakaava 1. Myös mittakaava lisätään valitsemalla, joko Asettelu Lisää mittakaavajana tai vasemman reunan valikon Lisää mittakaava - pikanäppäimellä ja asettamalla se hiiren vasemmalla painikkeella haluamalleen paikalle karttanäkymään. 2. Mittakaavan muokkaus onnistuu samalla periaatteella kuin selitteenkin muokkaus. Eli valitaan mittakaava Jäsenet listalta ja Nimikkeen ominaisuudet valikosta voidaan muokata mittakaavan ominaisuuksia. 3. Tärkeimmät muokkausvalikot ovat Pääominaisuudet, joista muokataan mittakaavan tyyliä, Yksiköt, josta valitaan mittakaavan käyttämä yksikkö ja Segmentit, josta valitaan kuinka monta segmenttiä mittakaavassa on (kuva 14). Kuva 14. Mittakaavan muokkaus. 4. Segmentit - valikosta asetetaan vasen0, mikäli halutaan, että mittakaavassa ei ole negatiivisia lukuja. Samasta valikosta määritetään myös segmenttien määrä ja oikea2 valinta soveltuu useimpiin karttoihin hyvin. Koko - valikosta Kuva 15. Mittakaavan segmenttien asettaminen. valitaan yhden segmentin pituus. Esimerkiksi toimii Suomen kartassa (kuva 15). 5. Muista valikoista voidaan muokata esimerkiksi mittakaavan fonttia tai väriä. 6. Mittakaava asetetaan yleensä kartan alareunaan, ja sen koko tulee säilyttää maltillisena. Eli se ei saa tärkeydestään huolimatta hypätä liian voimakkaasti esille karttaesityksessä (Antikainen & Kortsalo 2012: 34) Pohjoisnuoli 1. Pohjoisnuolen lisääminen tapahtuu vasemman reunan valikon Lisää nuoli painikkeella tai valitse-

13 13 malla Asettelu Lisää nuoli ja vetämällä se tulosteenmuodostajan karttanäkymään hiiren vasenta näppäintä pohjassa pitäen. 2. Nuolen ominaisuuksien muokkaus tapahtuu valitsemalla lisätty nuoli Jäsenet listalta ja Nimikkeen ominaisuudet - valikosta löytyvät nuolen muokkaamiseen tarvittavat työkalut (kuva 16). 3. Pohjoisnuolen sijoituspaikka on useimmiten karttaesityksen oikea yläreuna, mikäli siellä on tyhjää tilaa. Nuolen on oltava selkeästi erottuva, mutta ei liian suuri, sillä sen ainoa tehtävä on osoittaa kartan orientaatio ilmansuuntien suhteen (Antikainen & Kortsalo 2012: 35) Tekstielementit Kuva 16. Pohjoisnuolen muokkaaminen. Karttaesitykseen voi lisätä vapaamuotoista tekstiä, kuten asiaankuuluvat copyright-tekstit ja kuvaotsikot (Antikainen & Kortsalo 2012: 35). 1. Tekstien lisääminen tapahtuu selitteen, mittakaavan ja pohjoisnuolen tapaan, joko pikanäppäimellä tai Asettelu valikon kautta. Painamalla vasemman reunan pikanäppäintä Lisää uusi nimiö tai valitsemalla Asettelu Lisää nimiö, voidaan tekstikenttä sijoittaa halutulle paikalle karttaesityksessä. 2. Teksti kirjoitetaan valitsemalla Jäsenet listalta lisätty nimiö ja kirjoittamalla Nimikkeen ominaisuudet valikosta löytyvään Pääominaisuudet tilaan esimerkiksi kartan otsikko (kuva 17). 3. Nimikkeen ominaisuudet valikosta löytyvät myös tekstin ulkoasun muokkausvalikot, joista voi määrittää esimerkiksi tekstin kirjaisinkoon ja fontin (kuva 18).

14 14 Kuva 17. Nimikkeen fontin muuttaminen. Kuva 18. Nimikkeen tekstin muuttaminen.

15 Logojen ja muiden kuvien lisääminen karttaan Karttaesitykseen voi olla joskus tarpeellista lisätä esimerkiksi organisaation logo tai muu kuva. Lisääminen tapahtuu valitsemalla Asettelu Lisää kuva tai vasemman reunan Lisää kuva pikanäppäimellä ja asettamalla kuva halutulle paikalle karttalehdellä hiiren vasenta nappia pohjassa pitäen Objektien poistaminen kartalta Minkä tahansa edellä mainituista objekteista voi poistaa kartalta valitsemalla tulosteen muodostus ikkunassa, Jäsenet listalta poistettava objekti aktiiviseksi. Tämän jälkeen valitaan ikkunan yläreunasta Muokkaa Poista Valmis karttaesitys Valmis karttaesitys, jossa on kaikki edellisissä kappaleissa mainitut komponentit, voisi näyttää esimerkiksi kuvan 19 kaltaiselta Työtiedostoksi tallentaminen Tehty karttaesitys voidaan tallentaa valitsemalla muokkausikkunan Tulosteen muodostaja Tallenna projekti. Aineiston avaaminen tapahtuu QGIS:in oletusikkunasta (ei tulosteen muodostus ikkuna) valitsemalla Projekti Avaa Tällöin tallennettu projekti avautuu, mutta tulosteen muodostaja on avattava vielä erikseen valitsemalla Projekti Tulosteen muodostus, josta löytyy aikaisemmin tallennettu ja nimetty tuloste Kuvatiedostoksi tallentaminen Kuvatiedostoksi tallentaminen onnistuu valitsemalla Tulosteenmuodostus ikkunan Tulosteen muodostaja Vie kuvana, josta voi valita kuvatiedoston nimen ja tiedostomuodon. Painamalla Tallenna painiketta kuva tallentuu valittuun tiedostokansioon. Kuva 19. Valmis karttaesitys.

16 Karttaesityksen tulostaminen Tulostaminen onnistuu valitsemalla Tulosteenmuodostus ikkunan Tulosteen muodostaja Tulosta Avautuvasta ikkunasta valitaan käytettävä tulostin ja tulosteen määrityksiä voidaan muokata painamalla Määritykset painiketta. Periaatteessa tulostaminen tapahtuu siis samalla tavalla kuin minkä tahansa Windows-ohjelman kanssa, kuten esimerkiksi Microsoft Word dokumentin kanssa toimittaessa. 4. Teemakartat Seuraavissa kappaleissa esitetään esimerkkien avulla erityyppisten teemakarttojen luominen QGIS:llä. Tarkempia tietoja erilaisten teemakarttojen eroista voi lukea esimerkiksi Antikaisen ja Kortsalon (2012) ArcGIS opetusmonisteesta, jota mukaillen seuraavat esimerkitkin on tehty. Lisäksi esimerkkien toteuttamisessa on käytetty Gispo Oy:n (2013) ohjetta teemakarttojen tekemiseen QGIS:llä ja QGIS Tutorials and Tips ( internetsivuston ohjeita taulukon ja vektoritason liittämiseen Kvalitatiivinen teemakartta Tässä esimerkissä luodaan kvalitatiivinen teemakartta, johon on luokiteltuna Suomen maakunnat. 1. Avataan kunnat2011.shp taso QGIS:llä. 2. Klikataan tason nimen päällä hiiren oikealla näppäimellä ja valitaan Ominaisuudet Tason ominaisuudet. 3. Vasemman reunan listasta valitaan Tyyli, jolloin päästään määrittelemään teemakartan tyyppi. 4. Valitaan yläreunan alasvetovalikosta tyyliksi Luokiteltu ja sen jälkeen Sarake kohdasta muuttujaksi MAAKUNTA (kuva 20).

17 17 Kuva 20. Kvalitatiivisen teemakartan muodostaminen. 5. Painamalla Luokittele painiketta saadaan näkyviin kaikki yksilölliset attribuuttiarvot (kuva 21). Näiden attribuuttiarvojen kohdalla on mahdollista muuttaa väriä kaksoisklikkaamalla värisymbolin päällä ja sen jälkeen valitsemalla haluamansa värin. Kuva 21. Muuttujan luokittelu. 6. Maakunnat tulisivat nyt näkyviin selitteeseen numerokoodeillaan (0 21), mutta niille voi kuitenkin antaa oikeat nimet kirjoittamalla ne Selite kohtaan (kuva 22). 01 = Uusimaa 12 = Pohjois-Karjala 02 = Varsinais-Suomi 13 = Keski-Suomi 04 = Satakunta 14 = Etelä-Pohjanmaa 05 = Kanta-Häme 15 = Pohjanmaa 06 = Pirkanmaa 16 = Keski-Pohjanmaa

18 18 07 = Päijät-Häme 17 = Pohjois-Pohjanmaa 08 = Kymenlaakso 18 = Kainuu 09 = Etelä-Karjala 19 = Lappi 10 = Etelä-Savo 21 = Ahvenanmaa 11= Pohjois-Savo 7. Lisäk- si listaukalim- Kuva 22. Selitteen muokkaaminen. kohdasta voidaan ottaa rasti pois, sillä se kuvastaa puuttuvia arvoja, joita ei tässä aineistossa ole. 8. Lopuksi painetaan OK painiketta, jolloin muutokset päivittyvät karttanäkymään (kuva 23). sen masta Kuva 23. Kartta, jossa kunnat on luokiteltu maakunnittain.

19 Kvantitatiivinen teemakartta Koropleettiteemakartta Tässä esimerkissä luodaan kuntapohjainen koropleettiteemakartta työttömyysasteesta Suomessa vuonna Avataan kunnat2011.shp taso QGIS:llä. 2. Teemakartan tekeminen aloitetaan klikkaamalla hiiren Kuva 24. Koropleettiteemakartan muodostaminen. oikealla painikkeella kunnat2011.shp - tasoa ja valitsemalla Ominaisuudet. 3. Tällöin avautuvasta Tason ominaisuudet ikkunasta valitaan vasemman reunan listasta Tyylit, jolloin päästään määrittelemään teemakartan tyyppi. 4. Valitaan yläreunan alasvetovalikosta tyyliksi Porrastettu ja sen jälkeen Sarake kohdasta muuttujaksi TYOTPR2010 (kuva 24). 5. Seuraavaksi on aika luokitella kartta. Luokittelu tapahtuu Tason ominaisuudet ikkunan Tyyli valikosta löytyvästä Tila painikkeesta. Vaihtoehtoina ovat tasavälinen, kvantiili, luonnolliset katkot (Jenks), keskihajonta ja somat katkot. Oletusarvona QGIS käyttää tasavälistä luokittelua (kuva 25). Kuva 25. Luokittelutavan ja luokkien määrän valinta. 6. Valitaan tasavälinen luokittelu ja painetaan Luokittele painiketta, jolloin koropleettikartta muodostuu karttatasolle. 7. Koska työttömyysaineistossa 0-arvot ovat puuttuvia tietoja, kannattaa luokkia asettaa kuusi, jolloin ensimmäinen luokka sisältää 0-arvot. Nollaluokan voi asettaa väriltään muista luokista poik-

20 20 keavaksi (Antikainen & Kortsalo 2012:43). Eli Tason ominaisuudet Tyyli Luokat ja asetetaan luokkien määräksi kuusi (kuva 25). 8. Nollaluokan lisääminen sekoittaa kuitenkin tasavälisen luokittelun, joten luokkarajat on hyvä asettaa tässä tapauksessa manuaalisesti, Tason ominaisuudet ikkunan Tyyli valikosta löytyvästä luokkalistasta. 9. Luokkarajat asetetaan kaksoisklikkaamalla Arvot sarakkeen alapuolella olevia luokkia yksitellen, jolloin avautuu Syötä luokka rajat ikkuna (kuva 26). 10. Nyt luokittelu vastaa viiden Kuva 26. Luokkarajojen asettaminen manuaalisesti. luokan tasavälistä luokittelua, mutta siinä 0-arvoille on oma luokkansa mukana. OK painiketta painamalla luokittelu päivittyy karttaan. Edellä mainittujen asetusten jälkeen kartta on periaatteessa valmis, mutta varsinkin luokkarajojen desimaalitarkkuutta ja luokkien väriskaalaa on hyvä muokata, jotta karttaesityksestä tulee selkeämpi. 1. Tyyli valikosta löytyvällä Tarkkuus painikkeella voidaan valita selitteessä näkyvä desimaalitarkkuus. Tässä tapauksessa esimerkiksi yksi desimaali on hyvä vaihtoehto. 2. Myös Tyyli valikosta löytyvällä Väritys alasvetovalikolla voidaan valita karttaesityksessä käytettävä väriskaala. Värit voidaan asettaa myös manuaalisesti kaksoisklikkaamalla Symboli sarakkeesta löytyviä värejä. 3. Tyyli valikosta löytyvästä Selite sarakkeesta voidaan manuaalisesti muuttaa karttaesityksen selitteeseen tulevia arvoja. Esimerkiksi 0-arvot voidaan nimetä Puuttuva arvo nimellä. Kolme edellä mainittua karttaesityksen viimeistelyyn liittyvää asetusvalikkoa ovat korostettuina kuvassa 27.

21 21 Kuva 27. Koropleettikartan viimeistely. Valmis koropleettiteemakartta voisi näyttää esimerkiksi kuvan 28 kaltaiselta. Karttaan on lisätty tulosteen muodostajassa (ks. kohta 3.2.) selite, mittakaava, otsikko, pohjoisnuoli ja copyrighttekstit. Kuva 28. Valmis koropleettiteemakartta Kvantitatiivinen teemakartta Symboliteemakartta Tässä esimerkissä luodaan symboliteemakartta yhdestä muuttujasta Lapin kuntakarttapohjalle. Kartta esittää vapaa-ajan rakennusten määrää kunnittain. 1. Avataan lappi.shp taso QGIS:iin. 2. Teemakartan tekeminen aloitetaan klikkaamalla hiiren oikealla näppäimellä lisätyn tason nimen päällä ja valitsemalla Ominaisuudet.

22 22 3. Avautuvasta Tason ominaisuudet valikosta valitaan Kaaviot välilehti, jossa tulee laittaa rasti Näytä kaaviot kohtaan (kuva 29). 4. Tämän jälkeen valitaan kaaviotyypiksi Piirakkakuvio. 5. Poistetaan rasti Kiinteä koko - kohdasta, jotta kuvioiden koot vaihtelevat vapaa-ajan rakennusten lukumäärän mukaan. Kuva 29. Kaaviot - välilehti. 6. Valitaan Ominaisuustieto sarakkeeseen VapRaklkm. Ominaisuustieto sarakkeen oikealla puolella ovat valikot, joista muutetaan symbolien kokoa ja mittakaavaa (kuva 30). Tässä kartassa esimerkiksi koko 30 toimii hyvin. 7. Poistetaan rasti Kasvata pienten kaavioiden kokoa - kohdasta.

23 23 Kuva 30. Symbolin ominaisuustiedon valinta ja kokoasetukset. 8. Lisätään Ominaisuustiedot listasta VapRaklkm kaksoisklikkaamalla Käyttötarkoitukseensa sidotut ominaisuustiedot listaan (kuva 31). Kuva 31. Ominaisuustietojen lisääminen. 9. Painetaan OK painiketta ja ympyräteemakartta ilmestyy karttanäkymään. Symbolien kokoa ja värejä kannattaa muuttaa paremmin sopiviksi. Värien vaihtaminen onnistuu Kaaviot välilehden Käyttötarkoitukseensa sidotut ominaisuustiedot listasta. 10. Mikäli ympyrät eivät asetu karttaan hyvin, voi niiden sijaintia muuttaa Kaaviot välilehden Sijainti valikosta. Sijoittaminen kohdan Pisteen päälle toimii Lapin kuntien kanssa paremmin kuin alkuperäinen Pisteen ympäri - valinta (kuva 32). Kuva 32. Ympyräsymbolien sijainnin vaihtaminen.

24 24 HUOM! Karttaesityksen viimeistely tulostuksen muodostajassa ei onnistu täysin, sillä ilman lisäosien (pluginien) lataamista QGIS ei osaa luoda oikeanlaista selitettä symbolikartalle. QGIS versiolle ei ollut vielä tehty kyseistä lisäosaa, joten symboliteemakartan tekeminen loppuun saakka ei toistaiseksi onnistu Excel-aineiston avaaminen QGIS:iin ei voi suoraan avata Excel - taulukoita, sillä se ei tue *.xls tai vastaavia tiedostomuotoja. Mikäli Excelillä luotu taulukko kuitenkin halutaan avata, tulee se tallentaa ensin *.csv muotoon, jolloin QGIS tunnistaa sen. Tämän lisäksi on luotava ohjaustiedosto, jossa määritetään *.csv tiedoston muuttujien tyypit. Ilman ohjaustiedostoa QGIS tulkitsee kenttien sisältävän vain merkkijonoja, jolloin esimerkiksi koropleettiteemakartan tekeminen ei onnistu (Gispo Oy 2013: 8) CVS tiedoston luominen 1. Avaa Rikokset_1000as.xls (tai mikä tahansa muu.xls päätteinen tiedosto) Microsoft Excelissä. 2. Valitse File Save As. 3. Valitse tiedoston tallentamispaikka. 4. Tiedoston nimen voi pitää samana tai halutessaan sitä voi myös muuttaa. 5. Valitse tiedostotyypiksi CVS (Comma delimited) (kuva 33). Kuva 33. Excel - taulukon tiedostotyypin muuttaminen.

25 Ohjaustiedoston luominen 1. Avaa Windowsista Muistio. 2. Kirjoita muistioon taulukossa käytettävät tiedostotyypit (kuva 34). Huom! Kyseiset tiedostotyypit sopivat esimerkin aineistolle eli niitä ei voi suoraan kopioida eri aineistoihin, vaan käytettävän aineiston tiedostotyypit on tiedettävä! Kuva 34. Ohjaustiedoston sisältämä tieto. 3. Tallenna muistio samalla nimellä kuin aikaisemmin luotu *.cvs tiedostokin, mutta tallennustyypiksi valitaan *.cvst. Valitse tallennuskansioksi sama kansio kuin *.cvs tiedostolla, jotta ohjaustiedosto toimii (kuva 35). Kuva 35. CVST tiedostoksi tallentaminen Taulukon avaaminen 1. Itse taulukon avaaminen onnistuu samoin kuin minkä tahansa muunkin aineiston avaaminen. Eli esimerkiksi Selain ikkunasta valitaan kansio, johon taulukko on tallennettu ja lisätään se Tasot valikkoon kaksoisklikkauksella (kuva 36). 2. Taulukon attribuutteja voidaan tarkastella painamalla hiiren oikealla näppäimellä taulukon nimen päältä ja valitsemalla Avaa attribuuttitaulu.

26 Taulukon liittäminen vektoriaineistoon Kuva 36. Luodun.cvs - tiedoston lisääminen karttatasolle. Taulukkotiedostosta ei itsessään voi tehdä karttaesitystä, vaan taulukkotieto on liitettävä ensin johonkin karttapohjaan attribuuttitiedoksi (Antikainen & Kortsalo 2012: 49). QGIS:ssä voidaan liittää paikkatietoaineistoihin erilaisia ominaisuustietoja. Nämä ominaisuustiedot voivat olla pilkulla eroteltuja tiedostoja tai tietokantojen tauluja (Gispo Oy 2013: 9). 1. Avataan kunnat.shp ja Rikokset_1000as.cvs. 2. Avataan kunnat.shp tason ominaisuudet klikkaamalla tason nimen päällä hiiren oikealla näppäimellä ja valitsemalla Ominaisuudet. 3. Valitse avautuvasta Tason ominaisuudet ikkunasta Yhdistymät välilehti (kuva 37). Kuva 37. Yhdistymät - välilehti. Kuva 38. Taulukkotiedon yhdistäminen vektoritasoon. 4. Lisätään kunnat.shp tasolle ominaisuustietoja valitsemalla Yhdistymät välilehdeltä, jolloin avautuu Lisää vektorien yhdistäminen ikkuna (kuva 38). 5. Kyseisessä ikkunassa valitaan Yhdistä taso - kohtaan Rikokset_1000as eli se tieto, joka halutaan liittää kunnat.shp tasoon. 6. Liittämiskenttä ja Kohdekenttä valikkoihin täytyy laittaa toisiaan vastaavat attribuuttitiedot. Tällä aineistolla varminta on käyttää kuntakoodeja (kuntatunnus) yhdistämisperusteena. Eli laitetaan liittämiskenttään Kuntatunnus ja kohdekenttään KUNTAKOODI.

27 27 Vaikka näiden attribuuttitietojen nimet ovatkin hieman erilaiset, niin ovat ne kuitenkin täysin toisiinsa verrattavissa olevia tietoja ominaisuuksiltaan. 7. Painetaan OK painiketta, jolloin Yhdistymät välilehdelle ilmestyy tiedot onnistuneesta liitoksesta. 8. Suljetaan Tason ominaisuudet ikkuna painamalla OK painiketta. Nyt kunnat.shp tason attribuuttitaulukossa ovat myös rikostiedot kunnittain lajiteltuna ja niitä voidaan käyttää esimerkiksi teemakarttojen tekemisessä. 5. Tietokantakyselyt Kuva 39. Ominaisuustietojen valitseminen lausekkeen avulla. Osajoukkojen poimiminen aineistosta erityyppisillä kriteereillä on eräs yleisimmistä operaatioista, joita paikkatietietoaineistojen kanssa työskennellessä joutuu tekemään. Osajoukkoja voidaan poimia attribuuttiperusteisesti tai spatiaalisesti. Attribuuttikyselyt koostuvat erilaisista loogisista ehtolausekkeista, joita kohdistetaan aineiston attribuuttisarakkeisiin. Spatiaalisilla kyselyillä puolestaan voidaan valita aineistosta osajoukkoja havaintoyksikköjen sijaintiin perustuen (Antikainen & Kortsalo 2012:53 58). Seuraavat esimerkit on tehty pääasiallisesti Antikaisen ja Kortsalon (2012) opetusmonisteen perusteella, mutta lisäksi tekemisessä on käytetty QGIS ohjetta (QGIS User Guide, Release 2.6: 2015) tietokantakyselyiden toteuttamiseen Yhden muuttujan attribuuttikyselyt Valitaan kunnat.shp - tasolta kaikki yli asukkaan kunnat. 1. Avataan kunnat.shp - taso QGIS:iin. 2. Avataan tason attribuuttitaulukko painamalla hiiren oikealla painikkeella tason nimen päältä ja valitsemalla avautuvasta valikosta Avaa attribuuttitaulu. 3. Valitaan attribuuttitaulukosta Valitse ominaisuudet käyttämällä lauseketta (kuva 39). 4. Valitaan avautuneesta ikkunasta Tiedot ja arvot v2010, joka tarkoittaa vuoden 2010 kuntien väkilukua ja kaksoisklikataan se Lauseke tauluun (kuva 40). 5. Valitaan Operaattorit > ja lisätään sekin kaksoisklikkauksella Lauseke tauluun.

28 28 6. Lisätään lausekkeeseen vielä haluttu lukuarvo eli , joka tulee kirjoittaa ilman välejä, jotta lauseke toimii. Valmiin lausekkeen tulisi olla v2010 > Painetaan Valitse, jolloin valintakriteerit täyttävät alueet tulevat valituiksi karttanäkymään ja attribuuttitaulukkoon (kuva 41). Kuva 40. Lausekkeen muodostaminen. Kuva 41. Lausekkeella valitut kunnat karttanäkymässä ja attribuuttitaulussa.

29 29 Attribuuttinäkymään saa valittua näkyviksi myös pelkästään valitut kohteet (rivit). Valitsemalla Näytä valitut ominaisuudet taulukon vasemmasta alareunasta (kuva 42). Tehdyt valinnat voidaan poistaa attribuuttitaulukon Poista valinnat painikkeella, joka löytyy myös päänäytön työkaluvalikosta. Toinen keino on käyttää näppäinyhdistelmää Ctrl + U. Kuva 42. Valitut ominaisuudet attribuuttitaulukossa Useamman muuttujan attribuuttikyselyt Attribuuttikyselyitä voidaan tehdä myös useamman kuin yhden kriteerin perusteella. Seuraavassa esimerkissä valitaan kaikki Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvat alle 5000 asukkaan kunnat. 1. Avataan kunnat.shp taso QGIS:iin. 2. Avataan attribuuttitaulukko, josta valitaan Valitse ominaisuudet käyttämällä lauseketta. 3. Muodostetaan ensin maakuntaa koskeva valintaehto valitsemalla Tiedot ja arvot listalta MAAKUNTA. Kyseisen muuttujan arvot saadaan näkyviin painamalla Lataa arvot kohdasta kaikki yksilöllisiä (kuva 43). Nyt näkyviin tulevasta listasta voidaan valita Pohjois- Pohjanmaan maakuntaa tarkoittava maakuntakoodi 17. Huomaa, että maakuntakoodissa tulee olla merkit ympärillä, jotta lauseke toimii. Lauseke on siis tässä vaiheessa MAAKUNTA = Kysely ei kuitenkaan vielä ole valmis, vaan lausekkeeseen tulee lisätä asukaslukua koskeva kriteeri. Koska sekä maakunta- että asukaslukukriteerin tulee olla voimassa samanaikaisesti, valitaan Operaattorit listalta AND. Kuva 43. Maakunta - muuttujan yksilölliset arvot.

30 30 5. AND-operaattorin perään laaditaan edellisen esimerkin mukaan väkilukua koskeva kriteeri, jolloin lauseke on valmis (kuva 44). 6. Painetaan Valitse, jolloin valintakriteerit täyttävät kunnat tulevat näkyviin karttatasolle ja attribuuttitauluun (kuva 45). Kuva 44. Valmis lauseke, jossa huomioituna maakunta ja väkiluku. Kuva 45. Lausekkeen avulla valitut kunnat attribuuttitaulukossa ja karttanäkymässä Spatiaaliset kyselyt Valitaan rakennukset_linnanmaa.shp tasolta ne rakennukset, joiden läpi tiet_linnanmaa.shp - tason tiet on merkitty kulkevan. 1. Lisätään kyseiset tasot QGIS:iin. 2. Valitaan perusvalikosta Vektori Tutkimustyökalut Valitse sijainnilla, jota painamalla aukeaa Valitse sijainnilla ikkuna. 3. Valitaan kohteeksi rakennukset_linnanmaa ja joka leikkaa kohteet kohtaan valitaan tiet_linnanmaa. Rasti asetetaan Ota mukaan syötettävät ominaisuudet, jotka leikkaavat valin-

31 31 nan ominaisuuksia kohtaan. Alimmasta valikosta voidaan valita luodaanko uusi valinta vai lisätäänkö tietoja esimerkiksi edelliseen valintaan. Tässä tapauksessa siinä voi antaa olla Luodaan uutta valintaa (kuva 46). Kuva 46. Valitse sijainnilla - ikkunaan tehtävät muutokset. Edellinen esimerkki on melko hyödytön siinä mielessä, että tiet harvemmin leikkaavat rakennuksia, mutta pienellä lisällä siitä saa huomattavasti hyödyllisemmän. Seuraavassa esimerkissä valitaan rakennukset_linnanmaa tasolta ne rakennukset, jotka ovat korkeintaan 20 metrin etäisyydellä tiet_linnanmaa tason kohteista. 1. Avataan edellä mainitut tasot QGIS:iin. 2. Jotta tiet_linnanmaa tason etäisyys voidaan ottaa huomioon, on tasolle luotava 20 metrin bufferivyöhykkeet valitsemalla Vektori Geoprosessoinnin työkalut Puskuri(t) 3. Avautuvaan ikkunaan tulee syötettäväksi vektoritiedostoksi valita tiet_linnanmaa ja käytä vain valittuja kohteita kohdasta voidaan ottaa rasti pois. Kuva 47. Puskurivyöhykkeen (bufferin) muodostaminen.

32 32 Puskuri etäisyys kohta tulee olla valittuna ja sen kenttään syötetään luku 20 (kuva 47). Tulostettava shapefile tiedosto tilaan valitaan muodostuvan shapefilen tallennuspaikka. Lisää tulokset karttapohjalle kohdassa on hyvä olla rasti valmiina, jotta muodostuvaa tiedostoa ei tarvitse erikseen avata karttatasolle. 4. Painetaan OK, jolloin uusi bufferitaso ilmestyy Tasot valikkoon ja karttanäkymään. 5. Avataan ylävalikosta Vektori Tutkimustyökalut Valitse sijainnilla. 6. Valitse kohteet kohtaan valitaan rakennukset_linnanmaa ja joka leikkaa kohteet - kohtaan valitaan luotu ja kartalle lisätty bufferitaso. Tässä tapauksessa rastin voi asettaa kohtaan Ota mukaan syötettävät ominaisuudet, jotka koskettavat valinnan ominaisuuksia, jolloin enintään 20 metrin etäisyydellä tiestöstä olevat rakennukset tulevat valituiksi (kuva 48). Kuva 48. Valitse sijainnilla ikkunaan tehtävät valinnat. 7. Painetaan OK ja suljetaan ikkuna, jolloin valitut rakennukset tulevat näkyviin karttatasolle ja rakennukset_linnanmaa tason attribuuttitaulukkoon. 6. Georeferointi Georeferoinnilla tarkoitetaan rasterimuotoisen karttakuvan, esimerkiksi skannatun karttalehden tai ilmakuvan, kiinnittämistä johonkin tunnettuun koordinaattijärjestelmään. Georeferointi mahdollistaa karttakuvan käytön osana paikkatietoaineistoja, koska kyseisen toimenpiteen avulla karttakuva pystytään sijoittamaan oikeaan paikkaan maapallon pinnalla (Antikainen & Kortsalo 2012: 78). Seuraava esimerkki on tehty Antikaisen ja Kortsalon (2012) opetusmonisteen georeferointiohjeen ja

33 33 QGIS Tutorials and Tips ( internet-sivuston georeferointiohjeistuksen perusteella. Esimerkissä georeferoidaan peruskarttalehti R4414:sta skannattu osa ja kiinnitetään se EUREF-FIN koordinaattijärjestelmään. 1. Georeferointi aloitetaan QGIS:ssä avaamalla Rasteri Georeferoija Georeferoija (kuva 49). Tämä Kuva 49. Georeferoinnin aloitus. valinta avaa Georeferointi ikkunan. 2. Georeferointi ikkunaan avataan rasteriaineisto painamalla Avaa Rasteri pikanäppäintä vasemmasta yläreunasta ja valitsemalla avattava rasteritiedosto. 3. Rasteritiedoston valitsemisen jälkeen avautuu Koordinaattijärjestelmän valitsija ikkuna, johon määritetään georeferoinnissa käytettävä koordinaattijärjestelmä. Tässä tapauksessa valitaan ETRS89/ETRS-TM35FIN. Haluamansa koordinaattijärjestelmän voi etsiä käyttämällä Suodatin hakutoimintoa (kuva 50). OK painiketta painamalla valittu karttakuva avautuu Georeferointi ikkunaan.

34 34 Kuva 50. Georeferoitavan aineiston koordinaattijärjestelmän määrittäminen. 4. Tämän jälkeen painetaan Lisää piste pikanäppäintä, jolloin hiiren kursori muuttuu ristiksi, jolla voidaan osoittaa kiinnityspisteiden paikat. Kiinnityspisteet valitaan etsimällä karttalehdeltä tunnettuja sijaintipisteitä, eli käytännössä karttaan merkittyjen koordinaattilukujen risteyskohtia. Kun sopiva kiinnityspiste on valittu, painetaan hiiren kursorilla sen päältä, jolloin aukeaa Syötä koordinaatit ikkuna. Tähän ikkunaan syötetään X/Itä koordinaatiksi kartan yläreunasta löytyvä luku ja Y/Pohjoinen koordinaatiksi kartan vasemmalta reunalta löytyvä luku. Tässä toimenpiteessä kannattaa käyttää Georeferointi ikkunan zoomaustyökaluja apuna. Kun koordinaatit on asetettu, painetaan OK painiketta (kuva 51). HUOM! Koordinaattijärjestelmän mittayksikkönä on metri, joten koordinaattilukematkin on annettava metreinä! Eli lisätään kartasta luettuihin lukuihin vielä kolme nollaa perään.

35 35 Kuva 51. Koordinaattipisteiden syöttäminen. 5. Asetettu kiinnityspiste näkyy kartalla punaisena ympyränä ja Georeferointi ikkunan alareunan GCP tauluun tulee myös tiedot asetetusta pisteestä (kuva 52). Kuva 52. Asetetun koordinaattipisteen tiedot. 6. Edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti lisätään vähintään 3-4 kiinnityspistettä, jotka kannattaa sijoittaa mahdollisimman hajalleen karttakuvan alueelle, koska tällöin georeferointi onnistuu parhaiten. 7. Kun riittävä määrä kiinnityspisteitä on lisätty, painetaan Muunnos asetukset pikanäppäintä, jolloin avautuu Muunnoksen asetukset ikkuna (kuva 53). 8. Muunnoksen tyypiksi voidaan valita tässä tapauksessa Thin plate spline ja uudelleenmuotoilun menetelmäksi Lineaarinen. Pakkaus kohtaan voidaan jättää NONE. Kuva 53. Muunnoksen asetukset - ikkuna.

36 36 9. Tulosrasteri kohtaan valitaan rasterin tallennuspaikka ja nimetään se. Tiedostomuotona on oltava GeoTIFF. 10. Kohteen SRS kohtaan valitaan sama koordinaattijärjestelmä kuin kohdassa 3. asetettiin karttakuvalle (ETRS89/ETRS-TM35FIN). 11. Muut kohdat voidaan jättää tyhjiksi, mutta asetetaan rasti lataa QGISiin kun valmis - kohtaan, jotta georeferoitua karttaa ei tarvitse avata erikseen. Tämän jälkeen painetaan OK painiketta, jolloin GCP taulun residuaaliarvot muuttuvat mahdollisesti. 12. Residuaalien pitäisi olla mahdollisimman lähellä nollaa, jotta georeferointi onnistuu parhaimmalla mahdollisella tavalla. Mikäli residuaalien arvot kuitenkin poikkeavat nollasta huomattavasti, voidaan kohdassa 8 mainittua muunnoksen tyyppiä ja uudelleenmuotoilun menetelmää muokata paremmin kyseiselle tapaukselle sopivaksi. 13. Painetaan Aloita georeferointi pikanäppäintä. Kun georeferointi on valmis, avautuu QGIS:in karttanäkymään georeferoitu karttataso. Tässä vaiheessa Georeferointi ikkunan voi sulkea. 14. Kun hiiren kursoria liikutetaan georeferoidun tason päällä, myös koordinaattien pitäisi vaihtua QGIS:in Koordinaatti ikkunnassa (kuva 54). Kuva 54. Georeferoidun karttakuvan koordinaatit. 7. Lähteet Antikainen, H. & P. Kortsalo (2012). Johdatus ArcGIS 10 ohjelmiston käyttöön. Oulun yliopiston maantieteen laitoksen opetusmoniste no. 42. Gandhi, U. (2015). QGIS Tutorials and Tips. Performing table joins. <

37 37 Gandhi, U. (2015). QGIS Tutorials and Tips. Georeferencing basics. < Gispo Oy (2013) Teemakarttojen laatiminen Quantum Gis ohjelmistolla. < QGIS Project (2015). QGIS User Guide Release 2.6. <