MIKSi SAAMELAiSiLLE TULEE OLLA ERiTYiSiÄ PALVELUJA? Pohjoisen päihdetyö seminaari Inari 6.5.201 Lydia Heikkilä Tutkijatohtori Lapin yliopisto
MiKSi SAAMELAiSILLE TULEE OLLA ERiTYiSiÄ PALVELUJA? Mikä on erityistä? Kieli Kulttuuri/kulttuurisuus Paikka
Miksi saamelaisille tulee olla erityisiä palveluita? Hegemonistiset eli vallitsevat toimintamallit ja ajattelutavat (itsestäänselvyyksiksi muodostuneet) Yhteiskunnallisille järjestelmille ominaiset käytännöt (ajassa ja paikassa) normatiivinen perusta ja taustalla olevat ajattelutavat Asiat ratkaistaan ja järjestetään tarkoituksenmukaisesti (kulttuurinen tulkinta) Myös ongelmat määrittyvät sen kautta; riippuvaisia niistä määrittelyistä, mitä otetaan annettuina
Miksi? Saamelaisille? Miksi ei? Tasa-arvolähtöinen ajattelu pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin taustalla: samalaisia palveluja kaikille (oletus, että kaikkien tarpeet ovat samanlaisia) Vrt. Pohjois-Amerikassa, Englannissa lähtökohtana kulttuurisesti eriytyneet palvelut; segregoitunut palvelujärjestelmä, eritasoisia palveluja eri väestöryhmille Suomenruotsalaisilla omakieliset palvelut; Folhälsan, Kommunal- och Social Högskolan, Vrt. suomenruotsalaisia n. 280 000 300 000 ( 5 % maan väestöstä) Saamelaisia n. 10 000 (0,2 %)
Erityisiä palveluja? Kieli Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi (PL 17; 122) Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä (PL 6) Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla. Saamen kielilaki (1086/2003); saamelaisten kotiseutualue ja aluehallinnon viranomaiset
Normatiivinen perusta (jatk.) Laki lasten päivähoidosta (1338/1994) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998, 1186/1998) Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Sosiaalihuoltolaki (/2014) KASTE 2012-15 SaameKaste 2012-2015
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset International Covenant on Civil and Political Rights (ICCPR)- [KP-oikeudet] International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights (ICESCR) [TSS sopimus] EU Treaty of Accession, Additional Protocol Nr 3 ILO 169 (Indigenous and Tribal Peoples Convention) Pohjoismainen saamelaissopimus
Asiakaslähtöiset, laadukkaat palvelut - Kielen merkitys palvelutapahumassa, ammattitaito - Laadukkaan asiakaspalvelun lähtökohta on omakielisyys - Erityisesti kielelliseen vuorovaikutukseen perustuvat palvelut (mielenterveys, päihdehuolto, perhe- ym. terapiat ym. psykososiaaliset palvelut) - Tunnekysymys äidinkieli on tunteiden kieli; arkaluonteiset asiat - Pintasujuva kielitaito (Lindgren 2000) - Stigmatisaatio; koloniaalisten kehityspiirteiden (mahd.) vaikutukset yksilötasolla
Vaikuttavuus Evidence based knowledge:a vielä vähän - Møllersen, Snefrid 2008: Mental health services and treatment in Sámi and non- Sámi populations. Insitutt for Psykologi, Tromsø Universitet. Päihdetyössä asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutus tunnustetaan vaikuttavana tekijänä
Kulttuurisesti turvattu Kawa whakaruruhau Kultur trygghet An environment, which is safe for people; where there is no assault, challenge or denial of their identity, of who they are and what they need. It s about shared respect, shared meaning, shared knowledge and experience, of learning together with dignity, and truly listening. (Williams 1998).
Saamelaisten palvelukokemuksia Palvelujen saatavuus (38 % koki hyväksi) ja tyytyväisyys selvästi alempaa kuin keskimäärin Suomessa ja Lapissa (61 %) Saamenkieliset kokivat vaikeimmaksi Tulkin käytössä laatuongelmia Lähes puolet tyytymättömiä saamenkielisistä palveluista tiedottamiseen Internetin käyttö lähinnä pankkipalveluissa, ei toistaiseksi täydentävä vaihtoehto Siirtymä puhelinpalveluihin (Kela, TE) vaikeuttanut palvelua, pärjääminen edellyttää suomenkielen hyvää taitoa ja osaamista (Heikkilä ym. 2013)
Saamenkielisten palvelujen tilanne - Saamenkielisten sosiaali- ja tervyspalvelujen määrä vähenee, kun saamenkielistä henkilöstöä eläköityy. (Näkkäläjärvi 2008) - Utsjoellakaan ei ole riittävästi saamenkielisiä kieliympäristöjä. (Länsman & Tervaniemi 2012) - Pääkaupunkiseudulla palvelujen saatavuus satunnaista (Länsman 2008) - (
Saamelaisten lukumäärä ikäryhmittäin 2011 (Lähde Saamelaiskäräjät, Väestörekisterikeskus) 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Saamelaisalue Muu Suomi 0-10 11-17 v 18-24 v 25-34v 35-44 v 45-54 v 55-64 v 65-74 v 75-84 v 85 -
Arki on suurilta osin suomenkielistä Saamen kieli uhkaa kadota Suomen kaupungeissa. Kielen siirtäminen on vaikeaa täysin suomenkielisessä ympäristössä, selviää saamelaiskäräjien tilaamasta ja kielitutkija Laura Arolan kokoamasta selvityksestä. Tutkimustulokset ovat huolestuttavia. Äidinkielen tasoisen saamen kielen siirtäminen ei ole mahdollista kaupunkiympäristössä. Noin puolet niistä äidinkielisistä pohjoissaamelaisista, jotka ovat muuttaneet itse saamelaisalueelta kaupunkiin, on puhunut lapsilleen saamea. He eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä lasten kielitaitoon, eivätkä pidä sitä äidinkielen tasoisena. Lisäksi yksikään toisen sukupolven kaupunkisaamelainen ei ole puhunut lapsilleen saamea, ei ainakaan tämän selvityksen pohjalta. Yksikään inarin- tai kolttasaamelainen kaupunkilaisvanhempi ei selvityksen mukaan puhunut lapsilleen saamen kieltä Arola. (Arola 2014)
Kieliperustaiset erot Kieliperustaiset erot samansuuntaiset kuin palveluiden saatavuuskokemuksissa. Ilmiö ei yhtä suoraviivainen ja joitakin selviä poikkeuksiakin Arki- ja äidinkieleltään suomenkieliset olivat keskimääräistä tyytyväisempiä sekä sosiaali- että terveyspalveluihin kuin muut kieliryhmät. Sitä vastoin arki- ja äidinkieleltään kaksikieliset olivat selvästi tyytymättömämpiä sosiaalipalveluihin kuin muut Terveyspalvelutyytyväisyyden suhteen tilanne oli kuitenkin päinvastainen, ja kaksikieliset olivat hieman tyytyväisempiä terveyspalveluihin kuin saamenkieliset, jotka olivat selvästi muita vähemmän tyytyväisiä terveyspalveluihin.
Alkuperäiskansojen laaja-alainen hyvinvointikäsitys Sosiaali- ja terveyskysymykset, kieli, kulttuuri, identiteetti, elinkeinotoiminta, elämäntapa, yhteisöllisyys, vastavuoroisuus, perinteinen tietämys ja uskomukset, luontoympäristö, yhteisö Mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen (itsemääräämisoikeus) Oikeudenmukaisuus, tasa-arvon kokemus, osallisuus Henkinen hyvinvointi (syrjintä, osallisuus, purkamattomat kolonialistiset traumat ja kolonisaatiokehityksen aiheuttamat seuraukset henkilökohtaisella ja yhteisötasolla)
Kieli, kulttuuri, identiteetti ja hyvinvointi - Oikeus omaan kieleen on yksilön oikeus - Se on myös yhteisön voimavara - Äidinkieli vahvistaa ihmisen identiteettiä ja sidettä kulttuuriinsa. - Samalla se vahvistaa myös sosiaalisia suhteita ja yhteisöllisyyttä. - Identiteetin eheys on tärkeä hyvinvoinnin osatekijä, jonka merkitys korostuu vähemmistöjen kohdalla - (Lindgren 2001, Skutnabb-Kangas)
Monipuoliset kieliympäristöt tukevat elävää kaksikielisyyttä Hallinnon ja palvelutuotannon edustajat ovat avainasemassa niiden luomisessa Siten palveluilla on myös merkitystä kielen ja kulttuurin elävänä säilymisessä Miten palveĺut voivat paremmin tukea sitä, että saamelaiskulttuuri muodostuu saamelaisten yksilölliseksi ja yhteisölliseksi voimavaraksi? Miten kannattelevat yksilöiden ja perheiden mahdollisuuksia tehdä joustavia valintoja?
Kuvat: Nilla-Máhtte Magga 2010
Otsikko