Riitta Palonen-Munnukka Rakkautta, läheisyydestä suudelmiin Opas kehitysvammaisten seksuaalisuuden kohtaamiseen kehitysvammaisten parissa työskenteleville ammattilaisille ja omaisille
Olen kiitollinen Rinnekoti-Säätiön johtavalle psykologille Esa Chydeniukselle. Hän on toiminut työnohjaajan roolista käsin tiedon ja oivallusten antajana useiden vuosien ajan. Sen ansiosta ammatillinen identiteettini on kehittynyt ja tiedostan omat resurssini sekä rajat joiden, sisällä toimia. Kaunis kiitos tutkija Tuula Puraselle. Rakkautta, läheisyydestä suudelmiin Opas kehitysvammaisten seksuaalisuuden kohtaamiseen kehitysvammaisten parissa työskenteleville ammattilaisille ja omaisille Riitta Palonen-Munnukka Ulkoasu: Marja-Leena Huuskonen Kustantaja: Mediapinta, 2011 ISBN 978-952-235-370-2
SISÄLLYS JOHDANTO... 7 KYSYMYKSIÄ OHJAAJILTA... 9 SEKSUAALITERVEYDEN KÄSITTEITÄ... 11 AMMATILLINEN SEKSUAALIKASVATUS... 16 Seksuaaliopetus... 17 SEKSUAALIOPETUKSEN TAVOITTEITA... 20 Seksuaalineuvonta... 21 Seksuaalivalistus... 24 SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEN EDUT... 25 SEKSUAALISUUS JOKA TULEE YLLÄTTÄEN... 27 SEKSUAALISUUDEN MERKITYS... 29 Elämän ja kuoleman tanssi... 30 Rakkaus on vapaata... 30 Elämää luova energia... 31 Miehenä ja naisena... 32 SEKSUAALISUUS JA ELÄMÄNLAATU... 34 ERIKOISOMINAISUUS LAPSESSA... 37 AUTISMI JA SEKSUAALISUUS... 45 HOMO- JA BISEKSUAALISUUS... 48 TRANSVESTISMI... 51 AVOLIITTO VAI AVIOLIITTO... 53 MONIKULTTUURISUUS... 56 KIINNOSTUS SEKSUAALISUUTEEN HERÄÄ... 57 KIINNOSTUKSEN KOHTEET... 60 MITÄ NIILLE RAKKAUDESTA PUHUU... 62 HENKILÖKOHTAINEN HYGIENIA... 65 MILLÄ PORTAALLA?... 67 SEKSUAALINEN KALTOINKOHTELU... 77 KALTOINKOHTELUN SEURAUKSET... 80 TURVATAITOKASVATUS... 84 KUULLUKSI TULEMINEN... 88 MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT... 91 5
SEKSUAALITERVEYSKASVATUSKURSSI... 96 IKUISIA LAPSIA?... 102 APUVÄLINEET JA SINKKUSEKSI... 104 OMAN SEKSUAALISUUDEN KOHTAAMINEN... 106 AMMATILLINEN VUOROVAIKUTUS... 109 SEKSUAALISUUS HAASTAA TYÖNTEKIJÄN... 113 MILLAISESSA TYÖYHTEISÖSSÄ VOIMME JAKSAA?... 115 TYÖHYVINVOINTIA JOHTAMISEN AVULLA... 117 TYÖNOHJAUS ITSENSÄ TARKASTELUA TYÖNTEKIJÄNÄ... 119 RATKAISUKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA... 122 MITEN RATKAISUKESKEINEN MENETELMÄ TOIMII... 125 LOPUKSI... 128 Seksi... 129 LÄHTEET... 130 6
JOHDANTO Ihmisen persoonallisuudessa älykkyys on vain osa kokonaisuutta. Kasvatus, elämänkokemukset, oppiminen ja elinympäristö vaikuttavat kehitykseen ja siihen, millaiseksi ihmisiksi kasvamme. Kehitysvamma ei ole sairaus. Se on vaurio tai vamma joka haittaa jokapäiväistä selviytymistä sitä vähemmän, mitä paremmin yhteiskunta on suunniteltu meille kaikille. Riitta Palonen-Munnukka on tehnyt useamman vuoden ajan seksuaaliterveyskasvatussuunnitelmia kehitysvammaisille asiakkaille. Hän on käynyt kouluttamassa henkilökuntaa useilla paikkakunnilla ympäri Suomea, puhunut vanhempainilloissa ja pitänyt seksuaaliterveyskasvatuskursseja kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille. Nykyään kehitysvammaisten kanssa työtä tekevät henkilöt työskentelevät asuntoloissa hyvin lähellä asiakasta. Kokonaisvaltainen palvelu ja tuki vaatii ohjaajilta omankin seksuaalihistorian läpikäymistä. Vasta viime vuosina kehitysvammaisten seksuaalisuudesta on alettua puhua, se on ollut tabu ja on osin vieläkin. Kehitysvammaisen lapsen tulisi saada tietoa seksuaalisuudesta vanhemmiltaan. Se on tärkeä osa yksilön identiteetin rakentumista kohti täyspainoista aikuisuutta. Kehitysvammainen on tukipalvelujärjestelmän asiakas ja monesti hänen seksuaalisuuttaan normittavat omat vanhemmat ja eri ammattilaiset. Jokaisen ammattilaisen ja vanhemman tulisi tehdä matka omaan seksuaalisuuteensa ja miettiä, kenen seksuaalisuudesta on kysymys. Kehitysvammaisilla 7
ihmisillä on ikioma aikuisen ihmisen elämä, johon kuuluvat normaalit riskit. Ymmärrysvammansa takia syy-seuraussuhteiden käsittäminen on kehitysvammaisille vaikeaa. Tämän vuoksi opastus ja ohjaus on välttämätöntä. 8
KYSYMYKSIÄ OHJAAJILTA Apuvälineiden käyttöön liittyvät asiat. Mistä neuvontaa saa, ja onko velvoitetta kertoa omaisille, vai voiko vedota vaitiolovelvollisuuteen? Kehitysvammaisella miehellä on halu pukeutua naiseksi. Miten ohjaajat tukevat asiaa? Eettisyys, yksityisyys on herättänyt paljon kysymyksiä mm. epilepsiaa sairastavien asiakkaiden kohdalla. Ohjaajien on pakko kiertää asunnoissa säännöllisin välein. Voidaanko asia ottaa puheeksi asiakkaan kanssa? Kuinka menetellään kun asiakas on ihastunut miesohjaajaan, ja puhuu miesohjaajalle alastomuudesta? Miten voidaan puuttua miehen itsetyydytykseen yleisessä tilassa? Miten rohkaista nuorta naista puhumaan tunteistaan? Miten ohjaaja voi puuttua kehitysvammaisten pariskunnan seksielämään, kun mies on viriili ja nainen ei halua seksiä? Mitä teemme kun mieshenkilö käy WC:ssä masturboimassa ja kertoo ohjaajille tapahtuman jälkeen tuntemuksistaan? Miten suhtaudutaan iäkkään, muistisairaan kehitysvammaisen miehen lähentely-yrityksiin? Miten voidaan opettaa nuorta kehitysvammaista miestä saattamaan masturbointi loppuun saakka? Miten voisimme auttaa autistisia ihmisiä ilmaisemaan seksuaalisuuttaan? Kuinka tukea kehitysvammaisten ihmisten seurustelusuhteita? Miten saadaan asiakas ymmärtämään ystävyssuhteen ja seurustelusuhteen ero? Voiko seurustella samaan aikaan useamman naisen kanssa? Kuinka suhtautua asiakkaan ihastuessa henkilökuntaan? Kuinka asiaa tulisi käsitellä? Kuinka otamme työntekijöinä seksuaalisuuden puheeksi omaisten ja läheisten kanssa, kun läheisis- 9
sä on eri ikäisiä ja eri sukupolviin kuuluvia ihmisiä? Onko kehitysvammaisella oikeus yksityisyyteen koskien omaa seksuaalisuuttaan, vai säätelevätkö läheiset sitäkin? Kuka päättää? Missä kulkee raja ohjaajan työnkuvassa koskien seksuaalineuvontaa asiakkaille? Mikä on henkilökunnan turva? Omaisia mietityttää, onko näistä asioista puhuminen tarpeen kehitysvammaiselle nuorelle naiselle. Niistä puhuminen voi johtaa seksuaalisiin kokeiluihin. Mitä teemme, kun asiakas etsii mieskaveria netistä? Missä menee ylisuojelevaisuuden raja? Mitä vastata, kun asiakas kertoo haluavansa lapsen? 10
SEKSUAALITERVEYDEN KÄSITTEITÄ Väestöliiton seksuaaliterveyspoliittisessa ohjelmassa 2006 kerrotaan uusista seksuaaliterveyden käsitteistä. Ne eivät ole vielä kielenkäytössä kovin vakiintuneessa asemassa. SEKSUAALISUUS on ihmisenä olemisen keskeinen ominaisuus koko elämän ajan. Se sisältää seksuaalisen kehityksen, biologisen sukupuolen, sosiaalisen sukupuoli-identiteetin ja sen mukaisen roolin, seksuaalisen suuntautumisen, eroottisen mielenkiinnon, nautinnon ja intiimiyden sekä suvun jatkamisen. Seksuaalisuus koetaan ja voidaan ilmaista monin eri tavoin: ajatuksin, fantasioin, haluin, uskomuksin, asentein ja arvoin, käyttäytymiseen rooleissa sekä pari- ja ihmissuhteissa. Vaikka kaikki nämä ulottuvuudet voivat liittyä seksuaalisuuteen, niitä kaikkia ei aina koeta ja ilmaista. Seksuaalisuuteen ja sen ilmaisuun vaikuttaa biologisten, psykologisten, sosiaalisten, taloudellisten, poliittisten, kulttuuristen, eettisten, oikeudellisten, historiallisten ja uskonnollisten sekä henkisten tekijöiden vuorovaikutus (WHO 2004). SEKSI on seksuaalisuuden ilmaisemista käyttäytymisen ja toiminnan kautta sekä tuntein ja ajatuksin. Seksuaalinen toiminta voi olla oman seksuaalisuuden esille tuomista, kontaktien hakemista, seksuaalisen nautinnon tavoittelua ja kokemista yksin, seksuaalista kanssakäymistä partnerin kanssa tai lisääntymisyritystä (Väestöliiton oma määritelmä). 11
TURVASEKSI tarkoittaa sellaista seksin harjoittamista, jossa haitallisten seurausten, kuten suunnittelemattoman raskauden tai sukupuolitaudin mahdollisuus on minimoitu. Turvaseksin harjoittaminen edellyttää molemmilta tarpeeksi tietoa, valmiuksia kommunikaatioon ja vaikuttamiseen sekä välineitä ja taitoa käyttää niitä turvaseksin toteuttamiseksi. Turvaseksi voi olla myös pidättäytymistä genitaalisesta seksistä partnerin kanssa tai seksin harjoittamista itsetyydytyksellä. Yhteiskunnallisella tasolla turvaseksi tarkoittaa mahdollisuuksien luomista turvalliseen seksiin tarjoamalla tietoa ja seksuaaliterveyspalveluja. SEKSOLOGIA tarkoittaa seksuaalisuuteen liittyvien ilmentymien poikkitieteellistä tutkimusta ja niihin liittyvää ammatillista toimintaa, joka perustuu systemaattiseen, tieteellisesti tutkittuun tietoon. SEKSUAALITERVEYS on (WHO:n vuoden 2002 määritelmän mukaisesti) seksuaalisuuteen liittyvää fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila; ei pelkästään sairauden, toimintahäiriön tai raihnaisuuden poissaoloa. Voidaan siis sanoa, että seksuaaliterveys käsittää kaikkea seksuaaliseen kehitykseen, sukupuolielämään ja sukupuolielimiin liittyvää. Hyvä seksuaaliterveys edellyttää positiivista ja kunnioitettavaa näkökulmaa seksuaalisuuteen ja seksuaalisiin suhteisiin, samoin kuin halutessaan mahdollisuuden nautinnollisiin ja turvallisiin seksuaalisiin kokemuksiin vapaana pakottamisesta, riistosta ja väkivallasta. Jotta hyvä seksuaaliterveys voidaan saavuttaa ja ylläpitää, kaikkien ihmisten seksuaalioikeuksia tulee kunnioittaa, suojella sekä saattaa ne voimaan. Seksuaalisuus on nimenomaan oikeus. Seksuaalioikeudet ovat perustavaa laatua olevia ja yleismaailmallisia ihmisoikeuksia (WAS, World Association of Sexology 1999 Hongkong). Näihin oikeuksiin kuuluvat: 12
1. Oikeus seksuaaliseen vapauteen. Seksuaalinen vapaus sisältää yksilöiden mahdollisuuden ilmaista seksuaalisia taipumuksiaan täydesti. Se sulkee kuitenkin pois seksuaalisen väkivallan, hyväksikäytön ja riiston elämän jokaisena hetkenä ja kaikissa tilanteissa. 2. Oikeus seksuaaliseen itsemääräämiseen, seksuaaliseen loukkaamattomuuteen ja fyysiseen turvallisuuteen. Tämä oikeus sisältää kyvyn tehdä itsenäisiä päätöksiä omasta seksuaalielämästä oman henkilökohtaisen ja yhteisön etiikan mukaisesti. Siihen sisältyy myös oman kehomme hallinta ja nautinto vapaana kidutuksesta, silpomisesta ja mistä hyvänsä väkivallasta. 3. Oikeus seksuaaliseen yksityisyyteen. Tähän sisältyy oikeus tehdä yksilöllisiä päätöksiä ja käyttäytyä yksilöllisesti läheisissä suhteissa silloin, kun se ei loukkaa muiden seksuaalisia oikeuksia. 4. Oikeus seksuaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tämä tarkoittaa vapautta kaikesta syrjinnästä riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, iästä, rodusta, sosiaaliluokasta, uskonnosta ja fyysisestä tai psyykkisestä vammaisuudesta. 5. Oikeus seksuaaliseen mielihyvään. Seksuaalinen mielihyvä, mukaan lukien autoerotiikka (itsetyydytys), on fyysisen, psyykkisen, älyllisen ja henkisen hyvinvoinnin lähde. 6. Oikeus seksuaalisten tunteiden ilmaisuun. Seksuaalinen ilmaisu on enemmän kuin eroottista mielihyvää ja seksuaalista toimintaa. Yksilöillä on oikeus ilmaista seksuaalisuuttaan kommunikoimalla, koskettamalla, ilmaisemalla tunteita ja rakastamalla. 7. Oikeus vapaaseen seksuaaliseen liittymiseen. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta mennä naimisiin tai olla menemättä, 13
mahdollisuutta erota ja mahdollisuutta solmia muunlaisia vastuullisia seksuaalisia liittoja. 8. Oikeus tehdä vapaita ja vastuullisia ehkäisyvalintoja. Tämä sisältää oikeuden päättää siitä, hankkiiko lapsia vaiko ei, päättää lasten lukumäärästä ja ajoituksesta sekä oikeuden kattaviin syntyvyyden säännöstelykeinoihin. 9. Oikeus tieteellisesti tutkittuun seksuaalisuutta koskevaan tietoon. Tämä oikeus sisältää periaatteen, että seksuaalitiedot tuotetaan riippumattoman ja tieteellisen eettisen tutkimusprosessin avulla, ja että tätä tietoa jaetaan sopivilla tavoilla yhteiskunnan kaikille tahoille. 10. Oikeus monipuoliseen seksuaaliseen tietoon ja sivistykseen. Tämä on elämänpituinen prosessi syntymästä läpi elämänkaaren ajan ja sen tulisi koskea yhteiskunnan kaikkia instituutioita. Oikeus seksuaaliterveyden hoitopalveluihin. Seksuaaliterveyden hoitopalvelujen tulisi olla käytettävissä kaikkien seksuaalisuuteen liittyvien huolenaiheiden, ongelmien ja toimintahäiriöiden ehkäisemiseksi. Hyvän seksuaaliterveyden saavuttaminen ja ylläpitäminen sisältävät seksuaalikasvatuksen, seksuaalisen kehityksen suojaamisen, tuen sukupuoliselle kypsymiselle, molempien sukupuolten arvostamisen, riittävän ymmärrettäväksi annetun, oikeassa kehitysvaiheessa ja oikein kohdennetun tiedon, yksilöiden oikeuden vastuullisiin ja tietoon perustuviin valintoihin, ja riittävät korkeatasoiset seksuaaliterveyspalvelut. Seksuaaliterveyspalvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin elämän eri vaiheissa. Ne sisältävät hedelmällisyyden säilyttämisen ja hoidon, sukupuolitautien ja muiden sukuelinten sairauksien ehkäisyn ja hoidon, suunnittelemattomien raskauksien ehkäisyn, mahdollisuuden turvalliseen raskaudenkeskeytykseen, 14