Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja

Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja 2009-2010 Hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä 20.10.2008

SISÄLTÖ Johdanto... 2 1 Lapin rakennerahastostrategia sekä rahoittajien työnjako ja tavoitteet... 3 2 Hankkeiden valintakriteerien alueellinen soveltaminen... 6 3 Rakennerahastojen tavoitteet ja painotukset toimintalinjoittain... 6 3.1 Euroopan aluekehitysrahasto EAKR...6 TL 1 Yritystoiminnan edistäminen...6 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen...7 TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen...7 Tekninen tuki...8 3.2 Euroopan sosiaalirahasto ESR alueellinen osio...8 TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen...8 TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy...9 TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen...9 TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa...10 Tekninen tuki...10 Hallinnonaloittaisesta jakokehyksestä poikkeaminen...11 4 Yhteenveto vuoden 2009 rahoituksen jakautumisesta viranomaisittain... 12 5 Allekirjoitukset... 14 Liite 1 Esitys EAKR jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2009... 15 Liite 2 Arvio EAKR jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2010... 17 Liite 3 Esitys ESR alueosion jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2009... 19 Liite 4 Arvio ESR alueosion jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2010... 20 Liite 5 Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman 2007 2013 valintakriteerit... 21 Liite 6 Manner-Suomen ESR-ohjelman 2007 2013 valintaperusteet... 24

Johdanto Maakunnan yhteistyöryhmä päättää vuosittain maakunnan aluekehitysrahaston (EAKR) varojen kohdentumisen rahoittavien tahojen kesken. Lisäksi yhteistyöryhmä yhteen sovittaa sosiaalirahaston (ESR) alueellisen osion varat rahoittajille sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä tai muita painavia syitä. Näistä tehtävistä hyväksytään maakunnan yhteistyöasiakirja, jonka kaikki rahoittajat allekirjoittavat. Maakunnan yhteistyöasiakirjaan tulee seuraavan varainhoitovuoden jakoa ja sitä seuraavan vuoden talousarvioehdotusta koskevia neuvotteluja varten sisältyä: 1) arvio rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden tarpeista sekä kuntarahoituksesta ja muun julkisen rahoituksen osuuksista toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain, 2) arviot kunkin hallinnonalan keskeisistä tavoitteista, 3) arvio ohjelmareservin tarpeesta maakunnassa, 4) tieto rakennerahastoohjelman painotuksista sekä 5) tieto hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta, jos yhteistyöryhmä on siitä päättänyt. Maakunnan yhteistyöasiakirjan valmistelussa on huomioitu hallinnonalojen väliset rakenteelliset järjestelyt, joiden mukaisesti entisiä sisäasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työministeriön rakennerahastotoimintoja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa edellä mainittujen ministeriöiden osuudet on yhdistetty uuden työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alle. Allekirjoittaneet osapuolet esittävät tässä yhteistyöasiakirjassa rakennerahastovarojen vuoden 2009 rahoitustarpeet sekä arvion vuoden 2010 rahoitustarpeista hallinnonaloittain ja toimintalinjoittain. Lisäksi esitetään rakennerahastojen painotukset ja hallinnonalojen keskeiset tavoitteet. Yhteistyöasiakirja myös sisältää hankkeiden valintakriteerien alueellisen soveltamisen painotukset. Yhteistyöasiakirja 2009-2010 on hyväksytty Lapin yhteistyöryhmässä 20.10.2008. 2

1 Lapin rakennerahastostrategia sekä rahoittajien työnjako ja tavoitteet Rakennerahastovaroilla toteutetaan Lapin maakuntaohjelmaa. Maakuntaohjelman strategisena tavoitteena on lisätä kilpailukykyä, taloudellista kasvua ja yrittäjyyttä sekä parantaa työllisyyttä luomalla uusia työpaikkoja ja säilyttämällä nykyisiä. Strategia kohdistuu ensisijaisesti olemassa olevan yritystoiminnan kasvumahdollisuuksien parantamiseen ja uuden yritystoiminnan syntymisedellytysten lisäämiseen. Tavoitteena on luoda väestölle toimeentulon mahdollisuudet niin, että muuttotase kääntyy positiiviseksi ja väkiluvun pieneneminen pysähtyy. Erityisesti tavoitellaan nuorten ja osaajien poismuuton hillitsemistä ja tulomuuton lisäämistä. Palvelurakenne turvataan koko maakunnassa. Maakuntaohjelman toteuttamisessa rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan erityisesti hankkeisiin, joilla on vahva elinkeinojen kasvua ja toimintaympäristöä edistävä kytkentä. Osaamisen kehittämisellä varmistetaan ohjelman kokonaisvaltainen onnistuminen. Maakunnan vetovoimaa, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävät hankkeet ovat etusijalla. Rahoituksen ohjaamisessa painotetaan hankkeiden vipuvaikutusta, jolloin tavoitteena on saada aikaan aluetaloudelliselta vaikuttavuudeltaan järeitä alueellisia ja/tai klusterikohtaisia kehittämis- ja kasvuprosesseja. Rakennerahastohankkeet ovat luonteeltaan riskiä sietäviä, jolloin voidaan rahoittaa innovatiivisia uutta luovia hankkeita. Varoja ei suunnata toimenpiteisiin, joiden katsotaan olevan organisaatioiden perustoimintaa vailla selkeää kehittämiselementtiä. Yritystoiminnan kehittymisen kannalta riittävän kriittisen massan rakentuminen on Lapissa erityisen haastavaa johtuen yritysten pienestä koosta ja alueen laajuudesta. Kehittämisessä painotetaan yritysten kiinnittymistä ja yhteistyötä klustereissa. Yritysryhmien kehittyminen alueen keskeisillä toimialoilla on edellytys kasvulle, jota haetaan pääosin kansainvälisiltä markkinoilta. Rakennerahastovarojen tehokkaan käytön edellytyksenä on hyvä koordinaatio, mikä edellyttää yhteistyötä ja selkeitä rahoitusvastuita. Alla olevissa matriiseissa on esitetty rahoittajien tavoitteet ja päävastuualueet Lapissa. Lapin liitto RAHOITTAJIEN TAVOITTEET JA PÄÄVASTUUT EAKR-OHJELMAN TOTEUTTAMISESSA TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Lapin lääninhallitus, sivistysosasto Matkailun yhteismarkkinointi maakuntatasolla. TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Matkailualueiden kehittämishankkeet. Luovien toimialojen, kaivostoiminnan sekä kylmä- ja talviteknologian edistäminen. Nuorille suunnatut hankkeet. Edistetään alueellista innovaatiojärjestelmää; vahvistetaan korkeakoulujen painopistealueiden mukaista osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä, kehitetään opetusta ja t&k-toimintaa palvelevia tutkimus- ja testausympäristöjä, kehitetään saamelaisten perinteeseen liittyvän osaamisen säilyttämistä ja hyödyntämistä, tuetaan maakuntakorkeakoulun TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Matkailualueiden vetovoiman lisääminen. Sähköisen asioinnin edistäminen. Edistetään kulttuurihankkeita ja palvelujen saavutettavuutta. 3

Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto Lapin ympäristökeskus Lapin TE-keskus Avustetaan pk-yritysten investointeja ja muita yritysten kehittämistoimenpiteitä (liiketoimintaosaaminen, kansainvälistyminen ja t&k). Toimien kohteena ovat alkavat ja toimivat kasvuhakuiset yritykset. Erityisenä kohderyhmänä ovat innovatiiviset yritykset. toimintaa ja seutustrategioita edistäviä t&k-hankkeita. Ympäristönsuojelun alueellisen yhteistyön kehittämiseksi tuetaan toimia, joilla luodaan yhteistyöverkostoja ympäristön hoitoon ja kunnostukseen liittyvien toimien toteuttamiseksi sekä vahvistetaan ympäristöajattelun omaksumista. Lisäksi edistetään ympäristöosaajien verkostoyhteistyötä ja osaamisen hyödyntämistä. Toimintaympäristöavustusta suunnataan pk-yrityksiä palvelevan innovaatioympäristön vahvistamiseen. Pk-yritysten kehittämisavustusta voidaan myöntää kunnille yritysten toimitilainvestointeihin (tuotantotilat, teknologiapuistot). Hyvinvointialojen kehittäminen teknologiaa hyödyntämällä. Sähköisten palveluiden ja sovellusten kehittäminen sekä palveluiden tuottamista ja saavutettavuutta koskeva pilotointi. Matkailukeskusten ja niihin verkostoituneiden maaseutumatkailualueiden kehittämistä jatketaan ja palvelujen tarjontaa monipuolistetaan panostaen erityisesti kesään. Varoja suunnataan matkailuun liittyvien reitistöjen ja rakenteiden kehittämiseen sekä vesistömatkailuun. Turvataan ja parannetaan luonnonympäristön laatua ja virkistysarvoa (rakennetut tai muutoin käyttöarvoltaan heikentyneet vesistöt sekä luonnonhoitokohteet). Tuetaan maankäyttöön ja rakentamiseen liittyviä laatuhankkeita ja edistetään kulttuuriympäristöjen kunnostusta. Turvataan harvaanasutun alueen nykylainsäädännön vaatimukset täyttävän jätehuollon järjestämistä. Hankerahoitusta kohdennetaan kasvavien elinkeinojen infrastruktuuriin, vesihuolto- ja ympäristötöihin, bioenergian ja kaukolämpöverkoston tukemiseen sekä lentokenttälaajennuksiin. Finnvera Oyj T&k-toiminnan edistäminen yrityksissä, innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen, yritysverkostojen ja klustereiden kehittäminen, tieto- ja viestintäteknologian tehokas hyödyntäminen, yritysten liiketoimintojen uusiutumisen ja vahvistumisen sekä kansainvälistymisen edistäminen. Finnveran korkotuetulla rahoituksella vaikutetaan työpaikkojen ja investointien syntymiseen. Tuella on suuri merkitys aloittavissa yrityksissä ja sukupolvenvaihdoksissa. Korkotuetut takaukset ovat Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja t&k-toiminnan tukeminen, teknologian siirron edistäminen, innovaatioita edistävä kansainvälinen benchmarking, opetus- ja t&k - toimintaa tukevat kehittämisympäristöt (osana tutkimusprojektia), yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten yhteistyöverkostot, yliopistojen ja korkeakoulujen yrityslähtöisten tutkimus- ja kehittämispalvelujen edistäminen, oppi- ja tutkimuslaitosten tukeminen uusien yritysten luomisessa, verkottuminen alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja osaamistahojen kanssa. 4

Tiehallinto, Lapin tiepiiri saaneet pankit mukaan isoihin riskihankkeisiin. Elinkeinokytkentäiset saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta edistävät hankkeet. Matkailureististöjen turvallisuutta tukevat hankkeet. Lapin lääninhallitus, sivistysosasto Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto RAHOITTAJIEN TAVOITTEET JA PÄÄVASTUUT ESR-OHJELMAN TOTEUTTAMISESSA TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESRtoiminnassa Lapin TE-keskus, Itse toteutettavat hankkeet Edistetään yrittäjyyttä eri koulutustasoilla. Kehitetään yrityksille suunnattuja maakuntakorkeakoulun palveluja. Edistetään hyvinvointipalveluiden yritystoimintaa kehittämällä verkostoitumista ja uusia toimintamalleja. Lisäksi pilotoidaan työhyvinvointimalleja ja työelämän tasaarvoistamista. TE-keskus kehittää yksityisiltä ja julkisilta palveluiden tuottajilta ostettavilla koulutusohjelmilla ja asiantuntijapalveluilla yritysten toimintakulttuuria (johtaminen, prosessit, työn organisointi, tuottavuus, työhyvinvointi ja kansainvälistyminen). Toimenpiteet ovat horisontaaliset ja kohderyhmänä koko maakunnan yritykset: 1) Seudullisten yrityspalveluiden kehittäminen, 2) Tuotteistetut asiantuntijapalvelut pkyrityksille, 3) Liikkeenjohdon koulutus- ja kehittämisohjelmat, ehkäisy Ehkäistään nuorten syrjäytymistä sekä edistetään nuorten työllistymistä ja osallisuutta. Varmistetaan nuorten koulutukseen pääsyä ja edistetään työelämään siirtymistä. Kehitetään aikuisten osaamista työssäpysymisen varmistamiseksi. Kehitetään uudenlaisia kouluttautumismalleja ja oppimisympäristöjä. Nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevät varhaisen puuttumisen toimenpiteet. Sosiaalinen kuntoutus, jolla tuetaan koulutukseen tai työelämään siirtymistä. TE-keskus toteuttaa Suunto-hankkeen, joka tekee työvoimapoliittisten välineiden tuotekehitystä ja koordinoi välityömarkkinoiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Kehitetään koulutuksen työelämävastaavuutta, laatua ja saavutettavuutta. Kehitetään uusia oppimisympäristöjä sekä oppimisen ja työnteon malleja, edistetään Innovaatioympäristöjä, - verkostoja ja -prosesseja: (mm. uudenlaiset koulutussisällöt keskeisillä osaamisaloilla). Kehitetään elämystuotteita ja - palveluja. Parannetaan saamelaiskullttuuriin liittyvää osaamista. EAKRrahoituksella tuetaan vastaavia osaamista tukevia infrastruktuurihankkeita. Palvelujärjestelmän kehittäminen uudenlaisten toimintamallien ja osaamisen kohottamisen avulla. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä kolmannen sektorin välisten verkostojen kehittäminen. TE-keskus toteuttaa omina hankkeina ennakoinnin työvälineiden sekä uusien palvelumenetelmien kehitystyötä Koulutuksen kansainvälinen kehittäminen. TE-keskus toteuttaa hyvien käytäntöjen levittämiseen liittyviä hankkeita. 5

Lapin TE-keskus, ulkopuolisille rahoitettavat hankkeet 4) Pk-yritysten kansainvälistyminen. Tuetaan yritysten liiketoimintaa parantamalla henkilöstön osaamista. Lisäksi rahoitetaan työyhteisöjen kehittämishankkeita. Edistetään rekrytointiongelmiin vastaamista ja parannetaan työttömien työllistymisedellytyksiä. Lisäksi nostetaan osaamista ja edistetään maahanmuuttajien kotoutumista. Rahoitus painottuu ennakointiin sekä työvoiman saatavuuteen liittyvien toimintamallien ja työvoimapalvelujen kehittämiseen. Edistetään työperäistä maahanmuuttoa. Hankitaan tietoa hyvistä käytännöistä ja sovelletaan niitä alueen toimintamallien kehittämisessä. 2 Hankkeiden valintakriteerien alueellinen soveltaminen Rakennerahasto-ohjelmissa (EAKR ja ESR) esitettyjen hankkeiden valintakriteerien (liitteet 5 ja 6) lisäksi Lapissa painotetaan kaudella 2007-2013 seuraavia valintaperusteita: 1) hanke liittyy laajempaan kehittämiskokonaisuuteen ja/tai klusteriin 2) hanke on innovatiivinen, toimii kokoavasti rajapinnoilla ja/tai on poikkihallinnollinen 3) hanke edistää kansainvälistymistä 3 Rakennerahastojen tavoitteet ja painotukset toimintalinjoittain 3.1 Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Pohjois-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman (EAKR) strategiana on alueen innovaatiokilpailukyvyn lisääminen, yritysten kasvun edistäminen, saavutettavuuden parantaminen ja vetovoimatekijöiden vahvistaminen. Strategiaa toteuttavat toimet ryhmitellään kolmelle toimintalinjalle sekä tekniseen tukeen. Toimenpiteitä toteutetaan sekä kehittämishankkeilla että tuotannollisilla ja infrastruktuuri-investoinneilla. TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on elinkeinorakenteen monipuolistaminen, yritysten perustamisen, kasvun ja tuottavuuden sekä kansainvälistymisen edistäminen ja t&k-toiminnan lisääminen pkyrityksissä. Rahoituksen suuntaaminen vuosina 2009-2010 1) Matkailuyritysten kasvun ja kansainvälistyminen edistäminen sekä markkinointitoimenpiteiden toteuttaminen Lapin matkailustrategiassa sovitulla tavalla. Matkailun julkinen markkinointirahoitus suunnataan ensisijaisesti Lappitason yhteistyön kautta (TEM) 2) PK-yritysten ICT-osaamisen vahvistaminen ja sähköisen liiketoiminnan edistäminen. Aktivoidaan erityisesti matkailun, teollisuuden ja yrityspalveluiden toimialoilla toimivia yrityksiä ICT:n hyödyntämisessä maakunnallisella koordinaatioprojektilla ja tarvittaessa seutukunnittaisilla aktivointihankkeilla (TEM) 6

3) Edistetään yritysten kasvua ja sitä myöten uusien työpaikkojen syntyä yritysten investointi-, kehittämis-, kansainvälistymis- ja teknologiahankkeiden rahoittamisella (TEM, Finnvera, Tekes) TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on uusilla, dynaamisilla ja innovatiivisilla toimintakonsepteilla ja strategioilla vahvistaa yritysten kehittämistä tukevia innovaatioympäristöjä. Tavoitteena on myös edistää verkostoitumista ja vahvistaa osaamisrakenteita tutkimus- ja koulutusjärjestelmän sekä oppimisympäristöjen osalta. Rahoituksen suuntaaminen vuosina 2009-2010 1) Lapin matkailustrategiaa toteuttavat innovatiiviset tuotekehityshankkeet(tem, OPM, Tekes) 2) Kylmä- ja talviteknologiaklusterin vahvistaminen (TEM, OPM, Tekes) 3) Luovien toimialojen kasvun vahvistaminen (OPM, TEM, Tekes) 4) Elinkeinoelämää palvelevat strategiat ja suunnitelmat. Lapin Barents-strategia (TEM) 5) Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentaminen 1 (OPM) 6) Lapin korkeakoulujen ja toisen asteen innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen (OPM, TEKES, TEM) 7) Kansainvälisen tutkimustoiminnan edellytysten parantaminen sekä verkottuminen alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja osaamistahojen kanssa, osaamisen kansainvälistymisstrategian laatiminen (OPM, TEKES) 8) Lapin osaamiskeskittymien, polisten ja multipolisverkoston kehittäminen (TEM, OPM, TEKES) 9) Lapin sähköisen asioinnin kehittäminen, maakuntaportaali (OPM, TEM) 10) Maakuntakorkeakoulun toimintaa ja seutukunnallisia strategioita tukevien koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttaminen (OPM) 11) Edistetään kaivoshankkeiden käynnistystä ja toteutusta sekä osaavan työvoiman saatavuutta (TEM) 12) Ympäristöön liittyvät verkostot ja innovaatiot (YM, TEM) TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on lisätä alueellista vetovoimaa sekä yritysten että niiden henkilöstön ja matkailun näkökulmasta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. 1 Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentamiseen voidaan käyttää Lapin EAKR -ohjelmarahoitusta enintään 5,0 miljoonaa euroa. EAKR -rahoituksen tarve ajoittuu vuosina 2007-2012 seuraavasti: 2007 (12 200 ), 2008 (253 200 ), 2009 (289 200 ), 2010 (1 603 100 ), 2011 (1 758 100 ) ja 2012 (1 084 200 ). 7

Rahoituksen suuntaaminen vuosina 2009-2010 1) Invest in Lapland sekä maakunnan imagon ja paluumuuton edistäminen (TEM) 2) Matkailukeskusten ympäristötyöt, vesistökunnostukset ja vesistöjen virkistyskäytön parantaminen (YM, TEM) 3) Matkailukeskusten maankäyttöön ja rakentamisen liittyvät laatuhankkeet sekä maisemanhoito (YM, TEM) 4) Jäte- ja jätevesihuollon kuntayhteistyön kehittäminen (YM) 5) Rovaniemen taiteiden talo (OPM) 6) Saamelaisväestön elinkeinoihin ja kulttuuriin liittyvät toimintaympäristöä parantavat hankkeet (OPM) 7) Repojoki-Kuttura -yhteyden tiesuunnittelu (LVM) 8) Matkailureitistöjen ja maanteiden risteämäkohtien eritasojärjestelyt sekä kevyenliikenteen turvallisuuden parantaminen matkailukeskuksissa (LVM) 9) Kesämatkailuympäristöjen parantaminen, uusina painopisteinä Kilpisjärvi, Inarijärvi ja Rovaniemen ympäristö (YM, MMM, TEM) 10) Lapin kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelun, hoidon ja matkailukäytön edistäminen (YM) 11) Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen teknologiaa hyödyntämällä (STM) 12) Kemijoen Isohaaran kalatien toteuttaminen Tekninen tuki Teknisen tuen käytön tavoitteena on parantaa ohjelmatyön laatua kehittämällä ja tehostamalla ohjelman toimeenpanoa, neuvontaa, tiedotusta, seurantaa ja hallinnon koordinointia. 3.2 Euroopan sosiaalirahasto ESR alueellinen osio Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman strategiana on kehittää valmiuksia reagoida rakennemuutostilanteisiin, edistää yrittäjyyttä sekä kehittää työorganisaatioiden toimintatapoja tuottavuuden ja innovaatioiden edistämiseksi. Työllisyyttä ja työmarkkinoiden kohtaantoa parannetaan, osaamistasoa nostetaan, ehkäistään rakennetyöttömyyttä ja syrjäytymistä sekä varaudutaan työvoiman ikääntymiseen. Lisäksi toteutetaan aktiivisia maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä unionin jäsenvaltioiden ja alueiden välisenä yhteistyönä. Strategiaa toteuttavat toimet ryhmitellään neljälle toimintalinjalle sekä tekniseen tukeen. TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on kehittää työorganisaatioiden toimintakulttuuria sekä edistää yrittäjyyttä, tuottavuutta ja työhyvinvointia. Lisäksi tavoitteena on tukea yritysten kasvua, ja parantaa kilpailukykyä. 8

Rahoituksen suuntaaminen vuosina 2009-2010 1) PK-yritysten johdon ja henkilöstön liiketoimintaosaamisen kehittäminen (TEM) 2) Tuetaan erityisesti metalli-, rakennus-, kaivos-, matkailu- ja logistiikan alojen työvoiman saatavuutta verkostoyhteistyössä toteutettavien koulutusmallien avulla (TEM) (valtakunnallinen ESR-ohjelma) 3) Kehitetään yrityksille suunnattuja maakuntakorkeakoulun palveluja (OPM) 4) Kehitetään pienten yritysten ja julkishallinnon pilottiluonteisia työhyvinvointihankkeita, jotka tukevat kansallista TYKES-ohjelmaa (TEM, STM) 5) Tuetaan seudullisten yrityspalveluiden kehittämistä osana Yritys Suomi-palvelujärjestelmää sekä rahoitetaan yritysten kehittämistoimenpiteitä (TEM) 6) Edistetään hyvinvointialojen yrittäjyyttä ja tuotekehitystä (TEM, STM) 7) Yrittäjyyskasvatus ja yrityshautomotoiminta (OPM, TEM) 8) Sukupolvenvaihdosten ja liiketoiminnan siirtojen edistäminen (TEM, OPM) TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on edistää työllisyyttä, pidentää työuria sekä ehkäistä syrjäytymistä erityisesti vaikeasti työllistyvien kohdalla. Työvoiman liikkuvuutta sekä alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta kehitetään. Rahoituksen suuntaaminen vuosina 2009-2010 1) Tuetaan työvoimakoulutuksen toteuttamismuotojen kehittämistä (TEM) 2) Kehitetään välityömarkkinoita (TEM, STM) 3) Edistetään nuorten työllistymistä ja ehkäistään syrjäytymistä varhaisen puuttumisen toimenpitein (TEM, OPM, STM) 4) Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä (TEM, OPM) 5) Työvoiman osaamistason nostamista edistävät hankkeet (OPM, TEM) 6) Alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen (OPM, TEM) 7) Varmistetaan koulutukseen pääsyä ja ehkäistään opintojen keskeyttämistä (OPM) TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on kehittää osaamis- ja palvelujärjestelmiä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Osaamistasoa kohotetaan sekä panostetaan ennakointi- ja arviointitoimintaan. 9

Rahoituksen suuntaaminen vuosina 2009-2010 1) Toteutetaan työmarkkinoiden ja koulutuksen ennakointihankkeita (TEM, OPM) 2) Edistetään työvoimapalveluhenkilöstön osaamista ja palveluiden tuotteistamista (TEM) 3) Toteutetaan aikuisväestön koulutukseen osallistumisedellytyksiä edistäviä hankkeita (TEM) 4) Kehitetään uusia oppimisympäristöjä sekä oppimisen ja työnteon malleja (OPM) 5) Vahvistetaan innovaatioympäristöjä, -verkostoja, -prosesseja ja palvelujärjestelmää sekä edistetään yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä (OPM, TEM) 6) Uudistetaan sosiaali- ja terveystoimen palveluja (STM) 7) Työvoiman osaamistason nostaminen sekä koulutuksen työelämävastaavuuden, laadun ja alueellisen saavutettavuuden turvaaminen (OPM, TEM) 8) Innovaatiopalvelujärjestelmän vahvistaminen sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön edistäminen (OPM, TEM) 9) Lappilaisen verkko-opetuksen tukipalveluklusterin sekä pedagogisen ja sisällöllisen osaamisen edistäminen (OPM) 10) Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten osaamisen ja profiloitumisen vahvistaminen sekä yhteistyön kehittäminen (OPM) 11) Kansainvälisen tutkimustoiminnan edellytysten parantaminen (OPM) 12) Kehitetään koulutusta vastaamaan ikärakenteen ja työvoimatarpeiden muutosta (OPM, TEM) 13) Kohotetaan saamelaiskulttuuriin liittyvää osaamista (OPM) TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on tuottaa kansainvälisen yhteistyön kautta lisäarvoa työvoima-, elinkeino-, kulttuuri- ja koulutuspolitiikkaan. Rahoituksen suuntaaminen vuosina 2009-2010 1) Työperäisen maahanmuuton edistäminen EU-alueelta Lappiin (TEM) 2) Tuetaan kansainvälistä yhteistyötä hyvien käytäntöjen levittämiseksi (TEM, OPM) 3) Koulutuksen kansainvälinen kehittäminen (OPM) Tekninen tuki Teknisen tuen käytön tavoitteena on parantaa ohjelmatyön laatua kehittämällä ja tehostamalla ohjelman toimeenpanoa, neuvontaa, tiedotusta, seurantaa ja hallinnon koordinointia. 10

Hallinnonaloittaisesta jakokehyksestä poikkeaminen Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla rahoittajana toimii Lapin TE-keskus, joka on valmistellut maakunnallisen ESR-esityksen. Lapin ESR-varojen käyttö on sovittu maakunnan yhteistyöryhmän päätöksellä käytettävän vuosina 2007-2009 valtioneuvoston periaatepäätöksestä poikkeavalla tavalla. Poikkeaman perustelut: OPM:n hallinnonalalle vuonna 2009 Lapissa esitetään valtioneuvoston periaatepäätökseen verrattuna hiukan suurempaa rahoitusosuutta. OPM:n rooli on erittäin vahva ESR:n kolmannella toimintalinjalla osaamisjärjestelmien ja innovaatioympäristön kehittämisessä. Ohjelmakaudella panostetaan erityisesti korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehityspalveluiden lisäämiseen yritystoiminnan kehittämiseksi sekä uudenlaisen osaamisja palvelutuotannon luomiseksi niin yritysten kuin julkisen sektorin tarpeisiin. Kehittämispanoksia tarvitaan myös oppilaitosten toiminnan kehittämiseksi ja uusien toimintamuotojen käyttöönottamiseksi koulutuksen räätälöinnissä ja henkilökohtaistamiseksi. Myös STM:n hallinnonalalle Lapissa esitetään vuodelle 2009 suhteellisesti suurempaa rahoitusosuutta. Kysymys on kuitenkin kokonaisuuden kannalta melko pienistä euromääristä. STM:n hallinnonalan toimenpiteitä tarvitaan uusien toimintatapojen luomiseksi ja teknologian hyödyntämisen lisäämiseksi Lapin haasteellisissa erityisolosuhteissa. Lisäksi toimenpiteillä edistetään työhyvinvointia ammattitaitoisen sotehenkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaamiseksi. Syrjäytymisen ehkäisemisessä on tarve sektorirajat ylittäville viranomaisten yhteisille toimenpiteille. Vuoden 2010 esitys perustuu Lapin liiton osuutta lukuunottamatta valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisiin hallinnonalakohtaisiin rahoitusosuuksiin, koska tulevina vuosina työvoimareservin aktivoinnin haasteellisuus kasvaa. Lapin liiton ESR-osuus (2 %) esitetään jaettavaksi OPM:n, STM:n ja TEM:n kesken sekä vuonna 2009 että 2010. ESR-reserviä ei esitetä erikseen varattavaksi ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Lapin rahoittajat voivat osallistua ylimaakunnallisiin hankkeisiin alueohjelmaan varattujen määrärahojen puitteissa. Menettelyllä vaikutetaan osaltaan ohjelman täysimääräiseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. 11

4 Yhteenveto vuoden 2009 rahoituksen jakautumisesta viranomaisittain EAKR 2009 ESITYS TL 1 Yritystoiminnan edistäminen EU milj. euroa VALTIO milj. euroa KUNTA milj. euroa TE-keskus, Yritysosasto 5,000 5,000 0,000 TEKES 0,100 0,100 0,000 Finnvera Oyj 1,000 1,000 0,000 Lapin liitto 0,608 0,466 0,142 Esitykset yhteensä 6,708 6,566 0,142 Raami 6,708 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TE-keskus, Yritysosasto 0,570 0,360 0,290 Lapin liitto 0,863 0,245 0,668 Lapin liitto, ylimaakunnallinen reservi 0,144 0,102 0,131 Lapin lääninhallitus, Sivistysosasto 2,448 1,643 0,704 Lapin ympäristökeskus 0,340 0,160 0,170 TEKES 0,703 0,295 0,300 Esitykset yhteensä 5,068 2,805 2,263 Raami 5,068 TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen TE-keskus, Työvoimaosasto 0,546 0,000 0,600 Lapin liitto 0,300 0,234 0,086 Lapin lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 0,200 0,183 0,062 Lapin lääninhallitus, Sivistysosasto 0,663 0,412 0,188 Lapin ympäristökeskus 0,700 0,597 0,147 MMM Ympäristökeskus (vesivarat) 0,500 0,300 0,100 Tiehallinto, Lapin tiepiiri 0,350 0,268 0,082 Esitykset yhteensä 3,259 1,994 1,265 Raami 3,259 EU milj. euroa EAKR-esitykset 2009 yhteensä VALTIO milj. euroa KUNTA milj. euroa Lapin liitto 1,771 0,945 0,896 Lapin liitto, ylimaakunnallinen reservi 0,144 0,102 0,131 TE-keskus, Yritysosasto 5,570 5,360 0,290 TE-keskus, Työvoimaosasto 0,546 0,000 0,600 Lapin lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 0,200 0,183 0,062 Lapin lääninhallitus, Sivistysosasto 3,111 2,055 0,892 TEKES 0,803 0,395 0,300 Finnvera Oyj 1,000 1,000 0,000 Lapin ympäristökeskus 1,540 1,057 0,417 Lapin tiepiiri 0,350 0,268 0,082 Yhteensä 15,035 11,365 3,669 Raami 15,035 11,365 3,669 12

Alue ESR 2009 ESR 2009 milj. euroa VALTIO milj. euroa KUNTA milj. euroa TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 35 % TE-keskus, Työvoimaosasto 1,237* 0,983* 0,305 Lapin lääninhallitus, Sivistysosasto 0,183 0,111 0,075 Lapin lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 0,015 0,009 0,006 Esitykset yhteensä 1,435* 1,103* 0,386 Raami 1,435* TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen 30 % edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy TE-keskus, Työvoimaosasto 0,869 0,639 0,237 Lapin lääninhallitus, Sivistysosasto 0,291 0,215 0,078 Lapin lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 0,078 0,058 0,021 Esitykset yhteensä 1,238 0,912 0,336 Raami 1,238 TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- 32 % ja palvelujärjestelmien kehittäminen TE-keskus, Työvoimaosasto 0,250 0,185 0,067 Lapin lääninhallitus, Sivistysosasto 1,003 0,741 0,269 Lapin lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 0,068 0,050 0,018 Esitykset yhteensä 1,321 0,976 0,354 Raami 1,321 TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa 3 % TE-keskus, Työvoimaosasto 0,079 0,058 0,022 Lapin lääninhallitus, Sivistysosasto 0,045 0,033 0,012 Esitykset yhteensä 0,124 0,091 0,034 Raami 0,124 Alue ESR 2009 / rahoittaja TEM 61 % 2,435* 1,866* 0,631 OPM 36 % 1,522 1,100 0,434 STM 3 % 0,161 0,117 0,045 Yhteensä esitykset 4,118* 3,082* 1,110 Raami 4,118* 3,082* 1,110 * Korjattu 23.10.2008 oikeiden kulmalukujen mukaiseksi. 13

5 Allekirjoitukset Rovaniemellä./. Rovaniemellä./ Maiju Hyry Lapin liitto Pirkko Saarela Lapin TE-keskus Rovaniemellä./ Rovaniemellä./ Timo E. Korva Lapin lääninhallitus Matti Hepola Lapin ympäristökeskus Rovaniemellä./ Rovaniemellä./ Tapani Pöyry Tiehallinto, Lapin tiepiiri Kari Tuominen Finnvera Rovaniemellä./ Janne Seurujärvi Yhteistyöryhmän puheenjohtaja 14

Liite 1 Esitys EAKR jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2009 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSI: 2009 OHJELMA: Pohjois-Suomi MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: EAKR HALLINNONALA OPM MMM LVM TEM STM YM Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 0,000 0,000 0,000 13,416 0,000 0,000 0,000 13,416 EAKR 6,708 6,708 VALTIO 6,566 6,566 Kuntarahoitus 0,142 0,142 TL 2 4,795 0,000 0,000 4,294 0,000 0,670 0,377 10,136 EAKR 2,448 2,136 0,340 0,144 5,068 VALTIO 1,643 0,900 0,160 0,102 2,805 Kuntarahoitus 0,704 1,258 0,170 0,131 2,263 TL 3 1,263 0,900 0,700 1,766 0,445 1,444 0,000 6,518 EAKR 0,663 0,500 0,350 0,846 0,200 0,700 3,259 VALTIO 0,412 0,300 0,268 0,234 0,183 0,597 1,994 Kuntarahoitus 0,188 0,100 0,082 0,686 0,062 0,147 1,265 YHTEENSÄ 6,058 0,900 0,700 19,476 0,445 2,114 0,377 30,070 EAKR 3,111 0,500 0,350 9,690 0,200 1,040 0,144 15,035 VALTIO 2,055 0,300 0,268 7,700 0,183 0,757 0,102 11,365 Kuntarahoitus 0,892 0,100 0,082 2,086 0,062 0,317 0,131 3,670 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Toimintalinja 2. ohjelmareservi Kohdistetaan Pohjois-Pohjanmaan hallinnoimille ylimaakunnallisille hankkeille seuraavasti: 1) Multipolis koordinaatio; EAKR 15 739 ja valtio 22 261. 2) Pohjois-Suomen kansainvälistymisen ja innovaatiokilpailukyvyn kehittäminen (Brysselin toimisto); EAKR 29 000 ja valtio 11 600. 3) MINACT 2; EAKR 53 170 ja valtio 35 870. 4) NRT tuotantostudioiden yhteistoimintahanke; EAKR 45 942 ja valtio 32 824. YHTEENSÄ: EAKR 143 851 ja valtio 102 555

MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSI: 2009 OHJELMA: Pohjois-Suomi MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: EAKR TYÖ- JA ELINKEINO- MINISTERIÖ Maakunnan liitto Yritystukilainsäädäntö * tinen Työvoimapoliit- lainsäädäntö YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 1,216 12,200 0,000 13,416 EAKR 0,608 6,100 6,708 VALTIO 0,466 6,100 6,566 Kuntarahoitus 0,142 0,142 TL 2 1,776 2,518 0,000 4,294 EAKR 0,863 1,273 2,136 VALTIO 0,245 0,655 0,900 Kuntarahoitus 0,668 0,590 1,258 TL 3 0,620 0,000 1,146 1,766 EAKR 0,300 0,546 0,846 VALTIO 0,234 0,234 Kuntarahoitus 0,086 0,600 0,686 YHTEENSÄ 3,612 14,718 1,146 19,476 EAKR 1,771 7,373 0,546 9,690 VALTIO 0,945 6,755 0,000 7,700 Kuntarahoitus 0,896 0,590 0,600 2,086 0,000 0,000 0,000 * Sisältää yritystuet, energiatuet, Tekesin ja Finnvera Oyj:n hankkeet. 16

Liite 2 Arvio EAKR jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2010 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSI: 2010 OHJELMA: Pohjois-Suomi MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: EAKR HALLINNONALA OPM MMM LVM TEM STM YM Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 0,000 0,000 0,000 13,684 0,000 0,000 0,000 13,684 EAKR 6,842 6,842 VALTIO 6,700 6,700 Kuntarahoitus 0,142 0,142 TL 2 5,449 0,000 0,000 4,592 0,000 0,200 0,099 10,340 EAKR 2,750 2,268 0,100 0,052 5,170 VALTIO 1,899 0,960 0,000 0,027 2,886 Kuntarahoitus 0,800 1,364 0,100 0,020 2,284 TL 3 0,858 0,900 0,700 1,750 0,450 1,990 0,000 6,648 EAKR 0,463 0,500 0,350 0,846 0,205 0,960 3,324 VALTIO 0,202 0,300 0,268 0,204 0,183 0,850 2,007 Kuntarahoitus 0,193 0,100 0,082 0,700 0,062 0,180 1,317 YHTEENSÄ 6,307 0,900 0,700 20,026 0,450 2,190 0,099 30,672 EAKR 3,213 0,500 0,350 9,956 0,205 1,060 0,052 15,336 VALTIO 2,101 0,300 0,268 7,864 0,183 0,850 0,027 11,593 Kuntarahoitus 0,993 0,100 0,082 2,206 0,062 0,280 0,020 3,743 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Toimintalinja 2. ohjelmareservi Kohdistetaan Pohjois-Pohjanmaan hallinnoimille ylimaakunnallisille hankkeille seuraavasti: 1) Pohjois-Suomen kansainvälistymisen ja innovaatiokilpailukyvyn kehittäminen (Brysselin toimisto) EAKR 29 000 ja valtio 11 600. 2) NRT tuotantostudioiden yhteistoimintahanke EAKR 22 508 ja valtio 15 519. YHTEENSÄ: EAKR 51 508 ja valtio 27 119 17

MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSI: 2010 OHJELMA: Pohjois-Suomi MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: EAKR TYÖ- JA ELINKEINO- MINISTERIÖ Maakunnan liitto Yritystukilainsää däntö- * Työvoimapoliitt inen lainsäädäntö YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 1,216 12,468 0,000 13,684 EAKR 0,608 6,234 6,842 VALTIO 0,466 6,234 6,700 Kuntarahoitus 0,142 0,142 TL 2 1,894 2,698 0,000 4,592 EAKR 0,915 1,353 2,268 VALTIO 0,365 0,595 0,960 Kuntarahoitus 0,614 0,750 1,364 TL 3 0,604 0,000 1,146 1,750 EAKR 0,300 0,546 0,846 VALTIO 0,204 0,000 0,204 Kuntarahoitus 0,100 0,600 0,700 YHTEENSÄ 3,714 15,166 1,146 20,026 EAKR 1,823 7,587 0,546 9,956 VALTIO 1,035 6,829 0,000 7,864 Kuntarahoitus 0,856 0,750 0,600 2,206 0,000 0,000 0,000 * Sisältää yritystuet, energiatuet, Tekesin ja Finnvera Oyj:n hankkeet. 18

Liite 3 Esitys ESR alueosion jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2009 VUOSI: 2009 OHJELMA: Pohjois-Suomen suuralue MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR TE - MAAKUNNAN LÄÄNINHALLITUS HALLINNONALA KESKUS LIITTO Siv.os. Sos.terv.os. Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA JA SEN OSUUS OHJELMASSA % KEHYKSESTÄ TL 1 YHT / 2,525 0,000 0,369 0,030 0,000 2,924 ESR 1,237 0,183 0,015 1,435 VALTIO 0,983 0,111 0,009 1,103 Kuntarahoitus 0,305 0,075 0,006 0,386 TL 2 YHT / 1,745 0,000 0,584 0,157 0,000 2,486 ESR 0,869 0,291 0,078 1,238 VALTIO 0,639 0,215 0,058 0,912 Kuntarahoitus 0,237 0,078 0,021 0,336 TL 3 YHT / 0,503 0,000 2,013 0,136 0,000 2,652 ESR 0,250 1,003 0,068 1,321 VALTIO 0,186 0,741 0,050 0,977 Kuntarahoitus 0,067 0,269 0,018 0,354 TL 4 YHT / 0,159 0,000 0,090 0,000 0,000 0,249 ESR 0,079 0,045 0,124 VALTIO 0,058 0,033 0,091 Kuntarahoitus 0,022 0,012 0,034 TL:t YHTEENSÄ 4,932 0,000 3,056 0,322 0,000 8,310 8,310 ESR 2,435 0,000 1,522 0,161 0,000 4,118 4,118 VALTIO 1,866 0,000 1,100 0,116 0,000 3,082 3,082 Kuntarahoitus 0,631 0,000 0,434 0,045 1,110 1,110 0,000 0,000 0,000 0,000 Ohjelmareservi jätetään hallinnonaloittain jakamatta Taulukossa ohjelmaosion kulmaluvut merkitty punaisella. ESR:stä on poistettu tekninen tuki 4% ja vastaava summa on vähennetty valtion osuudesta. Molemmista on vähennetty varaus äkillisiin rakennemuutoksiin 3 % KORJATTU 23.10.2008 Kulmaluvut hiukan muuttuneet: ESR -10.000 ja valtio + 30.000. Korjaukset huomioitu TE-keskuksen toimintalinjassa 1.

Liite 4 Arvio ESR alueosion jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2010 VUOSI: 2010 OHJELMA: Pohjois-Suomen suuralue MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR TE - MAAKUNNAN LÄÄNINHALLITUS HALLINNONALA KESKUS LIITTO Siv.os. Sos.terv.os. Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA JA SEN OSUUS OHJELMASSA % KEHYKSESTÄ TL 1 YHT / 2,590 0,000 0,388 0,032 0,000 3,010 ESR 1,263 0,194 0,016 1,473 VALTIO 0,979 0,144 0,012 1,135 Kuntarahoitus 0,348 0,050 0,004 0,402 TL 2 YHT / 1,876 0,000 0,530 0,120 0,000 2,526 ESR 0,938 0,265 0,060 1,263 VALTIO 0,689 0,194 0,043 0,926 Kuntarahoitus 0,249 0,071 0,017 0,337 TL 3 YHT / 0,570 0,000 2,026 0,100 0,000 2,696 ESR 0,285 1,013 0,050 1,348 VALTIO 0,209 0,743 0,037 0,989 Kuntarahoitus 0,076 0,270 0,013 0,359 TL 4 YHT / 0,162 0,000 0,092 0,000 0,000 0,254 ESR 0,081 0,046 0,127 VALTIO 0,059 0,034 0,093 Kuntarahoitus 0,022 0,012 0,034 TL:t YHTEENSÄ 5,198 0,000 3,036 0,252 0,000 8,486 8,486 ESR 2,567 0,000 1,518 0,126 0,000 4,211 4,211 VALTIO 1,936 0,000 1,115 0,092 0,000 3,143 3,143 Kuntarahoitus 0,695 0,000 0,403 0,034 1,132 1,132 0,000 0,000 0,000 0,000 KORJATTU 23.10.2008 Kulmaluvut hiukan muuttuneet: Valtio +51.000 ja kunta +13.000 Korjaukset huomioitu TE-keskuksen toimintalinjassa 1. 20

Liite 5 Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman 2007 2013 valintakriteerit Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman yhteiset hankevalintakriteerit on hyväksytty EAKRseurantakomiteassa, joista ao. kriteerit ovat lappilaiseen käyttöön stilisoidut versiot. Yleiset hankevalintakriteerit, jotka jokaisen hankkeen tulee täyttää 1) Hanke on ohjelman mukainen 2) Hanke tukee yhteistyöasiakirjassa nimettyjä maakunnallisia painopisteitä 3) Hanke on toteuttamiskelpoinen - toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen myönnettävään tukeen - toteuttajalla on taloudelliset ja taidolliset edellytykset ja resurssit toteuttaa hanke - hankkeen rahoitussuunnitelma on realistinen 4) Hanke on toteutustavaltaan taloudellinen ja kustannustehokas - hankkeen kustannukset ovat kohtuullisia - hankeaika ja kustannukset ovat tasapainossa 5) Hanke on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen - hanke ei vaaranna ympäristön hyvinvointia - hanke tukee ihmisen yhdenvertaisuutta ja/tai kulttuurien säilymistä - hanke tukee taloudellista kasvua luonnonvaroja säästäen Muut hankevalintaa ohjaavat kriteerit Hanke on keskeinen osa laajempaa hankekokonaisuutta, tukee hankekokonaisuutta tai on suuralueyhteistyötä edistävä/ylimaakunnallinen Maakuntakohtaiset valintakriteerit 1) Hanke on haun teemojen mukainen 2) Hanke edistää jonkin alueellisen ohjelman / strategian toteuttamista 3) Maakunnan erityispainotukset 2007 2013 - Hanke liittyy laajempaan kehittämiskokonaisuuteen ja/tai klusteriin - Hanke edistää kansainvälistymistä - Hanke on innovatiivinen, toimii kokoavasti rajapinnoilla ja/tai on poikkihallinnollinen Hankkeen sisällöllinen arviointi 1) Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen 2) Projektin toteuttajalla on taloudelliset edellytykset projektin toteuttamiseksi ja projektille esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi 3) Projektin toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi osaamista ja kokemusta 4) Projektin toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin 5) Hankkeessa kehitetään tai kokeillaan uusia toimintamalleja/menetelmiä/lähestymistapoja 6) Hankkeen pysyviä vaikutuksia on arvioitu riittävässä määrin 7) Hankkeen tuloksilla on laajempaa hyötyä / hankkeen tulokset ovat levitettävissä Edellisten, kaikille hankkeille yhteisten valintakriteerien lisäksi jokaisella toimintalinjalla on omat kriteerinsä: Toimintalinja 1; Yritystoiminnan edistäminen 1) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 2) Tukee yritysten kilpailukyvyn parantumista ja kasvua 3) Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja 4) Luo uutta yritystoimintaa 5) Edistää pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille 6) Tukee yrityksen kasvua 7) Edistää yritysten verkostoitumista ja klustereiden muodostumista 8) Edistää innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista 9) Lisää t&k toimintaa pk-yrityksissä 10) Edistää tieto- ja viestintäteknologian tehokasta hyödyntämistä 21

11) Alueellista kilpailukykyä, vetovoimaa ja uudistumista edistävä 12) Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset 13) Edistää saamelaisten yritystoimintaa 14) Edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöteknologian kehittämistä 15) Edistää ympäristöteknologian kehittämistä ja hyödyntämistä 16) Edistää yritysten liiketoimintojen uusiutumista ja vahvistumista 17) Edistää yritystukipalvelujen käytön lisäämistä ja helpottamista 18) Lisää ekotehokkuutta yrityksissä Toimintalinja 2; Innovaatiotoiminnan ja verkostoituisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 1) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 2) Tukee alueellisen kilpailukyvyn parantumista ja kasvua 3) Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja 4) Tukee uusien yritysten luomista tai yrityshautomotoimintaa 5) Tukee innovaatioita edistävää kansainvälistä toimintaa 6) Tukee yritysten kasvua 7) Edistää yritysten, yrityspuistojen, oppilaitosten, korkeakoulujen, yliopistojen, osaamiskeskusten ja/tai -keskittymien kehittämistä ja verkostoitumista alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti 8) Parantaa alueen innovaatioympäristöä 9) Edistää t&k toimintaa yrityksissä, koulutus- ja tutkimuslaitoksissa 10) Edistää tieto- ja viestintäteknologian tehokasta hyödyntämistä 11) Alueellista vetovoimaa ja uudistumista edistävä 12) Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset 13) Vahvistaa saamelaisten osaamiseen, koulutukseen ja perinteeseen liittyvää kehittämistä 14) Tukee yrityksiä uuden teknologian ja tuotantomenetelmien hyödyntämisessä ja käyttöön otossa /edistää teknologioiden siirtoa 15) Kehittää tulevien teknologioiden ennakointia 16) Luo ja kehittää opetus ja t&k -toimintaa tukevia kehittämisympäristöjä sekä yrityslähtöisiä tutkimusja kehittämispalveluja Toimintalinja 3; Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 1) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 2) Projekti on innovatiivinen, alueellista kilpailukykyä ja uudistumista edistävä 3) Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja 4) Edistää uuden yritystoiminnan syntymistä 5) Edistää pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille 6) Tukee yritysten kasvua 7) Edistää verkostoitumista ja klustereiden muodostumista 8) Projekti vahvistaa innovaatiojärjestelmiä 9) Edistää t&k toimintaa 10) Edistää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä 11) Lisää alueen vetovoimaa 12) Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset 13) Parantaa saamelaisväestön elinkeinoihin ja kulttuuriin liittyvää toimintaympäristöä 14) Edistää elinkeinoelämän edellyttämien liikenneyhteyksien ja -palvelujen / logistiikkajärjestelmien ja - palvelujen kehittämistä 15) Tukee matkailun toimintaympäristöä kehittäviä investointeja / tapahtumia ja/tai edistää alueen helppoa matkailullista saavutettavuutta / matkailun ympärivuotisuutta / edistää houkuttelevien, korkeatasoisten ja viihtyisien taajama- ja matkailuympäristöjen kehittämistä 16) Edistää tietoliikenneyhteyksien, sähköisten palvelujen ja sovellusten kehittämistä ja käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden tarjontaa ja niiden korkeaa käyttöastetta/ tukee modernien verkostoitumista edistävien ympäristöjen kehittämistä 22

17) Edistää puhtaan ja monimuotoisen luonnonympäristön säilymistä ja/tai parantaa kulttuuriympäristön tilaa /edistää ympäristöriskien ehkäisemistä ja niiden ratkaisemiseen tarkoitettujen suunnitelmien ja toimenpiteiden kehittämistä 18) Edistää kestävän kehityksen mukaisten energiatehokkaiden rakenteiden ja toimintatapojen ja/tai yhdyskuntatekniikan ja ympäristönhallintamenetelmien kehittämistä / edistää uusiutuvan energian teollisen tuotannon ja/tai energianhallintajärjestelmien kehittämistä 23

Liite 6 Manner-Suomen ESR-ohjelman 2007 2013 valintaperusteet I Välttämättömät ehdot valinnalle Jotta projektihakemus voidaan ottaa arvioitavaksi, on sen ensin täytettävä seuraavat välttämättömät ehdot: a) Hanke sopii ESR-ohjelmaan ja johonkin haussa avoinna olevaan ohjelman toimintalinjaan. - Kohderyhmät ja toimenpiteet ovat ohjelmassa määritellyt. - Yksi hanke voi kuulua vain yhteen toimintalinjaan. b) Hankkeen toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen ohjelmasta myönnettävään tukeen. - Toteuttaja on oikeuskelpoinen juridinen henkilö. - Toteuttajan kirjanpitoon on mahdollista eritellä hankkeen kustannukset muista toteuttajan kustannuksista. - Yksityishenkilöt eivät voi hakea ESR-rahoitusta. - Toteuttaja ei saa olla konkurssissa, purettavana tai saneerauksessa, kilpailukiellossa tai laiminlyönyt veroja tai sosiaaliturvamaksuja tai syyllistynyt oleellisesti väärien tietojen antamiseen tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen. c) Hanke edistää vahvasti ainakin yhtä seuraavista ESR-ohjelman horisontaalisista painotuksista: - sukupuolten välinen tasa-arvo sekä miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet työelämässä, - kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason kumppanuus sekä työmarkkinaosapuolen ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen eri tasoilla, - teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot (sosiaalisia innovaatiot voivat liittyä esim. teknologiaan, kaupallistamiseen, organisaatioiden toimintaa tai sosiaalisiin käytäntöihin), - kestävä kehitys jonkin/joidenkin seuraavan ulottuvuuden osalta: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävän kehityksen ulottuvuus. II Yleiset arviointiperusteet Projektihakemukset pisteytetään yleisten arviointiperusteiden sekä mahdollisten alueellisiin ja/tai rahoittajakohtaisiin painotuksiin perustuvien arviointiperusteiden perusteella. A. Kaikkia rahoituksen hakijoita koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun hankkeen toimenpiteet kohdistuvat aloittaviin henkilöihin: 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. - Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. - Hanke tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. - Hankkeeseen sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja kohderyhmän ja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. - Hankkeen tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. - Eduksi katsotaan, jos valmistelussa on kuultu relevantteja kohderyhmää edustavia järjestöjä. - Hankkeen toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolivaikutusten arviointi. 2. Hankkeen toteuttajalla on taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Hankkeen toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset hankkeen toteuttamiseksi. - Hankkeen toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa kohderyhmän määrään, tarpeisiin ja hankkeen edellyttämiin resursseihin. 3. Hankkeen toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi osaamista ja kokemusta. - Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää hankehallinnon kokemusta ja osaamista. - Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 24

4. Hankkeen toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. - Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. - Kohderyhmään kuuluvat organisaatiot ovat sitoutuneita toimintaan tai kohderyhmän rekrytoinnista on selkeä suunnitelma. 5. Hankkeessa on tarkoitus saavuttaa välittömiä tai välillisiä pitkäkestoisia, työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä tuloksia ja vaikutuksia. - Työllisyyttä edistävät tai ylläpitävät tulokset ovat mitattavia tai vaikutuksia pystytään arvioimaan. - Hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan. B. Kaikkia rahoituksen hakijoita koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun hanke ei kohdistu toimenpiteissä aloittaviin henkilöihin vaan kyseessä on menetelmien kehittäminen: 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. - Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. - Hanke tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. - Hankkeeseen sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. - Hankkeen tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. - Hankkeen toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolivaikutusten arviointi. 2. Hankkeen toteuttajalla on taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Hankkeen toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset hankkeen toteuttamiseksi. - Hankkeen toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa hankkeen edellyttämiin resursseihin. 3. Hankkeen toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi riittävää osaamista ja kokemusta. - Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää hankehallinnon kokemusta ja osaamista. - Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 4. Hankkeen toteuttajalla on toteutuksen kannalta järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. - Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. 5. Hankkeessa on tarkoitus saavuttaa työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia. - Hankkeen työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä välillisiä tai välittömiä vaikutuksia pystytään arvioimaan. - Hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan. III. Erityiset arviointiperusteet Yleisten arviointiperusteiden lisäksi projektihakemukset voidaan arvioida rahoittajan määrittelemien tai alueellisesti määriteltyjen arviointiperusteiden osalta. Erityiset arviointiperusteet rahoituksen myöntämiselle on määriteltävä ennen haun avaamista ja ne on julkaistava yleisten arviointiperusteiden ohella. 25