MILLAINEN ON HYVÄ HANKE?

Transkriptio

1 MILLAINEN ON HYVÄ HANKE? 1) Hankkeella on todellinen tarve ja se saa aikaan halutun muutoksen 2) Selkeät tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi 3) Realistinen suunnitelma 4) Kustannustehokas ja tiivis toteutus 5) Toiminta jää elämään hankkeen jälkeenkin 6) Hyötyä myös muille kuin tekijälle itselleen

2 Ideasta hankehakemukseen Idean arviointi 1. Kirkastus Selvitä itsellesi mistä on kysymys eli onko ideasi jalostuskelpoinen, löydätkö vastaukset kysymyksiin mitä tehdään, miten tehdään, miksi tehdään ja kenelle tehdään? Arvioi idean riskit ja hyödyt (SWOT-ananlyysi) 2. Taustatyö Selvitä, mitä asiasta tiedetään jo, mitä aikaisempia projekteja on tehty, onko vastaavia projekteja meneillään tai suunnitteilla muualla alueella tai valtakunnallisesti 3. Selkeytys Kerro ideasta organisaatiossasi, punnitkaa yhteistyössä sen toteuttamiskelpoisuutta, ja mitä lisäarvoa se tuo organisaation normaaliin toimintaan. (Organisaation jokapäiväistä ja/tai lakisääteistä työtä ei voi hankkeistaa vaan hankkeessa tulee saada aikaan jotain uutta palvelua tai tuotteita jolle toiminta tulevaisuudessa voi perustua) Pohdi, onko oma organisaatiosi paras vaihtoehto hankkeen toteuttajaksi, vai voisiko sen toteuttaa paremmin joku toinen? Selvitä yhteistyömahdollisuudet organisaation muihin hankkeisiin

3 Ideasta hankehakemukseen Idean arviointi 4. Tutustu ao. rahasto-ohjelmaan (EAKR,ESR, maaseutu, kalatalous jne. ) sekä Lapin maakuntaohjelmaan Lisäksi kannattaa tutustua voimassa olevaan Lapin maakunnan yhteistyöasiakirjaan (MYAK) ja toteuttamissuunnitelmaan (Totsu) sekä voimassa oleviin Lapin strategioihin, muihin ohjelma-asiakirjoihin sekä Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeisiin tukikelpoisista kustannuksista 5. Organisoituminen Pohtikaa, toteutetaanko hanke yksin vai pyritäänkö toimintaan saamaan mukaan muita kumppaneita / rahoittajia Kumppanien tulee olla luotettavia ja heillä tulee olla tärkeitä intressejä hankkeen onnistumiseen. Kumppanuuden tulee perustua yksityiskohtaisiin hyvissä ajoin laadittuihin sopimuksiin. Jos hankkeen toteutusvastuu jaetaan, jaon tulee perustua mahdollisimman itsenäisiin toimintakokonaisuuksiin, joiden toteutuksesta sovitaan kirjallisesti. Myös hankkeessa syntyvät omistussuhteet ja vastuut mahdollisista epäonnistumisista (takaisinperinnät yms.) tulee sopia kirjallisesti.

4 Ideasta hankehakemukseen Idean arviointi Pohtikaa ja suunnitelkaa, miten hankkeen toiminta organisoidaan sisäisesti budjetointi, taloushallinnon sisäisten tukipalvelujen tehtävät, hankkeen työntekijät ja heidän vastuutuksensa ja toimintavaltuudet, hankkeen ulkosuhteet ja yhteistoimintatehtävät, sisäinen tiedotus ja suhteet johtoon ja omaan henkilöstöön, raportointi, vaiheistus ja aikataulutus jne. 6. Päätös Em. tietojen pohjalta päätetään lähdetäänkö asiaa valmistelemaan eteenpäin hankehakemukseksi. Jos et ole varma, mistä rahastosta tai rahoittajalta tukea kannattaisi hakea, ota yhteyttä rahoittajaan. Rahoittajalta saa asiantuntija-apua hankkeen käynnistämiseen sekä tietoa siitä, kuinka paljon ja miltä viranomaiselta tukea on mahdollista hakea ja saada. (Saadaksesi tukea EU:n rakennerahastosta, tarvitset myös muita yksityisiä tai julkisia rahoittajia. Esim. Lapin liitto voi myöntää tukea enintään 70 %).

5 Ideasta hankehakemukseen Projektin suunnittelu 1) Projektin nimi Lyhyt ja ytimekäs 2) Kohdealue Määritellään alue, missä toiminta tapahtuu 3) Kohderyhmä Hankkeella on aina oltava tunnistettavissa selkeät edunsaajat (esim. ihmiset, yritykset), jotka hyötyvät hankkeen toteutuksesta 4) Taustakuvaus Selkeä kuva ideasta, käytännön kehittämistarpeesta tai ongelmasta, johon etsitään parannusta Toimenpiteet, joita asian eteen on aikaisemmin tehty Perustelut hankkeen tarpeellisuudesta Perustelut, minkälaista hyötyä saavutetaan, jos rahoitus myönnetään. 5) Toteuttaja Se yksikkö / yksiköt, joiden nimissä rahoitusta haetaan ja ovat vastuussa toimenpiteiden toteutumisesta. Myös osatoteuttajat on esiteltävä jatkuu

6 Ideasta hankehakemukseen Projektin suunnittelu 6) Tavoitteet Ratkaisu alussa määriteltyyn ongelmaan, idean tai kehittämistarpeen toteutus Käytännönläheisiä ja tarkasti määriteltyjä niin, että niitä voidaan mitata 7) Tulokset Osoittavat, mitä vaikutuksia hankkeella on Määrällisiä (esim. uudet työpaikat) ja laadullisia (esim. vaikutukset ympäristöön ja sosiaaliseen viihtyvyyteen) 8) Toimenpiteet Toimenpiteet, joilla tavoite aiotaan saavuttaa Selkeintä listata aikajärjestyksessä (aikataulutettu toimintasuunnitelma) 9) Seuranta Miten hankkeessa saatuja tietoja, taitoja ja kokemuksia hyödynnetään jatkossa Mitä pysyvää hyötyä hankkeesta jää ja miten toimintaa jatketaan hankkeen jälkeen jatkuu

7 Ideasta hankehakemukseen Projektin suunnittelu 10) Aikataulu Määritellään realistinen tavoiteaikataulu Huomioidaan projektin rahoituskäsittelyyn menevä aika!!! Varataan myös riittävä aika projektin päättämiselle, loppuraportoinnille, tiedottamiselle ja viimeisen maksatushakemuksen tekemiselle Hakemus on vireillä siitä päivästä lähtien, kun allekirjoitettu hakemus on saapunut rahoittajalle. Tämä tarkoittaa sitä, että myös kustannusten tukikelpoisuus alkaa aikaisintaan ko. päivästä. Lapin liiton rahoittamien hankkeiden maksimikesto on 3 vuotta (Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämistoimenpiteiden rahoituksesta 14 ) 11) Budjetti Laaditaan kustannusarvio (yksilöidyt ja eritellyt henkilöstökustannukset, ostopalvelut, matkakustannukset, kone- ja laitehankinnat jne. könttäsummat eivät riitä!!!) Laaditaan rahoitussuunnitelma EU ja valtio (= Haettavan tuen määrä; tarkista rahoittajalta tukiprosentin suuruus), kuntarahoitus, omarahoitus, muu julkinen rahoitus, yksityinen rahoitus, (mahdolliset luontoissuoritukset) Muista tarkistaa, että kustannukset ja rahoitus täsmäävät 12) Tiedottaminen Tiedotussuunnitelma, jossa huomioitu sekä sisäinen että ulkoinen tiedottaminen

8 EAKR- ja ESR -rahoituksen hakeminen Rahoitusta voivat hakea yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt tai niiden yhdistelmät. Rakennerahasto-ohjelmissa (= EAKR ja ESR) on jatkuva haku, mutta koska Euroopan Komissio edellyttää hankehakemusten keskinäistä vertailua, otetaan sekä jatkuvassa haussa, että teemahakujen yhteydessä saapuneet hankkeet käsittelyyn samassa yhteydessä parin viikon kuluessa ao. hakuaikojen päätyttyä. Teemahakuaikojen päättymisen jälkeen saapuneet hakemukset otetaan käsittelyyn vasta seuraavan teemahaun päätyttyä. Jatkuvan haun lisäksi Lapin maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö päättää kahdesta vuosittain toimeenpantavasta rakennerahasto-ohjelmiin liittyvästä teemahausta. Haut ovat vuosittain samaan aikaan: , rahoituspäätökset pyritään tekemään mennessä , rahoituspäätökset pyritään tekemään mennessä. Kullakin teemahaulla on Lapin kehittämisstrategioihin liittyvät erityiset painotukset. Painotukset määritellään sihteeristössä pääpiirteissään edellisenä vuonna ja ne hyväksytään yhteistyöryhmässä edellisen toimintavuoden lopussa. Sihteeristö voi tarvittaessa päättää kahta päähakua täydentävien hakukierrosten toteuttamisesta.

9 EAKR- ja ESR -rahoituksen hakeminen ESR:n ja EAKR:n projektien hallinnointiin tarkoitettu selainpohjainen tietojärjestelmä ohjelmakaudelle Hakijoille ja toteuttajille tarkoitetut palvelut löytyvät osoitteesta EURA2007 järjestelmän välityksellä ei voida osoittaa EAKRhakemuksia Tekesille tai Finnvera Oyj:lle eikä hakea EAKR:n yritystukea TE-keskuksen yritysosastolta Te-kesk. yritysosasto: Tekes: Finnvera: HUOM! Maaseutuohjelman hakulomakkeet löytyvät osoitteesta ja ne toimitetaan rahoittajalle paperiversiona

10 Hankekäsittelyprosessi 1) Hakemus saapuu rahoittajalle ja se kirjataan saapuneeksi 2) Hakemus jaetaan edelleen valmistelijoille organisaation työjärjestyksen mukaisesti. 3) Hankkeet käydään pääpiirteittäin läpi suunnittelutyöryhmässä (esim. pyritään karsimaan päällekkäisyydet, todetaan siirtotarpeet jne.) 4) Valmistelija ottaa hakemuksen käsittelyyn EURASSA / Tuki2000-järjestelmässä. Tarvittaessa hakemukseen pyydetään (teknisiä) korjauksia / täydennyksiä 7 työpäivän kuluessa siitä, kun hakija on saanut tiedon. 5) Valmistelija arvioi hankkeen pakollisten valintakriteerien täyttymisen. 6) Valmistelija laatii lyhyen projektiselvityksen ja tekee päätösesityksen (hanke hylätään / hanke siirtyy jatkovalmisteluun) sihteeristön ensimmäistä käsittelyä varten. 7) Hankkeiden 1. käsittely sihteeristössä sihteeristö käy keskustelua hankkeista sekä antaa kommentteja ja ohjeita jatkotoimenpiteistä. Jos sihteeristö on yksimielinen hylättävistä hankkeista, voidaan hankkeelle tehdä hylkypäätös jo sihteeristön 1. käsittelyn jälkeen.

11 Hankekäsittelyprosessi 8) Jatkoon valittuja hankkeita arvioidaan hankearviointilomaketta käyttäen. 9) Valmistelija käy tarvittaessa lisäkeskusteluja hakijan kanssa ja pyytää hankkeesta lisäselvityksiä 10) Hankkeet käsitellään toimialoittaisissa työryhmissä ja työryhmien jäsenet esittävät hankkeista oman näkemyksensä. 11) Valmistelija käy tarvittaessa lisää keskusteluja hakijan kanssa ja pyytää hankkeesta lisäselvityksiä. 12) Valmistelija viimeistelee projektiselvityksen ja tekee lopullisen pisteytyksen ja päätösesityksen. 13) Hankkeiden 2. käsittely sihteeristössä. Sihteeristö esittää hanketta joko rahoitettavaksi tai hylättäväksi. Tarvittaessa hanke menee vielä MYR:n ja mahdollisesti Lapin liiton hallituksen käsittelyyn 14) Rahoitusviranomainen tekee projektin asettamis- ja rahoituspäätöksen (tai hylkypäätöksen) ja toimittaa sen hakijalle.

12 Maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) käsiteltävät hankkeet hanke on aluekehityksen kannalta merkittävä hankkeesta aiheutuu merkittävä muutos yhteistyöasiakirjassa sovittuihin linjauksiin yksittäiselle hankkeelle esitetty EU:n rahoitusosuus ylittää kehittämishankkeessa euroa koulutushankkeessa euroa investointihankkeessa euroa rahoittajataho, sihteeristön puheenjohtaja tai maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajat esittävät, että hanke tulisi käsitellä maakunnan yhteistyöryhmässä Liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja sisältäviä yritystukihankkeita EI käsitellä yhteistyöryhmässä

13 Lapin liiton hallituksessa käsiteltävät hankkeet Lapin liiton hallinnoima valtion rahoitusosuus ylittää euroa Lapin liiton rahoitettavaksi esitetty hanke edellyttää EU-rahoitusosuuden suuruuden vuoksi MYR:n käsittelyä. Hakemuksesta päätökseen Hankehakemuksen käsittelyaika 2-6 kk. Käsittelyajan pituus riippuu mm. seuraavista seikoista: 1) Kuinka hyvin hakemus on laadittu ja hanke suunniteltu (kuinka paljon vaatii korjauksia ja lisäselvityksiä) 2) Onko hankkeen muu rahoitus kunnossa (sitoumukset muilta rahoittajilta) 3) Kuinka suuresta hankkeesta on kyse (eli vaatiiko esim. MYR:n ja/tai Lapin liiton hallituksen käsittelyn) 4) Tekniset ongelmat 5) Inhimilliset syyt (esim. hakijan/rahoittajan loma, sairastapaukset jne.)

14 Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman valintakriteerit (kyllä / ei) Yleiset hankevalintakriteerit, jotka jokaisen hankkeen tulee täyttää 1) Hanke on ohjelman mukainen 2) Hanke tukee yhteistyöasiakirjassa nimettyjä maakunnallisia painopisteitä 3) Hanke on toteuttamiskelpoinen - toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen myönnettävään tukeen - toteuttajalla on taloudelliset ja taidolliset edellytykset ja resurssit toteuttaa hanke - hankkeen rahoitussuunnitelma on realistinen 4) Hanke on toteutustavaltaan taloudellinen ja kustannustehokas - hankkeen kustannukset ovat kohtuullisia - hankeaika ja kustannukset ovat tasapainossa 5) Hanke on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen - hanke ei vaaranna ympäristön hyvinvointia - hanke tukee ihmisen yhdenvertaisuutta ja/tai kulttuurien säilymistä - hanke tukee taloudellista kasvua luonnonvaroja säästäen Muut hankevalintaa ohjaavat kriteerit Hanke on keskeinen osa laajempaa hankekokonaisuutta, tukee hankekokonaisuutta tai on suuralueyhteistyötä edistävä/ylimaakunnallinen

15 Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman valintakriteerit Maakuntakohtaiset valintakriteerit (max 25 p, min. 9 p) Hanke on haun teemojen mukainen Hanke edistää jonkin alueellisen ohjelman / strategian toteuttamista Maakunnan erityispainotukset Hanke liittyy laajempaan kehittämiskokonaisuuteen ja/tai klusteriin Hanke edistää kansainvälistymistä Hanke on innovatiivinen, toimii kokoavasti rajapinnoilla ja/tai on poikkihallinnollinen Hankkeen sisällöllinen arviointi (max 35 p, min. 14 p) Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen Projektin toteuttajalla on taloudelliset edellytykset projektin toteuttamiseksi ja projektille esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi Projektin toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi osaamista ja kokemusta Projektin toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin Hankkeessa kehitetään tai kokeillaan uusia toimintamalleja /menetelmiä / lähestymistapoja Hankkeen pysyviä vaikutuksia on arvioitu riittävässä määrin Hankkeen tuloksilla on laajempaa hyötyä / hankkeen tulokset ovat levitettävissä

16 Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman valintakriteerit Toimintalinja 1; Yritystoiminnan edistäminen (max 80 p, min. 25 p) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava Tukee yritysten kilpailukyvyn parantumista ja kasvua Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja Luo uutta yritystoimintaa Edistää pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille Tukee yrityksen kasvua Edistää yritysten verkostoitumista ja klustereiden muodostumista Edistää innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista Lisää t&k toimintaa pk-yrityksissä Edistää tieto- ja viestintäteknologian tehokasta hyödyntämistä Alueellista kilpailukykyä, vetovoimaa ja uudistumista edistävä Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset Edistää saamelaisten yritystoimintaa Edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöteknologian kehittämistä Edistää ympäristöteknologian kehittämistä ja hyödyntämistä Edistää yritysten liiketoimintojen uusiutumista ja vahvistumista Edistää yritystukipalvelujen käytön lisäämistä ja helpottamista Lisää ekotehokkuutta yrityksissä

17 Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman valintakriteerit Toimintalinja 2; Innovaatiotoiminnan ja verkostoituisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (max 80 p, min. 25 p) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava Tukee alueellisen kilpailukyvyn parantumista ja kasvua Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja Tukee uusien yritysten luomista tai yrityshautomotoimintaa Tukee innovaatioita edistävää kansainvälistä toimintaa Tukee yritysten kasvua Edistää yritysten, yrityspuistojen, oppilaitosten, korkeakoulujen, yliopistojen, osaamiskeskusten ja/tai -keskittymien kehittämistä ja verkostoitumista alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti Parantaa alueen innovaatioympäristöä Edistää t&k toimintaa yrityksissä, koulutus- ja tutkimuslaitoksissa Edistää tieto- ja viestintäteknologian tehokasta hyödyntämistä Alueellista vetovoimaa ja uudistumista edistävä Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset Vahvistaa saamelaisten osaamiseen, koulutukseen ja perinteeseen liittyvää kehittämistä Tukee yrityksiä uuden teknologian ja tuotantomenetelmien hyödyntämisessä ja käyttöön otossa /edistää teknologioiden siirtoa Kehittää tulevien teknologioiden ennakointia Luo ja kehittää opetus ja t&k -toimintaa tukevia kehittämisympäristöjä sekä yrityslähtöisiä tutkimus- ja kehittämispalveluja

18 Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman valintakriteerit Toimintalinja 3; Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (max 80 p, min. 25 p) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava Projekti on innovatiivinen, alueellista kilpailukykyä ja uudistumista edistävä Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja Edistää uuden yritystoiminnan syntymistä Edistää pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille Tukee yritysten kasvua Edistää verkostoitumista ja klustereiden muodostumista Projekti vahvistaa innovaatiojärjestelmiä Edistää t&k toimintaa Edistää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä Lisää alueen vetovoimaa Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset Parantaa saamelaisväestön elinkeinoihin ja kulttuuriin liittyvää toimintaympäristöä Edistää elinkeinoelämän edellyttämien liikenneyhteyksien ja -palvelujen / logistiikkajärjestelmien ja -palvelujen kehittämistä Tukee matkailun toimintaympäristöä kehittäviä investointeja / tapahtumia ja/tai edistää alueen helppoa matkailullista saavutettavuutta / matkailun ympärivuotisuutta / edistää houkuttelevien, korkeatasoisten ja viihtyisien taajama- ja matkailuympäristöjen kehittämistä Edistää tietoliikenneyhteyksien, sähköisten palvelujen ja sovellusten kehittämistä ja käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden tarjontaa ja niiden korkeaa käyttöastetta/ tukee modernien verkostoitumista edistävien ympäristöjen kehittämistä Edistää puhtaan ja monimuotoisen luonnonympäristön säilymistä ja/tai parantaa kulttuuriympäristön tilaa /edistää ympäristöriskien ehkäisemistä ja niiden ratkaisemiseen tarkoitettujen suunnitelmien ja toimenpiteiden kehittämistä Edistää kestävän kehityksen mukaisten energiatehokkaiden rakenteiden ja toimintatapojen ja/tai yhdyskuntatekniikan ja ympäristönhallintamenetelmien kehittämistä / edistää uusiutuvan energian teollisen tuotannon ja/tai energianhallintajärjestelmien kehittämistä

19 Manner-Suomen ESR-ohjelman valintakriteerit I Välttämättömät ehdot valinnalle Jotta projektihakemus voidaan ottaa arvioitavaksi, on sen ensin täytettävä seuraavat välttämättömät ehdot: a) Hanke sopii ESR-ohjelmaan ja johonkin haussa avoinna olevaan ohjelman toimintalinjaan. Kohderyhmät ja toimenpiteet ovat ohjelmassa määritellyt. Yksi hanke voi kuulua vain yhteen toimintalinjaan. b) Hankkeen toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen ohjelmasta myönnettävään tukeen. Toteuttaja on oikeuskelpoinen juridinen henkilö. Toteuttajan kirjanpitoon on mahdollista eritellä hankkeen kustannukset muista toteuttajan kustannuksista. Yksityishenkilöt eivät voi hakea ESR-rahoitusta. Toteuttaja ei saa olla konkurssissa, purettavana tai saneerauksessa, kilpailukiellossa tai laiminlyönyt veroja tai sosiaaliturvamaksuja tai syyllistynyt oleellisesti väärien tietojen antamiseen tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen. c) Hanke edistää vahvasti ainakin yhtä seuraavista ESR-ohjelman horisontaalisista painotuksista: sukupuolten välinen tasa-arvo sekä miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet työelämässä, kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason kumppanuus sekä työmarkkinaosapuolen ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen eri tasoilla, teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot (sosiaalisia innovaatiot voivat liittyä esim. teknologiaan, kaupallistamiseen, organisaatioiden toimintaa tai sosiaalisiin käytäntöihin), kestävä kehitys jonkin/joidenkin seuraavan ulottuvuuden osalta: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävän kehityksen ulottuvuus.

20 Manner-Suomen ESR-ohjelman valintakriteerit II Yleiset arviointiperusteet Projektihakemukset pisteytetään yleisten arviointiperusteiden sekä mahdollisten alueellisiin ja/tai rahoittajakohtaisiin painotuksiin perustuvien arviointiperusteiden perusteella. A. Kaikkia rahoituksen hakijoita koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun hankkeen toimenpiteet kohdistuvat aloittaviin henkilöihin: 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. Hanke tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. Hankkeeseen sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja kohderyhmän ja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. Hankkeen tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. Eduksi katsotaan, jos valmistelussa on kuultu relevantteja kohderyhmää edustavia järjestöjä. Hankkeen toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolivaikutusten arviointi. 2. Hankkeen toteuttajalla on taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset hankkeen toteuttamiseksi. Hankkeen toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa kohderyhmän määrään, tarpeisiin ja hankkeen edellyttämiin resursseihin.

21 Manner-Suomen ESR-ohjelman valintakriteerit 3. Hankkeen toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi osaamista ja kokemusta. Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää hankehallinnon kokemusta ja osaamista. Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 4. Hankkeen toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. Kohderyhmään kuuluvat organisaatiot ovat sitoutuneita toimintaan tai kohderyhmän rekrytoinnista on selkeä suunnitelma. 5. Hankkeessa on tarkoitus saavuttaa välittömiä tai välillisiä pitkäkestoisia, työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä tuloksia ja vaikutuksia. Työllisyyttä edistävät tai ylläpitävät tulokset ovat mitattavia tai vaikutuksia pystytään arvioimaan. Hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan.

22 Manner-Suomen ESR-ohjelman valintakriteerit B. Kaikkia rahoituksen hakijoita koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun hanke ei kohdistu toimenpiteissä aloittaviin henkilöihin vaan kyseessä on menetelmien kehittäminen: 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. Hanke tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. Hankkeeseen sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. Hankkeen tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. Hankkeen toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolivaikutusten arviointi. 2. Hankkeen toteuttajalla on taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset hankkeen toteuttamiseksi. Hankkeen toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa hankkeen edellyttämiin resursseihin.

23 Manner-Suomen ESR-ohjelman valintakriteerit 3. Hankkeen toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi riittävää osaamista ja kokemusta. Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää hankehallinnon kokemusta ja osaamista. Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 4. Hankkeen toteuttajalla on toteutuksen kannalta järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. 5. Hankkeessa on tarkoitus saavuttaa työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia. Hankkeen työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä välillisiä tai välittömiä vaikutuksia pystytään arvioimaan. Hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan. III. Erityiset arviointiperusteet Yleisten arviointiperusteiden lisäksi projektihakemukset voidaan arvioida rahoittajan määrittelemien tai alueellisesti määriteltyjen arviointiperusteiden osalta. Erityiset arviointiperusteet rahoituksen myöntämiselle on määriteltävä ennen haun avaamista ja ne on julkaistava yleisten arviointiperusteiden ohella.