KIRJALLINEN KYSYMYS 229/2005 vp Talvinopeusrajoitusten jättäminen voimaan kesäajaksi Itä- ja Pohjois-Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tiedotusvälineissä ja Tiehallinnon sivuilla kerrotaan, että Itä- ja Pohjois-Suomeen jäävät talvinopeusrajoitukset voimaan noin 1 000 kilometrille kesäksikin, eli lähes kaikille tieosuuksille muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Keppihevosena käytetään liikenneturvallisuutta ja liikennemäärien kasvua sekä teiden soveltumattomuutta 100 kilometrin tuntinopeuksiin! Käsittämätöntä tässä on se, että liikenneturvallisuus on kehittynyt selvästi myönteiseen suuntaan Itä- ja Pohjois-Suomessa aina 1960-luvulta asti. Myöskään liikennemäärien kasvussa ei ole ollut mitään dramaattista muutosta viime vuosina (vain pientä kasvua). Nyt yhtäkkiä yhden virkamiehen mukaan tiet eivät sovellukaan 100 kilometrin tuntinopeuksiin, vaikka autokanta on uusiutunut selvästi viime vuosina myös Itä- ja Pohjois-Suomessa. Voi aivan avoimesti kysyä, mikä on todellinen tarkoitus itä- ja pohjoissuomalaisten rankaisemisessa ja eristämisessä muusta Suomesta. Näiden nopeusrajoitusten laskulla on todettu olevan selvää kielteistä vaikutusta talouselämään ja erityisesti matkailualaan. Halutaanko, että loputkin ihmiset muuttaisivat täältä pois etelän kasvukeskuksiin? Niin ainakin yritykset tekevät, kun saavutettavuus heikkenee edelleenkin täällä pitkien välimatkojen maassa. Itä- ja Pohjois-Suomessa liikenne on muutenkin vähäistä ja välimatkat pitkiä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen Tielaitoksen suunnitelmista jättää 80 kilometrin talvinopeusrajoitukset voimaan Itä- ja Pohjois-Suomessa myös kesäajaksi noin tuhannen tiekilometrin matkalta ja mihin toimiin hallitus ryhtyy Tielaitoksen suuntaan, ettei edellä mainittua matkailun, talouselämän sekä yksittäisten kansalaistenkin kannalta alueellisesti eriarvoistavaa nopeusrajoitusjärjestelmää tulla laittamaan sulan maan aikaan käytäntöön? Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2005 Esa Lahtela /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 229/2005 vp: Onko hallitus tietoinen Tielaitoksen suunnitelmista jättää 80 kilometrin talvinopeusrajoitukset voimaan Itä- ja Pohjois-Suomessa myös kesäajaksi noin tuhannen kilometrin matkalta ja mihin toimiin hallitus ryhtyy Tielaitoksen suuntaan, ettei edellä mainittua matkailun, talouselämän sekä yksittäisten kansalaistenkin kannalta alueellisesti eriarvoistavaa nopeusrajoitusjärjesetelmää tulla laittamaan sulan maan aikaan käytäntöön? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Tieliikennelain 25 :n mukaan liikenne- ja viestintäministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä nopeusrajoituksesta koko maassa tai tietyssä osassa maata. Tiekohtaisista tai paikallisista rajoituksista päättää ministeriön tarvittaessa antamien ohjeiden mukaan ja 51 :n säännöksiä noudattaen se, jolle liikenteen ohjauslaitteen asettaminen kuuluu. Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut voimassa olevat yleisohjeet yleisten teiden nopeusrajoituksista vuonna 1992, ja uusinut ohjeita osittaismuutoksilla vuosina 1995 ja 2004. Näihin perustuen Tiehallinto tekee päätökset yleisten teiden nopeusrajoituksista. Olosuhteiden ja turvallisuustilanteen muutosten sekä tienkäyttäjiltä saatujen aloitteiden perusteella on vuosittain tehty yleensä joitakin satoja tarkistuksia nopeusrajoituksiin. Nopeusrajoitukset suunnitellaan ja päätetään tiepiireissä. Monet nopeusrajoitusten muutokset ajoitetaan talviajan nopeusrajoitusten päättymisaikaan, jolloin ne voidaan toteuttaa laajemman merkkien vaihdon yhteydessä. Näin on menetelty aikaisempinakin vuosina. Kuluvana keväänä muutosten määrän on arvioitu olevan edellistä vuotta suurempi. Kysymyksessä ei ole talviajan nopeusrajoitusten keston jatkaminen, vaan normaali ohjeiden mukainen nopeusrajoitusten tarkistus. Kevään muutoksista suuri osa perustuu siihen, että Tiehallinto on kiinnittänyt erityistä huomiota liikenne- ja viestintäministeriön antamien yleisohjeiden noudattamiseen. Myös näillä ratkaisuilla pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta. Yleisohjeissa on eri nopeusrajoitusarvoille määritelty raja-arvot tien leveyden, liikenteen määrän sekä näkemäolosuhteiden perusteella. Pääteillä erityisesti liikenteen kasvu aiheuttaa tarpeen muuttaa nopeusrajoitusta, mikäli tietä ei ole mahdollista parantaa. Vähäliikenteisillä teillä tien kunnon huononeminen voi alentaa nopeusrajoitusta. Tarkistusten tukena on onnettomuusseurannasta saatava yksityiskohtainen tieto turvallisuuskehityksestä erilaisilla teillä. Maan pohjoisten osien pitkät ajomatkat ja vähäinen liikenne on otettu huomioon ohjeissa sallimalla korkeiden nopeusrajoitusten käyttäminen vaatimattomammissa oloissa kuin muualla. Pohjois- ja Itä-Suomen mahdollisten muutosten voi näin ollen arvioida johtavan siihen, että nopeusrajoitukset tulevat vain lähemmäksi muualla maassa vallitsevaa tasoa. 2
Ministerin vastaus KK 229/2005 vp Esa Lahtela /sd Liikenne- ja viestintäministeriö tulee keväällä 2006 arvioimaan kokonaisuudessaan yleisten teiden nopeusrajoituksista annetut yleisohjeet. Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 229/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: Är regeringen medveten om Vägverkets planer på att låta den vintertida hastighetsbegränsningen på 80 km/h kvarstå i östra och norra Finland även under sommaren på en sträcka av cirka tusen kilometer och vilka åtgärder ämnar regeringen vidta i fråga om Vägverket för att det ovan nämnda systemet för hastighetsbegränsning, vilket ur turismens, näringslivets och även den enskilda medborgarens synvinkel är regionalt sett ojämlikt, inte skall tas i bruk under den tid då marken är isfri? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 25 i vägtrafiklagen kan kommunikationsministeriet utfärda bestämmelser om allmän hastighetsbegränsning i hela landet eller i viss del av landet. Angående vägbestämda eller lokala begränsningar beslutar, i enlighet med anvisningar som vid behov utfärdas av ministeriet och med iakttagande av stadgandena i 51, den på vilken det ankommer att uppsätta trafikanordning. Kommunikationsministeriet har utfärdat gällande allmänna anvisningar om hastighetsbegränsningar på allmänna vägar 1992 och har reviderat dem genom partiella ändringar 1995 och 2004. På basis av dessa anvisningar beslutar Vägförvaltningen om hastighetsbegränsningarna på de allmänna vägarna. På basis av förändringar i förhållandena och säkerhetssituationen samt initiativ från väganvändarna har man årligen gjort i allmänhet några hundratal justeringar av hastighetsbegränsningarna. Hastighetsbegränsningarna planeras och fastslås inom vägdistrikten. Många ändringar gällande hastighetsbegränsningarna förläggs till tiden för de vintertida hastighetsbegränsningarnas upphörande, varvid de kan genomföras i samband med ett mera omfattande byte av märken. På detta sätt har man gått till väga även under tidigare år. Denna vår uppskattas antalet ändringar vara högre än under förra året. Det är inte fråga om en fortsättning på vinterns hastighetsbegränsningar, utan om en normal justering av hastighetsbegränsningarna enligt anvisningarna. Av vårens ändringar grundar sig en stor del på att Vägförvaltningen har fäst speciell uppmärksamhet vid att följa de allmänna anvisningar som utfärdats av kommunikationsministeriet. Även genom dessa lösningar strävar man till att förbättra trafiksäkerheten. I de allmänna anvisningarna finns gränsvärden för olika hastighetsbegränsningar angivna på basis av vägbredden, mängden trafik och siktförhållandena. Speciellt på huvudvägarna orsakar en tillväxt i trafiken behov av att ändra hastighetsbegränsningen, om det inte är möjligt att förbättra vägen. På svagt trafikerade vägar kan en försämring av vägens skick sänka hastighetsbegränsningen. Som stöd för justeringen finns detaljerad information om säkerhetsutvecklingen på olika vägar, vilken erhålls genom uppföljning av olycksfall. De långa körsträckorna och den svaga trafikeringen i landets norra delar har beaktats i anvisningarna genom att de högsta hastighetsbe- 4
Ministerns svar KK 229/2005 vp Esa Lahtela /sd gränsningarna har tillåtits under mera anspråkslösa förhållanden än på andra håll. Man kan således bedöma att de eventuella ändringarna i norra och östra Finland leder till att hastighetsbegränsningarna bara närmar sig den nivå som råder på annat håll i landet. Kommunikationsministeriet skall under våren 2006 utvärdera de allmänna anvisningar som utfärdats om hastighetsbegränsningarna för de allmänna vägarna i sin helhet. Helsingfors den 8 april 2005 Kommunikationsminister Leena Luhtanen 5