KIRJALLINEN KYSYMYS 234/2008 vp Opetusministeriön perimät maksut koulutuksen järjestämislupaa koskevista päätöksistä Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriön suoritteiden maksullisuudesta annetun asetuksen (1198/2006) mukaan koulutuksen järjestämislupaa koskevasta päätöksestä, onpa päätös myönteinen tai kielteinen, peritään 1 455 euroa, poikkeuksena aikaisemman luvan muuttamista koskeva päätös, josta peritään 870 euroa. Maksujen tarkoituksena on kattaa valmistelutöistä aiheutuvia kustannuksia. Maksujen suuruus on noussut keskustelun kohteeksi mm. viimeksi tehtyjen päätösten vuoksi, jotka koskevat taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1999) 2 :n 2 momentin mukaista lupaa järjestää taiteen perusopetusta sekä saada siihen 11 :n 3 momentin nojalla valtionosuutta laskennallisten opetustuntien määrän mukaan. Kyseistä lupaa voivat hakea kunnat ja kaupungit, mutta myös muut tahot kuten yleishyödylliset yhteisöt. Erityisesti kielteisten päätösten osalta lähes 1 500 euron suuruinen hallinnollinen maksu voi muodostua kohtuuttomaksi yleishyödyllisille yhteisöille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko opetusministeriössä harkittu muutettavaksi opetusministeriön asetuksen (1198/2006) mukaisia koulutuksen järjestämislupaa koskevien päätösten maksuja muiden kuin kaupunkien tai kuntien osalta, jotteivät päätöksestä aiheutuvat kustannukset nouse kohtuuttomiksi ja onko mahdollista eriyttää maksuja lupaa hakevien tahojen taustojen perusteella? Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2008 Outi Mäkelä /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Mäkelän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 234/2008 vp: Onko opetusministeriössä harkittu muutettavaksi opetusministeriön asetuksen (1198/2006) mukaisia koulutuksen järjestämislupaa koskevien päätösten maksuja muiden kuin kaupunkien tai kuntien osalta, jotteivat päätöksestä aiheutuvat kustannukset nouse kohtuuttomiksi ja onko mahdollista eriyttää maksuja lupaa hakevien tahojen perusteella? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kysymyksessä viitataan viime syksynä tehtyihin taiteen perusopetuksen järjestämislupaa koskeviin päätöksiin. Maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun opetusministeriön suoritteiden maksullisuudesta annetun opetusministeriön asetuksen 2 :n mukaan kiinteä maksu peritään asetuksen liitteenä olevasta maksutaulukosta ilmenevistä julkisoikeudellisista suoritteista. Lisäksi suoritteiden lähettämisestä peritään kulloinkin voimassa olevien postimaksujen ja niihin rinnastettavien kustannusten mukainen korvaus. Maksutaulukon kohdan 1 mukaan eri koulutusmuotojen järjestämislupaa koskeviin hakemuksiin annettavista päätöksistä perittävä maksu on 1 455 euroa. Erityisesti monet kielteisen päätöksen saaneet yksityiset hakijat ovat pitäneet maksua kohtuuttomana. Kun valtion vuoden 2008 talousarvioesityksessä esitettiin lisärahoitusta taiteen perusopetukseen, opetusministeriö ja Opetushallitus ilmoittivat viime syksynä mahdollisuudesta hakea opetustuntikohtaiseen valtionosuuteen oikeuttavaa koulutuksen järjestämislupaa. Ilmoitus julkaistiin ministeriön ja Opetushallituksen verkkosivuilla ja siihen liitettiin yksityiskohtainen hakuohje. Sekä ilmoituksessa että hakuohjeessa mainittiin, että järjestämislupahakemukseen annettava päätös on sekä myönteisenä että kielteisenä maksullinen, ja todettiin myös maksun euromäärä. Taiteen perusopetuksesta annetun lain (633/1998) 2 :n mukaan kunta voi järjestää taiteen perusopetusta. Asianomainen ministeriö voi myöntää kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan järjestää taiteen perusopetusta. Kunta, joka järjestää taiteen perusopetusta, saa siihen valtionosuutta kunnan asukasmäärän mukaan. Lain 11 :n mukaan opetusministeriön luvan saaneelle koulutuksen järjestäjälle myönnetään valtionosuutta laskennallisten opetustuntien määrän mukaan. Myös kunnalle voidaan myöntää oikeus saada valtionosuutta opetustuntien määrän mukaan. Taiteen perusopetuksen järjestämislupia voidaan myöntää valtion talousarviossa valtionosuuden perusteeksi vahvistetun enimmäistuntimäärän rajoissa. Taiteen perusopetuksesta annetun lain 3 :n mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Opetusministeriön asetus opetusministeriön suoritteiden maksullisuudesta on valmisteltu ministeriön sisäisessä työryhmässä. Asetusta tarkistetaan aika ajoin, jolloin maksut yleisen kustan- 2
Ministerin vastaus KK 234/2008 vp Outi Mäkelä /kok nustason nousun myötä yleensä nousevat. Myös kielteiset päätökset ovat maksullisia, koska niin myönteisten kuin kielteistenkin päätösten valmisteluun kuluu yhtä paljon valmistelijoiden ja päättäjien työaikaa. Työmäärä on riippumaton siitä, onko hakijana kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö tai säätiö. Lähtökohtaisesti kaikkia järjestämisluvan hakijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti. Tiedossa ei ole, että koulutuksen järjestämislupaa koskevien päätösten maksuja olisi harkittu muutettavaksi erityisesti muiden hakijoiden kuin kuntien osalta. Maksujen eriyttäminen lupaa hakevien tahojen taustojen perusteella on sinänsä mahdollista. Valtion maksuperustelain 6 :n 3 momentin mukaan maksu voidaan määrätä perittäväksi yleisesti suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä, jos siihen muun muassa koulutustoimintaan tai yleiseen kulttuuritoimintaan liittyvistä tai näihin verrattavista syistä on perusteltua syytä. Erityisestä syystä maksu voidaan määrätä tietyltä ryhmältä perittäväksi suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä. Tarve jättää maksu perimättä tai periä alle omakustannusarvon joltain tietyltä ryhmältä koskee maksuperustelaista annetun hallituksen esityksen (HE 176/1991 vp) mukaan lähinnä kansainvälisiä järjestöjä, jolloin kysymyksessä on usein vastavuoroinen toiminta. Opetusministeriön asetus opetusministeriön suoritteiden maksullisuudesta on voimassa vuoden 2009 loppuun saakka. Kun asetusta seuraavan kerran tarkistetaan, valmistelu tapahtunee ministeriön sisäisessä työryhmässä, jossa on myös koulutus- ja tiedepolitiikan osaston edustus. Valmistelussa harkitaan, missä määrin maksujen suuruuteen vaikuttavia suoritekohtaisia ajankäyttö- ja kustannusarvioita on tarpeen tarkistaa, ja kartoitetaan muita mahdollisesti tarvittavia muutoksia. Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 234/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Mäkelä /saml: Har man vid undervisningsministeriet övervägt möjligheten att för andra än städer eller kommuner ändra de avgifter för tillstånd att ordna utbildning som avses i undervisningsministeriets förordning (1198/2006) för att kostnaderna för besluten inte ska bli oskäligt höga och är det möjligt att differentiera avgifterna på grundval av de instanser som ansöker om tillstånd? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I spörsmålet åberopas beslut från i höstas som gällde tillstånd att ordna grundläggande konstundervisning. Enligt 2 i undervisningsministeriets förordning om undervisningsministeriets avgiftsbelagda prestationer, utfärdad med stöd av lagen om grunderna för avgifter till staten (150/1992), ska en fast avgift tas ut för de offentligrättsliga prestationer som framgår av den avgiftstabell som bifogats förordningen. För sändande av prestationerna tas dessutom ut en ersättning som bestäms med stöd av gällande porton och kostnader som kan jämställas med dessa. Enligt 1 punkten i avgiftstabellen ska en avgift om 1 455 euro tas ut för beslut som gäller tillstånd att ordna olika former av utbildning. I synnerhet många privata sökande som fått avslag har ansett att avgiften är oskälig. Då det i budgetpropositionen för 2008 föreslogs tilläggsfinansiering för grundläggande konstundervisning, informerade undervisningsministeriet och Utbildningsstyrelsen i höstas om möjligheten att ansöka om tillstånd att ordna utbildning som berättigar till statsandel per undervisningstimme. Meddelandet publicerades på ministeriets och Utbildningsstyrelsens webbsidor och åtföljdes av detaljerade ansökningsanvisningar. Både i själva meddelandet och i ansökningsanvisningarna nämndes att det beslut som meddelas på ansökan om tillstånd att ordna utbildning är avgiftsbelagt oavsett om det är jakande eller innebär avslag. Dessutom nämndes avgiftsbeloppet. Enligt 2 i lagen om grundläggande konstundervisning (633/1998) kan kommunen ordna grundläggande konstundervisning. Vederbörande ministerium kan bevilja en samkommun, en registrerad sammanslutning eller stiftelse tillstånd att ordna grundläggande konstundervisning. En kommun som ordnar grundläggande konstundervisning får statsandel enligt antalet invånare i kommunen. Enligt 11 i lagen beviljas en utbildningsanordnare statsandel enligt antalet kalkylerade undervisningstimmar. Även en kommun kan beviljas rätt till statsandel enligt antalet undervisningstimmar. Tillstånd att ordna grundläggande konstundervisning kan beviljas inom ramen för det maximala timantal som i statsbudgeten fastställts som grund för statsandelen. I 3 i lagen om grundläggande konstundervisning sägs att en förutsättning för att ett tillstånd ska beviljas är att undervisningen behövs och att sökanden har yrkeskompetens och ekonomiska förutsättningar att ordna undervisningen på ett ändamålsenligt sätt. 4
Ministerns svar KK 234/2008 vp Outi Mäkelä /kok Undervisning får inte ordnas i syfte att uppnå ekonomisk vinst. Undervisningsministeriets förordning om undervisningsministeriets avgiftsbelagda prestationer har beretts av en intern arbetsgrupp vid ministeriet. Förordningen ses tidvis över, och då stiger avgifterna vanligen i och med att den allmänna kostnadsnivån har stigit. Också avslag är avgiftsbelagda, eftersom beredningen av såväl jakande beslut som avslag upptar lika mycket av beredarnas och beslutsfattarnas arbetstid. Arbetsmängden är oberoende av om sökanden är en kommun, en samkommun, en registrerad sammanslutning eller en stiftelse. Utgångspunkten är att alla som ansöker om tillstånd att ordna utbildning ska behandlas lika. Det är inte känt att möjligheten att ändra avgifterna för beslut som gäller tillstånd att ordna utbildning skulle ha övervägts särskilt för andra sökande än kommuner. Det är i och för sig möjligt att differentiera avgifterna på basis av bakgrunden för dem som ansöker om tillstånd. Enligt 6 3 mom. i lagen om grunderna för avgifter till staten får det bestämmas att en avgift allmänt uppbärs till ett lägre belopp än prestationens självkostnadsvärde eller att avgift inte alls ska uppbäras, om det finns grundad anledning till detta av orsaker som hänför sig till bl.a. utbildningsverksamhet eller allmän kulturverksamhet. Av särskilda skäl får det för vissa grupper bestämmas att avgift ska uppbäras till ett lägre belopp än prestationens självkostnadsvärde eller att avgift inte alls ska uppbäras. Behovet att för vissa grupper låta bli att uppbära avgift eller uppbära avgiften till ett lägre belopp än självkostnadsvärdet gäller enligt regeringens proposition med förslag till lag om grunderna för avgifter till staten (RP 176/1991 rd) närmast internationella organisationer, och då handlar det ofta om ömsesidig verksamhet. Undervisningsministeriets förordning om undervisningsministeriets avgiftsbelagda prestationer gäller till utgången av 2009. När förordningen nästa gång ses över kommer ändringarna antagligen att beredas av en intern arbetsgrupp vid ministeriet. Även utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen kommer att vara representerad i arbetsgruppen. I samband med beredningen dryftas i vilken utsträckning de tidsanvändningsoch kostnadskalkyler som påverkar avgifternas storlek bör ses över. Dessutom kartläggs andra ändringar som eventuellt behövs. Helsingfors den 22 april 2008 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 5