Tilanne ja näkymät ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS TIETOTEKNIIKKA-ALA 1/21 Maailmantalouden näkymät Maailmantalous nousee kriisistä epäyhtenäisesti s. 2 Teknologiateollisuus Suomessa Liikevaihto pysyy erittäin matalalla tasolla, henkilöstösopeutukset jatkuvat s. 3
Maailmantalouden näkymät Teknologiateollisuus Suomessa Maailmantalous nousee kriisistä epäyhtenäisesti Maailmantalous on kääntynyt kasvuun viimevuotisen supistumisen jälkeen. Kasvu jakautuu kuitenkin epäyhtenäisesti eri maiden ja maanosien välillä. Kiinan, Intian, muiden Aasian kehittyvien talouksien sekä Brasilian ja Lähi-idän merkitys nousussa on ratkaiseva. Sen sijaan Euroopan, Yhdysvaltain ja Japanin talouden kehitys on edelleen epävakaata ja massiivisen julkisen velkaelvytyksen tukemaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa Kiinan bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 1 prosenttia. Nopeaa nousua ovat vauhdittaneet valtion laajat raha- ja finanssipoliittiset elvytystoimet, jotka on toteutettu runsaan 2 miljardin euron valuuttavarannon turvin. Myös vienti ja tuonti ovat palanneet kriisiä edeltävälle tasolle. Kiina on kirinyt Saksan ohi maailman suurimmaksi viejämaaksi ja ohittanee lähivuosina Japanin maailman toiseksi suurimpana taloutena. Myös muut Aasian kehittyvät maat ovat hyötyneet Kiinan vahvasta kysynnästä sekä Intian 6-8 prosentin kasvuvauhdista. Aasian taloudet edustavat jo 3 prosenttia maailmantaloudesta ja osuus kasvaa edelleen. Suomessa sijaitsevan teknologiateollisuuden myynnistä 7 prosenttia päätyy Eurooppaan. Euroopan taloudessa pohjakosketus on takanapäin, mutta nousu vaivalloista. Alueen teollisuustuotanto on kasvanut vain hieman viime kuukausina ja on edelleen lähes viidenneksen alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä alkuvuonna. Vastaavasti teollisuuden saamat uudet tilaukset Euroopassa ovat neljänneksen alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä. Euroopan nousun esteenä on suuri vajaatyöllisyys sekä investointien heikko kehitys. Investointihyödykkeitä valmistavalla teollisuudella on Euroopassa, kuten Saksassa ja Suomessa, suuri merkitys. Esimerkiksi Saksan koneteollisuudessa uusien tilausten tulisi kasvaa peräti 7 prosenttia ennen kuin saavutetaan kriisiä edeltävä tilausten määrä. Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta yksityinen kulutus vastaa 7 prosenttia ja maan osuus maailmantaloudesta on viidennes. Kroonisena ongelmana Yhdysvalloissa on kotitalouksien sekä rahoituslaitosten suuri velkaantuneisuus. Näiden sektoreiden sekä muun elinkeinoelämän ja julkisen sektorin velkamäärä vastaa 35 prosenttia suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Vastaavanlainen tilanne, joskin nykyistä lievempi, oli viimeksi 193-luvun laman alkaessa. Velkaongelman sekä kiinteistöjen hintojen laskun takia Yhdysvaltain asuntomarkkinat sekä kuluttajien luottamus ovat pysyneet heikolla tasolla viime kuukausina. Yksityisessä kulutuksessa ei ole odotettavissa ainakaan merkittävää kasvua pitkään aikaan. Maan teollisuuden viimeaikainen lievä elpyminen on perustunut enimmäkseen valtion elvytystoimiin. Valtioiden velkakierre huolestuttava Maailmantalouden sinänsä oikeansuuntaisen kehityksen varjopuolena on julkisen sektorin nopea velkaantuminen useissa maissa. Länsi-Euroopassa vaikeimmassa asemassa ovat Iso-Britannia, Espanja, Irlanti ja Kreikka. Tilanne vaikeutuu kaiken aikaa myös muissa Euroopan maissa. Velkakierrettä aiheuttavat verotulojen väheneminen, vajaatyöllisyys sekä poikkeuksellisen suuret finanssipoliittiset elvytystoimet. Maailmantalouden epätasapaino ja alhaiset korot synnyttävät toisaalla riskin hintakuplien puhkeamisesta. Viimeaikainen varallisuusarvojen, kuten kiinteistöjen arvonnousu Kiinassa on vaarassa puhjeta. Kiinan valtion elvytystoimet pankkijärjestelmälle ovat olleet keskeinen syy kuplan syntymiselle. Liikevaihto pysyy erittäin matalalla tasolla, henkilöstösopeutukset jatkuvat Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna noin 3 prosenttia. Liikevaihto putosi edellisvuoden 78 miljardista eurosta 55 miljardiin euroon. Liikevaihto väheni eniten metallien jalostuksessa ja vähiten tietotekniikka-alalla. Teknologiateollisuuden tilauskehitys jatkui heikolla tasolla myös vuoden lopulla erityisesti, kun uusia tilauksia verrataan kriisiä edeltävään aikaan. Tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan ja 5 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilausten lisääntyminen kertoo markkinatilanteen vakautumisesta, joskin useissa yrityksissä nämä tilaukset ovat pituudeltaan lyhytaikaisia. On merkittävää, että uudet tilaukset olivat loka-joulukuussa 4 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä, heinä-syyskuussa. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Mrd. euroa, käyvin hinnoin Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry Metallien jalostus Tietotekniikka-ala e Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 29 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan ja 12 prosenttia pienempi kuin Yrityksistä 47 prosenttia raportoi tilauskantansa supistuneen syyskuun tilanteesta ja 43 prosenttia lisääntyneen. Viime kuukausien tilauskehityksen sekä vaikeana jatkuvan markkinatilanteen seurauksena teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto pysyy alkuvuonna erittäin matalalla tasolla. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstösopeutukset Suomessa jatkuivat loppuvuoden aikana. Henkilöstö väheni viime vuonna kaikkiaan lähes 1 prosenttia eli 24 :lla ja oli 255 joulukuun lopussa. Joulukuun henkilöstöstä runsas viidennes eli 57 oli Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 15 1 5 IV,/IV, IV,/III, *) Metallien jalostus pl., Muutos (vientiin): + 7 % - 2 % tietotekniikka-ala Muutos (kotimaahan): + 3 % + 29 % mukana II/ alkaen. Muutos (yhteensä): + 6 % + 5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/ Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Yritysten kiinteät investoinnit Teknologiateollisuuden* tilauskanta Teknologiateollisuuden henkilöstö 48 46 44 42 4 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 1998=1 1998 1999 e21e Kiina Etelä-Korea Lähde: Consensus Economics Intia Venäjä Suomi USA Euromaat Japani 14 135 13 125 12 115 11 15 1 95 9 85 8 75 7 65 6 =1 e 21e Ranska USA Japani Suomi* Saksa *) Teollisuuden investoinnit, pl. energiasektorin investoinnit. Lähde: Consensus Economics, Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (tammikuu 21) 19 18 17 16 15 14 13 1 11 1 9 8 7 6 5 4 3 1 31.12./31.12. 31.12./3.9. Muutos (vientiin): - 33 % - 15 % Muutos (kotimaahan): - 7 % + 2 % Muutos (yhteensä): - 29 % - 12 % *) Metallien jalostus pl., tietotekniikka-ala mukana 31.3. alkaen. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.12. 3 28 26 24 2 18 16 14 1 1 8 6 4 1998 1999 31.12 Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Tästä lomautusjärjestelyjen piirissä 57 2 Tilanne ja näkymät 1/21 3 Tilanne ja näkymät 1/21
Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Heikko tilauskehitys jatkui loka-joulukuussa Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna kolmanneksen ja oli noin 19 miljardia euroa. elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 3 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna sekä 18 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. On merkittävää, että uudet tilaukset olivat loka-joulukuussa 4 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä heinä-syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 24 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna ja 18 prosenttia pienempi kuin Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihto pysyy alkuvuonna erittäin matalalla tasolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstösopeutukset Suomessa jatkuivat loppuvuoden aikana. Henkilöstö väheni viime vuonna kaikkiaan noin seitsemällä prosentilla eli 5 :lla ja oli 58 joulukuun lopussa. Joulukuun henkilöstöstä 6 oli Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset 5 45 4 35 3 25 15 1 5 55 5 45 4 35 3 25 15 1 5 IV,/IV, IV,/III, Muutos (vientiin): - 3 % - 18 % Muutos (kotimaahan): - 4 % - 15 % Muutos (yhteensä): - 3 % - 18 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/ Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset 5 45 4 35 3 25 15 1 5 14 13 1 11 1 9 8 7 6 5 4 3 1 IV,/IV, IV,/III, Muutos (vientiin): + 2 % + 2 % Muutos (kotimaahan): - 8 % + 42 % Muutos (yhteensä): + 11 % + 26 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/ Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Kasvua uusissa tilauksissa, tilauskanta jatkoi supistumistaan Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna neljänneksen ja oli noin 24 miljardia euroa. kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 11 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna ja 26 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Tilausten lisääntyminen kertoo markkinatilanteen vakautumisesta, joskin useissa yrityksissä nämä tilaukset ovat pituudeltaan lyhytaikaisia. On merkittävää, että uudet tilaukset olivat loka-joulukuussa 4 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä heinä-syyskuussa. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 34 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna ja 13 prosenttia pienempi kuin Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän alkuvuonna erittäin matalalla tasolla. Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstösopeutukset Suomessa jatkuivat loppuvuoden aikana. Henkilöstö väheni viime vuonna kaikkiaan runsaalla kymmenellä prosentilla eli 16 :lla ja oli 131 joulukuun lopussa. Joulukuun henkilöstöstä runsaat 47 oli 31.12./31.12. 31.12./3.9. Muutos (vientiin): - 22 % - 18 % Muutos (kotimaahan): - 41 % - 21 % Muutos (yhteensä): - 24 % - 18 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.12. 31.12./31.12. 31.12./3.9. Muutos (vientiin): - 36 % - 15 % Muutos (kotimaahan): - 22 % - 2 % Muutos (yhteensä): - 34 % - 13 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.12. 4 Tilanne ja näkymät 1/21 5 Tilanne ja näkymät 1/21
Metallien jalostus Tietotekniikka-ala Liikevaihto supistunut merkittävästi Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Tilaukset lisääntyneet Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna lähes 5 prosenttia ja oli vajaat 6 miljardia euroa. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotantomäärät vähenivät viime vuonna vajaan neljänneksen. Tuotanto oli kuitenkin kasvussa vuoden loppua kohden verrattuna viime vuoden alun tilanteeseen. Maailman terästuotanto väheni viime vuonna 8 prosenttia verrattuna vuoteen. Tuotanto supistui kaikkialla muualla paitsi Kiinassa ja Intiassa. Kiinassa tuotanto kasvoi 14 prosenttia edellisvuotisesta. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli joulukuussa peräti 45 prosenttia. Vastaavasti EU-maiden osuus oli runsaat 1 prosenttia. Metallien jalostusyritysten henkilöstösopeutukset Suomessa jatkuivat loppuvuoden aikana. Henkilöstö väheni viime vuonna kaikkiaan runsaalla kymmenellä prosentilla eli 2 :lla ja oli noin 14 joulukuun lopussa. Joulukuun henkilöstöstä 3 oli,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 13 12 11 1 9 8 7 6 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 9/. Lähde: Tilastokeskus Muutos: 1-9,/1-9,,% Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa,1=1 5-53 % Muutos: 1-11, /1-11,, % -23 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 11/. 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto IV/ IV,/IV, IV,/III, Muutos: + 2% + 33 % Tietotekniikka-alan tilauskanta 31.12./ 31.12. 31.12./3.9. Muutos: + 16 % + 9 % Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna 4 prosenttia ja oli vajaat 7 miljardia euroa. tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 2 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna ja 33 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä heinä-syyskuussa. Keskeinen syy tilausten lisääntymiseen ovat tietotekniikkapalvelujen ulkoistamiset muilta elinkeinoelämän toimialoilta sekä julkiselta sektorilta. Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 16 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna ja 9 prosenttia suurempi kuin Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan alkuvuonna suurempi kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tietotekniikka-alan henkilöstö Suomessa väheni viime vuonna hieman ja oli noin 51 5. Joulu kuun henkilöstöstä vajaat 1 oli Lähde: Tilastokeskus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 31.12. 6 Tilanne ja näkymät 1/21 7 Tilanne ja näkymät 1/21
TILANNE JA NÄKYMÄT 1/21 Tiedot perustuvat tilanteeseen 2.2.21 Lisätietoja: Jukka Palokangas, puhelin (9) 1923 358, 4-75 5469 Lisätietoa teknologiateollisuuden viennin, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi Teknologiateollisuus ry, Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki, puhelin (9) 19231, faksi (9) 624 462, www.teknologiateollisuus.fi