KOELYSEO-TYLY HELSINGIN KOELYSEO - TÖÖLÖN YHTEISLYSEO - ETU-TÖÖLÖN YLÄASTE JA LUKIO N:o 2/2009 (34) Painos 3.000 kpl

KOELYSEO-TYLY HELSINGIN KOELYSEO - TÖÖLÖN YHTEISLYSEO - ETU-TÖÖLÖN YLÄASTE JA LUKIO N:o 2/2009 (34) Painos 3.000 kpl TOIMITUS: VASTAAVA TOIMITTAJA: ESKO KALIMO PAINOPAIKKA: T. A. SAHALAN KIRJAPAINO OY KOULUN JUHLAVUOSI ON ALKANUT Koululaitoksen merkitys on yhteiskunnallisena instituutiona yhtä mittava tänään kuin se oli koulumme perustamisen aikoihin 90 vuotta sitten heti maamme itsenäistymisen jälkeen vuonna 1919. Vaikka olemme nykyään maailmankansalaisia, meidän on ensiksi huolehdittava hyvin itsestämme, jotta voimme tulla toimeen pienenä kansakuntana ja myös täyttää tehtävämme maailmanyhteisön osana. Suomen kansan eheys, osaaminen ja menestyminen kansainvälisessä kilpailussa ovat tässä avainasioita. Vain toimiva ja tehokas koululaitos voi luoda sen pohjan, jonka varassa nämä tavoitteet ovat saavutettavissa. Koululaitoksen kehittämiseen sisältyy lähivuosina ennennäkemättömiä haasteita. Uuden tiedon vyöry ja viestinnän verkostoituminen, kuntien talousahdinko, monikulttuurisuuden oikeanlainen hyödyntäminen ja koulujen turvallisuusongelmat edellyttävät opetuksen sisällön ja järjestämisen jatkuvaa uudistamista. Samalla emme saa unohtaa historiaa emmekä sen merkitystä nykypäivän ymmärtämiseksi, vaikka katseen tulee olla tähdätty tulevaisuuteen. Tässä katsannossa on hyödyllistä pysähtyä välillä muistelemaan oman rakkaan koulumme 90 vuotta kestäneitä vaiheita alkaen kokeilukoulusta ja muuntuen 90-vuotispäivänään korkeakouluihin johtavaa kouluopetusta antavaksi yksinomaan lukiomuotoiseksi opinahjoksi. On tarkoituksenmukaista hyödyntää sitä yhdessäoloa, jota eräinä ihmiselämän ratkaisevimpina vuosina koimme saman koulutalon seinien sisällä. Eräät aikaisemmin kouluamme käyneet sukupolvet ymmärsivät näiden yhteisten vuosien merkityksen ja perustivat 60 vuotta sitten senioriyhdistyksen koulun entisten oppilaiden ja opettajien yhdyssiteeksi. Se pyrkii luomaan sosiaalista pääomaa tukemalla yhteydenpitoa koulua sen eri vaiheissa käyneiden ja siinä työskennelleiden kesken sekä käyttämään tätä voimavarana nykyisten opiskelijain elämänuran ja koulun toiminnan edistämiseksi. Lehtemme tässä numerossa esitetään kutsu kaikille Helsingin Koelyseon, Töölön Yhteislyseon sekä Etu-Töölön yläasteen ja lukion entisille ja nykyisille opiskelijoille ja opettajille koulun 90-vuotista toimintaa kunnioittaviin päivä- ja iltajuhlaan Vanhalla ylioppilastalolla tiistaina 3.11.2009. Viekää tätä kutsua eteenpäin heille, joiden osoite ei ole yhdistyksen tiedossa ja jotka näin eivät ole lehtemme jakelun piirissä. Esko Kalimo TYLYn oppilas 1952 55 Valtion kouluna aloittanutta Helsingin Koelyseota varten hyväksyttiin varat oman koulurakennuksen rakentamiseen vuonna 1927 valtion seuraavan vuoden budjettiin, kun Helsingin kaupunki oli lahjoittanut sopivan tontin osoitteesta Arkadiankatu 26. Rakennustyöt käynnistyivät 15.6.1929 ja koulurakennuksen lopputarkastus suoritettiin 16.8.1930. Koulutalo tulee 80 vuoden ikään ensi vuonna ja siinä suoritetaan kuluvana vuonna eräitä tarpeellisia korjaustöitä koulutyypin muutoksen yhteydessä. Nykyisessä Etu- Töölön lukion koulutalossa on toiminut Helsingin Koelyseon, Töölön Yhteislyseon ja Etu-Töölön yläasteen lisäksi myös Helsingin yksityinen keskikoulu 1950-luvulla. Sen oppilaat saattoivat siirtyä lukioon koulua vaihtaen mutta koulurakennusta vaihtamatta. KOULU 90 VUOTTA (1919 2009) KUTSU HELSINGIN KOELYSEO TÖÖLÖN YHTEISLYSEO ETU-TÖÖLÖN YLÄASTE JA LUKIO Entiset ja nykyiset oppilaat, opiskelijat, opettajat ja muu koulun väki TERVETULOA JUHLIMAAN KOULUAMME, VERESTÄMÄÄN MUISTOJA JA TUTUSTUMAAN NYKYISEEN KOULUMAAILMAAN TIISTAINA 3.11.2009 VANHAN YLIOPPILASTALON JUHLASALIIN, Mannerheimintie 3, 00100 Helsinki PÄIVÄJUHLA 3.11.09 KLO 14.00 Ohjelma on hauskan arvokas, vähän vanhaa ja uutta, kulkua koulutiellä vuosikymmenien varrella, musiikkia, lyhyitä puheita, runoutta ja tunnelmaa. Päiväjuhlaan ei tarvita ilmoittautumista. Tässä numerossa mm. Kutsu koulun 90-vuotisjuhliin Koulun vaiheita 1919 2009 Etu-Töölön lukio vuonna 2009 Koulun senioriyhdistyksen vaiheet Koelyseo-TYLY -lehden historiikki ILTAJUHLA 3.11.09 KLO 18.00 Juhla on suunniteltu siten, että siinä olisi luokkakokoustunnelma. Päivällisen istumajärjestys on luokittain. Muulle juhlayleisölle on erilliset pöydät. Iltajuhlan hinta on 60 ja siihen sisältyy päivällinen ilman juomia. ILMOITTAUTUMINEN ILTAJUHLAAN viimeistään 15.10.09 - Mieluiten sähköpostilla tyly90@luukku.com tai kirjeellä osoitteella Koelyseo TYLYn Seniorit, Maasälväntie 16 E 26, 00710 Helsinki Ilmoita mahdolliset ruokavaliotoivomukset Ilmoita minkä ylioppilasvuoden tai muun päättövuoden luokkatovereiden kanssa haluat istua Ilmoittautuminen on sitova, kun olet maksanut illallismaksun 60 senioriyhdistyksen tilille Nordea 240018-41709, viitenumero 3337 (lehden takasivulla on pankkisiirto maksamista varten) TIEDUSTELUT Aune Brotherus-Kettunen puh. 0500-602072 Matti Marjosalo puh. 040-5853120 OTA YHTEYTTÄ LUOKKATOVEREIHISI JA TULKAA JOUKOLLA MUKAAN. HELPOMPAA MAHDOLLISUUTTA JÄRJESTÄÄ LUOKKAKOKOUSTA EI OLE. VANHALLA TAVATAAN! ja Koelyseo-TYLY:n Seniorit ry:n juhlatoimikunta

2 KOELYSEO - TYLY ETU-TÖÖLÖN LUKIO VUONNA 2009 Kirjoittaja, rehtori Pirjo Kännö työhuoneessaan. Etu-Töölön lukiolla on takanaan pitkä historia. Toiminta alkoi Helsingin Koelyseona vuonna 1919, omassa koulurakennuksessa vuodesta 1930 lukien. Vuodesta 1952 alkaen toiminta jatkui Töölön Yhteislyseo -nimisenä oppikouluna. Tältä ajalta on peräisin vieläkin käytössä oleva lyhenne TYLY. Helsinki siirtyi peruskoulujärjestelmään v. 1977 ja tällöin kahdeksanluokkain e n T ö ö l ö n Y h t e i s l y - seo muuttui keskikoululuokkien osalta Etu- Töölön yläasteeksi ja lukioluokat omaksi Etu- Töölön lukioksi Helsingin kaupungin omistuksessa. Vuodesta 1977 vuoteen 2009 yläaste ja lukio toimivat samassa koulurakennuksessa, joskin kahtena erillisenä kouluna. Siirtyminen rinnakkaiskoulujärjestelmästä peruskoulujärjestelmään 70 luvulla oli suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävä muutos, jota myös laajasti vastustettiin aikanaan. Järjestelmä on kuitenkin osoittanut voimansa. Sitä pidetään yhtenä tärkeimpänä tekijänä Suomen hyvissä tuloksissa koulujen kansainvälisissä vertailuissa. Peruskoulua on jo pitkään kehitetty yhtenäisenä peruskouluna ja lukiota omana yleissivistävänä oppilaitoksena osana toisen asteen koulutusta. Yksityiset yhteiskoulut, jotka pitävät sisällään sekä peruskoulun vuosiluokat 7-9 että lukioluokat, ovat muualla kuin Helsingissä harvinaisia. TYLYn seniorit ovat omalla toiminnallaan tehneet erinomaista työtä siinä, että he muistuttavat meitä kaikkia nykyisessä lukiossa työskenteleviä koulun pitkästä historiasta. On tärkeää tuntea omat juurensa, mutta on välttämätöntä myös olla mukana ajassa. Koulun juhlavuosi Vuosi 2009 on myös koulumme juhlavuosi, Etu- Töölön lukio täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja sitä juhlitaan 3.11.2009. Juhlavuoden syksy alkoi suurten muutosten merkeissä. Pitkään jatkunut yhteiselo Etu-Töölön yläasteen koulun kanssa päättyi. Yläasteen luokat siirtyivät 1.8.2009 osaksi Taivallahden peruskoulua. Etu-Töölön lukio suureni, kun Laajasalon lukiosta siirtyi noin 170 opiskelijaa opiskelijoiksi ja vajaa kymmenkunta vakinaista opettajaa siirrettiin Etu- Töölön lukion opettajiksi. Uusia opiskelijoita otettiin saman verran kuin aikaisemminkin, 144. Opiskelijamäärämme on tällä hetkellä, lukuvuoden alussa, n. 630 ja opettajien lukumäärä on 38. Lukuvuoden alku on ollut hektinen. Rakennuksessa aloitettiin keväällä 2009 saneeraustyöt, joiden valmistuttua opiskelijat saavat aivan uudet WC-tilat. Entisen yläasteen kotitalousluokan tilat on muutettu lukion opetustilaksi ja osittain opettajien taukotilaksi. Opettajat saavat myös lisää työskentelytilaa itselleen. Koulun alkaessa saneeraustyöt olivat kuitenkin vielä osittain kesken. Laajasalon lukiosta tulevat tavarat oli kesän aikana siirretty Etu-Töölön lukioon. Syksyn alkaessa kalustetoimittajat alkoivat toimittaa uusia kalusteita sekä saneerattuihin tiloihin että muihin tiloihin. Niin opettajat kuin kiinteistö-, siivous- ja ruokalahenkilöstökin ovat olleet tässä tilanteessa lujilla. Opiskelijoita onneksi eivät nämä ongelmat ole kovin paljon koskettaneet. Saneeraustyön on tarkoitus valmistua syyskuun aikana. Koulujen yhdistyminen Koulujen yhdistymistä valmisteltiin pitkään, jo parin vuoden ajan. Molempien lukioiden opettajat ja opiskelijat ovat tavanneet toisiaan usein ennen yhdistymistä. Yhteisessä ohjausryhmässä on valmisteltu uutta yhteistä toimintakulttuuria, laadittu uudelle Etu-Töölön lukiolle uusi strategia ja dokumentoitu toiminta- ja johtamisjärjestelmä. Samanaikaisesti valmisteltiin uusi opetussuunnitelma, jossa uudistunut toimintakulttuuri ja uudet painotukset ja niiden mukanaan tuomat muutokset on otettu huomioon. Näiltä osin uudistuneen lukion alku on lähtenyt hyvin käyntiin. Aloitimme opettajien kanssa lukuvuoden yhteisellä henkisellä ja fyysisellä hyvinvointiteemalla ja työskentely loksahti opiskelijoiden tullessa kohdalleen. Laajasalon lukion opiskelijat jatkavat pääosin omissa ohjausryhmissään tutun ryhmänohjaajan johdolla. Laajasalosta siirtyi myös opintoohjaaja, joka tuntee Laajasalon lukion entiset opiskelijat. Eri oppiaineiden opetusryhmissä opiskelijat ovat luonnollisesti yhdessä entisten opiskelijoiden kanssa. Kaikki opettajat, tutorit, oppilaskunnan uusi hallitus sekä oppilaskunnan ohjaajat ovat sitoutuneita työskentelemään sen puolesta, että yhdistyminen lähtee hyvin liikkeelle. Opetuksen suuntaaminen Koulun 80 vuotisjuhlan aikaan kymmenen vuotta sitten lukio valmisteli rehtori Eila Kunnarin asiantuntevalla johdolla taloustiedelukion opetussuunnitelmaa ja pyrki taloustiedettä painottavaksi erityistehtävälukioksi. Tämä ei valitettavasti toteutunut. Taloustiedelinja toimi muutaman vuoden, mutta se jouduttiin resurssien puutteessa lopettamaan. Sijaintimme kauppakorkeakoulujen naapurissa Helsingin ydinkeskustassa ja aikaisemmin tehty kehittämistyö ovat kuitenkin vaikuttaneet uusiin strategioihimme. Samoin valtakunnalliset ja Helsingin omat toisen asteen oppilaitosten kehittämistavoitteet, joissa korostuvat muun muassa yrittäjyyskasvatus, monikulttuurisuuskasvatus, teknologinen osaaminen ja osaamisen hyödyntäminen sekä aktiivinen kansalaisuus ja osallisuus. Opetuslautakunta hyväksyi kesäkuussa 2009 uuden opetussuunnitelman, jossa suurimmat muutokset on tehty yleiseen osaan, joka on päivitetty Etu- Töölön lukion uuden strategian mukaiseksi. Tuntijaon muutoksista mainittakoon, että kieliohjelmaan on lisätty suosittu B3 espanjan kieli (lukiossa alkava vieras kieli) sekä yrittäjyysopintojen kuuden soveltavan kurssin kokonaisuus, jonka suorittaminen kokonaan oikeuttaa yrittäjyysdiplomiin. Yrittäjyyden opetus Y r i t t ä j y y s k u r s s i e n osalta teemme yhteistyötä Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen (PYK) kanssa sekä Nuori Yrittäjyys (NY) ry:n kanssa. Opetusvirasto on tehnyt Pienyrityskeskuksen kanssa kuluvaksi lukuvuodeksi pilottisopimuksen kahden yrittäjyyskurssin toteuttamisesta yhteistyössä kanssa. Yhteistyöhön sisältyy myös tutkimustoimintaa. Muut yrittäjyys- kurssit toteutetaan omin voimin, osin NY ry:n konseptien mukaisesti. Opetusvirastosta on myös luvattu tukea yrittäjyyskurssien toteuttamiseen. Tällä hetkellä muutokset näyttävät onnistuneilta. Lukion vetovoimaisuus parani edellisvuosista, jos mittarina käytetään ensisijaisten hakijoiden määrää ja sisääntulokeskiarvoa. Uudet kurssit ovat vetäneet hyvin. Yrittäjyyskurssit ovat houkutelleet opiskelijoita ja ensimmäinen kurssi yhteistyössä PYKin kanssa on alkanut innostavasti. Etu-Töölön lukio on ainoa Helsingin kaupungin omistama lukio, jossa yrittäjyyskursseja toteutetaan näin laajasti ja jossa yrittäjyyshenkisyys leimaa koko lukion työskentelyä. Espanjan kurssien määrää on jouduttu lisäämään suunnitellusta. Näyttää myös todennäköiseltä, että peruskoulussa jo alkanut kiinan kielen ja kiinankielinen opetus jatkuu peruskoulun jälkeen tulevaisuudessa Etu-Töölön lukiossa. Tämä osaltaan edelleen vahvistaa monikulttuurisuuspainoaluettamme ja kilpailuetuamme. Alkaneen lukuvuoden toiminnassa korostuu yhdistyneen lukion uuden strategian toteuttaminen seuraavien yhdessä jo aikaisemminsovittujen strategisten teemojen avulla: Yrittäjyys opetuksessa, ETU-TÖÖLÖN LUKIO - PERUSTIETOA kulttuurien kohtaaminen, teknologiaosaamisen varmistaminen, ulkoiset kumppanit ja yhteistyö, kouluyhteisön sitoutuneisuus. Juhlavuoden toimintaa Tuleva 90-vuotisjuhla tarjoaa oivan mahdollisuuden yhdistää näitä teemoja luovalla ja innovatiivisella tavalla. Etu- Töölön lukiossa kehittämistyötä viedään eteenpäin tiimeissä, joiden toimintaan myös opiskelijat voivat osallistua. Yksi tämän lukuvuoden tiimeistämme keskittyy koulun erilaisten yhteisten tapahtumien suunnitteluun. Keskeisin näistä on luonnollisesti 90-vuotisjuhla ja sen näkyminen koulun toiminnassa myös opiskelijoiden keskuudessa. Ideoita on jo kehitelty ja juhlan suunnittelua jatketaan yhteistyössä TY- LYn Senioreiden kanssa. Tämä lehti on koulun 90-vuotisjuhlanumero. Haluan lausua kiitokseni Senioreille ansiokkaasta yhteistyöstä, opiskelijoille vuosittain jaettavista stipendeistä sekä Senioreiden lehden KOELYSEO- TYLY julkaisemisesta. Toivottavasti tämä TYLYn yhteistyön ja yrittäjyyden henki vain vahvistuu tulevaisuudessa. Pirjo Kännö rehtori Etu-Töölön lukio on yleissivistävä 640 opiskelijan lukio, joka tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden perehtyä yrittäjyyteen ja kulttuurien kohtaamiseen. Lukiossamme korostetaan opiskelijan aktiivista roolia tiedon hakijana, käsittelijänä, rakentajana ja soveltajana. Opiskelijoiden ajattelutaitoja kehitetään ohjaamalla heitä etsimään vastauksia kysymyksiin mikä, missä, miten, miksi. Keinoina käytetään tietotekniikkaa, tietoverkkoja ja tutkivaa oppimista. Vireä oppilaskunta, opiskelijatutorit ja oppilaan ohjaus tukevat kasvamista yhteisöllisyyteen ja vastuunottoon. Lukiollamme on monia kansainvälisiä projekteja. Lukiomme on arvokkaassa, perinteikkäässä rakennuksessa Helsingin ytimessä. Keskeisin sijainnin takia Etu-Töölön lukioon on erinomaiset kulkuyhteydet eri puolilta pääkaupunkiseutua. Koulun visio: Vetovoimainen ajan hermolla oleva yrittäjyyshenkinen yhteiskunnan vaikuttaja Helsingin ytimessä.

KOELYSEO - TYLY 3 KOULUN VAIHEITA 1919-2009 1919 Komitea tekee ehdotuksen Helsinkiin perustettavasta suomalaisesta koepoikakoulusta, jossa kansakoulu kokonaisuudessaan tulee oppikoulun pohjaksi ja keskikoulu suoritetaan kolmessa vuodessa 1919 Helsingin Koelyseon toiminta alkaa valtion kouluna Suomalaisen Normaalilyseon tiloissa 1919 1924 Tohtori Gunnar Sarva toimii koulun ensimmäisenä rehtorina 1920 Helsingin Koelyseon toiminta siirtyy Vironkatu 3:een 1923 Helsingin Koelyseon toiminta siirtyy Yrjönkatu 18:aan 1926 Helsingin Koelyseon toiminta siirtyy Vuorikatu 22:een 1930 Helsingin Koelyseon oma koulutalo valmistuu Arkadiankatu 26:een 1936 Koulussa ryhdytään kokeilemaan neljävuotista keskikoulua 1937 Koulusta tulee yhteislyseo 1939 1945 Koulutalo on pääosin puolustusvoimien käytössä ja koulu toimii eri puolilla vuokratiloissa 1952 Koulu muutetaan kansakoulun neljän alimman luokan oppimäärälle perustuvaksi Töölön Yhteislyseoksi, jonka keskikoulu on viisivuotinen 1977 Koulu siirtyy Helsingin kaupungin omistukseen, ja peruskoululainsäädännön mukaisesti Töölön Yhteislyseo muuttuu keskikoululuokkien osalta Etu-Töölön yläasteeksi, johon liitetään myös Taivallahden kansalaiskoulu, ja lukio muuttuu Etu-Töölön lukioksi 1982 Uusi lukusuunnitelma tulee voimaan antaen Etu-Töölön lukiolle uusia vapauksia opetuksen järjestämiseksi 2009 Yläasteen luokat siirtyvät osaksi Taivallahden peruskoulua ja Laajasalon lukio siirtyy osaksi Etu-Töölön lukiota, joka jää koulun nimeksi KOELYSEO-TYLY:N SENIORIEN KEVÄTMATKAT Senioriyhdistyksen matkalaisten hymyilevä ryhmä Riikassa keväällä 1996. Kuvassa on mm. useita henkilöitä, joiden panos yhdistyksen toiminnan aktivoinnissa 1990-luvun alkupuolella oli ratkaisevaa. Seppo Aarnio ja Hannes Holmérus herättivät 1980-luvun lopulla ajatuksen seniorien yhteisistä kevätmatkoista naapurimaihin. Ajatus sai välittömästi kannatusta. Ensimmäinen matka suuntautui vuonna 1989 Ahvenanmaalle, jolloin 12 senioria seuralaisineen oli mukana. Tämän jälkeen matkat suuntautuivat ensin Ruotsiin ja myöhemmin etupäässä Baltiaan, jossa Antti Hannulan ehtymätön tietomäärä teki matkat erittäin mielenkiintoisiksi. Tallinnasta aloitimme, jatkoimme Haapsaluun ja Paldinskissa näimme venäläisten poistumisen aiheuttamia vaurioita. Tartto, Riika, Narva, Rakvere, Pohjois-Viron kartanot, Pärnu, Sigulda, Viljandi, Saarenmaa ja Setumaa tulivat nähdyiksi. Liivinmaalla tutustuimme jääkäriemme jalanjälkiin. Alueella on vielä näkyvissä sen aikaiset linnoitukset ja etenkin sinne pystytetyt muistomerkit. Eräänlainen nähtävyys oli ennen Viinaan tutustumista Ristikukkula monine kymmenine tuhansine risteineen. Aina vain kauemmaksi tuli halu, ja vuonna 2006 matka suuntautui Budapestiin, seuraava vuonna Pra haan, vuonna 2008 Krakovaan ja viimeksi kuluvana vuonna Ljubljanaan. Tutuksi ovat tulleet mm. tippukiviluola suolakaivos viinikellari Viron itsenäistyminen ja kehitys Auschwitz ja Berkenau monet hienot kaupungit monet kulinaarisetkin nautinnot, mm. keskiaikainen juhla-ateria. Näillä matkoilla olemme nähneet niin maailman loistokkuutta kuin sen kurjuutta. Historia on tullut pal jon mielenkiintoisemmaksi, kun ikään kuin on kokenut tapahtumat paikanpäällä. Eräällä Baltian linjaautomatkalla tuli laskettua läsnä olleiden keski-ikä, joka oli hieman yli 72 v. Koska matkalaiset ovat olleet vuodesta toiseen suurin piirtein samoja, ovat rivit alkaneet harventua. Nuorempia senioreja odotetaan lisää tähän toimintaan, joka on suuresti viehättänyt matkoille hakeutuneita senioreja, heidän puolisoitaan ja myös koulun ystäviä. KEVÄTMATKAT 1990 Ahvenanmaa 1991 Ruotsi: Gotlanti 1992 Viro: Tallinna 1993 Ruotsi: Uppland 1994 Ruotsi: Tukholma (Risteily Riikaan peruuntui Sally Albatrossin karille ajon takia) 1995 Viro: Haapsalu, Paddinski 1996 Latvia: Riika 1997 Ruotsi: Skokloster 1998 Viro: Tartto 1999 Viro: Narva, Rakvere 2000 Baltian kierros 2001 Viro: Saarenmaa 2002 Viro: Tartto, Setumaa 2003 Viro: Liivinmaa 2004 Liettua: Vilna 2005 Viro: Tallinna 2006 Unkari: Budapest 2007 Tshekki: Praha 2008 Puola: Krakova 2009 Slovenia: Ljubljana Juhani Hämäläinen TYLYn oppilas 1946 51 Tuntemattomaksi jääneen piirtäjän hahmotelma Helsingin Koelyseon toisesta sijaintipaikasta Vironkatu 3:ssa vuosina 1920 23. Tämä puutalo purettiin vuonna 1928 uuden talon tieltä. Koulun kiertolaisvuodet vuokralla kaikkiaan neljässä rakennuksessa Helsingin keskusta-alueella päättyivät syyslukukauden alussa vuonna 1930, jolloin nykyinen oma koulutalo valmistui Arkadiankatu 26:een. SENIORIEN KEVÄTRETKI LJUBLJANAAN 2009 Oppaamme Johanna Perkiö oli meitä vastassa Ljubljanan lentokentällä. Hotellissa söimme yhteisen iltapalan ja sen jälkeen oli oppaan infotilaisuus. City -hotelli oli peruskorjattu 2007 erittäin tyylikkääksi. Se on erinomaisessa paikassa; Prešerenin aukio ja Kolmoissillat ovat 300 m:n päässä. Tutustuimme oppaan johdolla Ljubljanaan ja erikoisesti Vanhaankaupunkiin, joista saimmekin hyvän yleiskuvan. Tutustuimme kaupungin historiaan ja arkkitehtuuriin. Kävimme Pyhän Nikolauksen barokkikirkossa. Katoliset kirkot ovat sisältä hyvin näyttäviä. Lähdimme iltapäivällä pienemmin porukoin kiertelemään Vanhaankaupunkiin. Nousimme köysiratahissillä 70 metriä korkealle linnavuorelle, jossa on Ljubljanan linna. Sieltä on mahtavat näkymät alas kaupunkiin ja takana oleville lumipeitteisille Alpeille. Meillä oli kokopäiväretki Adrianmeren rannalle. Oli kova helle, yli 30 astetta, kun tutustuimme Piranin kulttuurihistoriallisesti suojeltuun pikkukaupunkiin, jossa oppaan johdolla kiertelimme torit ja pikku kujat. Kaupunki on mielenkiintoinen täynnä ikivanhaa historiaa. Ajoimme moottoriveneellä Piranista Portoroziin, joka on turistien ja hotellien kaupunki. Kun illalla olimme kiertelemässä Ljubljanan Vanhassakaupungissa, oli jo melko pimeää. Ihmisiä istui ravintoloiden ja kahviloiden ulkoterasseilla Ljubljana-joen rannoilla tuhansittain. Oli kaunis ja hyvin lämmin kesäinen ilta. Monin paikoin katuorkesteri soitti ja ihmiset nauttivat kesäyöstä hyvän ruuan ja juoman kera. Ljubljana on kaunis kaupunki ja ihmiset miellyttäviä. Lämmin kesäyö sopii suomalaisellekin. Seuraavana päivänä, sateen tihuttaessa, ajoimme linja-autolla 60 kilometrin matkan Postojnan tippukiviluolalle. Luolassa on löydetty noin 20 kilometriä saleja ja käytäviä ja se on ainakin Slovenian suurin luola. Yleisölle on avoinna viisi kilometriä valaistuja saleja ja käytäviä. Neljä kilometriä luolaa ajetaan pienellä junalla ja kilometri kävellään oppaan selostaessa näkymiä. Siirryimme linjaautolla yhdeksän kilometriä Predjaman linnaa katsomaan. Linna on hyvin erikoinen. Se on rakennettu 123 m korkean pystysuoran vuorenseinämän puoleen väliin. Linnan vanhimmat osat ovat 1200-luvulta. Linnasta pääsee luolia ja käytäviä vuoren läpi takana olevaan kylään. Meillä oli yhteinen illallinen Vanhassakaupungissa Sokol-ravintolassa oppaamme Johannan kanssa. Se oli lämminhenkinen, ikimuistettava tilaisuus. Keskusteltiin, naurettiin, pidettiin puheita ja Elli Söderlund lausui ihastuttavan runon. Tämä oli viimeinen yhteinen tilaisuutemme tällä matkalla, sillä huomenna lähtisimme takaisin Suomeen. Kalevi Telki Koelyseon oppilas 1948-51 Kuvassa viime kevään retkeläisten mieleen hyvin jääneet Kolmoissillat Ljubljana-joen yli Ljubljanan Vanhassakaupungissa. Kuva Kalevi Telki.

4 MUISTIKUVIA TASAVALLAN PRESIDENTIN HAASTATTELUSTA KOELYSEO - TYLY Presidentti Urho Kekkosen haastattelu keväällä 1970 Alkuvuodesta 1970 haastattelin Tylyn teinikunnan Kanilehteen Kokoomuksen ehdokasasettelusta pudotettua pitkäaikaista kansanedustajaa, Margit Borg- Sundmania. Haastattelun sain helposti, sillä Borg- Sundman on isoisäni, Kaarlo Borgin sisko. Ilman aikomusta jatkaa haastatteluja, laitoin haastelun loppuun silti television tuolloisen lastenohjelman Arja-tädin käyttämän tunnetun fraasin: Kenetköhän näemme seuraavalla kerralla? Yhtenä vaihtoehtona oli tietenkin presidentti Urho Kekkonen. En etenkään tuolloin juurikaan etukäteen murehtinut, onko jonkun asian tekeminen mahdollista vai ei, joten päätinkin tehdä leikistä totta: laadin kysymykset ja saatekirjeen en tietenkään ajatellut vaivautua paikanpäälle. Postitin kirjeen, enkä ajatellut asiaa enempää. Jonkin ajan kuluttua, kun olin auttamassa Kanin toimitusta lehden teossa, rehtori Antti Reinikainen tuli paikalle ja kutsui minut mukaansa. Vaikka olinkin edellisen lukuvuoden jälkeen jäänyt puheenjohtajan tehtävistä sivuun, jatkoin työvaliokunnan eli hallituksen neuvoa-antavana jäsenenä. Kävin edelleen reksin kanssa aika-ajoin... hmm, vuoropuhelua, eikä kehotuksessa ollut sinänsä mitään epätavallista. Tällä kerralla reksi kuitenkin oli merkillisen oloinen. (Tässä täytyy mainita, että vaikka taisin harmaannuttaa reksin loppujakin hiuksia melkoisesti, niin vuoropuhelumme oli ajoit- taisesta kiivaudestaan huolimatta loppujenlopuksi sopuisaa. Koskaan hän ei antanut minulle jälkiistuntoa, ei edes nuhdellut, vaan tyytyi huokaillen keskustelemaan. Minulle jäi reksistä oikein hyvät muistot, ja pari vuosikymmentä myöhemmin tavatessamme hänkin naurussasuin vakuutteli samaa.) Kävelimme ns. monistushuoneesta läpi opettajainhuoneen kansliaan, jossa sotilaslähetti löi kantapäät yhteen, teki kunniaa ja sanoi: Kirje tasavallan presidentiltä. Olin kuin kirjeen saaminen tasavallan presidentiltä olisi ollut tuiki tavallista minulle, seiskaluokkalaiselle. Vastaanotin kirjeen ja lähetti kunniaa tehtyään poistui. Tietenkin avasin kirjeen siinä heti, mutta kuin kiusallani käännyin niin, ettei reksi nähnyt kirjeen sisältöä. Reksi tietysti yritti epätoivoisesti kurkkia kirjeen sisältöä ties mitä kumousta taas oli suunnitteilla. Sanoinkin ilkikurisesti: Saatte sitten lukea Kanista. Silloin minulla oli hauskaa, mutta jälkeenpäin olen miettinyt, josko olin sittenkin liian... hmm... kiusoitteleva. Jonkin ajan kuluttua haastattelu sitten julkaistiin Kanissa. Rehtori ei koskaan viitannut tapahtumaan, mutta kohtuullisen pian haastattelun julkaisun jälkeen saimme kuin saimmekin vessoihin paperia hygienian vuoksi tietenkin. Kani? Ainakaan minua vähän vanhemmat oppilaat eivät enää tienneet, mistä moinen nimi oli peräisin. Toivottavasti joku lukijoista tietää ja kertoo. Ikimuistoisen Kani-lehden kansi lukuvuodelta 1969 70. Tässä numerossa 8 julkaistiin Tasavallan presidentti Urho Kekkosen haastattelu Kanin erikoisreportterille Olli Poroilalle. Suureksi harmikseni en tullut säästäneeksi itse kirjettä, sillä harvapa tuon ikäinen ajattelee muistojen arkistointia. Kirje jäi Teinikunnan kansioon. Olen kyllä kysellyt sen perään, mutta kirjeen kohtaloa en saanut selville. Onneksi minulle jäi talteen parin vuoden Kanit. Digitalisoin kysymykseni ja UKK:n vastaukset sellaisenaan. Olli Poroila TYLYn oppilas 1964 1971 Teinikunnan lehti Kani 8 (69/70), haastattelijana Olli Poroila OSP: Meneekö presidentin tehtävien hoitaminen jo rutiinilla, vai löytyykö joka päivä jotain uutta? UKK: Kyllä tämän toimen voi hoitaa rutiinilla, kuten monessa monarkiassa sanotaan tapahtuvan, mutta Suomessa presidentin toimeen liittyy paljon, joka tuo joka päivä jotain esiin. Ei auta pitää lomia, vaan työt on hoidettava ns. lomienkin aikana. OSP: Tulisiko mielestänne kouluissa toteuttaa YK:n ihmisoikeuksien julistuksen mukaista sanan- ja kokoontumisen vapautta? UKK: Periaatteessa olen sitä mieltä. OSP: Olisitteko Te valmis antamaan oppikoululaisille itsehallinnon, ts. antaa heidän päättää tietyissä puitteissa oman koulunsa asioista? Jos näin on, niin suoraanko vai asteittain? UKK: Vastaukseni on myönteinen. OSP: Pidättekö Te peruskoulua parhaana ratkaisuna koulukriisiin? UKK: Olen ollut peruskoulun kannalla. OSP: Hyväksyisittekö ympärivuotiseen viisipäiväiseen viikkoon siirtymisen myös kouluissa? UKK: En hyväksy viisipäiväistä työviikkoa, en työelämässä enkä koulussa. Se on Suomessa liian aikaisin toteutettu. OSP: Pidättekö Te hygieniaa kouluissa tarpeellisena? Useissa valtion oppikouluissa ei ole edes WC-paperia, käsipyyhkeitä eikä saippuaa oppilaille määrärahojen pienuuden takia. UKK: Tottakai. OSP: Mielipiteenne Suomen Teiniliitto r.y.:stä? UKK: Olen seurannut sen työtä mielenkiinnolla ja toivorikkaalla myötämielellä. OSP: Pidättekö mahdollisena, että syyttään köyhät teinikunnat saisivat pientä valtionavustusta toimintansa ylläpitämiseksi? UKK: Siihen en osaa vastata. OSP: Pidättekö Te teinikuntatoimintaa mielekkäänä ja/tai tarkoituksenmukaisena? UKK: Pidän sitä mielekkäänä. OSP: Oletteko Te nuoruudessanne ollut mukana teini- tms. toiminnassa? UKK: Otin osaa toverikuntaelämään. OSP: Mielipiteenne sinuttelusta muiden kuin samanikäisten ja/tai tuttujen kesken? Mahdollinen reaktionne, jos joku tuntematon henkilö tulee, sinuttelee ja kutsuu Teitä Urkiksi? UKK: En ole joutunut tuota ajattelemaan. Kuulen kyllä silloin tällöin tuon Urkki, mutta olen käsittänyt, että se ei ole ollut persoonallinen puhuttelu. OSP: Haluatteko Te sanoa jotain erityistä Töölön Yhteislyseon oppilaille, opettajille ja rehtorille? UKK: En tunne yhteisöänne niin hyvin, että rohkenisin poiketa lämpimien terveisten tieltä. Kuvassa senioriyhdistyksen stipendin saaneet ylioppilaat Kasperi Lundgren, Ahti Kalervo, Saara Laitinen ja Wilma Romppanen sekä senioriyhdistyksen edustajina yhdistyksen sihteeri Keijo Kärki, riemuylioppilas tänä vuonna, ja rahastonhoitaja Juhani Hämäläinen. Kuva Kalevi Telki. Kuvassa riemuylioppilailta koulun kohteliaimman opiskelijain stipendin saanut Zahra Al-Tikriti kahden riemuylioppilaan Marja-Leena Kemppaisen ja Anja Englundin kanssa. Kuva Kalevi Telki.

KOELYSEO - TYLY 5 KOELYSEO-TYLY -LEHDEN LYHYT HISTORIIKKI Lehtemme ensimmäinen numero ilmestyi keväällä 1993, josta alkaen sitä on julkaistu vuosittain normaalisti kaksi nelisivuista numeroa - aina syksyllä ja keväällä. Lukijan kädessä on siis järjestyksessä 34. numero. Muisteluskeräys lähtökohtana Lehden myöhemmän sisällön kannalta ratkaisevaa oli Koelyseon ja sen seuraajakoulujen historiikin valmistelu koulun 75-vuotisjuhliin mennessä syksyllä 1994. Tuossa yhteydessä suoritettiin mittava muistelusten keräys, joka tuotti hyvän tuloksen. Muistelusaineistoa, dokumentteja ja valokuvia sekä muuta kirjallista materiaalia kertyi runsaasti. Ideoitaessa kertyneen aineiston jatkohyödyntämistä tuli esille oman leh- den perustaminen. Aktivisti Seppo Aarnio tarttui heti asiaan ja tuloksena oli Koelyseo-TYLY -lehden ensimmäinen (1) numero keväällä 1993. Vastaavana toimittajana Seppo Aarnio toimi vuosikymmenen ajan aina kevääseen 2003 (numeroon 21) saakka. Jatkossa parin numeron (22 ja 23) ajan päätoimittajana (vast.) oli Tapani Mäkinen. Vuodesta 2004 (numerosta 24) alkaen vastaavana toimittajana on toiminut puheenjohtajamme Esko Kalimo. Toimitussihteerin tointa ovat hoitaneet Tauno Sarantola (numerot 1-3), Antti Hannula (4-21), Antti Kauranne (22-23) ja Heikki Pietilä (24-27). Koelyseo-TYLYn Seniorit ry on kerännyt merkittävän entisten oppilaiden ja opettajien osoitteiston, jonka perusteella kaikille osoitteensa antaneille postitetaan lehti. Lisäksi se jaetaan nykyisille opettajille ja nykykoululaisille. Lehden painos oli aluksi hieman yli 1000 kpl. Painos kaksinkertaistettiin 75-vuotisjuhlavuonna ja nykyisin jokaista numeroa painetaan 2300 kpl. Lehti - kuten koko toiminta vuosittain jaettavine stipendeineen - kustannetaan vapaaehtoisilla kannatusmaksuilla sekä kuusijuhlan tuotoilla. Muodon etsintää ja kehittämistä Alusta alkaen lehti on ollut niin sanottua tabloid kokoa, alan ammattilaisia lainatakseni. Ensimmäisissä numeroissa lehden otsikkona oli KOELYSEO- TYLY, ja sen alla pienemmällä koulun nimet sen historian erivaiheissa sekä järjestysnumero tyy- Koelyseo-TYLY:n Seniorit r.y.:n hallituksen jäseniä kokouksessa vuonna 1993. Vasemmalta Antti Hannula, Seppo Aarnio, Hannes Hollmérus, Viljo Tuokko, Sirkka Heiskari-Lahti, Tenho Lahti ja Usko Virtanen. Kuva julkaistiin lehden ensimmäisessä numerossa keväällä 1993. Kuvasta puuttuvat Tapani Mäkinen, Tauno Sarantola ja yhteysmies Raimo Hanski. liin Nro 1 1993. Lisäksi otsikkoon liittyi valokuva koulutalosta. Seuraavilta sivuilta eri paikoista saattoi sitten hakea tietoja toimituksesta sekä myös hallituksesta. Lehdessä on aivan alkua lukuun ottamatta ollut etusivulla viisi palstaa sekä kuusi palstaa tekstisivuilla 2 4. Kapeat palstat helpottavat taittoa ja elävöittävät. Varsinaista taittoa ei alkuvaiheessa suoritettu. Seppoa jälleen lainaten pussiin pantiin tarpeeksi juttuja ja lähetettiin pieneen perhepainoon, jossa sivut täytettiin ilman sen kummempaa toimitustyötä usein ylipitkillä jutuilla joiden lopussa luki: Jatkuu seur. numerossa. Taittamattomuudesta johtui, että painossa oli useaan otteeseen jouduttu käyttämään välikuvana piirrosta syksyn pudonneista lehdistä. Joissakin tapauksissa palstan täytteenä oli myös ylisuuria valokuvia. Lehden taittamisen harjoittelu alkoi 75-vuotisjuhlanumerosta N:o 2/1994 (5). Toki siihenkin oli saatu mahtumaan virhe. Kysymyksessä oli alusta lukien numero (4) eikä suinkaan viisi. Ei ollut muuten kirjoittajan ensimmäinen virhe TYLYssä. Otsikkoon ilmestyi juhlavuoden myötä myös koulun vaakuna sekä tietoja toimituksesta sekä painoksesta. Aikaa myöten avattiin myös vakiopaikoille sijoitetut tietolaatikot - olipa sitten kysymys hallituksen kokoonpanosta, osoitetiedoista, surffailusta netissä jne. Jatkossa vakiintui vähitellen etusivun jako siten, että vasemmalle ylhäälle sijoitettiin pääkirjoitus ja oikealle kuva aluksi valokuva jatkossa piirroskuva sekä tiedot toiminnasta. Kevätnumerossa on kutsuttu koululle viettämään perinnepäivää ja päättämään seniorien asioista vuosikokouksessa. Lisäksi tieto seniorien kunkin kevään matkasta on löytynyt etusivulta. Näyttävä Kuusijuhla-kutsu on syksyn lehden etusivun juttu. Pääkirjoituksista humoreskeihin Tuskin yhdestäkään numerosta on puuttunut istuvan puheenjohtajamme laatima pääkirjoitus. Niissä on ansiokkaasti käsitelty sekä ajankohtaisia että historiallisia aiheita. Koulukokeilun historia, siitä saadut kokemukset ja tehtyjen johtopäätösten seuraukset on käsitelty. Luonnollisesti seniorit ovat olleet näyttävästi esillä. Toiminnan viriäminen ja toiminta jatkossa, talous, suhteet kouluun ja oppilaskuntaan, yhteistyökumppanit ynnä muut ovat olleet aiheina. Samoin on esitelty 75-vuotisjuhlavuosi ja siihen liittyvät asiat historiikki, juhlat, tapahtumat, näyttelyt jne. Käsitelty on myös lehtemme sisältöä ja sen kehittämistä. Nykykoulun ja koululaitoksen tila ja muutokset on huomioitu palstoillamme. Myös erilaisia ongelma-aiheita on käsitelty - olipa sitten kysymys koulukiusaamisesta, tupakasta ja keuhkosyövästä tai virtuaalimaailman väkivallasta. Pääosa palstatilasta on omistettu muisteluksille, kuten odottaa saattaa. Viime vuosina on pyritty siihen, että samaan lehteen saadaan useita lyhyehköjä muisteluksia eri vuosikymmeniltä. Tähän on päästy jakamalla pitkiä muisteluksia osakokonaisuuksiksi. Tämä luonnollisesti vaatii runsaasti toimitustyötä. Oma lukunsa on erilaisten dokumenttien käsittely olipa sitten kysymyksessä esimerkiksi muinaiset teinien lehdet Compukset ja Leimaukset tai luokkarunot. Luonnollisesti myös senioritoiminnasta, kokouksista, juhlista ja matkoista kerrotaan. Myös riemuylioppilaat sekä stipendien saajat muistetaan palstoillamme. Perustana koulumuistot Lehtemme ensimmäisen numeron pääkirjoituksen lopussa Viljo Tuokko pitkäaikainen puheenjohtajamme totesi: Koulumuistoista ei kukaan meistä pääse eroon. Ikävien asioiden ylle vedetään tavallisesti unohduksen verho tai ne sysätään taka-alalle ja mieluisia asioita muistellaan. Kouluun liittyvien muistojen vaalimiseen ja koulun perinteiden säilyttämiseen tarjoaa senioritoiminta miellyttävän mahdollisuuden. Vanha koulutoveruus yhdistää ja samalla motivoi koulumme perinteiden vaalimiseen. Antti Hannula TYLYn oppilas 1954 1959 Antti Hannulan merkittävä tiedollinen ja toimituksellinen panos jatkui lehden synnystä aina nyt käsissämme olevaan numeroon saakka. Antti menehtyi sairauteen keväällä 2009. LAAJASALON LUKION HISTORIAA Laajasalon lukion ja sen edeltäjien historia ulottuu 80 vuoden päähän. Koulu on kokenut monenlaisia muutoksia ja vaiheita vuosien varrella. Helsingin kolmas suomalainen tyttökoulu aloitti toimintansa Kruunuhaassa 1.9.1929. Tämä ns. uusimuotoinen kansakoulun koko oppimäärään pohjautuva nelivuotinen tyttökoulu antoi vähävaraisten kotien lahjakkaille tyttärille mahdollisuuden käydä oppikoulua. Oppilaitos toimi 24 vuotta Mariankatu 11:ssä. Vuonna 1953 koulu muuttui Kruunuhaan keskikouluksi. Laajasalon saarelle koulu siirtyi vuonna 1971. Asukkaat saivat lähiöön- sä kauan kaipaamansa kahdeksanvuotisen, yliopisto-opintoihin johtavan Laajasalon yhteislyseon. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä vuonna 1977 valtion oppikoululaitos jäi historiaan ja syntyi kaksi Helsingin kaupungin omistamaa oppilaitosta: Laajasalon yläaste ja Laajasalon lukio. Ne toimivat samassa rakennuksessa. 1980-luvun lopulla Laajasalon lukion toiminnan jatkuminen oli epävarmaa, kunnes Helsingin silloiseen lukiokiistaan saatiin ratkaisu. Roihuvuoren lukio yhdistettiin 1.8.1990 Laajasalon lukioon, ja lukio saattoi jatkaa saarella. Aktiiviset vanhemmat ja vanhempainyhdistys LYLY sekä seniorit ovat olleet tukemassa omaa lähilukiota muutamaankin otteeseen lakkautusuhkien alla. Laajasalon lukio ja yläaste toimivat rinnakkain saman katon alla kolmisenkymmentä vuotta, ja yhteistyötä tehtiin mm. järjestämällä yhteisiä juhlia ja projekteja. Useat opettajista toimivat molemmissa kouluissa, joten yhteishenki syntyi kuin luonnostaan. Lukuvuodeksi 2006 2007 Laajasalon lukio siirtyi remontin tieltä Ruoholahteen, entisen Salmisaaren ala-asteen tiloihin, joista palattiin takaisin Laajasaloon syksyllä 2007. Tilanahtauden takia lukiota käytiin kolmessa eri toimipisteessä: ostoskeskuksen vuokratiloissa, ala-asteella sekä Laajasalon yläasteen ja lukion varsinaisissa tiloissa. Kesäkuussa 2007 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti yhdistää 1.8.2009 Etu-Töölön ja Laajasalon lukiot uudeksi suuremmaksi lukioksi, Etu-Töölön lukioksi. Laajasalon lukio olisi tänä syksynä viettänyt 80-vuotisjuhlaansa. Sen sijaan se yhtyy tänä syksynä juhlimaan 90-vuotista taivalta. Päivi Virtanen äidinkielen opettaja SURFAILE NETISSÄ Tietoja koulumme historiasta ja seniorien toiminnasta löydät kotisivuilta osoitteesta http://www.tyly.edu.hel.fi. Avautuvalla koulun etusivulla valitaan vasemmalta Koulun esittely, mikä jälkeen avautuvalla sivulla pääsee tietoihin koulun historiasta ja senioriyhdistyksestä sivun oikealta puolelta. Lehtemme kolme viimeistä numeroa ovat luettavissa ja tulostettavissa senioriyhdistyksen sivulta, jolta aukeaa myös kutsu koulun 90-vuotisjuhliin 3.11.2009 linkistä Koelyseo-TYLY:n seniorit ry:n toimintaa.

6 KOELYSEO - TYLY TÖÖLÖN YHTEISLYSEON VUOSIKYMMENET Uuden nimen saanut opinahjomme oli olympiavuonna 1952 aloittanut asteittaisen muuttumisen Koelyseosta normaaliksi kahdeksanluokkaiseksi kouluksi. Koelyseon aikainen opettajakunta kasvoi luonnollisesti koulun itsensäkin kasvaessa, vaikka vakinaisia tai ylimääräisiä lehtoraatteja ei yhteislyseoksi muuttumisen yhteydessä lisätty kovinkaan monella. Valtion koulujen tapaan tarvittava lisätyövoima saatiin tuntiopettajista. Näistä hyvin monet olivat siten vakinaisia, että heitä tarvittiin pysyvästi vuodesta toiseen. Vakinaiset virat olivat hyvin haluttuja ja siksi niihin nimetyt viranhaltijat pysyivätkin yleensä pitkään, jopa vuosikymmeniä. Päteviä pedagogeja ja persoonallisuuksia Pitkäaikaisista, jo Koelyseon ensi vuosikymmenillä kouluun tulleista viranhaltijoista on muistettava Karin Jalaksen lisäksi myöhemmin tulleet Yrjö Nora, urheilu ja voimistelu, Anna-Liisa Oksanen, saksa ja englanti, Martta Homi, ruotsi ja englanti, Lemmitty Perko, tyttöjen urheilu ja voimistelu, Antti Reinikainen, rehtori 1952-1974, luonnonhistoria ja maantiede, Anna-Liisa Jatkola, uskonto ja filosofian alkeet, Katri Pitko, ruotsi ja saksa, Tellervo Tapionlinna, suomi, Anna-Liisa Reinikainen, luonnonhistoria ja maantiede, Martta Lindholm, matematiikka ja luonnonoppi, Laura Airikka, ruotsi ja saksa, Kerttu Luukannel, kuvaamataito, Hili Juutilainen, matematiikka, fysiikka ja kemia, Veikko-Mooses Rinne, urheilu ja voimistelu, Saima Voutilainen, englanti ja venäjä, Sirpa Kauppinen, suomi ja englanti sekä Sirkka Riihimäki, kotitalous. Koulun historiikissa on entisten oppilaiden muisteluksia heitä opettaneista opettajista. Rehtori Jalas jatkoi vielä vaikeasta sairaudestaan toipuneena matematiikan opetusta eläkkeelle siirtymiseen saakka. Uudelleen opeteltu puhuminen saattoi joskus ilmetä termien muuttumisena. Niinpä ympyrä lausuttiin jumpura, mutta se ei haitannut opetusta. Lehtori Jatkola saattoi moittia kokeissa epäonnistunutta oppilasta sanomalla: Senkin pötkylä ja seurauksena sai kantaa lempinimeä Pötkylä. Toiset opettajat kiusasivat erityisesti tyttöjä ja toiset taas poikia. Lehtori Tapionlinna lausui tunneilla runoja sekä ohjasi Topeliuksen näytelmiä. Hän vei myös tietyn luokka-asteen oppilaat Nurmijärvelle Aleksis Kiven maisemiin. Jalmari Kahri, Jallu, hoiti musiikin opetuksen ja oli toimessa aina kevääseen 1975. Kuvaamataidon opettaja Kerttu Luukannel, Lukki, oli saanut aikaan taidekerho Ravennan synnyn syksyllä 1953. Harrastajia oli jopa 40 ja kerholaisten työt saivat tunnustusta maan rajojen ulkopuolellakin. Kerhon jäsen Tuulikki Joutsenlahti voitti Unkarin kansainvälisen piirustuskilpailun. Lisäksi Virve Niiniluoto ja Raili Ovaskainen saivat kunniamaininnan. Samoin tunnustusta tuli Berliinistä ja Intiasta asti. Ylityöllistetty rehtori sekä senioritoimintaa Rehtorin työmäärästä ylisuuren koulun johtajana antaa rehtori Antti Reinikaisen muistelu oivan kuvan. Hän toteaa, että palkan maksukin hoidettiin kuukausittain siten, että vahtimestari Kalle Nurmi meni kerran kuukaudessa postipankkiin maksumääräys salkussa ja toi tullessaan salkullisen rahaa rehtorille, joka sitten maksoi palkat asianomaisille suoraan käteen. Kanslistia ei silloin ollut. Loma-ajatkin sujuivat suurelta osin koulun merkeissä. Lisäksi kevään päästötodistukset ja sisäänpääsykuulustelut työllistivät rehtorin yöhön asti. Senioriyhdistys jatkoi vanhojen koelyseolaisten yhdyssiteenä ja vuonna 1955 se lahjoitti koululle kolmannen sankaritaulun täydentäen näin Koelyseon sankarivainajien luettelon. Paljastusjuhla järjestettiin yhdessä teinikunnan kanssa. Luovuttajana oli senioriyhdistyksen puheenjohtaja Arvi A. Heiskanen. 1950-luvun lopussa koulutilojen lisäämiseksi tehtiin koulurakennuksessa huomattavia korjausja muutostöitä. Silloin muun muassa koulun karsserina toiminut huone sai toisen käytön. Uuden kymmenluvun alkaessa koulu oli siihenastisessa toiminnassaan saavuttanut vakiintuneen aseman töölöläisenä oppikouluna, johon vanhemmat mielellään pyrkivät saamaan oppikouluun lapsensa. halukkaat Rauhallisen kymmenluvun alku 1960-luku oli viimeinen vanhan oppikoulun ja sen hengen vuosikymmen. Opettajat olivat opettajia ja oppilaat oppilaita. Seuraavana olisikin sitten muutosten vuosikymmen. Opettajakunta pysyi entisen suuruisena ja luonnollisen vaihtuvuuden rajoissa. Viranhaltijat vaihtuivat harvakseltaan ja tuntiopettajiksi tuli nuoria vastavalmistuneita maistereita. Heistä monet pysyivät uskollisina koululle aina eläkkeelle siirtymiseen asti. Tämän vuosikymmenen opettajista voimme mainita tohtori Kauko Joustelan historian opettajana, Aulis Koposen saksan opettajana, koulun oman oppilaan Erkki Pehkosen matematiikan opettajana, Kristina Lehtisen historian opettajana, Kyllikki Setälän englannin opettajana, Heikki Siiralan ruotsin ja ranskan opettajana sekä koulun rehtorina, Raija Winterhalterin kemian, fysiikan ja matematiikan opettajana. Oppilashuollossa kiinnitettiin vuosikymmenen alussa entistä voimakkaammin huomiota oppilaiden terveydenhuoltoon. Koulussa oli lääkärin vastaanotto kuukausittain, aluksi kerran ja myöhemmin kaksi kertaa kuukaudessa. Ruokailu jatkui vakiintuneella tavalla. Oppilaiden harrastukset jatkuivat jo edellisellä vuosikymmenellä toimineissa kerhoissa. Kontio, Ravenna ja urheiluseura jatkoivat uusien oppilaspolvien keskuudessa toimintaansa entisessä laajuudessaan. Uutena urheilumuotona on mainittava purjehdus. Vanhan oppikoulun viimeinen vuosikymmen oli alkanut. Koulun historiikin ja vuosikertomusten mukaan koulutyö sujui vakiintuneissa oloissa. Oppilasmäärä pysyi suurena suurten ikäluokkien täyttäessä vielä luokat. Raimo Hanski TYLYssä lehtori 1974 alkaen ja lukion rehtori 1977 1993 Tämä kirjoitus on osa Raimo Hanskin kirjoitussarjaa, jossa hän on tarkastellut seikkaperäisesti koulun eri vaiheita. TYLYstä vuonna 1959 valkolakin saaneita nyt vuoden 2009 riemuylioppilaina koulun portailla. Vasemmalta: Anja Englund, Raili Laukkanen, Anna-Katri Karhunen, Satu Kiurunen, Sinikka Nopanen, Marja-Leena Kauppinen, Keijo Kärki, Paula Kortesato, Jussi Hytti, Tuula Söderberg ja Maija-Liisa Auri. Kuva Kalevi Telki. ERÄS KOULUMATKA TAMMIKUULTA 1944 Oli ollut pelonsekainen Helsingin ensimmäisen suurpommituksen yö. Tähtikirkkaan taivaan alla valonheittimien valokiilojen risteillessä taivaalla etsien kohteitaan, pommikoneiden kumeassa, raskaassa jyminässä, tykkien paukkuessa ja pommien ujeltaen maahan syöksyessä oli juostu läheiseen kalliosuojaan hälytyksen jälleen ulvoessa viholliskoneiden ollessa jo päällä. Monta tuntia oli istuttu pelosta ja kylmästä täristen, kun lopulta tuli vaara-ohi merkki ja päästiin kotiin. Tosin meitä oli kolme henkilöä enemmän kotiimme tuli- Talojen katoilla olevien hälytyssireenien ääni tuli liiankin tutuksi sodan aikana ilmoittaen sekä ilmahälytyksen alkamisesta että sen päättymisestä. TOIMITUKSEN KUULUMISIA joita, koska serkkumme koti oli lautakasana pommituksen jäljiltä. Nukuttiin kai kuitenkin muutama tunti. Tunnollisena koululaisena lähdin kuitenkin kouluun aamulla. Pukinmäen asemalle kävelin nuo kaksi kilometriä. Juna tulikin ja mahduin siihen. Käpylän kohdalla junamatka päättyi. Rata oli vaurioitunut ja niin jatkettiin matkaa radan vartta lumihangessa tarpoen. Helsingin rautatieasema oli kaaoksessa; vesiletkuja risteili lattioilla. Oltiin kaikki kuin sumussa. Koelyseon oma koulu oli sotasairaalana. Oltiin oltu evakossa Hallituskadun tyttökoulussa, jonne nytkin sitten suunnistin. Koulu oli saanut vaurioita, kuten kai Fabianinkadun toisella puolella oleva yliopistokin. Vesiletkuja oli kaduilla. Sisään ei päästy. Tapasin pari luokkatoveriani, joiden kanssa hortoilimme pyörällä päästä, kuin unessa. Junia ei näkynyt eikä linja-autojakaan. Tikkurilan linjaautopaikalla Hotelli Fennian edessä oli ihmisiä jonossa, ja siihen minäkin jäin odottamaan ainoaa mahdollista kulkuvälinettä, joka kulkisi Malmin läpi Tikkurilaan. Vanhempi naishenkilö pyysi minua vahtimaan matkalaukkuaan, jossa kai oli hänen tärkeää omaisuuttaan matkalla Tikkurilaan sotaa pakoon. Hän sanoi menevänsä WC:hen. Linja-auto tulikin ennen kuin hän palasi, ja minä, matkalaukun vartija, nousin laukun kanssa autoon ja laitoin laukun kuljettajan viereen. En uskaltanut lähteä autosta pois enkä taas jättää laukkua heitteille. Se jäi autoon, kun poistuin autosta Tapaninkylän Elannon luona. 13-vuotiaan järki ei sanonut edes sen vertaa siinä kaiken shokin kokeneena, että olisin kuskille kertonut laukun tarinan. Omaatuntoani on kyllä kolkuttanut kovasti tuo onneton laukku ja sen kohtalo koko tämän 65 vuoden ajan. Helsinkiläislasten sen talven koulunkäynti loppui tuohon päivään, mutta tuon päivän kokemukset ovat niitä mieleenpainuneimpia muistoja. Seuraavana syksynä aloitettiin koulutyö taas evakossa, tällä kertaa Koelyseon naapurissa ruotsalaisessa tyttökoulussa. Päästiinhän lopulta omaankin kouluun ja sieltä on paljon mukavampia rauhan ajan muistoja niin koulunkäynnistä kuin opettajista ja koulutovereistakin. Astrid Leppänen, o.s. Eklund Koelyseon oppilas 1943 1947 Hyvät lukijat. KAIPAAMME JATKUVASTI KIRJOITUKSIANNE. Uudet muistelukset Koelyseon kaudelta ovat edelleen tervetulleita. TYLYn kaudelta 1950-luvulta alkaen meillä on selvää juttupulaa ja toivomme kirjoituksia tältä kaudelta. Yhtä lailla kaipaamme Etu-Töölön yläasteen ja lukion toimintaa koskevia kirjoituksia palstoillemme. Jutun sopiva pituus on puolesta yhteen liuskaan kirjasinkoolla 12. Kaikki aineisto talletetaan, mutta julkaistessa niitä joudutaan usein lyhentämään sekä varustamaan otsikoilla ja väliotsikoilla. MYÖS VALOKUVAT, PIIRROKSET JA KOULULEHDET YMS. OVAT ERITTÄIN TERVETULLEITA. Aineisto palautetaan pyydettäessä.

KOELYSEO - TYLY 7 Julkaisemme uudelleen Helsingin Koelyseon ensimmäisestä rehtorista Gunnar Sarvasta kertovan kirjoituksen, joka ilmestyi aikaisemmin lehtemme numerossa 5 syksyllä 1994 koulumme 75-vuotisjuhliin. HUVITTAVIA MUISTELUKSIA ELÄMÄSTÄ KOULUSSA Jalkajousen voima Vuoden 1942 ylioppilas Hannes Holméruksella oli huvittavia muisteluksia omilta kouluajoiltaan Helsingin Koelyseossa vv. 1936 1942. H.H. kertoi: Lehtori Yrjö Ora käsitteli oppitunnillaan muinaissuomalaisten metsästysaseita. Jalkajousi oli silloin todellinen ase niin metsästyksessä kuin myös taisteluissa vihollisia vastaan. Oran kertoman innoittamina H.H. ja muutama muu oppilas päättivät tehdä Oralle näytteeksi kyseisen jalkajousen. Vihtiläisen kyläsepän avulla saatiin taotuksi teräskaari ja pojat valmistivat itse puusta jousen tukin. Lisäksi tehtiin muutama teräskärkinen nuoli. Kun ase oli valmis, se tuotiin hetimiten historiantunnille. Tunnin alettua pojat toivat jousen Oran nähtäväksi. Opettaja innostui kovasti havaintovälineestä. Koko luokka ihasteli aikansa. Sitten jousi asetettiin pulpetille, viritettiin ja nuoli jänteeseen. Tässä vaiheessa ase laukesi ja nuoli ampautui voimalla kateederin sokkelin läpi niin, että reikä vain jäi todistamaan laukaisun voimaa. Nuoli jäi kateederin sisään. Lehtori pelästyi todenteolla ja jousen esittely päättyi nopeasti. Tulipahan todistetuksi entisaikojen aseen voima. Kyyt pullossa Tämä juttu voi olla jo painettukin aikaisemmin, mutta kerrottakoon vielä kerran. Luonnonhistorian ja maantieteen vanhempana lehtorina oli Helsingin Koelyseon alkuvuosikymmeninä Valio Brummer- Korvenkontio. Hän oli myös Korkeasaaren intendentti ja asui Korkeasaaressa. Eläinopin tunnilla oli menossa matelijat ja lehtori totesi, kun oli kevätaika, että nyt voisi vaikka olla elävä kyykäärme havaintovälineenä. Kun sitten oli taas eläinopin tunti, niin oppilas Kauko Käyhkö ilmoitti tuoneensa elävän kyyn pullossa tunnille. Eikä sitten muuta kuin käärme esille. Koko luokan ihmeeksi Kauko nosti Elannon viiden litran kaljapullon pulpetille. Ja käärmeitä olikin enemmän kuin yksi, sillä pullo näytti olevan täynnä kyitä. Lehtorille näky oli liikaa ja niin Kauko sai äkäisen kehotuksen viedä pullo käärmeineen mitä pikimmin pois luokasta. Kauko sai jonkun toverin avukseen ja niin pullo vietiin pihalle. Pojille kehittyi vientimatkalla juoni ja pullo päätyi ruotsalaisen naapurikoulun aidan vierelle. Ja kuinka ollakaan pojat olivat niin taitamattomia, että pullo särkyi ja kyyt luikertelivat aidan alitse pihalla olevia tyttöjä pelottelemaan. Ainakin kirkuna oli kuulema sen mukainen. Oppilas katolla Aikoinaan välitunneilla oppilaiden oli oltava pihalla happea saamassa oppitunnin jälkeen. Oppilaita valvomassa oli aina joku opettaja välituntivalvojana tappeluiden ja kiusaamisen estäjänä. Niinpä kerran oli lehtori Karin Jalas valvojana. Siinä kävellessään hän näki oppilas Ossi Törrösen kävelevän koulun katolla. Katon harjahan on tasainen, joten siinä voi hyvin kävellä. Jalas: Törrönen. Heti alas katolta! Törrönen: Tulkaa hakemaan! Kaupantekoa koulussa Koulussa on ollut aina joku oppilas, joka on erottautunut muusta joukosta tavalla tai toisella. Näin on TYLYn vuosilta mieleen jäänyt todellinen liikemies ja myyntitykki Heikki K. Siihen aikaan kouluissa kerättiin Opintorahastojen Tuki ry:lle apurahoja yleisölle tarkoitetuilla luontofilmiesityksillä. Keräykseen suostuneille kouluille lähetettiin myytäväksi yhtä monta lippua, kuin koulussa oli oppilaita. Eli jokaisen oppilaan olisi oltava apuna rahojen keräyksessä. Niinpä joka luokalle annettiin oppilasmäärän mukainen lippukiintiö myytäväksi. Heikin luokan valvoja kertoi Heikin ottaneen myytäväkseen melkein koko kiintiön, kun toiset eivät olleet kovin halukkaita niitä ottamaan. Ja kun oppitunnin jälkeen oli välitunti, silloin kymmenen minuutin mittainen, niin Heikki ehti myydä liput lähialueella ja tuli kohta pyytämään lisää lippuja myyntiin. Taisipa joku vuosi käydä niin, että Heikki myi lähes puolet koulun lippukiintiöstä ilman suurempaa vaivaa. Myöhemmin Heikin isän organisoitua karjalanpiirakoiden valmistuksen Pohjois-Savossa ja myynnin edelleen Saksaan asti sai Heikki oivan ajatuksen myydä piirakoita myös TYLYn opettajille. Niinpä kuukausittain opettajainhuoneessa oli todelliset piirakkamarkkinat Heikin kaupatessa tuotteita opettajille. Määrät olivat monen kohdalla useita kymmeniä eli Heikki sai hyvän provision kukkaroonsa joka kuukausi. Ainakin parin vapun aaton illaksi ja yöksi Heikki vuokrasi käyttöönsä koulun ala-aulan. Aulasta muodostui vappupallojen täyttöverstas. Heikin värväämät myyjät ETU-TÖÖLÖN YLÄASTEEN STIPENDIT 2009 kävivät hakemassa täytetyt pallot myyntipisteisiinsä ja Heikki ja joku muu täytti pallot kaasulla. Ja miksi matala alaaula oli vuokrattu tähän tarkoitukseen. Siksi että täytetyt pallot eivät päässeet karkuun matalasta tilasta ja kun palloissa oli narut, niin ne oli helppo koota kimpuksi. Kun aula oli lisäksi riittävän laaja, niin palloja voitiin täyttää hyvissä ajoin riittävän paljon eikä milloinkaan ollut vajausta myyjien tullessa hakemaan täydennystä. Tietääkseni Heikki on edelleen yhtä tarmokas toimissaan ja on menestynyt myös politiikassa. Raimo Hanski TYLYssä lehtori 1974 alkaen ja lukion rehtori 1977 1993 29.5.2009 jaettiin viimeiset yläasteen stipendit koulussamme, sillä yläaste siirtyi syyslukukauden alussa Taivallahden peruskoulun yhteydessä toimivaksi. Yläasteen päättäjäiset olivat lämminhenkiset ja tilaisuuden musiikkiesitykset osoittivat koulun musiikkiopetuksen korkeaa tasoa ja oppilaiden lahjakkuuden myös musiikissa jatkaen jo pitkään vahvaa musiikkiperinnettä. Myös opiskelijoiden puheenvuorot olivat lämminhenkiset ja osoittivat hyvää yhteishenkeä. Yläasteen päättäneistä opiskelijoista senioriyhdistyksen stipendin saivat Liina Hilkamo ja Markus Mattila. Janne Lehmonen sai Finnairin mieskuoron senioriyhdistyksen käyttöön lahjoittaman stipendin. Senioriyhdistyksen edustajina stipendien jakamisen suorittivat yhdistyksen varapuheenjohtaja Matti Marjosalo ja hallituksen jäsen Pirkko Klossner. Stipendinsaajat oli valittu yhdessä opettajakunnan kanssa. Koulu sai oman rintamerkin keväällä 1999 koulun 80-vuotisjuhlien yhteyteen. Merkin piirsi tuolloin 9 C -luokan oppilas Arnee Henson. Merkissä on Koelyseon ja TYLYn perinteiset värit: punaiset portinpylväät seisovat vihreässä kentässä ja nii den edusta vasemmalla on keltainen. Toivomme jokaisen seniorin lunastavan koulun rintamerkin, jota myydään mm. koulun 90-vuotisjuhlatilaisuuksissa. Ajan mittaan on harkittava merkin uudistamista, jotta mukaan saadaan myös viittaus koulun myöhempiin nimiin. Rintamerkin kuvio on teemana myös koulun pöytälipussa (standaarissa). Koulun vaakuna, joka on mm. tämän lehden nimiössä ensimmäisellä sivulla, on myös TYLYn oppilaan käsialaa. Sen piirsi 1983 ylioppilaaksi kirjoittanut Ilpo Väänänen.

8 KOELYSEO - TYLY Koulun ÄI10-ryhmän runoja ja ajatuksia koulusta ja nykynuoren elämästä Nykynuoren elämä on työtä, kavereita ja koulua. *** Kynät viuhuavat, kun Tylyn ovet avautuvat. Ruokailu vaan ei kauan kestä, se ei kuitenkaan meitä oppimasta estä. *** On lukioaamuihin vaikea herätä, mutta lukiota on minun käytävä. Lukiossa oppiminen on kivaa, mutta koeviikkoja miettiessäni on se aika stressaavaa. Koulussa paljon aineita kirjoitetaan, aina paljon läksyjä annetaan. Aika ei millään riitä, mutta pitää tehdä niitä. Poissaolot on aina selvitettävä, kursseista uhkaa tulla välttävä. Välillä on ihan kiva olla koulussa, mukavat opettajat ja oppilaat ovat iso plussa. *** Kouluruoka maittaa vaikka opetus ei aina. Tulevaisuuden takia koulu käydään mallilla. Me halutaan oppia jotta ei tarvi sotia. *** Aamulla saa kammeta itsensä sängystä ylös, lusikoida puurot naamaan ja paidalle ja vasta iltapäivätunneilla alkaa ne lamput siellä vintillä syttyä. Koelyseo-TYLY:n Seniorit r.y. hallitus Kalimo, Esko Puheenjohtaja Kilonkallionkuja 6 02610 Espoo (09) 594 641 Brotherus-Kettunen, Aune Tunturikatu 8 A 9 00100 Helsinki (09) 442 435 Hämäläinen, Juhani Rahastonhoitaja Maasälväntie 16 E 26 00710 Helsinki 050 438 9348 Klossner, Pirkko Museokatu 3 A 7 00100 Helsinki (09) 448 439 Kärki, Keijo Sihteeri Airoparintie 10 00980 Helsinki (09) 321 5996 Marjosalo, Matti Varapuheenjohtaja Bulevardi 48 B 37 00120 Helsinki (09) 548 4413 Mäkelä, Anne Maria Opettajakunnan edustaja Oikokatu 2 A 1 00170 Helsinki Nieminen, Erkki Laurinniityntie 13 C 16 00440 Helsinki (09) 586 2012 Purasjoki, Matti Mixintie 16 04130 Sipoo 0400 879 539 Rauhala, Maiju Lauritsantie 1 B 00370 Helsinki (09) 701 6868 Rehtori: Pirjo Kännö Apulaisrehtori: Ella Similä Koulusihteeri: Taina Repo Kouluisäntä: Harry Wikström Postiosoite: PL 3101 00099 Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Arkadiankatu 26 00100 Helsinki (09) 32108 6511 Yhdistyksen tili: Nordea 240018-41709 SENIORIYHDISTYKSEN VAIHEET Senioriyhdistyksen perustava kokous järjestettiin koululla 18.11.1949 koulun 30-vuotisjuhlien aattona. Helsinkiläisessä päivälehdessä julkaistulla ilmoituksella ENTISET KOE- LYSEOLAISET oli kutsuttu koulumme entisiä oppilaita entisten koelyseolaisten yhdistyksen perustavaan kokoukseen. Kutsun allekirjoittajina oli viisi taannoista koelyseolaista. Kutsua noudatti noin 150 koulun entistä oppilasta. Kokouksessa valittiin yhdistykselle kymmenhenkinen hallitus. Seuraavana päivänä koululla oli kaksi tilaisuutta - puolelta päivin sodissa kaatuneiden koelyseolaisten muistotilaisuus, jossa paljastettiin toinen sankaritaulu, ja illalla Koelyseon 30-vuotisjuhla juhlasalissa. Kolmas sankaritaulu paljastettiin 12.11.1955 senioriyhdistyksen ja teinikunnan yhteisesti järjestämässä juhlassa. Vuosi 2009 on siis kahdella tapaa juhlavuosi - koulumme täyttää 90 ja seniorien yhdistys 60 vuotta. Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin maaliskuussa 1950. Alkuinnostuksen jälkeen yhdistyksen toiminta kuitenkin vähitellen laantui. Yhdistyksen lehden ensimmäisessä numerossa Seppo Aarnio, jonka merkitys oli ensisijainen yhdistyksen toiminnan uudelleen aktivoinnissa, kertoo pitkään lepotilassa olleen senioritoiminnan elvytystoimista, jotka aloitettiin 1980-luvun lopulla. Jo syksyllä 1989 koulun 70-vuotisjuhlassa senioreja oli näyttävästi mukana. Kuitenkin Koelyseon Seniorit ry oli tuolloin vielä Seppoa lainaten henkitoreissaan. Jatkossa tuon pienen lähinnä 1930-luvulla Koelyseossa aloittaneiden entisten oppilaiden ryhmän aktiivisuus oli tuloksellista. Senioriyhdistyksen uusi järjestäytymiskokous pidettiin koululla 24.9.1990. Kokoonkutsujina olivat rehtorit Raimo Hanski ja Tapani Mäkinen. Ensimmäiseksi haastavaksi tavoitteeksi otettiin Koely- KANNATUSMAKSUN VARASSA seon ja sen seuraajakoulujen historiikin aikaansaaminen 75-vuotisjuhliin mennessä syksyllä 1994. Historiikki siihen sisältyvine matrikkeleineen muodostui merkittäväksi tietolähteeksi sekä koulun 75-vuotisjuhlien järjestämisessä että myöhemminkin yhdistyksen toiminnassa. Viljo Tuokko antoi puheenjohtajana pitkäaikaisen panoksen yhdistyksen toiminnalle. Samoihin aikoihin yhdistyksen toiminta alkoi jo vakiintua nykyisiin muotoihin. Sääntömääräisen vuosikokouksen lisäksi Flooran päivänä järjestettiin aluksi Avointen ovien päivä, myöhemmin Perinnepäivä, mukaan tulivat myös kevätretket ulkomaille, stipendien jako koulunsa päättäville opiskelijoille, kuusijuhla marraskuussa. Omaa lehteä ryhdyttiin julkaisemaan kaksi kertaa vuodessa, missä Seppo Aarnion ja Antti Hannulan roolit olivat keskeisiä. Yhdistyksen omat internet-sivut ovat olleet käytössä muutaman vuoden ajan koulun ensiarvoisella tuella. Yhdistys lienee koulujen aktiivisimpia senioriyhdistyksiä maassamme. Koulun nimen muututtua yhdistyksen nimeen lisättiin myöhemmin TY- LY ja sääntöjä muutettiin hieman. Helsingin Koelyseo-TYLYn Seniorit ry:n nykyiset säännöt ovat vuodelta 1996. Yhdistyksen toiminta kattaa tietysti myös Etu-Töölön yläasteen ja lukion opiskelijat ja opettajat, vaikka tätä ei sanota suoraan yhdistyksen nimessä. Sehän on tällaisenakin pitkä ja kömpelö, ja niin tavaksi on muodostunut puhua vain TYLYn senioreista, koska tuon nimen jokainen muistaa sen kerran kuultuaan. Historia on tarpeen tuntea, jotta TYLYn voi ymmärtää tarkoittavan koulua, joka nykyään tunnetaan nimellä. Lyhenne oli muuten median keksintö ja sehän on edelleen käytössä myös koulun omassa internet-osoitteessa. Senioriyhdistyksellä ei ole jäsenmaksua. Lehtemme ilmestyminen ja yhdistyksemme koko toiminta on ratkaisevasti seniorien vapaaehtoisten kannatusmaksujen varassa. Perustana on seniorien oma talkoohenkinen vapaaehtoistyö, mutta myös rahaa tarvitaan lehden paino- ja postituskuluihin sekä lukion parhaiten päättäville vuosittain jaettaviin stipendeihin. Kannatusmaksut kattavat menoista kolme neljäsosaa, loput on voitu yleensä kattaa kuusijuhlan tuotoilla. Toivomme mahdollisimman monen osallistuvan toiminnan tukemiseen. Maksulomake on liimattu tälle sivulle. Yhdistyksen tilin numero on myös vasemmalla alhaalla tietolaatikossa. Kuvassa koulun senioriyhdistyksen voimannäyte ja kulttuuriteko 15 vuoden takaa: Koulun historiikki 1919 1994, joka valmistui koulun 75-vuotisjuhliin. Siihen on kirjattu varsin yksityiskohtaisesti koulun toiminnan ensimmäiset vuosikymmenet. Teos sisältää myös kattavan oppilasmatrikkelin. Tervetuloa Koelyseo-Tylyn seniorien kevätmatkalle Wieniin 16. 20.5.2010 Perinteikäs kulttuurikaupunki Wien mm. mainekkaine oopperataloineen on ensi kevään matkakohteena. Lentoaikataulu on: Su 16.5. OS 348 Helsinki-Wien, klo 08:00-09:40. Paluu To 20.5. OS 347 Wien-Helsinki, klo 19:40-23:15. Suomenkielinen opas on ryhmää vastassa ja lentokenttäkuljetukset Wienissä sisältyvät hintaan. Matkaohjelma sisältää runsaasti opastettua ohjelmaa. Wienissä tehdään kolme kaupunkiretkeä (sunnuntaina, maanantaina ja keskiviikkona) ja nautitaan kaksi ateriaa, tiistaina on ohjelmassa laivamatka edestakaisin Bratislavaan Slovakiassa, jossa kaupunkiretki ja ateria, ja torstaina maaseuturetki aterioineen. Asumme perinteikkäässä Hotelli POSTissa ***, joka on hyvä keskitason hotelli erinomaisella paikalla keskustassa. Kaupungin tärkeimmät nähtävyydet ovat kävelyetäisyydellä. Matkan alustava hinta: 895 euroa/hlö kahden hengen huoneessa sekä buffet-aamiainen. Yhden hengen huonelisämaksu: 100 euroa/hlö 4 vrk. Matka vaatii toteutuakseen 15 osallistujaa. Matkan teknisenä järjestäjänä toimii OK-Matkat Oy. Sekä entiset että nykyiset oppilaat ja opettajat puolisoineen sekä myös ystävät etc. ovat tervetulleita. Jokainen matkustaja vastaa itse matkavakuutuksistaan. Passi mukaan. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Juhani Hämäläinen puh. 050-4389 348 Ilmoittautuminen matkalle toivotaan mahdollisimman nopeasti, mielellään marraskuun loppuun mennessä. OSOITTEET Hyvä seniori! Levitä tietoa KOELYSEON/TY- LYn/ETU-TÖÖLÖN YLÄASTEEN ja LUKION entisten opiskelijain keskuudessa ja täydennä osoitteistoamme. Postitamme lehtemme jokaiselle koulumme entiselle opiskelijalle, jonka osoite on tiedossamme. Senioriyhdistys palvelee mahdollisuuksiensa mukaan selvitettäessä luokkatovereiden nykyisiä osoitteita. Muista ilmoittaa myös osoitteenmuutoksista! Osoitetiedot: Keijo Kärki Airoparintie 10, 00980 Helsinki (09) 321 5996, keijok.karki(at)elisanet.fi