mahdollisuuksia meille? KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 2011 Antti Tourunen, VTT klo 12-17, Hotelli Rantasipi Laajavuoren auditorio

Samankaltaiset tiedostot
VALMIUDET CCS-PROSESSIEN KEHITYKSEEN KESKI-SUOMESSA (CCS-TOOLS) V Liekkipäivä Dipoli, Otaniemi, Espoo Antti Tourunen, VTT

CCS teknologiat. Antti Tourunen & Toni Pikkarainen VTT. CCS-seminaari, Hanasaari,

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin soveltaminen Suomen olosuhteissa. CCS-seminaari, Espoo, Tutkija Sebastian Teir, VTT

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Keinot pääp. Kolme skenaariota

Energian tuotanto ja käyttö

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Lähienergialiiton kevätkokous

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

CCS:n soveltaminen Suomessa

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Uudet energiatekniikat

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Toimintaympäristö: Fortum

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Talousvaliokunta Maiju Westergren

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Puu vähähiilisessä keittiössä

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

AIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI. Reijo Alander TTY

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS


Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys PITKO

Odotukset ja mahdollisuudet

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät Petteri Korpioja. Start presentation

TSE Oy Naantalin monipolttoainevoimalaitos

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Jyväskylän energiatase 2014

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 3 ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ

Energia ja kemianteollisuus Osa 2: Maailman energiavarat, tuotanto ja käyttö Kemianteolliosuuden prosessit kurssi

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Millä Tampere lämpiää?

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Hiilineutraali kiertotalous

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Smart Generation Solutions

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala

Jyväskylän energiatase 2014

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Transkriptio:

Onko hiilidioksidin talteenotossa mahdollisuuksia meille? KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 2011 Antti Tourunen, VTT 2.2.2011 klo 12-17, Hotelli Rantasipi Laajavuoren auditorio

2 Johdanto Sisältö Onko hiilidioksidin talteenotossa mahdollisuuksia meille? Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Mitä tarkoittaa hiilidioksidin talteenotto? Teknologiat ja kehityksen nykytila Liiketoimintamahdollisuudet Demonstraatioprojektit Yhteenveto

3 Johdanto Maailman nykyinen energiajärjestelmä perustuu yli 80 %:sti fossiilisiin polttoaineisiin Energiantuotannosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat merkittävin ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijänä Energiantuotannon tulisi perustua tulevaisuudessa hiilidioksidivapaisiin ja vähäpäästöisiin tuotantomuotoihin uusiutuvia energialähteitä (esim. biomassaa) hyödyntävät teknologiat ydinvoima hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologiat (carbon capture and storage, CCS) Teknologian kehitys on hyvin hidasta Energiajärjestelmien muutoksia hidastavat investointien pitkät käyttöiät

4 Johdanto Energiantuotantosektorin murros Ilmastonmuutoksen hillintä ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ovat keskeisiä energiantuotantoa ja tuotantoteknologioita ohjaavia tekijöitä 2006 kokonaisenergiatuotannosta 81% tuotettiin kivihiilellä, maakaasulla ja öljyllä ja sähköntuotannossa fossiilisten polttoaineiden osuus oli 67% Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen lyhyellä tähtäimellä uusiutuvilla ja muilla CO 2 vapailla teknologioilla ei ole realistista Merkittävimmät keinot CO 2 päästöjen vähentämiseksi ovat energiatehokkuuden parantaminen, energian säästö sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sähköntuotannossa. ~ 40% increase between 2005 and 2030 Source: IEA World Energy Outlook 2006

5 Mitä tarkoittaa hiilidioksidin (CO 2 ) talteenotto? Talteenotto Teknologiat tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman puhdasta hiilidioksidia, joka sopii kuljetettavaksi ja varastoitavaksi CO2 Hiilidioksidin varastointi

6 Hiilidioksidin talteenottotekniikat Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (carbon capture and storage, CCS) on tärkein yksittäinen uusi tekniikka CO 2 päästöjen vähentämisessä energiantuotannossa Tekniikka perustuu osittain kemianteollisuudessa sekä öljy- ja kaasuteollisuudessa käytössä olevaan teknologiaan CCS-sovellutusten kehittäminen on keskittynyt pääasiassa fossiilisia polttoaineita käyttäville voimalaitoksille Talteenoton jälkeen hiilidioksidi puhdistetaan, puristetaan kokoon (nesteytetään) ja kuljetetaan pitkäaikaiseen säilytykseen

7 Hiilidioksidin talteenottotekniikat Nykytekniikalla hiilidioksidia voidaan erottaa kolmella eri tavalla riippuen prosessista tai voimalaitossovellutuksesta 1) talteenotto savukaasuista, 2) talteenotto ennen polttoa tai 3) talteenotto happipolton avulla Näiden lisäksi on kehitteillä uusia, erityisesti CCS-tarkoituksiin suunniteltuja menetelmiä, kuten hapen kantajiin perustuva poltto (CLC)

8 Happipolttotutkimus VTT:llä 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Toimeksiantotutkimus Novel CFB I (2004) Novel CFB II (2005) Oxyval (2006) FWeOxyFuelCFB(2007) FWeOxy FuelCFB II (2008) Oxyreadiness (2009) Yhteisrahoitteinen tutkimus EKO2 (2005-2006) OXYCONCEPTS (2006-2008) CCS-SUOMI (2008-2010) HAPPIRAHTI (2008-2010) CCS TOOLS (2009-2010) FLEXI BURN CFB (2009-2012)

9 Talteenoton kustannukset, suorituskyky ja kypsyysaste Polttoaineen kulutus kasvaa noin 10-40 % verrattuna perinteiseen voimalaitokseen CCS tekniikan soveltamisessa on eduksi suuri laitoskoko ja korkea hyötysuhde Talteenoton erityisinä haasteina ovat suuret hiilidioksidimäärät Sähkötuotantokustannukset on noin 40-90 % suuremmat kuin vastaavalla voimalaitoksella ilman CCS:ää CCS voimalaitosten investointikustannukset nousisivat noin 40-80 % On arvioitu, että demonstrointivaiheen jälkeen (2020 ) kokonaiskustannukset CCS:lle olisivat noin 30-90 / vältetty CO 2 -tonni arvioissa suuri vaihteluväli ja epävarmuus Noin 70% kokonaiskustannuksista tulee talteenotosta ja paineistamisesta Markkinoiden kypsyessä kustannukset voisivat laskea (2030 ) Talteenotto voimalaitosprosessista ei ole vielä kypsää teknologiaa

10 Hiilidioksidin talteenoton liiketoimintamahdollisuudet Suunnittelupalvelut -PI-kaaviot -rakenne ja layout -sähkö ja instrumentointi Laitetoimittajat - osaprosessit - automaatio- ja ohjausjärjestelmät - putkistot - säiliöt - apulaitteet Kemikaalitoimittajat - liuottimet CO 2 talteenottoon - lisäaineet savukaasun puhdistukseen Hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiprosessit (CCS) Happitehdas (ASU) Voimalaitos Savukaasun puhdistus Hiilidioksidin talteenotto (CPU) Hiilidioksidin välivarastointi Hiilidioksidin kuljetus Hiilidioksidin varastointi Mallinnuspalvelut - prosessimallinnus - optimointi - konseptikehitys Huolto- ja kunnossapitopalvelut - kunnonvalvonta - määräaikaishuollot - korjaukset Kuljetus- ja logistiikkapalvelut - putkistokuljetus - pumppaus ja paineistus - laivakuljetus Varastointipaikkojen tutkimus- ja monitorointipalvelut - maaperätutkimus - CO 2 varastojen monitorointilaitteet ja -palvelut

11 Liiketoimintamahdollisuudet Hiilidioksidin talteenottoon perustuvat energiantuotantoprosessit ovat huomattavasti monimutkaisempia kuin perinteiset tuotantotekniikat Normaaliin voimalaitostoimitukseen verrattuna CCS-laitoksen vaatima tila on yli kaksinkertainen mikä tarkoittaa myös laitetoimitusten volyymin merkittävää kasvamista CCS-laitoksen investointi on 20-100% suurempi verrattuna perinteiseen voimalaitostoimitukseen. Tämä avaa mahdollisuuksia uusille toimijoille, jotka osaavat soveltaa eri alojen osaamista CCS prosessin laitesuunnitteluun, ohjaukseen ja automaatioon jne. Mahdollisuus suomalaiselle teollisuudelle kehittää ja viedä teknologiaa Vuotuiset investoinnit 50-200 miljardia 2020-2050

12 Liiketoimintapotentiaali Ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi pitäisi CO 2 -päästöjä pystyä vähentämään radikaalisti vuoteen 2100 mennessä CCS tekniikat on arvioitu tärkeimmäksi yksittäiseksi uudeksi tekniikaksi hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä IEA:n skenaarion* mukaan joka vuosi tarvitaan 30-35 uutta CCS hiilivoimalaitosta (500MWe, 2010-2050) Energiantuotannon lisäksi CCS on sovellettavissa myös muihin prosesseihin - terästeollisuus - bio- ja turvepohjaisten liikennepolttonesteiden tuotanto jne. *Energy Technology Perspectives 2008 Scenarios & Strategies to 2050. OECD/IEA, 2008

13 Tulevaisuuden mahdollisuus: BIO-CCS Bioenergia-CCS:llä (bio-ccs:llä) voidaan päästä elinkaarta ajatellen negatiivisiin hiilidioksidipäästöihin Kaikkia kolmea CCS:n talteenottoteknologioiden pääluokkaa olisi mahdollista soveltaa myös biomassaenergiajärjestelmiin Energiantuotannossa CCS:n potentiaali bioenergian yhteydessä liittyisi suuriin CHP-laitoksiin ja esim. mustalipeäsoodakattiloihin Päästökauppajärjestelmä ei tunnista nykyisellään hiilidioksidin talteenottoa biomassasta Energiantuotannon lisäksi hiilidioksidin talteenottotekniikat ovat sovellettavissa myös muille teollisuuden aloille, joissa korkeat hiilidioksidipäästöt suurina pitoisuuksina (teräs, sementti, polttoainejalostus jne)

14 Planned and operational large-scale (>1 MtCO2/year) CCS projects There are over 70 planned and five operational large-scale CCS projects worldwide. CCS-juna on lähdössä Koko CCS-ketjun toteutus vaatii merkittäviä investointeja Uusia liiketoimintamahdollisuuksia suunnittelu laitetoimitukset huolto ja kunnossapito

15 EC granted financial assistance 1 billion to 6 CCS demonstration projects http://compostillaproject.eu/ Demonstrointivalmiudet: FLEXI BURN CFB, EU FP7 2009-2012 http://www.vtt.fi/sites/flexiburncfb/

16 Endesa, EDP, PKE Utilities UAP Development steps VTT, LUT, CzUT UNIZAR-LITEC, AICIA Research institutes Concept FWEOY, FWESA, ADEX, Siemens, Praxair Manufacturers Laboratory and small pilot scale test (0.1-1MW th ) FLEXI BURN CFB project 2009-2011 Demonstration Pilot Plant 30 MW th, CIUDEN 1 st Commercial scale FLEXI BURN CFB Power Plant Industrial applicability FLEXI BURN CFB VTT CANMET CIUDEN Compostilla 0.1 MW th 1 MW th 30 MW th 300 MW e 2009 2012 2015

17 Yhteenveto Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi on energiantuotantoteknologioita, jotka soveltuvat eri aikajänteelle Nykyhetki hyötysuhteen parantamien laitoskannan uusiminen (~20% CO 2 vähennys) tekniikat, jotka mahdollistavat biomassan käytön lisäämisen rinnakkaispoltossa (~20% CO 2 vähennys) Keskipitkä aikaväli CCS tekniikat sekä fossiilisille polttoaineille että mahdollisesti myös biomassalle Pitkä aikaväli laajamittainen uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen (aurinko, tuuli, jne.), fuusio, vetyteknologiat CCS:n suurin haaste on vähentää talteenottoprosessien energian käyttöä CCS voisi olla mahdollisuus suomalaiselle teollisuudelle kehittää ja viedä teknologiaa Demonstraatioprojekteihin mukaan! CCS sovellettavissa myös muille teollisuuden aloille, joissa korkeat hiilidioksidipäästöt suurina pitoisuuksina (teräs, sementti, polttoainejalostus jne) Talteenottotekniikoiden murtautuminen markkinoille riippuu suurelta osin ilmastopolitiikasta, kansainvälisten säännöstöjen kehittämistä sekä hiilidioksidin kuljetukseen ja pitkäaikaiseen varastointiin liittyvistä epävarmuuksista ja vastuukysymyksistä

18 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa