EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 22.03.2011 K(2011)1950 lopullinen

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 22.03.2011 K(2011)1950 lopullinen Asia: Valtiontuki SA.31204 (2011/N) Suomi Toimintatuki puupolttoainetta käyttäville pienille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille ja metsähakevoimaloille Arvoisa ulkoasiainministeri, 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ovat ilmoittaneet Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti edellä mainitusta toimenpiteestä 1 sähköisellä ilmoituksella (SANI 4587), jonka komissio kirjasi saapuneeksi 26. tammikuuta 2011. Suomen viranomaiset ovat toimittaneet lisäselvityksiä sähköpostitse 28. helmikuuta 2011 ja 2. maaliskuuta 2011. 2. KUVAUS 2.1. Tarkoitus 2. Ilmoitetun toimenpiteen päätarkoituksena on lisätä sähkön tuottamista uusiutuvilla energialähteillä ja korkeahyötysuhteisissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa, joissa käytetään puupolttoainetta ja metsähaketta. Suomen viranomaiset viittaavat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetussa direktiivissä 2009/28/EY 2, jäljempänä uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi vahvistettuihin pakollisiin tavoitteisiin. Suomelle asetettuna, vuoteen 2020 ulottuvana pakollisena tavoitteena on, että 38 prosenttia energian kokonaisloppukulutuksesta on peräisin uusiutuvista energialähteistä. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen on lisättävä uusiutuvien energialähteiden osuutta 28,5 prosentista (vuonna 2005) 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. 1 2 Ilmoitetusta toimenpiteestä annettiin ennakkoilmoitus 18. kesäkuuta 2010 (joka on kirjattu viitteellä PN 137/2010). Direktiivi 2009/28/EY, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta, EUVL L 140, 5.6.2009, s. 16. Ulkoministeri Alexander STUBB Merikasarmi PL 176, FIN - 00161 Helsinki Commission européenne, B-1049 Bruxelles Belgique Europese Commissie, B-1049 Brussel België Puhelin: (32-2) 299 11 11

3. Puupolttoainetta käyttävien yhteistuotantolaitosten takuuhintajärjestelmä ulotetaan koskemaan uusia voimaloita, kunnes kapasiteettitavoite (150 MVA) ja lukumäärätavoite (50 voimalaa) 3 täyttyvät. Metsähakevoimaloille myönnettävää toimintatukea ei rajoiteta kapasiteetin tai voimaloiden lukumäärän perusteella. 2.2. Ilmoituksen soveltamisala, oikeusperusta ja tuen myöntävä viranomainen 4. Ilmoitus koskee yksinomaan tukea uusille puupolttoainetta käyttäville yhteistuotantolaitoksille. Metsähakevoimalat voivat olla myös jo käytössä olevia voimaloita (joista on jo tehty poistot). 5. Tukitoimenpidettä ei sovelleta Ahvenanmaalla. 6. Oikeusperusta on uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettu laki (1396/2010). 7. Ilmoitetun toimenpiteen myöntää Energiamarkkinavirasto, jäljempänä EMV. 8. Puupolttoainetta käyttävien yhteistuotantolaitosten takuuhinnan tapauksessa kaikkien tuottajien on annettava EMV:lle ennakkoilmoitus ennen sellaisen voimalan rakentamista, joka voisi saada tukea ohjelmasta. Potentiaalisen tuensaajan on ennen kaupallisen tuotannon aloittamista tehtävä hakemus tukiohjelmaan osallistumiseksi. Päätöksen hakemuksen hyväksymisestä tekee EMV. EMV myös valvoo ohjelman ehtojen noudattamista, ja se voi tehdä muutoksia antamaansa hyväksyntään tai perua sen. EMV laskee kullekin tuensaajalle maksettavan tuen kokonaismäärän. 9. EMV myös hyväksyy todentajat, joilla on valtuudet varmentaa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian määrä ja voimaloiden tukikelpoisuus. Todentajat on akkreditoitava EU:n sääntöjen 4 mukaisesti. 10. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa tukiohjelman yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä. 2.3. Kesto ja talousarvio 11. Tukea myönnetään ilmoitetusta ohjelmasta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt sen. Ohjelman voimassaolon on tarkoitus päättyä 1. helmikuuta 2021. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet ilmoittavansa toimenpiteen uudelleen viimeistään kymmenen vuoden kuluttua komission hyväksynnästä. 12. Puupolttoainetta käyttäviin yhteistuotantolaitoksiin sovellettavan takuuhinnan ja ilmoitetun toimenpiteen puitteissa myönnettävän toimintatuen valtiontukiosuuden 5 3 4 5 Suomen viranomaisten mukaan kapasiteettitavoite voidaan saavuttaa yli 50 voimalan avulla, jos kokonaiskapasiteetti jää alle 150 MVA:n kapasiteettitavoitteen. Suomen viranomaiset arvioivat, että 150 MVA:n kapasiteettitavoitteen saavuttamiseen voidaan tarvita noin 60 voimalaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta, EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30. Lisätietoja myöntämisperusteista esitetään 20-24 kohdassa. 2

kokonaisbudjetin (10 vuodeksi) arvioidaan olevan 6 noin 466,8 miljoonaa euroa (josta puupolttoainevoimaloiden osuus on 188,8 miljoonaa euroa ja metsähakevoimaloiden 278 miljoonaa euroa). Taulukko 1: Arvioidut vuosibudjetit (miljoonaa euroa) Vuosi Puupolttoainetta käyttävät yhteistuotanto laitokset Metsähakevoimalat 2011 3,8 27,0 30,8 2012 7,1 28,6 35,7 2013 10,5 29,7 40,2 2014 13,8 30,3 44,1 2015 17,2 30,3 47,5 2016 20,6 29,7 50,3 2017 23,9 28,6 52,5 2018 27,3 27,0 54,3 2019 30,6 24,8 55,4 2020 34,0 22,0 56,0 Yhteensä 2.4. Tuensaajat 13. Tukikelpoisten puupolttoainetta käyttävien yhteistuotantolaitosten on oltava täysin uusia. Metsähakevoimalat voivat olla jo käytössä olevia voimaloita (joista on jo tehty poistot). Voimaloiden on oltava liitettyinä sähköverkkoon ja osallistuttava pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimintaan. Niiden on sijattava Suomessa tai sen aluevesillä. 14. Siirtymäsäännösten mukaan tukea voidaan myöntää myös puupolttoainetta käyttäville yhteistuotantolaitoksille, joiden kaupallinen tuotanto on alkanut 1. tammikuuta 2009 jälkeen, kunhan tuottaja tekee hakemuksen yhdeksän kuukauden kuluessa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain voimaantulosta. Näin halutaan estää tilanne, jossa takuuhintajärjestelmän valmisteluvaiheen aikana ei perusteta lainkaan uusia voimaloita. Jos tällainen voimala on saanut investointitukea, tuki on maksettava takaisin valtiolle. 15. Tukikelpoisten voimaloiden vähimmäiskapasiteetiksi on vahvistettu 100 kva. Puupolttoainetta käyttävien (pienten) yhteistuotantolaitosten enimmäiskapasiteetiksi on vahvistettu 8 MVA. 16. Tukikelpoiset metsähakevoimalat voivat olla teollisia yhteistuotantolaitoksia, kaukolämmön yhteistuotantolaitoksia tai lauhdevoimaloita. Puupolttoainetta käyttävien yhteistuotantolaitosten tukikelpoisia energiantuotantomuotoja selitetään yksityiskohtaisesti 29 kohdassa. 6 Suomen viranomaisten mukaan alustavaan talousarvioon sisältyy useita epävarmuustekijöitä, joista keskeisiä ovat sähkön markkinahinta, investointivalmius, investointien ajoitus ja metsähakevoimaloiden osalta mm. päästöoikeuksien markkinahinta. 3

17. Metsähakevoimaloiden tapauksessa metsähake määritellään polttoaineryhmäksi, joka sisältää polttohakkeen ja murskeen. Metsähake on valmistettava suoraan metsästä saatavasta raakapuusta. Metsähaketta ei voi valmistaa metsäteollisuuden jalostusprosessin sivutuotteista. Puupolttoaine käsittää metsähakkeen ja puunjalostusprosessin sivu- ja jätetuotteena syntyvän puuaineksen. 18. Suomen viranomaiset vakuuttavat, että jos voimalassa käytetään puupolttoaineen tai metsähakkeen lisäksi fossiilista polttoainetta (turvetta), tukea myönnetään ainoastaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle sähkölle. Suomen viranomaiset ovat esittäneet yksityiskohtaisen menetelmän metsähakkeella tuotetun tukikelpoisen sähkön määrän määrittämiseen ja havainnollistaneet sitä laskuesimerkillä. 19. Tuensaajien arvioitu määrä on 50 60 puupolttoainetta käyttävää yhteistuotantolaitosta ja 110 metsähakevoimalaa (vuoteen 2020 asti). 2.5. Myöntämisperusteet 20. Puupolttoainetta käyttäville yhteistuotantolaitoksille myönnettävän tuen saajat myyvät tuottamansa sähkön markkinoiden muille toimijoille, ja verkonhaltija mittaa siirretyn sähkön määrän. Tuensaajat saavat tästä myynnistä tuloa. Tukea ei myönnetä, jos sähköä ei voida myydä markkinoille. 21. Ilmoitetusta ohjelmasta tuensaajille myönnettävä tuki lasketaan kolmen kuukauden välein. Tuen määrä perustuu tuotetun sähkön määrään ja sähkön keskihintaan markkinoilla kyseisinä kolmena kuukautena 7. Valtuutetut todentajat varmistavat kunkin voimalan tuottaman sähkön määrän. Sähkön markkinahinta määräytyy Oslossa sijaitsevan pohjoismaisen sähköpörssin (Nord Pool Spot As) toimittamien tietojen perusteella. Tukiohjelmaan ei sisälly ostovelvollisuutta. 22. Suomen viranomaiset ovat esitelleet myöntämisperusteiden soveltamista teoreettisen esimerkin avulla: - tuensaaja tuotti maksujaksolla (3 kk) 1 500 MWh sähköä, joka myytiin markkinoilla markkinahintaan; - tuensaajan tukihakemuksen saatuaan EMV määrittää sähkön keskihinnan markkinoilla kyseisellä kolmen kuukauden ajanjaksolla, esim. 45 /MWh; - tuki lasketaan seuraavasti: takuuhinta 83,5 /MWh, johon lisätään yhteistuotantopreemio 20 /MWh (jos voimala täyttää korkeaa hyötysuhdetta koskevat vaatimukset), ja summasta vähennetään markkinoiden keskihinta 45 /MWh. Erotus (58,5 /MWh) kerrotaan tuotetun sähkön määrällä (1 500 MWh). Näin laskettuna tuen kokonaismääräksi saadaan 87 750 euroa kolmen kuukauden maksujaksolla. 23. Takuuhinnan valtiontukiosuus siis kattaa sähkön tuotantokustannusten ja markkinahinnan välisen erotuksen. 7 Suomen viranomaisten mukaan tuntihintoihin perustuvaa laskentajärjestelmä olisi mahdoton hallinnoida, ja sen hallintokulut olisivat korkeat. Suomen viranomaiset pitävät kolmen kuukauden jaksoa suhteellisen lyhyenä, ja sen avulla voidaan varmistaa, että kausivaihtelut otetaan huomioon. Lisäksi Suomen viranomaiset huomauttavat, että järjestelmä perustuu tosiasiallisiin spot-hintoihin eikä hintaennusteisiin tai termiinihintoihin. 4

24. Yksittäinen voimala voi saada tukea enintään 12 vuoden ajan. Tavanomaisten kirjanpitosääntöjen mukainen puupolttoainetta käyttävien yhteistuotantolaitosten poistoaika on 15 vuotta. 25. Metsähakevoimaloiden osalta tukikelpoisille voimaloille myönnettävän tuen määrän laskeminen perustuu tuotetun sähkön määrään ja päästöoikeuksien markkinahintaan (ks. yksityiskohdat 2.7.2. jakso). Päästöoikeuksien markkinahinta määräytyy aritmeettisena keskiarvona ETA:n vaihdoltaan kolmen suurimman päästöoikeuspörssin päivän päätöshinnan perusteella. Markkinahinta lasketaan kultakin maksujaksolta (3 kk). Suomen viranomaisten mukaan kolme suurinta pörssiä ovat tällä hetkellä BlueNext, European Climate Exchange ja Climex. 26. Toimintatukea voidaan myöntää enintään 12 vuodeksi voimalaa kohden. Kun yksittäisen metsähakevoimalan osallistuminen ohjelmaan hyväksytään, samalla määritetään voimalakohtaisen tuen enimmäismäärä. 2.6. Puupolttoainetta käyttävät yhteistuotantolaitokset 2.6.1 Tuen muoto ja määrä 27. Tuki myönnetään takuuhintana. Tuensaajavoimalalle takuuhinta toimii takuutulona. Tukea myönnetään kiinteämääräisenä enintään 12 vuoden ajan. Kuten 20 22 kohdassa esitetään, tuki koostuu kahdesta osasta: tuotetun sähkön myynnistä saadusta tulosta (joka otetaan tukea laskettaessa huomioon sähkön keskihintana markkinoilla kolmen kuukauden maksujaksolla) ja valtion varoista maksetusta tuesta. 28. Tukikelpoisiin voimaloihin sovelletaan takuuhinnan perustasoa 83,5 /MWh. Lisäksi niille myönnetään yhteistuotannon korkean hyötysuhteen perusteella preemio, joka on 20 /MWh, jos voimala täyttää hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä annetun direktiivin 2004/8/EY 8 mukaiset vaatimukset ja jos sen tuotanto johtaa primäärienergian kokonaissäästöihin verrattuna direktiivissä 2004/8/EY ja päätöksessä 2007/74/EY määriteltyyn erillistuotantoon. Tällaisten voimaloiden taattu tulo on siis 103,5 /MWh. 29. Suomen viranomaiset selittävät lisäksi, että kesäkuukausina, jolloin lämpövoiman kysyntä on vähäistä, eräät kunnalliset yhteistuotantolaitokset voivat toimia lyhyitä jaksoja lauhdevoimaloiden tapaan, koska tuotettua lämpöä ei voida käyttää (ts. voimala ei pysty tuottamaan lämpöä korkealla hyötysuhteella). Tällöin ei myönnetä yhteistuotantopreemiota (20 /MWh), vaan sovelletaan pelkästään takuuhinnan perustasoa 83,5 /MWh, jotta voidaan palkita sähkön tuottamista uusiutuvista energialähteistä. 30. Tuensaajakohtaisen tuen kokonaismäärä ei voi ylittää 750 000 euroa neljänä peräkkäisenä maksujaksona (1 vuosi). Jos tukimäärä ylittää tämän ylärajan, myöntävä viranomainen supistaa tukea taulukossa 2 kuvatulla tavalla. 8 Direktiivi 2004/8/EY hyötylämmön tarpeeseen perustuvan sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistämisestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 92/42/ETY muuttamisesta, EUVL L 52, 21.2.2004, s. 50. 5

Taulukko 2: Tukimäärien rajoittaminen 750 000 euroon A B C D Tuen enimmäismäärä neljän tukijakson aikana ( ) Vuotuinen sähköntuotanto (MWh) Teollisuus Kaukolämpö (1,2 MW, / 6,8 MW, t) (1,5/6,5 MW) Teollisuus (3,2/ 14 MW) Kaukolämpö (3,6/13,6 MW) Teollisuus (4,7/18,3 MW) Kaukolämpö (5,1/17,7 MW) Teollisuus (7,6/20,0 MW) Kaukolämpö (8,0/19,6 MW) 750 000 750 000 750 000 750 000 750 000 750 000 750 000 750 000 7 800 7 250 20 800 18 000 30 225 25 500 49 400 40 000 Tuen enimmäismäärä (ml. yhteistuotantopreemio) ( /MWh) A/B 96,15 103,45 36,06 41,67 24,81 29,41 15,18 18,75 Takuuhinnan enimmäistaso + preemio /MWh, kun sähkön markkinahinta on 50 /MWh 103,50 103,50 86,06 91,67 74,81 79,41 65,18 68,75 31. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että yhteistuotantopreemio myönnetään yrityksille, joiden sähkön ja lämmön tuotantokustannukset ylittävät markkinahinnan. 32. Jos sähkön markkinahinta laskee alle 30 /MWh, takuuhinnan perustasoa 83,5 /MWh alennetaan samassa suhteessa. Takuuhintajärjestelmään sisältyy siten tietyn tasoisia markkinariskejä, kuten kaikkiin investointeihin. Nämä riskit siis jaetaan tuensaajan ja valtion kesken. Suomen viranomaiset viittaavat tässä yhteydessä myös takuuhintajärjestelmän ennustettavuuteen talousarvion kannalta. 2.6.2 Sähkön tuotantokustannukset Laskutapa 33. Puupolttoainetta käyttävän yhteistuotantolaitoksen sähköntuotantokustannukset lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: tuotantokustannukset = (kustannukset tulot) / sähkö Kaavassa: - kustannukset = annuiteetti + käyttökustannukset + polttoainekustannukset - tulot = tulot lämmön myynnistä + ostetun lämmön korvaavan lämmön arvo - sähkö = kapasiteetti MWe x vuosituotantotunnit - käyttökustannukset = käyttö- ja ylläpitokustannukset - annuiteetti - annuiteettimenetelmällä investointikustannukset lasketaan vuositasolla ottaen huomioon sijoitetun pääoman 6

tuottovaatimus voimaloiden elinkaaren 9 aikana. 34. Investointikustannuksiin sisältyvät voimalan suunnittelu-, rakennus- ja laitekustannukset. Niihin eivät sisälly tavanomaiset liiketoiminnasta aiheutuvat kulut, esimerkiksi kannattavuuslaskelmat. 35. Polttoainekustannusten laskemisessa lähtökohtana käytettävä polttoaineen hinta on 18 /MWh. Laskelmissa otetaan huomioon tukikelpoisten voimaloiden tavanomainen hyötysuhde ja rakennusaste. 36. Puupolttoainetta käyttävän pienen yhteistuotantolaitoksen keskimääräiset käyttökustannukset ovat 3 prosenttia investointikustannusten ja henkilöstömenojen summasta. Sijoitetun pääoman tuottovaatimus 37. Suomen viranomaiset käyttävät puupolttoainetta käyttävien yhteistuotantolaitosten tuotantokustannuslaskelmissa 7 prosentin tuottoastetta. Puupolttoainetta käyttävän yhteistuotantolaitoksen tyypilliseen rahoitusrakenteeseen sisältyy 30 prosenttia omaa pääomaa ja 70 prosenttia lainapääomaa. 38. Suomen viranomaisten mukaan puupolttoainetta käyttäviin pieniin yhteistuotantolaitoksiin liittyy suhteellisen suuria taloudellisia riskejä. Useimmissa voimaloissa toimintaa harjoittavat pienet teollisuusyritykset kuten sahat tai muut puunjalostusteollisuuden pienet yksiköt. Korkeat investointikustannukset, pitkä takaisinmaksuaika ja metsänjalostusteollisuuden epävakaat toimintaolosuhteet lisäävät pieniin yhteistuotantolaitoksiin sijoittamisen riskejä. 2.6.3 Ei ylikorvauksia 39. Suomen viranomaisten toimittamassa taulukossa 3 vertaillaan ilmoitetun toimenpiteen piiriin kuuluvien voimaloiden tavanomaisia tuotantokustannuksia, jotka on laskettu edellä esitetyllä tavalla, ja niihin sovellettavia takuuhintoja. Taulukko 3: Puupolttoainetta käyttävät yhteistuotantolaitokset Tekniikka Kapasiteetti (MW, /MW, t) Tuotantokustannukset ( /MWh) Takuuhinnan enimmäistaso ( /MWh, yläraja 750 000 ) Teollisuus 1,2/6,8 124,84 103,5 Kaukolämpö 1,5/6,5 152,26 103,5 Teollisuus 3,2/14,0 87,90 86,06 Kaukolämpö 3,6/13,6 112,98 91,67 Teollisuus 4,7/18,3 80,29 74,81 Kaukolämpö 5,1/17,7 104,94 79,41 Teollisuus 7,6/20,0 74,50 65,18 Kaukolämpö 8,0/19,6 95,66 68,75 9 Puupolttoainevoimalan elinkaareksi katsotaan 15 vuotta. 7

40. Jotta voitaisiin välttyä siltä, että korvaukset kasvavat ajan myötä liian suuriksi, Suomen viranomaiset aikovat seurata tuotantokustannuksia vuosittain ja tarvittaessa mukauttaa tukea ohjelmaan liittyvien uusien voimaloiden osalta. 2.7. Metsähakevoimalat 2.7.1 Tuen muoto ja määrä 41. Metsähakevoimaloiden toimintatuki, joka on enintään 18 /MWh 10, myönnetään tasaamaan sellaisten voimaloiden (joista on jo tehty poistot) suurempia sähköntuotantokustannuksia, jotka käyttävät metsähaketta turpeen sijaan. Erityisesti toimintatuella tasataan tällaisten voimaloiden suurempia polttoainekustannuksia, jotka liittyvät biomassan käyttöön polttoaineena. Näin pyritään kannustamaan yhteispolttolaitosten siirtymistä fossiilisten polttoaineiden (lähinnä turve) käytöstä uusiutuviin energialähteisiin eli metsähakkeeseen 11. Suomen viranomaiset huomattavat lisäksi, että tällainen tuki metsähakevoimaloille ei paranna tuensaajavoimalan kannattavuutta. 42. Suomen viranomaiset vahvistavat, että turve on kilpailukykyinen polttoaine yhteispolttolaitoksissa. Valtiontuen kannalta se on siis huonoin mahdollinen vaihtoehto. Viranomaiset toteavat hiilestä, että nykyisissä hiiltä käyttävissä yhteistuotantolaitoksissa hiili voitaisiin korvata ainoastaan hyvin vähäisessä määrin puupolttoaineella. Jos nämä lähtökohdat muuttuvat tulevaisuudessa (esim. verotuksen tai polttoainehintojen muutosten vuoksi), Suomen viranomaiset sitoutuvat sopeuttamaan tuen myöntämistä vastaavalla tavalla ylikorvausten estämiseksi. 43. Kun otetaan huomioon tukikelpoisten voimaloiden yhteispolttomahdollisuudet ja tuotantokustannusten vertailu (ks. kaavio 1), metsähakevoimaloille myönnettävä toimintatuki korvaa yksinomaan niiden yhteispolttolaitosten korkeammat polttoainekustannukset, jotka käyttävät metsähaketta fossiilisen polttoaineen (turpeen) sijaan. 10 11 Suomen viranomaisten mukaan turpeen ja metsähakkeen yhteiskäyttö on välttämätöntä teknisten rajoitusten vuoksi, sillä puuta ei voi käyttää yhteispolttolaitoksen ainoana polttoaineena. Tukitaso on valittu Suomen viranomaisten tavoitteiden perusteella, joiden mukaan metsähakkeen käyttöä pyritään lisäämään 6 TWh:sta 25 TWh:n vuoteen 2020 mennessä. Viranomaiset selventävät lisäksi, että tämän toimintatuen avulla ei vielä saavuteta 25 TWh:n tavoitetta ja kalleimmat metsähakkeet lähteet edellyttävät uusia tukitoimenpiteitä. Ilmoitetun suuruisella tuella voidaan saavuttaa 22 TWh:n taso. 8

Kaavio 1: Yhteispolttolaitosten kustannusrakenne Voimaloiden kustannusrakenne Suunniteltu tuki Polttoainekustannukset Muut muuttuvat kustannukset Kiinteät kustannukset Metsähakevoimala Turvevoimala 44. Koska ilmoitetun toimenpiteen tämä osa kattaa lisäksi voimalat, joista on jo tehty kaikki poistot, kiinteitä kustannuksia ei oteta huomioon tuen määrää laskettaessa (ks. 2.7.2 jakso). 45. Jotta voidaan tarkastella tuotantokustannusten yleistä tasoa sen jälkeen, kun poistot on tehty, Suomen viranomaiset ovat toimittaneet tukikelpoisesta voimalasta seuraavan esimerkin, joka osoittaa, että polttoainekustannukset ylittävät sähkön markkinahinnan. Tapauksessa, jossa metsähakkeen yhteispolton lisäksi tuotetaan lauhdevoimaa (ilman kytköstä paikallisen kohteen lämpökuormaan), laitoksen juoksevat polttoainekustannukset ovat 70 /MWh (21/0,3 /MWh). Suomen viranomaisten mukaan 30 prosentin hyötysuhde on tyypillinen tuotettaessa lauhdevoimaa tällaisissa voimaloissa. Juoksevat polttoainekustannukset ovat siis korkeammat kuin markkinahinta 50 /MWh (myös sisältäessään enimmäistoimintatuen 18 /MWh, kun päästöoikeuksien hinta on 10 /tco 2 12 ). 2.7.2 Laskutapa 46. Koska metsähakevoimaloille myönnetään tukea korkeampien polttoainekustannusten tasaamiseksi, Suomen viranomaiset ovat määrittäneet metsähakkeen käyttöön tarvittavan maksukyvyn. Tasoksi määritettiin 21 /MWh mallintamalla kaikki mahdolliset metsähakkeen hyödyntämistekniikat. Mallintamisen suoritti Pöyry Management Consulting Oy. Se kattoi seuraavat osaalueet: kaikki voimalat, jotka saattaisivat käyttää polttoaineena metsähaketta (myös rakenteilla ja suunnitteilla olevat voimalat); voimaloiden tekniset rajoitukset ja potentiaali käyttää metsähaketta, kaikki (metsästä peräisin olevat) energialähteet, joita voitaisiin käyttää metsähakkeen tuotantoon (myös teoreettiset, tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet hakkuujätteen, kantojen ja pieniläpimittaisten runkojen käyttöön); metsäteollisuuden puunkysyntä. 12 Jos CO 2 -hinta on korkeampi, tukitaso on alhaisempi. 9

47. Kyky maksaa metsähakkeen käytöstä riippuu kilpailevien polttoaineiden kustannuksista. Kilpailevien polttoaineiden (lähinnä turve) kustannukset ovat seuraavien osien summa: polttoaineen markkinahinta, päästöoikeuksien markkinahinta ja turpeesta kannettavat verot. Tämän perusteella maksukyky voidaan määrittää seuraavasti: metsähakkeen maksukyky = turpeen markkinahinta + turpeen verorasitus + päästöoikeuksista aiheutuvat kustannukset. 48. Kuten 25 kohdassa todetaan, lisääntyneiden sähköntuotantokustannusten kattamiseen tarvittavan tuen määrä riippuu päästöoikeuksien hinnasta. Edellä mainittua toimintatuen enimmäistasoa 18 /MWh sovelletaan, jos päästöoikeuksien hinta on enintään 10 /tco 2 13. Tuki vähenee lineaarisesti, kun päästöoikeuksien markkinahinta nousee. Tukea ei myönnetä, jos päästöoikeuksien markkinahinta on vähintään 23 /tco 2 14. 49. Jotta voidaan laskea suurempien polttoainekustannusten kattamiseen myönnetty tukimäärä euroina/mwh yksittäisen voimalan osalta, edellä mainittu korkeampiin sähköntuotantokustannuksiin sovellettava tukimäärä kerrotaan voimalan keskimääräisellä hyötysuhteella ja kyseisen voimalan tavanomaisella sähkötuotannon osuudella 15. 50. Suurempien polttoainekustannusten kattamiseen myönnetty tukimäärä (49 kohta) ja kyky maksaa metsähakkeesta ilman tukea (47 kohta) eivät saa yhteenlaskettuna ylittää 21 /MWh eli tarvittavaa maksukykyä (46 kohta). 2.7.3 Ei ylikorvauksia 51. Tukimäärää koskevien laskelmien lähtökohtana on periaate siitä, että tuki ja tuensaajan maksukyky (ilman tukea) eivät saa yhteenlaskettuna ylittää metsähakkeen käyttämiseen tarvittavaa maksukykyä. Laskelmien yhteenveto esitetään jäljempänä taulukoissa 4 6. Tukea maksetaan Suomen viranomaisten mukaan alhaisin mahdollinen määrä, jolla voidaan tasata lisääntyneet polttoainekustannukset ja korvata turve metsähakkeella yhteispolttolaitoksissa. 13 Jos päästöoikeuksien markkinahinta on alle 10 /tco 2, tuensaaja joutuu jakamaan metsähakkeen käyttöön liittyvät riskit valtion kanssa, sillä se saa tukimäärän enimmäistason mukaista tukea eli 10 /tco 2. Tuensaajan kokonaismaksukyky vähenee sitä mukaa kuin päästöoikeuksien hinta laskee. Tilannetta, jossa päästöoikeuksien keskimarkkinahinta jäisi alle 10 euron, pidetään melko epätodennäköisenä mutta silti mahdollisena. Raja-arvo lisää järjestelmän ennakoitavuutta budjettisuunnittelun näkökulmasta. 14 Kun päästöoikeuksien markkinahinta on 23 euroa (tai enemmän), tuensaajan odotetaan pystyvän käyttämään metsähaketta ilman tukea (edellä esitettyjen laskemien perusteella). 15 Esim. teollisen yhteistuotantolaitoksen osalta tukimäärä, jota tarvitaan kattamaan suuremmat polttoainekustannukset, määritettäisiin seuraavasti (kun hinta on 10 /tco 2 ): 18 (tuen perustaso enintään)*0,85 (keskimääräinen hyötysuhde) *0,25 (osuus sähköstä) = 3,825 /MWh (todellinen tukimäärä). Ks. taulukko 4. 10

Taulukko 4: Yhteistuotanto teollisuus Päästöoikeuksien hinta /tco 2 A B C D E Metsähakkeen käyttöön Metsähakkeen tarvittava maksukyky maksukyky (ilman tukea) Tukitaso /MWh, f /MWh, f /MWh, f Metsähakkeen maksukyky /MWh, f C+D 5 21 14,00 3,83 17,83 10 21 15,90 3,83 19,73 15 21 17,81 2,35 20,16 20 21 19,71 0,88 20,59 23 21 20,86 0,00 20,86 25 21 21,62 0,00 21,62 Taulukko 5: Yhteistuotanto kaukolämpö Päästöoikeuksien hinta /tco 2 Taulukko 6: Lauhdevoima Päästöoikeuksien hinta /tco 2 Metsähakkeen käyttöön tarvittava maksukyky /MWh,f Metsähakkeen maksukyky (ilman tukea), /MWh,f Tukitaso, /MWh,f Metsähakkeen maksukyky /MWh,f C+D 5 16 21 13,88 5,10 18,98 10 21 15,78 5,10 20,88 15 21 17,69 3,14 20,83 20 21 19,59 1,18 20,77 23 17 21 20,74 0,00 20,74 25 21 21,50 0,00 21,50 A B C D E Metsähakkeen käyttöön Metsähakkeen tarvittava maksukyky maksukyky (ilman tukea) Tukitaso /MWh, f /MWh, f /MWh, f Metsähakkeen maksukyky /MWh, f C+D 5 21 10,41 7,20 17,61 10 21 12,31 7,20 19,51 15 21 14,22 4,43 18,65 20 21 16,13 1,66 17,79 23 21 17,27 0,00 17,27 25 21 18,03 0,00 18,03 52. Jotta voitaisiin välttyä ylikorvauksilta, Suomen viranomaiset aikovat seurata tuotantokustannuksia ja polttoaineiden markkinahintoja vuosittain ja tarvittaessa mukauttaa tukea. Myös verokannan muutokset otetaan laskelmissa huomioon. 16 17 Ks. yksityiskohtaiset tiedot alaviiteestä 13. Kuten 46 kohdassa selitetään, tukea myönnetään ainoastaan siihen asti, kun päästöoikeuksien markkinahinnan taso on 23 /tco 2. 11

2.8. Tuen kasautuminen 53. Ilmoitetun toimenpiteen perusteella puupolttoainetta käyttäville yhteistuotantolaitoksille myönnettävä tuki ei saa kasautua muun valtiontuen kanssa. Jos voimala saa muuta valtiontukea, sitä ei hyväksytä tukiohjelmaan. EMV valvoo, ettei ohjelmaan hakeva voimala ole saanut muuta valtiontukea. Jos kohdassa 14 tarkoitetun siirtymäkauden piiriin kuuluvat voimalat ovat saaneet investointitukea, se on maksettava takaisin. 54. Kun tarkastellaan toimintatukea metsähakevoimaloille, samoille tukikelpoisille kustannuksille eli tukikelpoisten voimaloiden suurempien polttoainekustannusten kattamiseen ei saa myöntää muuta tukea. 2.9. Muita tietoja 55. Suomen viranomaiset vahvistavat noudattavansa ympäristönsuojelulle myönnettävää valtiontukea koskevien suuntaviivojen 7.1 ja 7.3 jaksossa esitettyjä velvoitteita, jotka koskevat vuosikertomuksia ja seurantaa. 56. Suomen viranomaiset vahvistavat myös sen, että jos voimalan uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon kapasiteetti ylittää 125 MW, tuesta tehdään erillinen ilmoitus komissiolle. 3. ARVIOINTI 3.1. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtiontuki 57. SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan valtiontukea on jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 58. Ilmoitetun tukitoimenpiteen ansiosta tuensaajat välttyvät osasta niitä kustannuksia, joista ne tavallisesti vastaisivat itse ja jotka tukiohjelmassa rahoitetaan valtion talousarviosta suoraan siirrettävin varoin. Tästä syystä valtion rahoitustuki (jonka myöntää julkinen taho, Energiamarkkinavirasto 18 ) vahvistaa tuensaajien asemaa suhteessa niiden kilpailijoihin EU:ssa, ja sillä on siksi kilpailua mahdollisesti vääristävä vaikutus. Koska tuensaajayritysten tuottamasta energiasta saatetaan käydä EU:n sisäistä kauppaa, takuuhinta on omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. 59. Tämän vuoksi komissio päättelee, että ilmoitettu tuki on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. 60. Edellä esitetyn mukaisesti puupolttoainetta käyttäville yhteistuotantolaitoksille myönnettävä sähkön takuuhinta muodostuu kahdesta osasta: tuotetun sähkön myynnistä saatu tulo (joka otetaan huomioon tukea laskettaessa sähkön keskihintana markkinoilla kolmen kuukauden maksujaksolla) ja valtion varoista maksettu tuki. Tuen olemassaoloa koskeva päätelmä koskee siis ainoastaan jälkimmäistä osaa eli valtion varoista maksettavaa tukea. Metsähakevoimaloiden tapauksessa uusiutuvien energialähteiden käytöstä aiheutuvien suurempien 18 Energiamarkkinavirasto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaelin. 12

polttoainekustannusten kattamiseen myönnettävä toimintatuki maksetaan kokonaisuudessaan valtion talousarviosta. 3.2. Tuen sääntöjenmukaisuus 61. Ilmoittamalla tukitoimenpiteestä ennen sen toteuttamista Suomen viranomaiset ovat täyttäneet SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisen velvollisuutensa. 3.3. Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille 62. Komissio on arvioinut ilmoitetun tukiohjelman soveltuvuutta sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla ja ottamalla huomioon ympäristönsuojelulle myönnettävää valtiontukea koskevat yhteisön suuntaviivat 19, jäljempänä ympäristötuen suuntaviivat. 63. Kun otetaan huomioon ilmoitetun toimenpiteen rakenne ja se, että toimenpide koskee toimintatukea uusiutuviin energialähteisiin perustuvalle energiantuotannolle ja korkeahyötysuhteiselle yhteistuotannolle, asiassa sovelletaan ympäristötuen suuntaviivojen 3.1.6.2 jaksossa (toimintatuki uusiutuvista lähteistä tuotettavalle energialle) ja 3.1.7.2 jaksossa (toimintatuki tehokkaalle yhteistuotannolle) vahvistettuja soveltuvuusehtoja. 3.3.1 Tuki puupolttoainetta käyttäville uusille yhteistuotantolaitoksille 64. Komissio huomauttaa, että Suomen viranomaisten vahvistuksen mukaan tukea myönnetään ainoastaan ympäristötuen suuntaviivojen 70 kohdan 5 alakohdan määritelmän mukaisille uusiutuville energialähteille. 65. Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet, että yhteistuotantopreemio 20 /MWh myönnetään ainoastaan ympäristötuen suuntaviivojen 70 kohdan 11 alakohdassa tarkoitetuille korkeahyötysuhteisille yhteistuotantolaitoksille. Lisäksi tukikelpoiset voimalat täyttävät direktiivissä 2004/8/EY ja päätöksessä 2007/74/EY esitetyn vaatimuksen primäärienergian kokonaissäästöistä erilliseen tuotantoon verrattuna, kuten ympäristötuen suuntaviivojen 113 kohdassa vaaditaan. Suomen viranomaiset ovat myös vahvistaneet, että yhteistuotantopreemio myönnetään yrityksille, joiden sähkön ja lämmön tuotantokustannukset ylittävät markkinahinnan. 66. Ympäristötuen suuntaviivojen 107 kohdan ja 109 kohdan a alakohdan mukaisesti tukea myönnetään uusiutuviin energialähteisiin perustuvan ja korkeahyötysuhteisissa yhteistuotantolaitoksissa tuotetun energian tuotantokustannusten ja kyseisen energiamuodon markkinahinnan välisen eron kattamiseksi. 67. Suomen viranomaiset ovat ympäristötuen suuntaviivojen 109 kohdan b alakohdan mukaisesti esittäneet yksityiskohtaisen laskutavan tuotantokustannusten määrittämiseksi ja havainnollistaneet sitä useilla, erityyppisiä puupolttoaineita käyttäviä yhteistuotantolaitoksia koskevilla esimerkeillä (joista on tiivistelmä taulukossa 3). 19 EUVL C 82, 1.4.2008, s. 1. 13

68. Suomen viranomaiset vakuuttavat, että jos voimalassa käytetään puupolttoaineen lisäksi fossiilista polttoainetta (turve), tukea myönnetään ainoastaan puupolttoaineella tuotetulle sähkölle. 69. Suomen viranomaiset ovat antaneet yksityiskohtaisen selvityksen tuotantokustannuslaskelman osatekijöistä. Laskelmat ovat ympäristötuen suuntaviivojen 109 kohdan a ja b alakohdan mukaiset: tukea myönnetään vain siihen asti, kunnes voimalasta on tehty täydet poistot (tukea myönnetään enintään 12 vuoden ajan, kun puupolttoainetta käyttävien yhteistuotantolaitosten poistoaika on tavanomaisten kirjanpitosääntöjen mukaan 15 vuotta). Koska ohjelma ei salli tuen kasautumista muun valtiontuen kanssa, on varmistettava sen edellytyksen täyttyminen, että investointituki on vähennettävä tuotantokustannuksista 20. Suomen viranomaisten tuotantokustannuslaskelmissa soveltamaa pääoman tuottoastetta (tarkempia tietoja 2.6.2 jaksossa) voidaan pitää normaalina. 70. Korvaukset eivät nouse liian korkeiksi siksi, että voimaloiden tuotantokustannuksia verrattiin suoraan vastaavaan takuuhintaan (+ yhteistuotantopreemioon) ottamatta huomioon tosiasiallista markkinahintaa, koska ilmoitettu toimenpide takaa tuensaajille takuuhinnan suuruisen kokonaistulon niiden tuottamasta sähköstä. Komissio päättelee taulukossa 3 esitetyn vertailun perusteella, että ilmoitetun toimenpiteen mukainen tuki ei johda ylikorvauksiin, koska tuotantokustannukset ylittävät takuuhinnan. Sama päätelmä pätee tilanteessa, jossa sähkön markkinahinta laskee alle 30 /MWh ja takuuhintaa alennetaan samassa suhteessa. Komissio toteaa, että puupolttoainetta käyttävien yhteistuotantolaitosten sähkötuotantokustannuksia koskevissa laskelmissa on vähennetty lämmön myynnistä saadut tulot tai vastaava summa, jos lämpö on hyödynnetty tuotantokohteessa. 71. Jotta voitaisiin välttyä ylikorvauksilta, Suomen viranomaiset aikovat seurata tuotantokustannuksia vuosittain ja tarvittaessa mukauttaa tukea ohjelmaan liittyvien uusien voimaloiden osalta. 3.3.2 Tuki metsähakevoimaloille 72. Komissio huomauttaa, että tukea myönnetään ainoastaan ympäristötuen suuntaviivojen 70 kohdan 5 alakohdan määritelmän mukaisille uusiutuville energialähteille, tässä tapauksessa biomassalle. 73. Koska tukea sovelletaan toiminnassa oleviin biomassaa käyttäviin voimaloihin, joista on tehty jo poistot, arvioinnin lähtökohtana on ympäristötuen suuntaviivojen 109 kohdan c alakohta, jossa sallitaan tällaisen tuen myöntäminen, jos kokonaiskustannukset ylittävät voimalasta tehtyjen poistojen jälkeenkin sähkön markkinahinnat. 74. Komissio toteaa, että kyseinen tuki kattaa lisääntyneet polttoainekustannukset, jotka aiheutuvat metsähakkeen käytöstä fossiilisten polttoaineiden (erityisesti turpeen) sijaan. Tämäntyyppisen tuen saajat ovat yhteispolttolaitoksia, joissa polttoainekustannukset muodostavat ainoan eron metsähakkeella tuotetun sähkön ja fossiilisella polttoaineella (turpeella) tuotetun sähkön tuotantokustannusten välillä, kuten kaaviossa 1 esitetään. Metsähakkeen käytöstä aiheutuvien suurempien 20 Jos kohdassa 13 tarkoitetut siirtymäajan piiriin kuuluvat voimalat ovat saaneet investointitukea ennen ilmoitettuun tukiohjelmaan liittymistä, tuki on maksettava takaisin. 14

polttoainekustannusten tasaamiseksi myönnettävä tuki kattaa enimmillään metsähakkeen käyttöön tarvittavan maksukyvyn (21 /MWh) 21 ja tukea saavan voimalan todellisen maksukyvyn välisen erotuksen, kuten 47 50 kohdassa selitetään. Suomen viranomaiset ovat toimittaneet tukimäärän yksityiskohtaisen laskentamenetelmän ja esimerkkilaskelmia kaikista tukikelpoisista voimalatyypeistä (esitetty taulukoissa 4 6). Komissio toteaa, että tarvittavan maksukyvyn määrittäminen perustuu asiantuntijan laatimaan selvitykseen, jota on kuvailtu yksityiskohtaisesti 46 kohdassa. Komissio suhtautuu myönteisesti myös siihen, että tukimäärässä otetaan huomioon hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnan kehitys. 75. Suomen viranomaiset ovat esittäneet myös teoreettisen esimerkin, joka perustuu metsähaketta käyttävässä yhteispolttolaitoksessa tuotettuun lauhdevoimaan. Esimerkki osoittaa, että juoksevat polttoainekustannukset (jotka muodostavat yleensä vain osan tuotantokustannuksista poistojen jälkeen) ylittävät edelleen sähkön markkinahinnan. 76. Kun otetaan huomioon tukikelpoisten voimaloiden yhteispolttomahdollisuudet, Suomen viranomaiset vakuuttavat, että tukea myönnetään ainoastaan uusiutuvia energialähteitä hyödyntävälle osalle tuotantoa. Viranomaiset ovat toimittaneet yksityiskohtaisen määritysmenetelmän ja havainnollisen laskentaesimerkin, joilla kuvataan metsähakkeella tuotetun eli tukikelpoisen sähkön määrän määrittämistä. 77. Lisäksi Suomen viranomaiset vahvistavat, että tukiohjelmaa mukautetaan ylikorvausten estämiseksi, jos 42 kohdassa esitetyt oletukset muuttuvat (turve on kilpailukykyisin fossiilinen polttoaine, hiili voidaan korvata vain vähäisessä määrin). 78. Jotta voitaisiin välttyä ylikorvauksilta, Suomen viranomaiset aikovat seurata tuotantokustannuksia ja polttoaineiden markkinahintoja vuosittain ja tarvittaessa mukauttaa tukea. 3.3.3 Ympäristötuen suuntaviivojen mukainen vaatimus yleisestä soveltuvuudesta sisämarkkinoille 79. Komissio toteaa, että Suomen viranomaiset ovat sitoutuneet ilmoittamaan arvioitavana olevan toimenpiteen uudelleen kymmenen vuoden kuluessa päivästä, jona komissio mahdollisesti hyväksyy toimenpiteen. 80. Suomen viranomaiset ovat myös vahvistaneet, että jos uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotannon kapasiteetti voimalassa ylittää 125 MW, tuesta tehdään erillinen ilmoitus komissiolle. Lisäksi Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet noudattavansa ympäristötuen suuntaviivojen 7.1 ja 7.3 jaksossa esitettyjä velvoitteita, jotka koskevat vuosikertomuksia ja seurantaa. 81. Komissio toteaa tuen mahdollisesta kannustinvaikutuksesta, että Suomen viranomaisten toimittamien laskelmien mukaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon kustannukset korkeahyötysuhteisissa yhteistuotantolaitoksissa ylittävät sähkön oletetun markkinahinnan. Ilmoitettu tuki toimii siis kannustimena ryhtyä tuottamaan sähköä tai jatkaa tuotantoa uusiutuvilla lähteillä tai korkeahyötysuhteisissa yhteistuotantolaitoksissa, koska ilman tukea toiminta tuskin olisi taloudellisesti kannattavaa. 21 Ts. ajankohta, jolloin kyseiset voimalat olisivat valmiita korvaamaan turpeen metsähakkeella. 15

82. Kun otetaan huomioon, että puupolttoainetta käyttäville yhteistuotantolaitoksille ei saa myöntää muuta tukea eikä metsähakevoimaloille saa myöntää muuta tukea tukikelpoisten kustannusten (ts. korkeampien polttoainekustannusten) kattamiseen, komissio katsoo, että ympäristötuen suuntaviivojen 6 jaksossa asetettuja tuen kasautumista koskevia sääntöjä noudatetaan. 83. Näistä syistä ja ylikorvausten estämistä koskevien vahvistusten perusteella komissio katsoo, että ilmoitettu tukiohjelma on ympäristötuen suuntaviivojen mukainen ja soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. 4. PÄÄTÖS 84. Komissio katsoo, että toimintatuki puupolttoainetta käyttäville pienille sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksille ja metsähakevoimaloille soveltuu sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti. Tästä syystä se ei aio vastustaa ilmoitettua toimenpidettä. 85. Komissio muistuttaa Suomen viranomaisia siitä, että SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti ohjelman uudelleen rahoittamista tai muuttamista koskevista suunnitelmista on ilmoitettava komissiolle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 659/1999 täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (EY) N:o 794/2004 22 mukaisesti. 86. Jos tämä kirje sisältää luottamuksellisia tietoja, joita ei saa julkistaa, tästä on ilmoitettava komissiolle 15 työpäivän kuluessa kirjeen vastaanottamisesta. Jos komissio ei saa perusteltua pyyntöä määräajassa, se katsoo, että olette antanut suostumuksenne koko kirjeen tiedoksiantamiseen kolmansille ja julkaisemiseen todistusvoimaisella kielellä seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/eu_law/state_aids/state_aids_texts_fi.htm Pyyntö on lähetettävä kirjattuna kirjeenä tai faksilla seuraavaan osoitteeseen: European Commission Directorate-General for Competition State Aid Registry B-1049 Brussels Faksi: (+ 32-2) 296 12 42 Kunnioittavasti Komission puolesta Joaquín ALMUNIA Varapuheenjohtaja 22 EUVL L 140, 30.4.2004, s. 1. 16