Liikenneturvan selvityksiä 7/2014 Tarkkaamattomuus tieliikenteen turvallisuusongelmana suomalaisten käsityksiä Petri Jääskeläinen Leena Pöysti
Petri Jääskeläinen ja Leena Pöysti Tarkkaamattomuus tieliikenteen turvallisuusongelmana suomalaisten käsityksiä Liikenneturvan selvityksiä 7/2014 Liikenneturva Helsinki 2014
Kannen kuva: Ville Heinonen Verkkojulkaisu pdf (www.liikenneturva.fi) ISSN: 2341-8052 ISBN: 978-951-560-211-4 (pdf)
Tiivistelmä: Tarkkaamattomuus tieliikenteen turvallisuusongelmana suomalaisten käsityksiä Tarkkaamattomuus tieliikenteessä sekä sen aiheuttamat onnettomuudet ovat jo maailmanlaajuinen epidemia. Tässä selvityksessä on kuvattu suomalaisten käsityksiä ja käyttäytymistä nykytilanteessa. Matkapuhelinta on houkutus käyttää myös autolla ajamisen aikana, vaikka kaikki viestintälaitteiden häiritsevä käyttö on laissa kiellettyä. Laissa sallitaan puhuminen matkapuhelimeen, mikäli puhelin on varustettu hands free-laitteella. Matkapuhelimen käytön rajoittamisen syynä on tutkimuksissa todettu onnettomuusriskin nousu moninkertaiseksi matkapuhelinta ajon aikana käyttävällä kuljettajalla. Kuljettajan tarkkaamattomuus tarkoittaa huomion kiinnittymistä muuhun kuin ajotehtävän turvallisen suorittamisen vaatimiin toimintoihin. Tarkkaamattomuus häiritsee ajotehtävää pääasiassa kolmella tavalla: katse kiinnittyy pois liikennetilanteesta, käsi otetaan pois ajoneuvon hallintalaitteista ja tiedolliset ajatustoiminnot kiinnittyvät pois ajotehtävästä. Onnettomuusriskin kannalta kriittisimpiä ovat toiminnot, joissa katse ja ajatukset siirtyvät pois liikennetilanteiden seuraamisesta pitkäksi ajaksi. Tarkkaamattomuutta voi aiheuttaa muukin kuin elektronisten laitteiden käyttö ajon aikana. Suomessa liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan matkapuhelimen käyttö taustariskinä onnettomuuksissa todetaan keskimäärin kolmessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa vuosittain. Loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa tai omaisuusvahinko-onnettomuuksissa tarkkaamattomuuden yleisyyttä ei olemassa olevalla tilastoaineistolla saada selville. Tässä selvityksessä neljä kymmenestä matkapuhelinta ajon aikana käyttäneestä autoilijasta kertoi joutuneensa vaaratilanteeseen viimeisen kahden vuoden aikana puhelimen käytön seurauksena. Onnettomuuksiin oli joutunut alle prosentti vastaajista. Autoa ajaessaan kuljettajat enemmän vastaavat saapuviin puheluihin kuin itse soittavat niitä. Neljä viidestä vastaa ajon aikana puheluihin. Kaksi kolmesta soittaa puheluja. Myös viestejä luetaan useammin autoa ajaessa kuin niitä kirjoitetaan. Tekstiviestejä ja sosiaalisen median viestejä lukee kolmannes vastaajista. Niitä kirjoittaa ajon aikana neljännes. Viestittely ajon aikana oli nuorilla hieman yleisempää kuin vanhemmilla kuljettajilla. Nuorten ryhmä pitää matkapuhelimen käyttöön liittyviä liikennerikkomuksia hieman lievempinä kuin vanhemmat kuljettajat. Puhelimen aiheuttama haitta ajamiselle tiedostetaan hyvin. Kolme neljästä pitää matkapuhelimen käyttöä autoa ajaessa vaarallisena. Suurin osa kuljettajista välttää puhelimen käyttöä autoillessa. Riski koetaan myös jos ollaan matkustajana autossa, jossa kuljettaja puhuu puhelimeen ajon aikana. Suurin osa haluaisi pyytää tällöin kuljettajaa keskittymään ajamiseen. Sosiaalinen ristiriita näkyy tuloksissa. Vaikka haitta tiedostetaan, niin kuljettajat kokevat myös pakkoa käyttää puhelinta ajon aikana. Mikäli ei vastata puhelimeen ajon aikana se jää painamaan mieltä. Neljä viidestä suomalaisesta pitää tekstiviestittelyä ja sosiaalisen median viestittelyä ajon aikana vakavana tai erittäin vakavana rikkomuksena. Sitä pidetään yhtä vakavana kuin ajokortitta ajoa ja punaisia päin ajamista. Yli puolet autoilijoista haluaisi, että poliisi sakottaisi autoilijoita nykyistä useammin lainvastaisesta puhelimen käytöstä ajon aikana. Moni on sitä mieltä, että lainvastaisesta käytöstä tulisi saada nykyistä ankarampi rangaistus. Tämä selvitys vastaa kysymykseen kuljettajien tarkkaamattomuutta aiheuttavien toimintojen yleisyydestä tieliikenteessä. Selvityksessä on kartoitettu myös käyttäytymistä, asenteita ja mielipiteitä valvonnasta. Kuljettajien tarkkaamattomuudesta aiheutuvien onnettomuuksien kokonaismäärä on toistaiseksi vähän tutkittu alue. Asiasanat: Tarkkaamattomuus, matkapuhelin, hands free, vaaratilanteet, sosiaalinen paine
Sammandrag: Ouppmärksamhet som säkerhetsproblem för vägtrafiken finländarnas uppfattningar Ouppmärksamhet i vägtrafiken samt de olyckor som detta orsakar är redan en världsomfattande epidemi. Denna utredning beskriver finländarnas uppfattningar och beteende i nuläget. Det finns en lockelse att använda mobiltelefon också under bilkörning, även om all störande användning av kommunikationsapparater är förbjuden enligt lagen. Enligt lagen är det tillåtet att tala i mobiltelefon, om telefonen är försedd med handsfreefunktion. Orsaken till att användningen av mobiltelefon begränsas är att det konstaterats i undersökningar att olycksrisken ökar mångdubbelt för förare som använder mobiltelefon under körningen. Förarens ouppmärksamhet innebär att uppmärksamheten fästs vid något annat än de funktioner som krävs för att köruppgiften ska utföras säkert. Ouppmärksamheten stör körningen främst på tre sätt: blicken riktas bort från trafiksituationen, handen flyttas från fordonets manöveranordningar och den medvetna tankeverksamheten riktas bort från körningen. De mest kritiska med tanke på olycksrisken är funktioner, där blicken och tankarna slutar följa trafiksituationerna under en längre tid. Även annat än användning av elektroniska apparater under körningen kan orsaka ouppmärksamhet. Enligt undersökningskommissionerna för trafikolyckor konstateras i Finland varje år att användning av mobiltelefon utgör en bakgrundsrisk i genomsnitt i tre olyckor som leder till dödsfall. Med befintligt statistiskt material får man inte reda på hur vanlig ouppmärksamheten är i olycksfall som leder till skada eller egendomsskada. I denna utredning berättade fyra av tio bilister som använt mobiltelefon under körningen att de hamnat i en farlig situation under de två senaste åren som följd av användningen av telefon. Mindre än en procent av dem som svarat hade råkat ut för en olycka. Chaufförer brukar oftare svara på inkommande samtal under körningen än själva ringa upp någon. Fyra av fem svarar på samtal under körningen. Två av tre ringer själva samtal. Även textmeddelanden läses oftare än skrivs under körning. En tredjedel av dem som svarade i undersökningen läser textmeddelanden och meddelanden i sociala medier. En fjärdedel skriver meddelanden under körningen. Att skriva meddelanden under körningen var lite vanligare bland unga än äldre förare. Ungdomarna anser att trafikförseelser som gäller användning av mobiltelefon är lindrigare förseelser än vad äldre förare anser. Det finns en utbredd medvetenhet om den olägenhet som telefonen orsakar körningen. Tre av fyra anser att det är farligt att använda mobiltelefon under körning av bil. Den största delen av förarna undviker att använda telefon under körning. Man upplever också en risk om man är passagerare i en bil, där föraren talar i telefon under körning. Den största delen skulle i så fall vilja be att föraren ska koncentrera sig på körningen. Man ser en social motstridighet i resultaten. Även om många är medvetna om olägenheten, känner förarna också ett tvång att använda telefon under körningen. Om man inte svarar i telefon under körningen, känner man sig besvärad. Fyra av fem finländare anser att det är en allvarlig eller mycket allvarlig förseelse att skicka textmeddelanden eller meddelanden i sociala medier under körning. Det anses vara lika allvarligt som att köra utan körkort eller mot rött ljus. Över hälften av bilisterna önskar att polisen skulle bötfälla bilister oftare än i nuläget för lagstridig användning av telefon under körning. Många anser att man borde få ett strängare straff för lagstridig användning än vad som ges i nuläget. Denna utredning svarar på frågan om hur vanliga sådana funktioner som orsakar ouppmärksamhet hos förare är i vägtrafiken. I utredningen har man också kartlagt beteende, attityder och åsikter om kontroll. Det totala antalet olyckor som orsakas av förarnas ouppmärksamhet är ett område som tills vidare undersökts lite. Ämnesord: Ouppmärksamhet, mobiltelefon, handsfree, farliga situationer, socialt tryck
Abstract: Driver distraction and inattention as a safety issue in road traffic Finnish views Driver distraction and inattention in road traffic and the resulting accidents have become a world-wide problem. This report describes the views and behaviour of Finnish people in the present situation. Drivers are often tempted to use their mobile phones while driving, even though all disruptive use of communication devices is forbidden by Finnish law. The law allows the use of a mobile phone if the phone is equipped with a handsfree system. The restrictions on mobile phone use are due to the fact that studies have shown the risk of accident is increased manifold for drivers using a mobile phone while driving. A driver s distraction and inattention refers to the driver s attention being targeted at activities other than those required for safe driving. Driver distraction and inattention disrupts the driving in three primary ways. Firstly, the driver s gaze may be drawn away from the traffic; secondly, his/her hand may be drawn away from the vehicle s controls; and finally, his/her cognitive processes may be drawn away from the task of driving. In terms of accident risk, the most critical activities are those which involve the driver s gaze and thoughts being drawn away from the traffic situations for extended periods of time. The use of electronic devices while driving is not the only cause of driver distraction and inattention. According to the Finnish road accident investigation teams, on average, the use of a mobile phone is found to be a background risk in the accident in three fatal accidents per year. Using the currently available statistics, it is not possible to determine the frequency of driver distraction and inattention in accidents that lead to injuries or property damage. In this report, four out of ten motorists who had used a mobile phone while driving stated that they had been involved in a dangerous situation in the past two years as a result of their mobile phone use. Less than one per cent of the respondents had been involved in accidents. When driving, drivers are more likely to answer incoming phone calls than to make outgoing calls. Four out of five will answer incoming calls while driving. Two out of three will make calls. Messages, too, are more often read than written while driving. One third of all respondents read text messages and social media messages. One quarter writes them while driving. Messaging while driving was slightly more common among young people than among older drivers. Compared to older drivers, the younger group regards mobile use related traffic offences as slightly less serious. The distracting effect of mobile phones on driving is well acknowledged. Three out of four consider using a mobile phone while driving to be dangerous. The majority of drivers avoid phone use when driving. The risk is also observed by those riding in a car as passengers while the driver is talking on the phone. In these cases, most would prefer to ask the driver to concentrate on the driving. A social contradiction can be viewed in the results. Even though the harm caused is acknowledged, drivers still find it necessary to use the phone while driving. If they do not answer their phone while driving, it will bother them afterwards. Four out of five Finns consider text messaging and social media related messaging while driving to be a serious or very serious offence. They are regarded as equally grave to driving without a license or driving through a red light. More than fifty per cent of drivers would like the police to issue fines for drivers illegal phone use more frequently. Many consider the current punishments for illegal phone use to be too light. This report concerns the frequency of driver distraction and inattention-inducing driver activities in road traffic. The report also charts behaviour, attitudes and opinions on supervision. Until now, the total number of accidents caused by driver distraction and inattention has been studied very little. Keywords: Driver distraction and inattention, mobile phone, handsfree, dangerous situations, social pressure
Sisältö 1 Tarkkaamattomuus tieliikenteessä... 2 1.1 Tarkkaamattomuusonnettomuuksien yleisyys... 3 1.2 Tarkkaamattomuuden aiheuttama onnettomuusriskin kasvu... 3 2 Suomalaisten käsityksiä tarkkaamattomuudesta... 5 2.1 Aineiston kuvaus... 5 2.2 Matkapuhelimen käyttöliittymä ja käyttötarkoitus... 5 2.3 Matkapuhelimen käyttö ajon aikana... 6 2.3.1 Käyttötavat autoa ajaessa... 6 2.3.2 Autoilijoiden hands freen käyttö... 8 2.3.3 Autoilijoiden näkemyksiä omasta matkapuhelimen käytöstään...10 2.3.5 Autoilijoiden vaaratilanteisiin joutuminen matkapuhelinta käyttäessä...12 2.3.6 Muita mielipiteitä tarkkaamattomuudesta ja puhelimen käytöstä liikenteessä...14 2.3.7 Suomalaisten suhtautuminen liikennerikkomuksiin...15 2.3.8 Lainsäädäntöön ja valvontaan liittyviä mielipiteitä...16 3 Yhteenveto ja johtopäätökset...18 Lähdeluettelo...20 1
1 Tarkkaamattomuus tieliikenteessä Tarkkaamattomuus tieliikenteessä sekä sen aiheuttamat onnettomuudet ovat jo maailmanlaajuinen epidemia. YK, WHO ja kansainväliset liikenneturvallisuusjärjestöt kampanjoivat ilmiön hillitsemiseksi. Liikenneturva aloittaa kampanjoinnin tarkkaamattomuudesta tieliikenteessä lokakuussa 2014. Tässä selvityksessä on kuvattu suomalaisten käsityksiä ja käyttäytymistä nykytilanteessa. Matkapuhelimesta on tullut kiinteä osa ihmisten elämää. Älypuhelimesta on tullut elämänhallintalaite, jonka avulla hoidetaan asioita sekä koti- että työelämässä. Sen avulla ollaan yhteydessä ystäviin puhelujen, viestien ja sosiaalisen median välityksellä. Matkapuhelinta on houkutus käyttää myös autolla ajamisen aikana, vaikka kaikki viestintälaitteiden häiritsevä käyttö on laissa kiellettyä. Laissa sallitaan puhuminen matkapuhelimeen, mikäli puhelin on varustettu hands free-laitteella. Matkapuhelimen käytön rajoittamisen syynä on tutkimuksissa todettu onnettomuusriskin nousu moninkertaiseksi matkapuhelinta ajon aikana käyttävällä kuljettajalla. Matkapuhelinviestinnän laajuudesta kertoo se että niistä lähtee noin viisi miljardia puhelua vuosittain. Tekstiviestejä suomalaiset lähettävät vuosittain noin viisi miljardia. Eri sovellusten mahdollistamaa pikaviestien määrää ei tarkkaan tiedetä. Kansainvälisten arvioiden mukaan pikaviestejä lähetetään päivittäin suunnilleen yhtä paljon kuin tekstiviestejä. Ajoneuvoa kuljetettaessa soitettujen puhelujen tai lähetettyjen viestien osuutta kokonaismäärästä ei tiedetä. Ajoneuvon kuljettajan keskeisin tehtävä on ajotehtävän turvallinen suorittaminen. Kuljettajan tarkkaamattomuus tarkoittaa huomion kiinnittymistä muuhun kuin ajotehtävän turvallisen suorittamisen vaatimiin toimintoihin. Kuljettajan tarkkaamattomuutta (engl. Driver Distraction and Inattention ) aiheuttaa esimerkiksi huomion kiinnittyminen matkapuhelimeen tai navigaattoriin ajon aikana. Tarkkaamattomuutta ajon aikana aiheuttaa myös muu ajotehtävään kuulumaton toiminta, kuten syöminen, juominen, tupakointi, hiusten harjaaminen, meikkaaminen, lehden lukeminen, radion, CD-soittimen tai MP3- soittimen säätäminen, ilmastoinnin säätäminen, kurottelu tavaroiden etsimiseksi, lasten rauhoittaminen tai keskustelu kanssamatkustajan kanssa. Myös auringon häikäisy, maisemien katselu, kylttien tai mainosten lukeminen voi aiheuttaa tarkkaamattomuutta. Ajotehtävään keskittymistä voi häiritä myös unelmointi tai huolehtiminen työ- tai kotiasioista. Häiriötekijät vaikuttavat ajotehtävään pääasiassa kolmella tavalla: Visuaalinen: katseen kiinnittyminen pois liikennetilanteesta Manuaalinen: käden irrottaminen hallintalaitteista muun toiminnon suorittamiseksi Kognitiivinen: tiedollisten ajatustoimintojen kiinnittyminen pois ajotehtävästä Joskus puhutaan myös auditiivisesta eli kuulemiseen liittyvästä tarkkaamattomuudesta. Ajotehtävä voi häiriintyä yhdestä tai useammasta yllämainitusta vaikutusmekanismista. Häiriötekijän vaikutus ajotehtävään riippuu toiminnon suorittamisen vaativuudesta, toistuvuudesta ja kestosta. Tässä selvityksessä on keskitytty matkapuhelimen käytön aiheuttamaan tarkkaamattomuuteen. 2
1.1 Tarkkaamattomuusonnettomuuksien yleisyys Tarkkaamattomuuden merkityksestä tehdyssä selvityksessä kerättiin onnettomuusaineistoa kuudessa eri Euroopan maassa (Iso-Britannia, Alankomaat, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Italia). Tutkimus toteutettiin Euroopan SafetyNet-ohjelmassa. Aineistona oli 1005 tutkittua onnettomuutta, joissa oli osallisena 1828 ajoneuvoa ja 2422 tienkäyttäjää. Onnettomuuksissa joka kolmannessa tapauksessa (32 %) ainakin yksi osallinen kuljettaja, polkupyöräilijä tai jalankulkija oli tarkkaamaton ( distracted tai inattentive ). (1 Yhdysvalloissa vuonna 2011 toteutetussa tutkimuksessa kymmenen prosenttia kuolemaan johtaneista ja 17 prosenttia loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista sisälsivät tarkkaamattomuuden riskitekijänä. (2 Suomessa liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan matkapuhelimen käyttö taustariskinä onnettomuuksissa todetaan keskimäärin kolmessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa vuosittain. (3 Loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa tai omaisuusvahinko-onnettomuuksissa tarkkaamattomuuden yleisyyttä ei olemassa olevalla tilastoaineistolla saada selville. Euroopan laajuisessa UDRIVE-tutkimuksessa saadaan tietoa tarkkaamattomuuden aiheuttamista onnettomuuksista ja läheltä-piti tilanteista aidoissa liikennetilanteissa. Tutkimuksessa seurataan 21 kuukauden ajan testiryhmän kuljettajia mm. videokameroiden ja kiihtyvyysanturien avulla. Tutkimus valmistuu vuonna 2016. 1.2 Tarkkaamattomuuden aiheuttama onnettomuusriskin kasvu Matkapuhelimeen puhumisen aiheuttamasta onnettomuusriskistä on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Maailman terveysjärjestö (WHO) käyttää lukuisissa tutkimuksissa todettua arviota, jonka mukaan matkapuhelinta ajon aikana käyttävällä kuljettajalla on nelinkertainen riski joutua liikenneonnettomuuteen. WHO:n mukaan riski on saman suuruinen riippumatta siitä, puhuuko puhelin kädessään vai käyttääkö hands free-laitetta. Syynä tähän on muun muassa puhelimeen puhumisen aiheuttama kognitiivinen lisäkuormitus. (4 Joidenkin tutkimustulosten mukaan itse puhumisesta ei aiheudu riskiä, mutta puhelimeen katsominen ja käsittely lisäävät riskiä. (5,6 Virginia Tech - yliopiston tekemässä tutkimuksessa seurattiin kuljettajia aidoissa liikennetilanteissa videokameroiden ja antureiden avulla. Visuaalis-manuaaliset tehtävät, kuten puhelimen kurottelu, numeron valinta ja tekstiviestin kirjoittaminen lisäsivät onnettomuuteen joutumisen riskiä kolminkertaiseksi. (5 SHRP2- tutkimuksessa todettiin, että katseen viipyminen älypuhelimen näytössä lisää peräänajoonnettomuusriskin kolminkertaiseksi (2,7). Tekstiviestin lähettäminen lähes kuusinkertaiseksi (5,6). (6 Matkapuhelimen käyttö ajon aikana vaikuttaa voimakkaimmin kokemattomiin kuljettajiin. (7 Virginia Tech-yliopiston tekemässä tutkimuksessa seurattiin ammattikuljettajia. Siinä havaittiin, että tilastollinen onnettomuusriski kasvaa kun katse on pois tiestä yli kaksi sekuntia kerrallaan. (8 3
TAULUKKO 1 ERI TOIMINTOJEN AIHEUTTAMA ONNETTOMUUSRISKIN NOUSU ERI TUTKIMUKSISSA Toiminto Onnettomuusriski Lähde Matkapuhelimeen puhuminen Nelinkertainen onnettomuusriski Maailman terveysjärjestö WHO:n käyttämä arvio 2011 (4 Matkapuhelimeen puhuminen Ei onnettomuusriskiä Virginia Tech Transportation Institute (VTTI), National Highway Traffic Safety Administration 2013 (5 Matkapuhelimeen puhuminen Visuaalis-Manuaaliset toiminnot (puhelimeen katsominen, puhelimen kurottelu, numeron valinta) Numeron valinta matkapuhelimesta kokeneilla kuljettajilla Peräänajo-onnettomuudet: Ei onnettomuusriskiä tai positiivinen vaikutus Kolminkertainen onnettomuusriski 2,5 kertainen riski joutua onnettomuuteen tai läheltä-piti tilanteeseen SHRP 2 Safety Data (6 Virginia Tech Transportation Institute (VTTI), National Highway Traffic Safety Administration 2013 (5 Klauer et al. 2014 (7 Puhelimeen katsominen Peräänajo-onnettomuudet: 2,7- kertainen onnettomuusriski Tekstiviestin lähettäminen Peräänajo-onnettomuudet: 5,6- kertainen onnettomuusriski SHRP 2 Safety Data (6 SHRP 2 Safety Data (6 Numeron valinta matkapuhelimesta kokemattomilla kuljettajilla Tekstiviestin lähettäminen tai vastaanottaminen kokemattomilla kuljettajilla Puhelimen kurottaminen autossa kokemattomilla kuljettajilla Syöminen ajaessa kokemattomilla kuljettajilla Kahdeksankertainen riski joutua onnettomuuteen tai läheltä-piti tilanteeseen Nelinkertainen riski joutua onnettomuuteen tai läheltä-piti tilanteeseen Seitsemänkertainen riski joutua onnettomuuteen tai läheltä-piti tilanteeseen Kolminkertainen riski joutua onnettomuuteen tai läheltä-piti tilanteeseen Klauer et al. 2014 (7 Klauer et al. 2014 (7 Klauer et al.2014 (7 Klauer et al. 2014 (7 Elektronisen laitteen käyttäminen pyöräillessä 1,4-kertainen onnettomuusriski SWOV (9 4
2 Suomalaisten käsityksiä tarkkaamattomuudesta 2.1 Aineiston kuvaus Liikenneturva selvitti kampanjansa tueksi ja taustaksi suomalaisten käsityksiä tarkkaamattomuudesta. Aineisto kerättiin heinäkuussa 2014 GallupForumissa, mikä on Internet-paneeli. Kaikkiaan haastateltiin 1503 henkilöä, joista autoilijoita oli 1175. Aineistonkeruun suoritti Liikenneturvan toimeksiannosta TNS Gallup Oy. Vastaajissa oli jotakuinkin yhtä paljon naisia ja miehiä (746 vs. 757). Kaikista vastaajista ajoi autoa säännöllisesti tai joskus 78 prosenttia. Naisista autoilijoita oli 72 prosenttia, miehistä 85 prosenttia. Autoilevat vastaajat ajoivat keskimäärin noin 15 000 kilometriä vuosittain. Miehillä keskimääräinen kilometrimäärä oli noin 18 000 km/vuosi, naisilla taas noin 11 000 km/vuosi. Autoilevista vastaajista joka viides ajoi autoa ammatikseen tai työtehtäviin liittyen. Kyselyssä matkapuhelimen käyttöä kysyttiin asteikolla usein, joskus, harvoin ja en koskaan ajaessani autoa. Tuloksien analysoinnissa on raportoitu käyttöosuuden prosentti vastausten usein, joskus sekä harvoin prosenttien yhteenlaskettuna osuutena. Väittämien osalta asteikko oli viisiportainen: täysin samaa mieltä, osittain samaa mieltä, ei kantaa, osittain eri mieltä ja täysin eri mieltä. 2.2 Matkapuhelimen käyttöliittymä ja käyttötarkoitus Matkapuhelimen käyttöliittymä on muuttunut viime vuosina. Kahdella kolmesta suomalaisesta on käytössään kosketusnäytöllinen puhelin. Nuorista osuus on yhdeksän kymmenestä. TAULUKKO 2. KÄYTÖSSÄ OLEVA MATKAPUHELINTYYPPI N=1503 Millainen matkapuhelin sinulla on käytössäsi tällä hetkellä (pääsääntöisesti käyttämäsi puhelin)? Kosketusnäytöllinen puhelin % Ei-kosketusnäytöllinen puhelin (=perinteinen näppäimistöpuhelin) % Molemmat mallit, käytän yhtä paljon % En käytä matkapuhelinta lainkaan % Kaikki 66 % 30 % 3 % 1 % Nainen 65 % 32 % 3 % 0 % Mies 68 % 27 % 4 % 1 % 15-24v 90 % 9 % 1 % 0 % 25-34v 76 % 20 % 3 % 1 % 35-49v 67 % 29 % 4 % 0 % 50-64v 53 % 40 % 6 % 1 % 65+v 46 % 51 % 3 % 0 % 5
Matkapuhelimella puhumisen lisäksi sillä tekstiviestittelee 95 prosenttia vastaajista. Noin kuusi kymmenestä selaa Internetiä ja/tai lukee sähköpostia. Neljä kymmenestä käyttää matkapuhelinta sähköpostin lähettämiseen, sosiaalisen median lukemiseen tai navigaattorina. Sosiaalisen median päivittämiseen sitä käyttää joka neljäs (27 %). KUVA 1. MIHIN YLEENSÄ KÄYTTÄÄ MATKAPUHELINTA 2.3 Matkapuhelimen käyttö ajon aikana 2.3.1 Käyttötavat autoa ajaessa Autoa ajaessaan kuljettajat vastaavat enemmän saapuviin puheluihin kuin itse soittavat niitä. Neljä viidestä (83 %) vastaa ajon aikana puheluihin. Kaksi kolmesta (65 %) soittaa perheenjäsenille, yli puolet (54 %) ystäville ja tutuille ja kolmannes (33 %) soittaa työpuheluja. Joka kolmas (33 %) vastasi kaikkiin kysyttyihin soittotahoihin en koskaan. Myös viestejä luetaan useammin autoa ajaessa kuin niitä itse kirjoitetaan. Tekstiviestejä ja sosiaalisen median viestejä lukee kolmannes (35 %) vastaajista. Niitä kirjoittaa ajon aikana neljännes (25 %). Sähköposteja käy lävitse joka kymmenes (11 %). Suunnilleen yhtä moni lukee uutisia tai selaa muuten Internet-sivuja (9 %). Valokuvia tai videoita ajon aikana ottaa puhelimella 17 prosenttia vastaajista. 6
KUVA 2. MITEN KÄYTTÄÄ MATKAPUHELINTA AJAESSAAN Mitä enemmän kuljettaja kertoi ajavansa autoa, sitä useammin puhelinkin oli autossa käytössä eri tarkoituksissa. Yli 30 000 kilometriä vuodessa autoilevista lähes puolet (46 %) kertoi usein vastaavansa puheluihin autoa ajaessaan. Tähän ryhmään kuuluvista seitsemän prosenttia ei koskaan vastaa puhelimeen ajon aikana. Noin puolet heistä myös luki ja lähetti viestejä kuljettajana toimiessaan (ks. liite 1. Ajomäärä ja puhelimen käyttö autossa). Naiset käyttivät ajon aikana puhelinta miehiä harvemmin. Nuorista jonkin verran muita suurempi osuus luki tai kirjoitti viestejä ajon aikana. Puheluja soittivat ja vastaanottivat eniten 35 49 -vuotiaat kuljettajat. TAULUKKO 3. AINAKIN HARVOIN AUTOA AJAESSA PUHELINTA ERI TARKOITUKSIIN KÄYTTÄVIEN OSUUS, IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN Ainakin harvoin autoa ajaessani Yhteensä Nainen Mies 15-24v 25-34v 35-49v 50-64v 65+v...vastaan puheluihin 83 % 79 % 85 % 75 % 86 % 89 % 83 % 74 %...soitan perheenjäsenille 65 % 63 % 66 % 65 % 68 % 73 % 63 % 44 % soitan ystäville ja tuttaville 54 % 50 % 58 % 57 % 62 % 63 % 49 % 33 %... luen tekstiviestejä tai sosiaalisen median viestejä 35 % 35 % 36 % 50 % 48 % 42 % 23 % 15 %.. soitan työpuheluita 33 % 23 % 41 % 26 % 37 % 42 % 34 % 11 %... kirjoitan tekstiviestejä tai sosiaalisen median viestejä 25 % 24 % 26 % 41 % 37 % 28 % 16 % 5 %... otan puhelimella valokuvia / videota 17 % 12 % 21 % 29 % 22 % 19 % 10 % 7 %... käyn läpi sähköpostia 11 % 6 % 14 % 17 % 14 % 11 % 7 % 4 %... luen uutisia tai selaa Internetsivuja 9 % 5 % 12 % 15 % 13 % 8 % 6 % 3 % 7
2.3.2 Autoilijoiden hands freen käyttö Hands free - laitetta käyttää ainakin harvoin yli puolet (55 %) puhelinta ajon aikana käyttävistä autoilijoista. Joka neljäs (24 %) kertoi käyttävänsä sitä aina. KUVA 3. HANDS FREE - LAITTEEN KÄYTTÖ PUHELINTA AJON AIKANA KÄYTTÄVILLÄ. Kaikista autoilijoista 13 prosenttia kertoi, ettei koskaan puhu puhelimeen ajon aikana. Paljon ajavilla hands free - laitteita oli muita useammin. TAULUKKO 4. HANDS FREE-LAITTEEN KÄYTTÖ AJON AIKANA IÄN, SUKUPUOLEN JA AJOMÄÄRÄN MUKAAN. Kuinka usein käytät hands free-laitetta puhuessasi puhelimeen ajon aikana? N= 1173 Aina Silloin tällöin Harvoin En koskaan En osaa sanoa En koskaan puhu puhelimeen ajaessani autoa Yhteensä 20 % 16 % 11 % 38 % 2 % 13 % Sukupuoli Nainen 16 % 14 % 9 % 41 % 2 % 18 % Mies 24 % 17 % 13 % 36 % 1 % 9 % Ikä 15-24v 9 % 16 % 8 % 49 % 1 % 17 % 25-34v 17 % 13 % 14 % 46 % 2 % 8 % 35-49v 19 % 22 % 11 % 37 % 1 % 10 % 50-64v 30 % 15 % 10 % 30 % 1 % 14 % 65+v 20 % 8 % 12 % 37 % 2 % 21 % Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Alle 5000 6 % 10 % 9 % 45 % 3 % 27 % 5000-10 000 18 % 14 % 14 % 41 % 1 % 12 % 10 000-15 000 22 % 21 % 9 % 35 % 2 % 11 % 15 000-20 000 24 % 23 % 10 % 35 % 0 % 8 % 20 000-30 000 32 % 20 % 10 % 34 % 1 % 3 % Yli 30 000 42 % 12 % 14 % 28 % 0 % 4 % 8
Niillä, jotka hands free laitetta käyttävät ajaessaan, se on tyypiltään johdollinen hieman yli joka kolmannella (37 %), johdoton korvanappi joka kolmannella (32 %) ja autoon integroitu järjestelmä hieman alle kolmanneksella (31 %). Aktiivisimmilla autoilijoilla ja puhelimen käyttäjillä on eniten autoon integroituja hands free - järjestelmiä. Noin puolet niistä kuljettajista, jotka vastasivat usein puheluihin autoa ajaessaan (taulukko 6) tai jotka ajoivat vuodessa yli 30 000 km (taulukko 5), kertoivat että heillä on käytössä autoon integroitu hands free. Vähiten autoilevilla ja harvoin puheluihin vastaavilla kuljettajilla oli eniten johdollisia kuulokkeita. TAULUKKO 5. HANDS FREE LAITTEEN KÄYTTÖ SUKUPUOLEN, IÄN JA AJOKILOMETRIEN MUKAAN Pääsääntöisesti käyttämäni hands free laite on: N= 554 autoon integroitu järjestelmä korvanappi (johdoton) johdolliset kuulokkeet Yhteensä 31 % 32 % 37 % Sukupuoli Nainen 23 % 29 % 48 % Mies 36 % 34 % 30 % Ikä 15-24v 27 % 25 % 48 % 25-34v 24 % 37 % 39 % 35-49v 30 % 35 % 35 % 50-64v 36 % 32 % 32 % 65+v 35 % 23 % 42 % Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Alle 5000 15 % 28 % 57 % 5000-10 000 24 % 36 % 40 % 10 000-15 000 32 % 36 % 32 % 15 000-20 000 31 % 34 % 35 % 20 000-30 000 41 % 33 % 26 % Yli 30 000 46 % 21 % 33 % TAULUKKO 6. KULJETTAJAT, JOILLA KÄYTÖSSÄ HANDS FREE LAITE Pääsääntöisesti käyttämäni hands free laite on: (N=553) autoon integroitu järjestelmä korvanappi (johdoton) johdolliset kuulokkeet Vastaan puheluihin: Harvoin 18 % 34 % 48 % Joskus 25 % 34 % 41 % Usein 50 % 29 % 21 % Yhteensä 31 % 32 % 37 % 9
2.3.3 Autoilijoiden näkemyksiä omasta matkapuhelimen käytöstään Suurin osa kuljettajista välttää puhelimen käyttöä autoillessa. Neljä viidestä (82 %) kertoo käyttävänsä puhelinta ajon aikana niin vähän kuin mahdollista. Enemmistön mielestä autoa ajaessa ei ole hyvä hetki hoitaa asioita puhelimessa (70 %) ja puhelimen käytöstä on haittaa omalle ajamiselle (61 %). Kolmanneksen mielestä (36 %) jo pelkän soittoäänen kuuleminen vie huomiota pois liikenteestä. Kaksi kolmesta (66 %) kokee osaavansa arvioida ne tilanteet, jolloin puhelimen käyttö on turvallista. Suunnilleen yhtä moni (64 %) kertoo pysäyttävänsä auton turvalliseen paikkaan ennen soittamista. Noin joka kolmas (35 %) uskoo käyttävänsä puhelinta ajon aikana turvallisemmin kuin kuljettajat keskimäärin. Kaksi kolmesta (65 %) olisi itse valmis kuljettajana olemaan käyttämättä lainkaan puhelinta ajon aikana. Autoilijoiden näkemyksiä omasta matkapuhelimen käytöstään Käytän puhelinta ajon aikana niin vähän kuin mahdollista * 63% 19% 7% 7% 4% Olisin itse valmis kuljettajana olemaan käyttämättä lainkaan puhelinta ajon aikana * 41% 24% 13% 14% 8% Jos minun tarvitsee soittaa ajaessani, pysäytän ensin auton turvalliseen paikkaan * 38% 26% 5% 16% 15% Osaan arvioida ne tilanteet, jolloin puhelimen käyttö kuljettajana on turvallista * 26% 40% 21% 7% 6% Käytän itse kuljettajana puhelinta turvallisemmin kuin kuljettajat keskimäärin * 14% 21% 47% 8% 10% Jo pelkkä oman puhelimeni soittoäänen kuuleminen vie huomiotani pois liikenteestä * 8% 28% 16% 23% 25% Autoa ajaessa on hyvä hetki hoitaa asioita puhelimella * 6% 14% 10% 18% 52% Puhelimen käytöstä ei ole mitään haittaa ajamiselleni * 6% 15% 18% 31% 30% Jos ajaisin mielenkiintoisen onnettomuuspaikan ohi, ottaisin siitä kuvan* 3% 6% 14% 17% 60% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä Ei kantaa Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä *N= 1173 (Käyttää matkapuhelinta ja ajaa autoa) KUVA 4. AUTOILIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ OMASTA MATKAPUHELIMEN KÄYTÖSTÄÄN 10
2.3.4 Sosiaalinen paine matkapuhelimen käyttöön ajaessa Matkustajana ollessaan suomalaisista kuusi kymmenestä haluaisi pyytää kuljettajaa keskittymään ajamiseen jos tämä puhuu puhelimeen ajon aikana. Varsinkin naiset ja nuoret toivovat kuljettajan keskittyvän ajotehtävään. TAULUKKO 7. MATKUSTAJAN REAKTIO KULJETTAJAN PUHELIMEN KÄYTTÖÖN (N=1503) Jos olen matkustajana autossa ja kuljettaja käyttää puhelinta, haluaisin pyytää häntä keskittymään ajamiseen (N=1503) Yhteensä Nainen Mies 15-24v 25-34v 35-49v 50-64v 65+v Täysin samaa mieltä 24 % 37 % 13 % 29 % 19 % 22 % 28 % 27 % Osittain samaa mieltä 34 % 34 % 34 % 31 % 35 % 33 % 34 % 38 % Ei kantaa 21 % 13 % 28 % 20 % 24 % 19 % 20 % 21 % Osittain eri mieltä 15 % 12 % 17 % 16 % 17 % 17 % 12 % 11 % Täysin eri mieltä 6 % 4 % 8 % 4 % 5 % 9 % 6 % 3 % Sosiaalinen paine olla tavoitettavissa vaikuttaa kuljettajan matkapuhelimen käyttöön ajon aikana. Toisaalta sosiaalista painetta on myös toiseen suuntaan, eli puhelimen käyttämättömyyteen autoa ajaessa. Noin puolet vastaajista on sitä mieltä että puhelimen käyttö autoa ajaessa on yleisen mielipiteen mukaan paheksuttavaa. Joka neljäs (26 %) haluaa olla koko ajan tavoitettavissa. Ainoastaan viisi prosenttia oli täysin samaa mieltä väitteen Puhelimen käyttö autoa ajaessa on täysin hyväksyttävää kanssa. Kuljettajista 43 % ei haluaisikaan muiden tielläliikkujien huomaavan lainvastaista puhelimen käyttöä ajaessa. Joka kolmannen (36 %) läheinen kritisoi ajon aikaista puhelimen käyttöä. Autoilijoista yli kolmasosa (39 %) ei haluaisi käyttää puhelinta ajon aikana, mutta he kokevat että sitä on pakko käyttää. Yli kolmannes kuljettajista (36 %) myös kertoi, että puhelimeen vastaamattomuus ajon aikana jää painamaan mieltä. 11
KUVA 5. SOSIAALINEN PAINE KÄYTTÄÄ TAI OLLA KÄYTTÄMÄTTÄ PUHELINTA AJON AIKANA. *= KYSYTTY AINO- ASTAAN AUTOILIJOILTA 2.3.5 Autoilijoiden vaaratilanteisiin joutuminen matkapuhelinta käyttäessä Autoilijoista 14 prosenttia ei ole ollenkaan käyttänyt puhelinta ajaessaan viimeisen kahden vuoden aikana. Niistä autoilijoista, jotka ovat käyttäneet matkapuhelinta ajon aikana, neljä kymmenestä on joutunut vaaratilanteeseen. Puhelinta ajaessaan käyttäneistä yli joka neljäs (29 %) ilmoittaa, että muun liikenteen seuraaminen on hetkeksi herpaantunut puhelimen käytön seurauksena. Joka viides (22 %) kertoo, että nopeus on alentunut huomaamatta. Joka kymmenennellä (11 %) auto on ajautunut pois omalta ajolinjalta. Liikennemerkki tai liikennevalo on jäänyt havaitsematta ajoissa kuudella prosentilla vastaajista. Viisi prosenttia on joutunut tekemään äkkijarrutuksen peräänajon välttämiseksi. Kolme prosenttia on eksynyt tai poikennut ajoreitiltä. Kahdelta prosentilta on jäänyt jalankulkija tai pyöräilijä havaitsematta ajoissa. Alle prosentti (0,4 %) vastaajista on joutunut onnettomuuteen matkapuhelimen käytön seurauksena. 12
KUVA 6. MATKAPUHELIMEN KÄYTÖN AIHEUTTAMAT VAARATILANTEET Vaaratilanteisiin joutuneista joka kolmas (37 %) puhui puhelua ja joka neljäs oli vastaamassa puheluun (24 %). Puhelinta etsi autosta tai laukusta joka viides (19 %). Tekstiviestiä tai sosiaalisen median viestiä kirjoitti 16 prosenttia ja luki 14 prosenttia. Soittamassa oli 13 % ja navigaattoria katsoi 12 prosenttia. Puhelimen valikkoja selaili 10 prosenttia. Valokuvia otti tai videota kuvasi prosentti. KUVA 7. MITÄ KULJETTAJA OLI TEKEMÄSSÄ JOUTUESSAAN VAARATILANTEESEEN? 13
Suomalaiset arvioivat että kuljettajan katse on pois liikenteestä tekstiviestiä lukiessa keskimäärin 12 sekuntia. KUVA 8. ARVIO SIITÄ KUINKA MONTA SEKUNTIA KULJETTAJAN KATSE ON POIS LIIKENTEESTÄ TAVANOMAISTA TEKSTIVIESTIÄ LUKIESSA. 2.3.6 Muita mielipiteitä tarkkaamattomuudesta ja puhelimen käytöstä liikenteessä Suomalaisista neljä viidestä (80 %) on ainakin osittain samaa mieltä, että liikenneonnettomuudet johtuvat usein osallisten tarkkaamattomuudesta. Näin ajattelivat varsinkin naiset ja yli 50-vuotiaat. Prosentti vastaajista ei uskonut tarkkaamattomuuden aiheuttavan onnettomuuksia. TAULUKKO 8. LIIKENNEONNETTOMUUDET JOHTUVAT USEIN OSALLISTEN TARKKAAMATTOMUUDESTA (KESKIT- TYMISESTÄ MUUHUN KUIN LIIKENTEESEEN) Liikenneonnettomuudet johtuvat usein Yhteensä Nainen Mies 15-24v 25-34v 35-49v 50-64v 65+v osallisten tarkkaamattomuudesta (keskittymisestä muuhun kuin liikenteeseen) Täysin samaa mieltä 33 % 37 % 30 % 25 % 21 % 32 % 45 % 39 % Osittain samaa mieltä 47 % 47 % 47 % 50 % 52 % 44 % 43 % 50 % Ei kantaa 15 % 11 % 18 % 19 % 21 % 17 % 9 % 7 % Osittain eri mieltä 4 % 4 % 4 % 4 % 5 % 5 % 3 % 4 % Täysin eri mieltä 1 % 1 % 1 % 2 % 1 % 2 % 0 % 0 % Keskiarvo 1-5 4,07 4,15 4,00 3,94 3,88 4,01 4,28 4,25 Puhelimen käyttöä autoa ajaessa pitää vaarallisena lähes kolme neljästä (71 %). Yhtä moni pitää vaarallisena puhelimen käyttöä polkupyörällä ajettaessa (74 %). Jalankulkijana puhelimen käyttöä vilkkaassa liikenteessä pitää vaarallisena noin joka toinen (55 %). 14
Noin joka toinen (48 %) uskoo, että tulevaisuudessa puhelinta käytetään yhä enemmän myös ajon aikana. Vain noin joka neljäs (27 %) on sitä mieltä, että suurin osa kuljettajista pystyy ajamaan ja käyttämään puhelinta samanaikaisesti. Lähes kaksi kolmesta (63 %) uskookin, että puhelimen käyttö ajaessa on turvallisuusriski myös kokeneelle kuljettajalle. Riskikäyttäytymistä koetaan myös jalankulkijoiden osalta. Autoilijoista yli puolet (58 %) on sitä mieltä, että matkapuhelinta käyttävät jalankulkijat tulevat usein vaarallisesti auton eteen. KUVA 9. MIELIPITEITÄ PUHELIMEN KÄYTÖSTÄ LIIKENTEESSÄ YLEISESTI OTTAEN 2.3.7 Suomalaisten suhtautuminen liikennerikkomuksiin Suomalaisista lähes jokainen (99 %) pitää rattijuopumusta vakavana liikennerikkomuksena. Ajokortitta ajoa (83 %), punaisia päin ajamista (81 %) ja tekstiviestittelyä ja sosiaalisen median viestittelyä (79 %) pitää vakavana liikennerikkomuksena neljä viidestä. Viestittelyä ajon aikana pidetäänkin selkeästi vakavampana rikkomuksena kuin esimerkiksi turvavyön käyttämättömyyttä (67 %), keltaisen viivan ylittävää ohittamista (67 %) ja liian lähellä perässä ajoa (65 %), joita pitää vakavana kaksi kolmesta vastaajasta. Ajoa yli 15 km/h ylinopeudella (60 %), väsyneenä ajamista (60 %) ja matkapuhelimen käyttöä ilman hands free laitetta (55 %) pitää vakavana yli puolet vastaajista. 15
KUVA 10. SUOMALAISTEN KÄSITYS ERI LIIKENNERIKKOMUSTEN VAKAVUUDESTA. 2.3.8 Lainsäädäntöön ja valvontaan liittyviä mielipiteitä Yli puolet autoilijoista (58 %) haluaisi, että poliisi sakottaisi autoilijoita nykyistä useammin lainvastaisesta puhelimen käytöstä ajon aikana. Lainvastaisesta käytöstä pitäisi 42 prosentin mielestä saada nykyistä ankarampi rangaistus. Vastaajista 41 prosenttia pitää tarpeellisena sovellusta, joka estäisi kokonaan kuljettajalta puhelimen käytön ajon aikana. Vastaajista 15 prosenttia on sitä mieltä että laissa ei tulisi lainkaan säädellä sitä, miten kuljettaja voi ajon aikana käyttää puhelinta. 16
KUVA 11. LAINSÄÄDÄNTÖÖN JA VALVONTAAN LIITTYVIÄ MIELIPITEITÄ Kaksi kolmesta suomalaisesta (65 %) on sitä mieltä, että kuljettajalle tulisi sallia ainoastaan hands free-laitteella varustetun puhelimen käyttö. Joka kuudes (17 %) on sitä mieltä että kuljettajalta tulisi kieltää puhelimen käyttö ajon aikana kokonaan. Seitsemän prosenttia on sitä mieltä, että sen käyttö vapaasti tulisi sallia. KUVA 12. SUHTAUTUMINEN MATKAPUHELIMEN KÄYTTÖÖN AJON AIKANA 17
Naiset ja iäkkäät olivat muita useammin sitä mieltä, että kuljettajilta pitäisi kieltää kokonaan kännykän käyttö. TAULUKKO 9. SUHTAUTUMINEN MATKAPUHELIMEN KIELTÄMISEEN IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN Miten mielestäsi tulisi suhtautua matkapuhelimen käyttöön autossa ajon aikana? Yhteensä Nainen Mies 15-24v 25-34v 35-49v 50-64v 65+v Kuljettajalle tulisi sallia puhelimen käyttö vapaasti 7 % 3 % 12 % 5 % 12 % 10 % 4 % 4 % Kuljettajalle tulisi sallia ainoastaan hands free-laitteella varustetun puhelimen käyttö 65 % 69 % 60 % 70 % 59 % 63 % 67 % 66 % Kuljettajalta tulisi kieltää puhelimen käyttö kokonaan 17 % 19 % 16 % 13 % 14 % 16 % 20 % 24 % En osaa sanoa 11 % 9 % 12 % 12 % 15 % 11 % 9 % 6 % 3 Yhteenveto ja johtopäätökset Tarkkaamattomuus tieliikenteessä sekä sen aiheuttamat onnettomuudet ovat jo maailmanlaajuinen epidemia. Tässä selvityksessä on kuvattu suomalaisten käsityksiä ja käyttäytymistä nykytilanteessa. Matkapuhelinta on houkutus käyttää myös autolla ajamisen aikana, vaikka kaikki viestintälaitteiden häiritsevä käyttö on laissa kiellettyä. Laissa sallitaan puhuminen matkapuhelimeen, mikäli puhelin on varustettu hands free-laitteella. Matkapuhelimen käytön rajoittamisen syynä on tutkimuksissa todettu onnettomuusriskin nousu moninkertaiseksi matkapuhelinta ajon aikana käyttävällä kuljettajalla. Kuljettajan tarkkaamattomuus tarkoittaa huomion kiinnittymistä muuhun kuin ajotehtävän turvallisen suorittamisen vaatimiin toimintoihin. Tarkkaamattomuus häiritsee ajotehtävää pääasiassa kolmella tavalla: katse kiinnittyy pois liikennetilanteesta, käsi otetaan pois ajoneuvon hallintalaitteista ja tiedolliset ajatustoiminnot kiinnittyvät pois ajotehtävästä. Onnettomuusriskin kannalta kriittisimpiä ovat toiminnot, joissa katse ja ajatukset siirtyvät pois liikennetilanteiden seuraamisesta pitkäksi ajaksi. Tarkkaamattomuutta voi aiheuttaa muukin kuin elektronisten laitteiden käyttö ajon aikana. Tieliikenneonnettomuudet aiheutuvat riskien kasautumisesta. Tarkkaamattomuus on tutkimusten mukaan yhtenä riskitekijänä joka kolmannessa onnettomuudessa Euroopassa. Suomessa osuutta ei tarkkaan tiedetä, koska olemassa olevan tilastoaineiston perusteella sitä ei voida arvioida. Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien mukaan matkapuhelin on ollut käytössä noin kolmessa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa vuosittain. Tässä selvityksessä neljä kymmenestä matkapuhelinta ajon aikana käyttäneestä autoilijasta kertoi joutuneensa vaaratilanteeseen viimeisen kahden vuoden aikana puhelimen käytön seurauksena. Vaaratilanteita olivat muun muassa muun liikenteen seuraamisen herpaantuminen, ajoneuvon nopeuden alentuminen, ajautuminen omalta kaistalta, merkkien tai tienkäyttäjien havaitsematta jääminen ja äkkijarrutus peräänajon välttämiseksi. Onnettomuuksiin oli joutunut alle prosentti vastaajista. Kyselyssä ei eritelty missä liikennetilanteessa käyttöä tapahtuu. Turvallisuusvaikutusten kannalta on todennäköisesti eroa siinä, tapahtuuko käyttö vilkkaassa ja nopearytmisessä liikennetilanteessa vai auton ollessa pysähtyneenä esimerkiksi ruuhkassa. Autoa ajaessaan kuljettajat enemmän vastaavat saapuviin puheluihin kuin itse soittavat niitä. Neljä viidestä vastaa ajon aikana puheluihin. Kaksi kolmesta soittaa puheluja. Myös viestejä luetaan useammin autoa ajaessa kuin niitä kirjoitetaan. Teksti- 18
viestejä ja sosiaalisen median viestejä lukee kolmannes vastaajista. Niitä kirjoittaa ajon aikana neljännes. Mitä enemmän kuljettaja kertoi ajavansa autoa, sitä useammin puhelinkin oli autossa käytössä. Naiset käyttivät ajon aikana puhelinta harvemmin. Viestittely ajon aikana oli nuorilla hieman yleisempää kuin vanhemmilla kuljettajilla. Tarkkaamattomuutta aiheuttavat toiminnot häiritsevät voimakkaimmin kokemattomampia kuljettajia. Yhtensä syynä voidaan pitää sitä että nuorten ajotoiminnot eivät ole vielä automatisoituneet. Nuorten ryhmä pitää matkapuhelimen käyttöön liittyviä liikennerikkomuksia hieman lievempinä kuin vanhemmat kuljettajat. Puhelimen aiheuttama haitta ajamiselle tiedostetaan hyvin. Kolme neljästä pitää matkapuhelimen käyttöä autoa ajaessa vaarallisena. Suurin osa kuljettajista välttää puhelimen käyttöä autoillessa. Osa kokee, että jo pelkkä soittoäänen kuuleminen vie huomiota pois liikenteestä. Autoilijat kokevat osaavansa arvioida ne tilanteet, jolloin puhelimen käyttö on turvallista. He kertovat pysäyttävänsä auton turvalliseen paikkaan ennen soittamista ja välttävät siten matkapuhelimen käytön aiheuttaman riskin. Riski koetaan myös jos ollaan matkustajana autossa, jossa kuljettaja puhuu puhelimeen ajon aikana. Suurin osa haluaisi pyytää tällöin kuljettajaa keskittymään ajamiseen. Varsinkin naiset ja nuoret matkustajat toivovat kuljettajan keskittyvän ajotehtävään. Sosiaalinen ristiriita näkyy tuloksissa. Vaikka haitta tiedostetaan, niin kuljettajat kokevat myös pakkoa käyttää puhelinta ajon aikana. Mikäli ei vastata puhelimeen ajon aikana se jää painamaan mieltä. Neljä viidestä suomalaisesta pitää tekstiviestittelyä ja sosiaalisen median viestittelyä ajon aikana vakavana tai erittäin vakavana rikkomuksena. Sitä pidetään yhtä vakavana kuin ajokortitta ajoa ja punaisia päin ajamista. Yli puolet autoilijoista haluaisi, että poliisi sakottaisi autoilijoita nykyistä useammin lainvastaisesta puhelimen käytöstä ajon aikana. Moni on sitä mieltä, että lainvastaisesta käytöstä tulisi saada nykyistä ankarampi rangaistus. Maailmanlaajuisesti kuljettajien tarkkaamattomuuden roolia onnettomuuksissa on tutkittu laajasti. Suomessa ilmiöstä on vähän tutkimustietoa. Tämä selvitys vastaa kysymykseen kuljettajien tarkkaamattomuutta aiheuttavien toimintojen yleisyydestä tieliikenteessä. Selvityksessä on kartoitettu myös käyttäytymistä, asenteita ja mielipiteitä valvonnasta. Kuljettajien tarkkaamattomuudesta aiheutuvien onnettomuuksien kokonaismäärä on toistaiseksi vähän tutkittu alue. 19
Lähdeluettelo 1. Rachel Talbot, Helen Fagerlind, Andrew Morris 2013. Exploring inattention and distraction in the SafetyNet Accident Causation Database. Accident Analysis and Prevention 60 (2013) 445-455. 2. Traffic Safety Facts, Research Note, April 2013. National Highway Traffic Safety Administration. DOT HS 811 737. 3. Sähköpostiviesti Liikennevakuutuskeskus / Tapio Koisaari 13.9.2013. 4. Mobile Phone Use: A growing problem of driver distraction. World Health Organization 2011. 5. Fitch, G. A., Soccolich, S. A., Guo, F., McClafferty, J., Fang, Y., Olson, R. L., Perez, M. A., Hanowski, R. J., Hankey, J. M., & Dingus, T. A. (2013, April). The impact of hand-held and hands-free cell phone use on driving performance and safety-critical event risk. (Report No. DOT HS 811 757). Washington, DC: National Highway Traffic Safety Administration. 6. SHRP 2 Strategic Highway Research Program. Naturalistic Driving Study. Trent et al. Esitelmä: Tylösandseminariet, 2014. 7. Distracted Driving and Risk of Road Crashes among Novice and Experienced Drivers. Sheila G. Klauer, Ph.D., Feng Guo, Ph.D., Bruce G. Simons-Morton, Ed.D., M.P.H., Marie Claude Ouimet, Ph.D., Suzanne E. Lee, Ph.D., and Thomas A. Dingus, Ph.D. N Engl J Med 2014; 370:54-59 8. Rebecca L. Olson, Richard J. Hanowski, Jeffrey S. Hickman and Joseph Bocanegra. Driver Distraction in commercial vehicle operations. September 2009. Virginia Tech Transportation Institute. 9. SWOV Fact sheet. Use of media devices by cyclists and pedestrians http://www.swov.nl/rapport/factsheets/uk/fs_use_of_media_devices_cyclists.pdf Muuta lähdekirjallisuutta tarkkaamattomuudesta Driver Distraction, Theory, Effects and Mitigation. Michael A. Regan, John D. Lee and Kristie L. Young Driver Distraction and Inattention. Advances in Research and Countermeasures, Volume 1. Michael A. Regan, John D. Lee and Trent W. Victor. 20
LIITE 1 Ajomäärä ja puhelimen käyttö autossa Vastaan puheluihin : * Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Vastaan puheluihin : Total Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Alle 5 000 5 000-10 000 10 000-15 000 15 000-20 000 20 000-30 000 Yli 30 000 Total En koskaan ajaessani autoa 34,0% 16,6% 13,1% 13,2% 4,6% 6,5% 17,3% Harvoin 38,9% 35,3% 29,7% 22,2% 25,2% 21,7% 31,3% Joskus 18,9% 32,7% 26,3% 30,6% 29,1% 26,1% 27,4% Usein 8,3% 15,5% 30,9% 34,0% 41,1% 45,7% 24,1% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Soitan työpuheluita : * Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Soitan työpuheluita : Total Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Alle 5 000 5 000-10 000 10 000-15 000 15 000-20 000 20 000-30 000 Yli 30 000 Total En koskaan ajaessani autoa 88,7% 77,3% 64,0% 56,9% 43,0% 31,5% 67,4% Harvoin 7,5% 13,1% 16,0% 18,8% 18,5% 15,2% 13,8% Joskus 3,4% 7,0% 12,6% 15,3% 17,9% 19,6% 10,4% Usein,4% 2,6% 7,4% 9,0% 20,5% 33,7% 8,4% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Soitan perheenjäsenille : * Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Soitan perheenjäsenille : Total Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Alle 5 000 5 000-10 000 10 000-15 000 15 000-20 000 20 000-30 000 Yli 30 000 Total En koskaan ajaessani autoa 57,0% 39,4% 29,7% 27,1% 14,6% 15,2% 35,3% Harvoin 24,9% 28,6% 26,3% 18,8% 25,8% 20,7% 25,2% Joskus 14,7% 24,8% 30,9% 39,6% 34,4% 29,3% 26,8% Usein 3,4% 7,3% 13,1% 14,6% 25,2% 34,8% 12,6% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Soitan ystäville ja tuttaville : * Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Soitan ystäville ja tuttaville : Total Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Alle 5 000 5 000-10 000 10 000-15 000 15 000-20 000 20 000-30 000 Yli 30 000 Total En koskaan ajaessani autoa 64,9% 50,7% 38,9% 38,9% 29,1% 19,6% 45,5% Harvoin 23,4% 23,3% 24,0% 24,3% 29,1% 26,1% 24,5% Joskus 8,3% 20,7% 26,9% 26,4% 26,5% 33,7% 21,3% Usein 3,4% 5,2% 10,3% 10,4% 15,2% 20,7% 8,7% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Luen tekstiviestejä tai sosiaalisen median viestejä : * Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Luen tekstiviestejä tai sosiaalisen median viestejä : Total Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Alle 5 000 5 000-10 000 10 000-15 000 15 000-20 000 20 000-30 000 Yli 30 000 Total En koskaan ajaessani autoa 74,7% 69,7% 62,9% 59,7% 55,6% 42,4% 64,6% Harvoin 15,5% 19,8% 23,4% 20,8% 26,5% 28,3% 21,0% Joskus 9,1% 8,2% 8,0% 12,5% 11,9% 21,7% 10,4% Usein,8% 2,3% 5,7% 6,9% 6,0% 7,6% 3,9% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Kirjoitan tekstiviestejä tai sosiaalisen median viestejä : * Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Kirjoitan tekstiviestejä tai sosiaalisen median viestejä : Total Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Alle 5 000 5 000-10 000 10 000-15 000 15 000-20 000 20 000-30 000 Yli 30 000 Total En koskaan ajaessani autoa 80,0% 81,0% 78,3% 68,1% 66,9% 54,3% 74,9% Harvoin 13,2% 12,8% 12,6% 20,8% 21,2% 19,6% 15,5% Joskus 6,4% 5,2% 4,0% 8,3% 8,6% 19,6% 7,3% Usein,4%,9% 5,1% 2,8% 3,3% 6,5% 2,4% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Luen uutisia tai selaan Internetsivuja : * Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Luen uutisia tai selaan Internetsivuja : Total Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Alle 5 000 5 000-10 000 10 000-15 000 15 000-20 000 20 000-30 000 Yli 30 000 Total En koskaan ajaessani autoa 96,6% 94,5% 92,0% 88,2% 86,1% 73,9% 91,1% Harvoin 1,5% 3,5% 2,9% 7,6% 8,6% 12,0% 4,8% Joskus 1,9% 1,5% 2,9% 2,1% 3,3% 9,8% 2,7% Usein,6% 2,3% 2,1% 2,0% 4,3% 1,4% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Käyn läpi sähköpostia : * Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Käyn läpi sähköpostia : Total Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Alle 5 000 5 000-10 000 10 000-15 000 15 000-20 000 20 000-30 000 Yli 30 000 Total En koskaan ajaessani autoa 95,1% 93,6% 89,7% 88,2% 82,1% 70,7% 89,4% Harvoin 2,6% 5,2% 4,6% 4,2% 12,6% 13,0% 6,0% Joskus 1,9% 1,2% 2,9% 6,3% 2,6% 10,9% 3,2% Usein,4% 2,9% 1,4% 2,6% 5,4% 1,5% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Otan puhelimella valokuvia / videota : * Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Otan puhelimella valokuvia / videota : Total Kuinka monta kilometriä ajat itse autoa vuosittain? Alle 5 000 5 000-10 000 10 000-15 000 15 000-20 000 20 000-30 000 Yli 30 000 Total En koskaan ajaessani autoa 89,8% 86,9% 84,0% 78,5% 76,8% 64,1% 83,0% Harvoin 7,9% 8,7% 9,7% 12,5% 15,2% 25,0% 11,3% Joskus 1,9% 3,5% 4,0% 6,3% 6,0% 6,5% 4,1% Usein,4%,9% 2,3% 2,8% 2,0% 4,3% 1,6% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%