Ympäristö- ja rakennuslautakunta 101 24.11.2016 Maa-ainesluvan jatkaminen: Pyöli, 444-498-4-25 384/10.03.00/2016 YMRAKLK 24.11.2016 101 Karjalohjan ympäristölautakunta myönsi 11.10.2011 ( 77) Reijo Hillnerille luvan maa-ainesten ottamiseen Lohjansaaren Pyölissä sijaitsevalle kiinteistölle Mikkola 444-498-4-25 viiden vuoden ajaksi 40 000 m³:n määrälle soraa ja hiekkaa. Ottamisalueen pinta-ala on noin 1,54 ha. Luvan voimassaoloaika päättyy 25.11.2016. Jatkolupaa haetaan viiden vuoden ajaksi 39 000 m³:n määrälle soraa ja hiekkaa. Hakemuksessa ei ole kyse MAL 4 :n mukaisesta uudesta maa-ainesluvasta, vaan MAL 10 3. momentin mukaisesta mahdollisuudesta jatkaa yksinkertaistetussa menettelyssä kymmentä vuotta lyhyemmäksi määräajaksi myönnetyn luvan voimassaoloaikaa enintään kymmeneen vuoteen. Lupa-aikaa voidaan jatkaa ilman 7 :ssä sekä maa-ainesasetuksessa säädettyjä lausuntoja. Päättymässä oleva maa-aineslupa myönnettiin 11.10.2011 ( 77) uutena lupana. Luvan hakija esittää19.9.2016 päivätyssä hakemuksessaan seuraavaa: "Anomme jatkoaikaa maa-ainesten ottamiselle 11.10.2011 77 myönnetylle luvalle. Tämän jälkeen maa-ainesta on otettu vain 1000 m³. Maa-ainesten kysyntä on ollut vähäistä." Aikaisemmat luvat: Kiinteistölle on myönnetty maa-ainesluvat 25.11.1985 (35 000 m³), 1.1.1991, 31.1.1994, 23.1.2001 (44 000 m³) ja 11.10.2011 (40 000 m³). Nykytilanne alueella: Mikkolan tilan pinta-ala on yhteensä 43,2863 ha. Tila muodostuu viidestä erillisestä palstasta. Ottamisalueen sisältävän palstan pinta-ala on noin 6,2 ha ja itse hakemuksen mukaisen ottamisalueen pinta-ala on noin 1,54 ha. Ottamisalue on itään päin viettävää metsämaata korkeuserojen vaihdellessa + 49 metristä + 39 metriin. Tilalla kasvaa tiheää metsää ja osa on avohakattua metsää. Soranottoalue sijaitsee noin 110 metrin etäisyydellä Lohjanjärven rannasta. Nykyisen sorakuopan pohjan taso vaihtelee + 35,2... + 37,9 m. Lohjanjärven vedenpinnan rakennusjärjestyksen 27.3 :n mukainen asunnon alin rakentamiskorkeus on on noin + 33,35 m ja ottamisalueen alin kaivusyvyys on + 36,2 m. Yleistä: Ottamista jatketaan aikaisempaa ottamissuunnitelmaa noudattaen länteen päin noin 70 metriä alueen poikki kulkevasta sähkölinjasta. Luoteiskulma yhtyy metsässä olevaan aukon reunaan. Pintamaat läjitetään soranottoalueen pohjois- ja länsireunalle.
Hakemuksen mukainen suunnitelma ei poikkea 11.10.2011 hyväksytystä maa-ainesluvasta. Suunnitelmakarttaa on päivitetty lupa-aikana otetun alueen osalta ja lisätty naapurikiinteistöjen tarkkailussa olevat kaivot. Alin ottamistaso on + 36,2 m. Suurin kaivusyvyys on noin 11 metriä. Ottamisaikaisten luiskien kaltevuus on 1:1,5 tai loivempi. Lopulliset luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3. Ottamissuunnitelmakartassa on ottamisalue ja ns. kaivualueen, jossa varsinainen ottamistoiminta tapahtuu. Näiden väliselle alueelle jää luiskausvara, joka käytetään luiskien muotoiluun. Ottamisaluetta ei uloteta 10 metriä lähemmäksi naapurin rajaa. Kulkuyhteys Ruosniementieltä ottamisalueelle on järjestetty olemassa olevan rasitetien kautta. Kaavoitustilanne: - Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (ympäristöministeriö 30.10.2014): ei aluevarauksia. Ottamisalue sijaitsee maakuntakaavan liitteen mukaisella maakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä (Lohjan saaristo 157, Uudenmaan liitto). - Saaren rantaosayleiskaava (kunnanvaltuusto 14.12.1988, oikeusvaikutukseton): maa-ainesten ottoalue (EO) ja maa- ja metsätalousalue (M-2). Alueelle saa rakentaa haja-asutusta. Häiriintyvät kohteet: - Soranottoalue sijaitsee noin 110 metrin etäisyydellä Lohjanjärven rannasta. - Mikkolan tilaan rajoittuu kolme lomarakennuspaikkaa. Lähin lomarakennus sijaitsee noin 40 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. - Rannalle on muodostunut tiivistä loma-asutusta ja siellä on venevalkama. Kulkuyhteys lomarakennuksille on järjestetty ottamisalueen etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevien Ruosniementieltä liittyvien Kuuselanpolun ja Eedenintien kautta. - Lähin talousvesikaivo sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta. - Ruosniementie sijaitsee noin 120-200 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Ympäristö ja luonnonolosuhteet: Maa-ainesten ottamisalueella ja sen välittömässä läheisyydessä Lohjan ympäristöyksiköllä ei ole tiedossa olevia luonnonsuojelualueita, luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltuja luontotyyppejä, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai muitakaan arvokkaita luontokohteita. Pohja- ja pintavedet: Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alin ottamistaso on + 36,2 m ja pohjaveden ylin korkeusasema on noin + 32,2 m. Pohjaveden ylimmän pinnan ja alimman ottamistason väliin jää vähintään neljä metriä paksu koskematon suojakerros. Lohjanjärven vedenpinnan keskivedenkorkeus on noin + 31,6 m, Lohjan-
järven vedenpinnan rakennusjärjestyksen 27.3 :n mukainen asunnon alin rakentamiskorkeus on on noin + 33,35 m ja ottamisalueen alin kaivusyvyys on + 36,2 m. Ottamisalueen kaakkoisosassa on yksi pohjavesiputki. Ottamisalueen koillisosaan tullaan asentamaan lisäksi uusi pohjavesiputki. Pohjaveden pinnan korkeudeksi pohjavesiputkesta mitattiin 19.1.2015 + 32,36 m ja 9.2.2016 + 32,25 m. Naapurikiinteistön 444-498-4-17 porakaivosta ja kiinteistön 444-498-3-56 rengaskaivosta otettiin vesinäytteet 19.1.2015 ja 9.2.2016. Vesianalyysien lausunnon mukaan tutkitut vedet täyttivät tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Lähin naapurin talousvesikaivo (rengaskaivo) sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä ottamisalueesta. Karttatarkastelun perusteella pohjavesi virtaa itä- koilliseen päin. Maisema: Ottamisalue sijaitsee maakuntakaavan liitteen mukaisella maakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä (Lohjan saaristo 157, Uudenmaan liitto). Ottamisalue on itään päin viettävää maisemallisesti tavanomaista metsämaata korkeuserojen vaihdellessa + 49 metristä + 39 metriin. Tilalla kasvaa tiheää metsää ja osa on avohakattua metsää. Soranottoalue sijaitsee noin 110 metrin etäisyydellä Lohjanjärven rannasta. Alin kaivutaso on + 36,2 metriä ja suurin kaivusyvyys on noin 11 metriä. Maanpinnan loivan profiilin ja metsän peitteisyyden takia maisemalliset haitat jäävät vähäisiksi ollen lähinnä paikallisia. Ottamisalue ei näy Ruosniementielle eikä naapurien rakennuspaikoille. Suunnitellulla maa-ainesten ottamisella ei voida katsoa olevan vaikutusta maakunnallisesti arvokkaalle kulttuuriympäristölle. Melu ja pöly: Melua syntyy alueen liikenteestä sekä maa-aineksen seulonnasta ja kaivutyöstä. Seulonnasta aiheutuva melu on yleensä melko vähäistä. Seula sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan rintausten viereen. Toiminta tapahtuu pääosin ympäröivää maastoa huomattavasti alempana, mikä vähentää melun ja pölyn haitallisia vaikutuksia. Lisäksi laitosten ympärille sijoitetaan varastokasoja, jotka toimivat melu- ja pölyesteenä. Toiminta järjestetään niin, että meluraja-arvot eivät ylity. Normaaleissa olosuhteissa toiminnasta aiheutuva pölypilvi laskeutuu toiminta-alueen välittömään läheisyyteen, eikä aiheuta ongelmia alueen ulkopuolelle. Tarvittaessa pölyämistä vähennetään kastelemalla ja varastokasojen sijoittelulla. Liikennemäärät: Seulotut tuotteet varastoidaan alueella ja poiskuljetus hoidetaan kysynnän
mukaisesti. Kuljetusten määrä vaihtelee suuresti ollen pääsääntöisesti enintään 5 ajoneuvoyhdistelmäkäyntiä vuorokaudessa. Kuljetukset tapahtuvat kuitenkin pääsääntöisesti maataloustraktoreilla. Jälkihoitosuunnitelma: Ottamisaikaisten luiskien kaltevuus on 1:1,5 tai loivempi. Lopulliset luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3. Mikäli ottamistoiminta ulottuu kallioon saakka, jätetään kallion päälle vähintään noin metrin paksuinen maakerros. Kaivun yhteydessä paljastuneet isot kivet / lohkareet haudataan luiskien muotoilun yhteydessä luiskiin. Pohjatasanteelle levitetään alueelta aiemmin poistettuja pintamaita ja alue metsitetään männyntaimilla noin 2500 kpl / ha. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma: Kaivannaisjätteillä tarkoitetaan alueelta kuorittavia ja alueella varastoitavia pilaantumattomia pintamaita. Puhtaiden maa-ainesten käsittelystä ja varastoinnista ei aiheudu ympäristön pilaantumisvaaraa. Tämän laajennuksen mukaisella ottamisalueella on vielä kuorittavia pintamaita arviolta 0,6 ha:n alueella noin 1500 m³, jotka sijoitetaan ottoalueen länsipuolisiin reuna-alueisiin, jolloin ne toimivat myös suojavalleina. Kannot haketetaan alueella ja kuljetetaan alueen ulkopuolelle jatkokäsittelyyn. Aiemmin poistettuja pintamaita on välivarastoitu nykyisen ottamisalueen reunoille. Asian käsittely: Naapureilla (444-498-4-22, 444-498-3-101, 444-498-1-89, 444-498-4-17 ja 444-498-3-56) ei ollut huomautettavaa. Hakemusta koskeva kuulutus oli kaupungin ilmoitustaululla 14.10.-28.10.2016. Lausunnot: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut seuraavan lausunnon: "- MAL 3 :n 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitetut vaikutukset: Edellisen luvan hakuprosessin yhteydessä on todettu, että alueella tai sen välittämässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia luonnonsuojelualueita, luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltuja luontotyyppejä, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai muitakaan arvokkaita luontokohteita. Alueella on käynnissä maa-ainesten otto voimassa maa-aineslainmukaisesti. Lupa käsittää kokonaisuudessaan em. luvan tarkoittaman alueen eikä ottamisaluetta laajenneta. Mikäli alueella esiintyy törmäpääskyjä, tulee ottotoimintaa pesimiskauden aikana välttää pesimäalueella. ELY-keskus katsoo, ettei hakemuksessa esitetty toiminta aiheuta em.vaikutuksia. - MAL 3 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut vaikutukset: Hakemuksen tarkoittama maa-ainesten ottoalue ei sijaitse tärkeällä tai vedenhankintaa varten soveltuvalla pohjavesialueella. Alueen lähistöllä sijaitsee kuitenkin yksityisten kiinteistöjen talousvesikaivoja. Alueella on ollut pohjaveden tarkkailu käynnissä voimassa olevan maa-ainesluvan mukaisesti. Pohjaveden pinta on ottoalueella olevassa
havaintoputkessa ollut 19.1.2015 tasolla +32,36 m. Tarkkailussa olevien kaivojen vedenpintoja ei kuitenkaan ole mitattu eikä myöskään pohjaveden laatunäytteistä analysoitu öljyhiilivetyjä. ELY-keskus katsoo, että ennen toiminnan jatkamista, tulee tarkkailussa olevien kaivojen vedenpinnat mitata ja lisäksi kertaluonteisesti tutkia öljyhiilivedyt. Alueen länsipäässä kalliopinta on lähellä nykyistä maanpintaa. Lohjanjärven keskivedenkorkeus on +31,6 m. Pohjaveden virtaussuunta on arvioitu olevan lännestä itään. Mikäli alueelle asennetaan uusipohjaveden havaintoputki, tulee se asentaa pohjaveden virtaussuunnassa talousvesikaivoja päin ja putken tulee olla siiviläosalla varustettu ja soveltua näytteiden ottoon. Pohjavesiputkesta tulee lisäksi tehdä nk. putkikortti. Kaikkien havaintopisteiden sekä alimman ottotason korkeudet tulee mitata korkeusjärjestelmään N2000. Lisäksi asiakirjoista tulee selkeästi käydä ilmi tarkkailussa olevien kaivojen sijainnit sekä kiinteistötiedot. Pölynsidonnassa ei saa käyttää suolaa. ELY-keskus katsoo, että mikäli alueella seulotaan, tulee myös seulaston asianmukaisesta suojaamisesta huolehtia. Luvan myöntämisen edellytykset: Maa-aineslain 6 :ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Saman lain 5 :n 1 momentissa säädetään ottamissuunnitelmasta. Ottamissuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 23.6.2005/468). ELY-keskus katsoo, että hakemusasiakirjoihin liitetty selostus sekä nykytilannekartta tulee päivittää vastaamaan tämän hetkistä tilannetta. Perustelut: Mikäli otetaan huomioon tässä lausunnossa mainitut seikat, ELY-keskus katsoo, ettei ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-aineslain 6 :n mukaisesti. Hakemusasiakirjat ovat asetuksen mukaiset." Vastine: Lausunto otetaan huomioon. Ottamistoiminta on ollut niin vähäistä, että nykytilanteen kartta on lähes ajan tasalla. Suunnitelmakarttaan on lisätty edellisen luvan aikana kaivettu alue ja tarkkailussa olevien naapureiden talousvesikaivot. Maa-aineslaki 10 4. momentti: "Jos lupa on myönnetty kymmentä vuotta lyhyemmäksi ajaksi ja lupa-ajan päättyessä osa myönnetyn luvan maa-aineksista on vielä ottamatta, voidaan lupa-aikaa jatkaa niin, että kokonaisajaksi tulee enintään kymmenen vuotta. Erityisistä syistä lupa voidaan kuitenkin myöntää pidemmäksi ajaksi, kuitenkin enintään viideksitoista vuodeksi." Maa-aineslaki 10 3. momentti: "Lupa-aikaa voidaan jatkaa ilman 7 :ssä sekä maa-ainesasetuksessa säädettyjä lausuntoja."
Hakemuksessa esitetään luvan jatkamista viidellä vuodella, jolloin luvan kokonaisvoimassaoloajaksi tulee 10 vuotta, mikä on sallittu enimmäismääräaika. Ennen maa-ainesten ottamisen jatkamista hakijan on annettava lupamääräysten noudattamiseksi seuraavan suuruinen vakuus (Ympäristölautakunta 17.11.2011 271): Omavelkainen pankkitakaus tai pankkitalletus määrältään 8687,18 (1,54 ha x 3767 /ha + 39 000 m³ x 0,074 /m³ = 8687,18 ). Vakuus on oltava voimassa siihen saakka, kunnes lupapäätöksessä esitetyt jälkihoitovelvoitteet on hyväksytty. MAL 3 :n mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista ; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista ; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. (MAL 3 1. mom.). (Pertti Piirilä) Erikseen jaettavat asiakirjat - sijaintikartta - maastotietokantakartta - kaivusuunnitelma ja nykytilanne - Kaivu- ja maisemointitilanne - suunniteltu tilanne - leikkaus - lupamääräykset Esitys Yj Ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää 1. todeta, että maa-aineslain 6 1. momentin mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen (kohtien 1-4) rajoitusten kanssa. Asiaa harkitessa on myös otettava huomioon lupamääräysten vaikutus. 2. että esitetty ottamissuunnitelma on asianmukainen eikä viidellä vuodella jatkettava ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen kohtien 1-4 rajoitusten kanssa Suunniteltu ottaminen ei aiheuta 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista (Maanpinnan loivan profiilin ja metsän peitteisyyden takia maisemalliset haitat jäävät vähäisiksi ollen lähinnä paikallisia. Ottamisalue ei näy Ruosniementielle eikä naapurien rakennuspaikoille. Saaren oikeusvaikutuksettomassa rantaosayleiskaavassa ottamisalue sijaitsee pääosin maa-ainesten ottoalueella (EO). Kyseessä on vanhan ottamisalueen toiminnan jatkamisesta ja loppuun saattamisesta); 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista (Maa-ainesten ottamisalueella ja sen välittömässä läheisyydessä Lohjan ympäristöyksiköllä ei ole tiedossa olevia luonnonsuojelualueita, luonnonsuojelulaissa mainittuja suojeltuja luontotyyppejä, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja tai muitakaan arvokkaita luontokohteita);
3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa (Ottamisalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alin ottamistaso on + 36,2 m ja pohjaveden ylin korkeusasema on noin + 32,2 m. Pohjaveden ylimmän pinnan ja alimman ottamistason väliin jää vähintään neljä metriä paksu koskematon suojakerros. Vesianalyysien lausunnon mukaan tutkitut vedet täyttivät tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset). 3. todeta, että hakemuksen mukaisesti jatketun luvan voimassaoloajan kokonaisajaksi tulee 10 vuotta, mikä on maa-aineslain 10 4. momentin mukaisen sallitun kokonaisajan mukainen. 4. jatkaa Karjalohjan ympäristölautakunnan 11.10.2011 ( 77) kiinteistölle Mikkola 444-498-4-25 myöntämän maa-ainesluvan voimassaoloaikaa viidellä vuodella liitteenä olevien lupamääräysten mukaisin lupaehdoin ehdolla, että ennen ottamistoiminnan jatkamista tulee tarkkailussa olevien kiinteistöjen Ruosniemi II 444-498-3-101 porakaivon, Kuusela 444-498-4-25 lähdekaivon ja uutena tarkkailuun otettavan Mikkola 444-498-4-25 lähdekaivon ja pohjavesiputkien vedenpinnat mitata ja analysoida vesinäytteet ja lisäksi kertaluonteisesti tutkia öljyhiilivedyt, ja asentaa ottamisalueen länsiosaan uusi pohjaveden tarkkailuputki. 5. edellyttää, että ennen ottamistoiminnan jatkamista jälkihoidon vakuudeksi asetetaan omavelkainen 8687,18 :n suuruinen pankkitakaus siten, että se on voimassa vähintään 24.11.2022 saakka. 6. suostua luvan hakijan anomukseen aloittaa maa-ainesten ottaminen ennen tämän luvan lainvoimaiseksi tuloa 8687,18 :n vakuutta vastaan. Päätös annetaan julkipanon jälkeen 1.12.2016. Muutoksenhaku: Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Päätös Hyväksyttiin. Liite 2 ymraklk 24.11.2016 Maa-aineslain mukaiset lupamääräykset -----------------------------------