YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto
AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin hallituspohjan aikana valmistelussa ja siihen liittyvässä julkisessa keskustelussa korostuvat valta ja vallan rakenteet: kuka ja ketkä päättävät kenen omistamassa organisaatiossa? Hyvin monet keskustelun avaukset sisältävät ajatuksen, että ratkaisuna julkisen hallinnon uudistamiseen muut organisaatiot integroidaan aina kulloisenkin aloitteentekijän omaan organisaatioon Itse palvelutuotannon reformista on puhutaan varsin vähän: miten julkiset palvelut toimivat, kuinka julkisen järjestelmän rahoituskanavat toimivat, miten näkyy asiakkaiden lisääntyvä halu itse vaikuttaa haluamiinsa palveluihin tai pitäisikö julkisten palveluiden osalta tehdä joitakin rajoja?
Edellisen hallituspohjan PARAS-hankkeen selonteko vuonna 2009 kertoo hyvin tiivistetysti keskeiset tulokset: Uudistuksessa on keskitytty toistaiseksi enemmän hallinnollisten rakenteiden kehittämiseen. Samalla palvelujen kehittäminen on jäänyt osin vähemmälle huomiolle. Kuntien yhdistymiset ja yhteistoiminta-alueiden perustamiset luovat vasta edellytykset kuntien elinvoimaa ja toimintakykyä vahvistaviin, palveluihin kohdistuviin muutoksiin. Yhteistoiminta-alueiden syntyhistorioista ja muodostumislogiikoista on varsin vähän tutkittua tietoa. Voidaanko olettaa, että yhteistoiminta-alueiden kumppanuudet syntyivät ilman valtapoliittisia pelkoja ja pahemman vaihtoehdon välttämiseksi?
Vanhempamme ovat kiitollisia koska he saavat äänestää. Me olemme ensimmäinen sukupolvi, jonka mielestä äänestäminen on arvotonta. Marta Solanas, 27, Espanja (New York Times)
1/3 KYLLÄ Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 9: Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa, Marianne Pekola-Sjöblom
Mitä voisivat olla Palvelujen järjestämisen linjaukset lähivuosina? Kuntalaislähtöisyys, yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kuntalaisen aseman vahvistaminen. Palveluja kootaan kuntalaisen näkökulmasta saumattomiksi palveluketjuiksi ja organisaation näkökulmasta kokonaisiksi palveluprosesseiksi. Yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut. Palveluverkon muutokset perustuvat strategiasta nouseviin painopistealueisiin, joita ovat ennaltaehkäisevät ja tarkoituksenmukaiset palvelut kuntalaisille. Asukkaiden omavastuu. Palvelujen järjestämisessä priorisoidaan ensisijaisesti vaikuttavat ja kevyemmät palvelut. Kuntalaisten omahoitoa tukevia menetelmiä kehitetään edelleen. Monipuoliset palvelujen tuottamistavat, monialainen ja moniammatillinen yhteistyö. Palveluiden järjestämisessä otetaan huomioon saatavilla olevat palvelujen tuottajat siten, että palvelut voidaan järjestään kaupungin strategian mukaisesti laadukkaasti ja kokonaistaloudellisesti kustannustehokkaimmalla tavalla Oulun uusi palvelumalli 2020, Palveluiden järjestämisen linjaukset
Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 9: Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa, Marianne Pekola-Sjöblom
Suomessa lähidemokratian haasteeseen on kuntaliitoksissa vastattu asukastoimikunnilla ja lautakunnilla, esim. Rovaniemi Ovatko nämä virkamies- ja poliittisen eliitin asettamat viralliset toimielimet, joihin on järjestelmän oma seulonta riittäviä ja vastaavatko tulevaisuudessa kuntalaisten näkemyksiä ja tarpeita tai pelkoon vaikutusmahdollisuuksien keskittymisestä ja karkaamisesta kauemmaksi? Muualla Euroopassa julkisen hallinnon uudistamisprosessiin on kiinteästi liitetty kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia käyttämiensä palveluiden osalta Ruotsi ja Tanska: Valinnanvapauden lisääminen Hollanti ja Iso-Britannia: Henkilökohtainen budjetti
Kuntaliitto tutki: Kuntalaiset arvostavat valinnanvapautta entistä enemmän 24.03.2009 REILU PUOLET KUNTALAISISTA (56 %) KATSOO, ETTÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN PITÄISI SAADA NYKYISTÄ ENEMMÄN SANANVALTAA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESSÄ. ERITYISESTI ELÄKELÄISET, NAISET JA VÄHITEN KOULUTETUT KUNTALAISET TOIVOVAT ENEMMÄN SANANVALTAA PALVELUJEN KÄYTTÄJILLE.
Ruotsin Kundval järjestelmä Tanskan Fritvalg järjestelmä Kunta arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tekee päätöksen palvelujen antamisesta Kunta laillistaa palveluntuottajat tai ostaa palvelut kilpailuttamalla Asiakas valitsee palveluntuottajan ja kohdistaa valinnallaan julkiset resurssit haluamalleen palvelutuottajalle Laajuus ja implementointi vaihtelee kunnissa ja eri hyvinvointipalvelujen alueilla. Yleisimmin valinnanvapaus koskee päivähoitoa, kouluja, sairaaloita ja kotipalvelua. Lisäksi järjestelmässä on mukana myös erityisryhmien koti- ja asumispalveluita
Henkilökohtainen Budjetti Asiakaslähtöinen toimintamalli omaishoidossa lasten ja nuorten omaishoitajille tai tilanteisiin, joissa omaishoitaja on aktiivinen ja toimintakykyinen omaishoitajalle, joka huolehtii budjetin hallinnoinnista oman tukiverkostonsa avulla terveyspalveluihin, kuntoutuspalveluihin ja vammaispalveluihin. http://www.sitra.fi/julkaisut/sitra298.pdf
Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 9: Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa, Marianne Pekola-Sjöblom
2008: Kuntalaisia ei haluta kuulla, koska heidän vastaukset ovat vääriä! - poiminta sosiaalisesta mediasta 2030: