YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Vaasa/Vasa Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 2.7.2009 LSU-2004-Y-1216 (111) ASIA HAKIJA LAITOS Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Vaasan Sähkö Oy:n Pitkämäen lämpökeskuksen olemassa olevaa toimintaa. Vaasan Sähkö Oy PL 26 65101 VAASA Pitkämäen lämpökeskus Strömberginkatu 1 B 65101 VAASA TOIMINTA JA SIJAINTI Vuonna 1984 toimintansa aloittanut Pitkämäen lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Vaasan Sähkö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Laitos toimii ympäri vuoden kaukolämmön huippu- ja varatehon tuottajana. Laitoksessa on kaksi kuumavesikattilaa, joiden molempien polttoaineteho on 44 MW. Kattiloilla on omat erilliset sisäpiiput yhteisessä savupiipussa. Pitkämäen lämpökeskus sijaitsee Vaasan kaupungin Pitkämäen kaupunginosassa korttelissa numero 153 tontilla numero 1 (kiinteistönumero 905-24-153-1). Kyseessä olevan laitoksen toiminta on Euroopan neuvoston direktiivin 96/61/EY (kodifioitu versio 2008/1/EY) ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC -direktiivi) teollisen toiminnan 1 artiklassa tarkoitetun liitteen 1 luokan 1.1 mukaista toimintaa eli polttolaitokset, joiden lämmöntuotto on enemmän kuin 50 MW.... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n 1 momentin 3-kohdan mukaisen energiantuotantolaitoksen, jonka polttoaineteho on yli 50 MW tuli jättää ympäristölupahakemus 31.12.2004 mennessä. Polttoaineteholtaan yli 5 MW voimalaitokset ovat ympäristöluvanvaraisia ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 3 b mukaan. Myös yli 100 m 3 :n polttonesteiden varastoon vaaditaan ympäristölupa ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 5 a mukaan. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1. momentin kohdan 3 mukaisesti, koska kyseessä on polttoaineteholtaan yli 50 MW:n laitos. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen myös ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 5 a perusteella, koska toiminnassa varastoidaan polttonesteitä yli 1 000 m 3. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa 22.12.2004 ja sitä on täydennetty 24.4.2009. TOIMINNAN LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Laitoksen toimintaan on seuraavat luvat: - Vaasan lääninhallituksen ilmansuojeluilmoituksesta antama päätös BII-1088, 20.11.1985 - Länsi-Suomen ympäristökeskus ympäristölupa (jätelupa), 0897Y0046-111, 18.12.2000 Pitkämäen lämpökeskus sijaitsee Vaasan Pitkämäen kaupunginosassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi (kaavamerkintä ET) asemakaavoitetulla kiinteistöllä numero 905-024-0153-0001. SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ Laitos sijaitsee Strömberg Parkin teollisuusalueen kaakkoispuolella niin, että lähimpään teollisuusrakennukseen on matkaa noin 180 metriä. Laitoksen eteläpuolelta sadan metrin etäisyydellä menee rautatie. Alueen ympäristö on muuten metsäistä. Laitosta ympäröi Vaasan kaupungin suojaviheralueeksi kaavoitettu rakennuskantaa vailla oleva tontti (905-416-1-68). Matkaa lähimpään asuinrakennukseen on noin 500 metriä ja sairaala sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä. Toiminnan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita eikä se sijaitse pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Toiminnan lähellä ei ole vesistöjä. Ympäristön tila Vaasan seudulla päästöjä ilmaan syntyy teollisuudesta, energiantuotannosta, liikenteestä ja kiinteistöjen lämmityksestä. Alueen ilmanlaatua seurataan yhteistarkkailuna. Tarkkailuun osallistuvat alueen kunnat Vaasa, Mustasaari ja Maalahti sekä näiden kuntien alueilla olevat ilma-

3 lupavelvolliset laitokset ja laitokset, joiden ympäristöluvissa on velvoite osallistua ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Tarkkailu toteutetaan kahdella jatkuvatoimisella mittausasemalla sekä joka viides vuosi toteutettavalla bioindikaattoritutkimuksella. Ilmanlaadun jatkuvatoiminen mittaus on aloitettu Vaasassa vuonna 1992 ja nykyisin jatkuvatoimisia mittausasemia on kaksi. Kaupungin keskustan mittausasemalla mitataan typen oksideja, hengitettäviä hiukkasia (< 10 m) sekä pieniä hiukkasia (< 2,5 m). Mittausasema sijaitsee Vaasanpuistikolla, jonka liikennemäärä on 16 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vesitornin mittausasemalla, joka on kaupunkitausta-asema, mitataan otsonia, hengitettäviä hiukkasia (< 10 m) ja pieniä hiukkasia (< 2,5 m). Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioituna ilmanlaatu oli Vaasassa vuonna 2007 yleisimmin tyydyttävä. Ilmanlaatu oli parhaimmillaan syksyllä ja huonoimmillaan talvella ja keväällä. Talvella laatua huononsi korkea typpidioksidipitoisuus, keväällä runsas pöly ja kesällä korkeat otsonipitoisuudet. Ilmanlaatuindeksin laskennassa otetaan huomioon ilman sisältämä rikkidioksidi, typpidioksidi, hengitettävä pöly, hiilimonoksidi ja otsoni. Vaasan alueen viimeisin ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus on toteutettu vuosina 2006-2007 (Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus 2008). Seudulla tutkittiin ilman epäpuhtauksien vaikutuksia männyn elinvoimaisuuteen, männyn runkojäkäliin, männyn neulasten alkuainepitoisuuksiin sekä maaperän ominaisuuksiin. Tutkimukseen osallistuivat Vaasan kaupunki sekä Isokyrön, Jurvan, Laihian, Maalahden ja Mustasaaren kunnat. Tutkimuksen tuloksia on verrattu vuosina 1990, 1995 ja 2000 toteutettujen bioindikaattoritutkimusten tuloksiin sekä eri puolilla Suomea tehtyjen vastaavien tutkimusten tuloksiin. Bioindikaattoritutkimuksen tulosten perusteella ilman epäpuhtaudet näkyivät Vaasan seudulla selvimmin jäkälissä. Jäkälien pahimmat vauriot ja lajiston köyhtyminen sijoittuivat Vaasan kaupungin keskustan alueelle ja niiden aiheuttajiksi oletettiin rikkiyhdisteet. Myös tutkittujen neulasten rikkipitoisuuksien todettiin olevan kohonneita Vaasan keskustan alueella. Vuodesta 1995 lähtien tarkasteltuna ilman epäpuhtauksien päästöt ovat Vaasan seudulla vähentyneet hiukkasten osalta, mutta typenoksidien päästöt ovat lisääntyneet ja rikkidioksidipäästöt ovat vaihdelleet vuositasolla runsaasti. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Pitkämäen lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Vaasan Sähkö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Laitos on toiminut vuodesta 1984 lähtien ja se toimii ympäri vuoden kaukolämmön huippu- ja varatehon tuottajana. Sen arvioitu keskimääräinen käyntiaika on noin 400 tuntia vuodessa, mutta poikkeuksellisissa olosuhteissa laitos saattaa olla toiminnassa pidempään. Laitoksessa on kaksi Högfors kuumavesikattilaa, joiden molempien nimellinen lämpöteho on 40 MW. Laitoksen maksimi polttoaineteho on 2 x 44 MW. Kattiloiden keskimääräinen hyötysuhde on 90 % ja käyttötehoalue on 20-40 MW. Kattiloilla on omat erilliset sisäpiiput yhteisessä savupiipussa, jonka korkeus on 65 metriä maanpinnasta. Laitos on miehittämätön ja sitä käytetään ja valvotaan Palosaaren sillan energiavalvomosta. Laitos käyttää polttoaineena vähärikkistä raskasta polttoöljyä 750 tonnia vuodessa. Öljyn tuhkapitoisuus on alle 0,1 % ja rikkipitoisuus on alle 1 %. Kevyttä polttoöljyä laitos käyttää 25 tonnia vuodessa. Käytetyn kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus on alle 0,1 % ja tuhkapitoisuus on alle 0,01 %.

4 Samalla tontilla laitoksen kanssa sijaitsee tilavuudeltaan 100 m 3 :n kevyen polttoöljyn varastosäiliö, 3000 m 3 :n raskaan polttoöljyn säiliö sekä muita lämpökeskuksen toiminnan kannalta oleellisia laitteita. Lisäksi lämpökeskuksen aitauksen reunalla sijaitsee Vaasan Sähkö Oy:n sähköasema muuntajineen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Lämpökeskuksen kattilakohtaiset kokonaispäästöt ilmaan vuonna 2008 ympäristöhallinnon Vahti-tietokannan mukaan ilmenevät alla olevasta taulukosta. Päästö Högfors 1 Högfors 2 Yhteensä Hiukkaset 0,38 t/a 0,16 t/a 0,54 t/a Rikkidioksidi, SO 2 13,32 t/a 5,43 t/a 18,75 t/a Typen oksidit, (NO 2 :na) 6,09 t/a 2,86 t/a 8,95 t/a Hiilidioksidi, CO 2 2 319,89 t/a 942,50 t/a 3 262,39 t/a Vanadiini, V 28,75 kg/a 11,72 kg/a 40,47 kg/a Nikkeli ja nikkeliyhdisteet, Ni 8,63 kg/a 3,52 kg/a 12,15 kg/a Kattilakohtaiset vuonna 2007 mitatut hiukkas- ja NO x -päästöt käyvät ilmi alla olevasta taulukosta. Högfors 1 Högfors 2 Kattilan teho, % 50 % 100 % 50 % 100 % NO x NO 2 :na (mg/m 3 n), 3 % O 2 801 597 827 802 NO x NO 2 :na (mg/mj) 234 179 241 234 Hiukkaspitoisuus ( mg/m 3 n), 3 % O 2 24 54 25 29 Hiukkaset (mg/mj) 7 16 7 8 Lämpökeskuksen molempien kattiloiden polttimet on varustettu vesiemulsiolaitteilla. Vesiemulsiopoltossa raskaaseen polttoöljyyn sekoitetaan pieniä vesipisaroita emulsioksi, jolloin öljyn hajotusta polttimelle voidaan tehostaa ja vähentää siten kiintoaineksen määrää savukaasuissa. Vesiemulsiopoltto pienentää jonkin verran myös NO- ja CO- päästöjä. Päästöt vesistöön ja viemäriin Lämpökeskus ottaa käyttämänsä veden Vaasan kaupungin vesijohtoverkosta. Kaukolämpövesi pehmennetään vedenkäsittelylaitteistolla ennen sen syöttämistä kaukolämpöverkkoon. Veteen lisätään myös happea sitovaa hydratsiinia, jonka pitoisuus on tavallisesti alle 0,3 mgn 2 H 4 /kg vettä. Poikkeuksellisissa tapauksissa, esimerkiksi putkistojen tai kattiloiden tyhjennyksen ja tarkistuksen yhteydessä (noin kerran neljässä vuodessa), johdetaan kaukolämpövettä sadevesiviemäriin, jonka kautta vesi kulkeutuu läheiseen ojaan. Sadevesiviemärin kautta ojaan johdettavan kaukolämpöveden määrä voi olla suurimmillaan 50 m 3 /vrk. Veden määrä mitataan lisävedenmittauslaitteistolla.

5 Lämpökeskuksessa syntyvät saniteettijätevedet (noin 3 m 3 /vuosi) johdetaan erilliseen säiliöön ja toimitetaan ASJ Stormossen Oy:lle käsiteltäväksi. Melu Laitoksen ollessa käynnissä siitä lähtevä ääni on luonteeltaan tasaista huminaa, joka on peräisin palamisilmapuhaltimista. Muita melua aiheuttavia laitteita ovat pumppujen ja puhaltimien moottorit sekä savupiipun virtausäänet. Lämpökeskuksen käyttöönoton yhteydessä tehtyjen mittausten mukaan melutaso alittaa melun ohjearvot lähimmän asuinrakennuksen kohdalta mitattuna. Jätteet Syntyvät jätteet lajitellaan omiin keräysastioihinsa ja välivarastoidaan lämpökeskuksessa katetussa ja lukitussa tilassa. Ympäristöhallinnon Vahti-tietokannan mukaan toiminnassa on vuonna 2008 syntynyt 0,4 tonnia yleisjätettä (jätekoodi 200301). Jäte on toimitettu ASJ Stormossenin laitokselle. Liikenne Polttoöljy tuodaan laitokselle säiliöautoilla. Koska polttoöljyn kulutus on vähäistä, ei kuljetuksia tarvita usein ja kuljetusten aiheuttama melu-, viihtyvyys- ja liikenneturvallisuushaitta on hakemuksen mukaan pieni. Samoin laitoksen kokonaiskuljetustarve on vähäinen ja kuljetukset ovat lähinnä henkilö- ja pakettiautoliikennettä, joka ajoittuu suurimmaksi osaksi kello 6:00-22:00 väliseen aikaan. Polttoöljyn kuljetuksia on eniten talvikaudella. Lämpökeskukselle kulkevan ajoneuvoliikenteen tiheys on keskimäärin yksi ajoneuvo vuorokaudessa. Maahan ja veteen kohdistuvat ympäristövaikutukset Laitos ei sijaitse pohjevesialueella eikä laitoksen välittömässä läheisyydessä sijaitse yhdyskunnan vesihuollon kannalta merkittäviä vesialueita. Laitoksen läheisyydessä ei ole kaivoja taloustai käyttöveden ottamiseen. Normaalin toiminnan aikana päästöjä maaperään ei ole. Lämpökeskuksen kanssa samalla tontilla sijaitsevat kevyen polttoöljyn (100 m 3 ) säiliö ja raskaan polttoöljyn säiliö (3 000 m 3 ) on sijoitettu betonilaatan päälle ja se on varustettu savipohjaisella suoja-altaalla, johon 1/3 säiliöiden maksimisisällöstä vuotaisi hallitsemattoman vuodon yhteydessä. Alueella ei varastoida kemikaaleja. Öljyn purkupaikka on asfaltoitu ja sen hulevedet johdetaan alueen sadevesijärjestelmään öljynerotuskaivon kautta. Järjestelmässä on sulkuventtiili. LAITOKSEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kattilan käyttötarkkailu Savukaasujen tummuutta, happipitoisuutta ja lämpötilaa valvotaan jatkuvasti tietokonepohjaisen käyttöjärjestelmän avulla. Laitteisto hälyttää mittauksille annettujen raja-arvojen ylityksistä ja muista häiriöistä käyttövalvomoon. Kaukokäyttövalvomossa on jatkuva miehitys.

6 Polttoaineen kulutusta seurataan määrämittarilla. Nuohouksia tehdään tarvittaessa. Kattilan tehonsäätö ja palamisilmiön säätö tapahtuu poltinautomatiikan avulla. Lämpökeskuksen savukaasupäästöjen seuranta perustuu polttoaineen kulutuksen perusteella tehtyihin laskelmiin. Laitoksen käytössä pyritään parhaaseen mahdolliseen hyötysuhteeseen ja käyttöön optimitehoalueella, jolloin myös savukaasupäästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat pienimmät mahdolliset. Vaikutusten tarkkailu Vaasan Sähkö Oy osallistuu ilmalupavelvollisena Vaasan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Tarkkailulle on olemassa suunnitelma vuosille 2007-2011. Suunnitelman mukaan jatkuvatoimisia mittauksia jatketaan ja bioindikaattoritutkimus toistetaan vuosina 2011-2012 vuosien 2006-07 tutkimusta vastaavasti. Raportointi Pitkämäen lämpökeskuksen käytön aikainen savukaasupäästöjen laskenta perustuu polttoaineen määrän seurantaan. Lämpökeskuksen polttoaineen kulutusta seurataan mittarilukemien avulla. Lisäksi säiliöiden peilaus ja inventaariotarkkailu suoritetaan kerran kuukaudessa. Polttoaineen kulutustiedot ja varastosäiliöiden polttoainemäärä kirjataan kuukausittain ja tiedot arkistoidaan ja tallennetaan sekä sähköisesti että kirjallisesti polttoainekirjanpitoon. Polttoainekirjanpidon raportit arkistoidaan myös sähköisesti ja kirjallisesti. Laitoksen ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista raportoidaan vuosittain valvontaviranomaiselle. Poikkeuksellisista tilanteista, kuten häiriötilanteista, joista aiheutuu normaalia suurempia päästöjä ympäristöön, raportoidaan välittömästi valvontaviranomaiselle. Lämpökeskuksen savukaasujen päästöpitoisuudet lasketaan muutettuna 3 prosentin happipitoisuuteen (kuivissa savukaasuissa). Lämpökeskuksen päästöjen määritystapana käytetään ainetasetta rikkidioksidin ja hiilidioksidien osalta sekä yksittäismittauksia yhdistettynä käyntiaikatarkkailuun hiukkaspäästöjen ja typen oksidien osalta. Määritystapojen katsotaan olevan riittävän tarkkoja huippu- ja varalämpökeskukselle. Muut päästöt, kuten metallit, raskasmetallit sekä dioksiini- ja furaaniyhdisteet, ovat määrältään erittäin vähäisiä, eikä tarvetta niiden määrittämiselle ja vuosittaiselle seurannalle ole. Tarvittaessa ne saadaan määritettyä taseesta polttoainetietojen perusteella. Ehdotus päästötarkkailuksi Hakemuksessa esitetään, että uudessa ympäristöluvassa Pitkämäen lämpökeskuksen molempien kattiloiden hiukkaspäästöjen raja-arvo olisi jatkossa 120 mg/m 3 kuivista savukaasuista mitattuna. Kattiloiden laitteiden vanhenemisen vaikutusta ja kattiloiden ominaispäästöjä seurataan määräajoin tehtävin tarkistusmittauksin. Seuraava mittaus suunnitellaan tehtävän vuoden 2012 aikana, Vaasan Sähkö Oy:n muiden kattilalaitosten tarkistusmittausten yhteydessä. Tarkistusmittausten aikavälin ehdotetaan olevan viisi vuotta. Mittauksiin käytetään akkreditoitua testauslaboratoriota, joka tulee esittämään mittaustulosten yhteydessä myös mittaustulosten virhearviot ja epävarmuudet voimassa olevien standardien mukaisesti.

7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Ympäristövaikutukset Hakemuksen mukaan laitoksella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia ilmanlaatuun eikä sitä kautta lähimpiin Natura-alueisiin tai muihin arvokkaisiin luontokohteisiin. Koska laitos on jo toiminnassa eikä sen toiminta oleellisesti muutu, ei haitallisia vaikutuksia alueen maankäyttöön, rakennettuun ympäristöön tai maisemaan katsota aiheutuvan. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakemuksen mukaan kattiloiden toimintahäiriö ei aiheuta riskejä ympäristölle. Kattiloiden savukaasuja ei puhdisteta, joten kattilalaitoksen päästöjen laskenta poikkeus- ja häiriötilanteissa tapahtuu samoin kuin normaalissa käyttötilanteessa. Lämpökeskukselle on tehty seuraavat laitoksen toimintaa ja säiliövarastoaluetta koskevat selvitykset: Pitkämäen lämpökeskuksen turvallisuussuunnitelma, Kokonaissuojelu Oy 21.1.2002 Sisäinen pelastussuunnitelma, Pitkämäen lämpökeskuksen varastoalue, AL Safety Design Oy 1.7.2002 Pitkämäen lämpökeskuksen vaaran arviointi, Fortum Service 27.3.2003 Selvityksissä on käsitelty mahdolliset vaaratilanteet ja niiden vaikutukset, toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi sekä suunnitelma toiminnasta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa. Lämpökeskuksen alueella on raskaan polttoöljyn säiliö, joka on tilavuudeltaan 3 000 m 3 ja kevyen polttoöljyn säiliö, joka on tilavuudeltaan 100 m 3. Öljy tuodaan laitokselle säiliöautolla, jolle on säiliöiden vieressä tasainen purkauspaikka. Raskaan polttoöljyn käyttö vaihtelee välillä 500 3 000 tonnia vuodessa, joka vastaa noin 10 70 säiliöautokuormaa. Säiliöauton kuljettaja huolehtii purkaustoiminnasta, josta pidetään kirjaa kuormakirjan avulla. Säiliön täyttö tapahtuu säiliöauton pumpun avulla. Säiliössä ei ole ylitäytön estoa. Purkausputken venttiili sijaitsee pumppuaseman sisällä. Öljyn siirto lämpökeskukseen tapahtuu maan alla kulkevaa putkea pitkin. Säiliöiden ympärillä on 1/3 säiliöiden tilavuudesta kattava kovamaapohjainen vuotoallas ja reunalla on betonimuuri. Säiliössä on asianmukaiset maadoitukset. Säiliöiden pintamittaus tapahtuu uimuriperiaatteella ja pintamittauksen näyttö on säiliön reunalla olevassa pylväässä, johon vaijerilla kiinnitetty pinnan korkeuden merkki näyttää pinnan. Öljysäiliöiden vuotoaltaan tyhjennyksen yhteydessä on vuotoaltaan ulkopuolella öljyvuodon ilmaisin. Myös pumppuhuoneen kaivossa on öljyvuodon ilmaisin. Näistä ilmaisimista on hälytys Kirkkopuistikon voimalaitoksen valvomoon. Tulipalotilanteessa alueelta on automaattinen hälytys sekä pelastuslaitokselle että voimalaitoksen valvomoon. Säiliön peilaus ja inventaariotarkkailu suoritetaan kerran kuukaudessa.

8 SELVITYS PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Hakemuksen mukaan laitoksen kattilat ja muut laitteistot ovat käyttöönottovuoden ja käyttötarkoituksen huomioon ottaen ympäristönsuojelulain (4 ) mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Laitoksen satunnaisesta ja vähäisestä käytöstä johtuen ei ole perusteltua vaatia erillisiä savukaasun puhdistuslaitteistoja. Laitoksen vaihtelevien kuormitusten, pakokaasujen lämpötilojen, savukaasuvirtojen sekä toistuvien käynnistysten vuoksi niiden tekninen käytettävyys olisi huono. Muuten laitosta käytetään niin, että päästöt ja muut haitat ympäristöön olisivat mahdollisimman vähäiset. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Vaasan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla 24.5. - 22.6.2005 sekä julkaistu tieto sanomalehdissä Pohjalainen ja Vasabladet. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Vaasan kaupungin ympäristökeskuksessa. Asianosaisille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse. Muistutuksia ja mielipiteitä ei ole esitetty Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta Vaasan kaupunginhallituksen ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnot. Vaasan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta pitää toiminnan olennaisena ympäristökuormituksena ilmaan päästettäviä hiukkasia ja rikkidioksidia. Laitoksen sijainti ja käyttöaste huomioiden lautakunta ei katso tarpeelliseksi edellyttää laitoksen ympäristölupaan uusia ilmapäästöjä koskevia lupamääräyksiä, joiden täyttäminen vaatisi uusia teknisiä ratkaisuja. Toiminnanharjoittajan tulee edelleen osallistua Vaasan seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Lupaviranomaisen tulee arvioida maaperän ja pohjaveden suojaustoimenpiteiden riittävyys laitosalueella. Lautakunnan katsoo, että Pitkämäen öljysäiliö saataisiin täyttää vain siihen määrään asti, jonka suoja-altaan tilavuus kattaa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on 11.7.2005 päivätyllä kirjeellä annettu mahdollisuus vastineen jättämiseen asiasta annetusta lausunnosta. Hakija ei ole antanut vastinettaan. Tarkastukset Ympäristölupahakemuksen johdosta alueella on tehty tarkastus 25.6.2009. Tarkastuksesta laadittu Vahti-pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.

9 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Vaasan Sähkö Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Vaasan kaupungissa kiinteistöllä 905-024-0153-0001 sijaitsevalle Pitkämäen lämpökeskukselle tähän päätökseen liitetyn kartan osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Toiminta Laitos toimii huippu- ja varalaitoksena. Laitoksessa on kaksi kuumavesikattilaa, joiden molempien polttoaineteho on 44 MW. Betonireunaisessa ja maanvaraisessa suoja-altaassa on 100 m 3 :n kevyen polttoöljyn säiliö ja 3 000 m 3 :n raskaan polttoöljyn säiliö. (YsL 6, 41, 42, 45, YsA 19 ) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Vaasan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan hakemuksesta antama lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 5 ja 16, jotka koskevat polttoöljyn varastointia sekä ilmanlaadun yhteistarkkailuun osallistumista. LUPAMÄÄRÄYKSET Ilmansuojelua koskevat määräykset 1. Poltettavan raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosentti rikkiä ja poltettavan kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,1 painoprosenttia rikkiä. (YsL 43, YsA 19, VnA 689/2006) 2. Toiminnasta ei saa aiheutua haju, pöly tai muuta ilmasta käsin ympäristöön leviävää haittaa lähialueelle. Toiminnassa syntyvät savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 65 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. (YsL 4, 43, VnA 1017/2002) 3. Kattiloiden savukaasujen typenoksidipäästöt ilmaan eivät saa ylittää 250 mg/mj tavoitearvon ollessa 150 mg/mj (3%:n happipitoisuudessa). Kattiloiden savukaasujen hiukkaspäästöt ilmaan eivät saa olla yli 40 mg/mj. Tavoite- ja raja-arvot eivät koske kattiloiden ylös- tai alasajotilanteita eivätkä häiriötilanteita. Tavoite- ja raja-arvot katsotaan saavutetuiksi, kun kolmen lyhytaikaisen päästömittauksen keskiarvo alittaa tavoite- ja raja-arvon. (YsL 43, YsA 19, VnA 1017/2002) Meluntorjunta 4. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että läheisillä asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei ylitä ulkona A-painotetun ekvivalenttitason päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Ympäristökeskus voi tarvittaessa määrätä toiminnanharjoittajan selvittämään toiminnan aiheuttaman melutason laitoksen ympäristössä laskennallisesti ja mittausten avulla. (YsL 5, 43, 46, VNp 993/1992 )

10 Varastointi ja kuljetus 5. Laitosalue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Toiminnassa käytettävien polttoaineiden kuljetus, vastaanotto, varastointi ja muu käsittely tulee järjestää asianmukaisesti ja hallitusti siten, että niistä ei aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille, terveyshaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Öljysäiliön suoja-altaan tiiviyttä on parannettava siten, että estetään mahdollisessa vuototilanteessa maaperän pilaantuminen. Suunnitelma suoja-altaan tiiviydestä ja koon riittävyydestä tulee jättää valvontaviranomaisen tarkistettavaksi vuoden 2015 loppuun mennessä toteutusaikatauluineen. Polttoainesäiliöt, niiden suojarakenteet ja putkistojen kunto on tarkistettava säännöllisesti ja tarkistuksista tulee pitää kirjaa. Öljynerotuskaivo tulee tyhjentää tarvittaessa. Öljynerotuskaivo tulee varustaa sulkuventtiilillä ja hälyttimellä. Hälyttimen toimivuus tulee tarkistaa puolen vuoden välein. Öljynerotuskaivon tyhjennyksistä ja hälyttimen tarkistuksista tulee pitää kirjaa. (YsL 7, 8, 43 ) Jätevesien käsittely 6. Laitoksen toiminnassa syntyvät sosiaalijätevedet tulee toimittaa asianmukaisen ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Sadevesiviemäriin johdettavat kaukolämpövedet eivät saa aiheuttaa pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille, terveyshaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YsL 7, 8, 43 ) Jätehuolto 7. Toiminnassa tulee pyrkiä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Syntyneet jätteet voidaan luovuttaa vain sellaiselle toiminnanharjoittajalle, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa ko. jätteen vastaanottamiseen. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, tulee lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi, käsittely, lastaus ja kuljetus tulee järjestää asianmukaisesti ja hallitusti siten, että niistä ei aiheudu pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille, roskaantumista, maiseman rumentumista, terveyshaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YsL 43, 45, JäteL 3, 4, 6, 15 ) 8. Mikäli toiminnassa syntyy ongelmajätteitä, tulee nämä jätteet toimittaa vähintään kerran vuodessa ongelmajätteiden vastaanotto- tai käsittelyluvan omaavaan laitokseen. Ongelmajätteet tulee varastoida lukittavissa tiloissa tiiviillä alustalla sisätiloissa, erillisissä konteissa tai säiliöissä asianmukaisesti merkittynä siten, että niiden sekoittuminen keskenään tai muihin jätteisiin estetään. Ongelmajätteiden pakkauksiin tai säiliöihin tulee merkitä pakkauksen sisältö ja jätteen haltija. Pakkaukseen tai säiliöön tulee merkitä tarvittavat tiedot ja varoitukset turvallisuuden ja jätteen asiallisen käsittelyn varmistamiseksi. Pakkauksen tai säiliön tulee olla luja ja kestää painetta sekä kulutusta varastoinnin ja kuljetuksen aikana. Nestemäiset ongelmajätteet tulee varastoida tiiviissä säiliöissä niin, ettei niistä aiheudu maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (YsL 7, 8, 43, 45, JäteL 3, 4, 6, 15, JäteA 3a, 6, VNp 659/1996) 9. Jätteet voidaan antaa kuljetettavaksi vain sellaisille kuljettajille, jotka on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Kuljetettaessa ongelmajätettä tulee kuljetuksesta laatia asianmukainen siirtoasiakirja. Asiakirjaan tulee merkitä tiedot kuljetettavasta jätteestä Valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti. (YsL 5, 43, 45, JäteL 6, 8, 9, 19, 49, VNp 659/1996)

11 Paras käyttökelpoinen tekniikka 10. Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. (YsL 4, 5, 43, 58 ) Poikkeukselliset tilanteet 11. Laitoksen toiminta tulee järjestää siten, että häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet pyritään suunnitelmallisesti etukäteen estämään. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa ympäristölle vaarallisia aineita pääsee maaperään, viemäriin tai ilmaan, on ilmoitettava viipymättä sähköisesti Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tällaisen tilanteen sattuessa on välittömästi ryhdyttävä korjaaviin toimiin sekä varmistuttava siitä, ettei tapahtuma toistu. (YsL 4, 7, 8, 43, 62 ) 12. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Nämä jätteet sekä öljyiset jätteet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa näiden käsittelyyn. (YsL 4, 7, 8, 43, JL 6 ) Tarkkailu ja raportointi 13. Laitokselle tulee nimetä ympäristöasioiden vastuuhenkilö, joka vastaa tämän lupapäätöksen edellyttämistä toimista sekä toimii yhteyshenkilönä viranomaistoiminnassa. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot tulee pitää ajan tasalla. (YsL 43, 46, YsA 19 ) 14. Kattiloiden päästöt ilmaan on mitattava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta viiden vuoden välein. Savukaasuista on mitattava ainakin hiukkaspitoisuus ja hiukkaspäästö, rikkidioksidin pitoisuus ja päästö sekä typen oksidien pitoisuus ja päästö NO 2 :na. Mittaukset tulee suorittaa kattilan täydellä teholla ja yleisesti käytössä olevalla teholla. Kummallakin tehoalueella on tehtävä vähintään kolme mittausta. Kaikki mittaukset on tehtävä CEN-standardin tai vastaavan kansallisen standardin mukaisesti. Mittaustulokset on ilmoitettava sekä milligrammoina megajoulea kohti että hiukkaspitoisuutena kuutiometrissä redusoituna kolmen prosentin happipitoisuuteen kuivaa savukaasua. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. Kattiloita ei tarvitse käynnistää savukaasumittausten takia. Mittaussuunnitelma on esitettävä valvontaviranomaiselle vähintään kaksi kuukautta ennen mittausten tekemistä. Mittausraportti on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluessa raportin valmistumisesta. Mittausraportista on käytävä ilmi arvio päästömittausten epävarmuudesta. (YsL 43, 46, YsA 19 )

12 15. Palamisen hyvyyttä kaikissa kattiloissa on tarkkailtava mittaamalla jatkuvatoimisesti savukaasujen happipitoisuutta, lämpötilaa sekä tummuutta. (YsL 43, 46, YsA19 ) 16. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua alueella järjestettävään ilmanlaadun yhteistarkkailuun. (YsL 4, 5, 43, 46 ) 17. Laitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä ainakin seuraavat tiedot: käytettyjen polttoaineiden määrä ja laatu (rikkipitoisuus) laitoksen tuotantomäärät ja käyntiaika toiminnassa käytetyn veden määrä tehdyt mittaukset ja niiden tulokset mittauslaitteiden kalibrointi ja huolto öljynerotuskaivojen tyhjennykset ja tarkistukset öljysäiliöiden ja putkistojen tarkistukset öljynerottimen hälyttimen tarkistukset toiminnassa syntyneiden jätevesien määrä sekä sadevesiviemäriin johdettujen kaukolämpövesien määrä toiminnassa syntyvien jätteiden laatu, määrä, hyödyntäminen ja toimituskohteet laitoksen ympäristönsuojeluun liittyvien laitteiden huolto- ja tarkistustoimenpiteet tiedot laitoksen toimintaan liittyvistä poikkeuksellisista häiriö- ja vuototilanteista, niiden syistä ja korjaustoimenpiteistä Käyttöpäiväkirja on oltava valvontaviranomaisen saatavilla. (YsL 5, 43, 46, 83, YsA 19, JäteL 51, 52 ) 18. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristöviranomaiselle helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskeva raportti, joka toimitetaan sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Erilliset raportit, suunnitelmat tai laskelmat voidaan toimittaa myös paperilla tai sähköpostina. Vuosiraportista tulee käydä ilmi ainakin seuraavat tiedot: tiedot laitoksen tuotannosta (GWh/a) ja käyttötunneista kattiloittain tiedot käytetyn polttoaineen kulutuksesta kattiloittain (t/a) ja tuotetun kokonaisenergian määrästä (TJ/a) tiedot käytetyn polttoaineen rikkipitoisuudesta kattiloiden hiukkaspäästöt, rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöt sekä hiilidioksidipäästöt toiminnassa käytetyn veden määrä toiminnassa käytettyjen kemikaalien laatu ja määrä tiedot toiminnassa muodostuneista jätevesistä, jätteistä ja ongelmajätteistä, niiden määrät, laatu sekä edelleen toimittaminen ja toimituskohteet. Ilmoitettavat jätteet tulee luokitella ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti. ympäristönsuojeluinvestoinnit (YsL 43, 45, 46, 83, JäteL 51 ) Tämän lisäksi toiminnanharjoittajan on raportoitava Euroopan komission päätöksessä 2000/479/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa 166/2006/EY edellytetyt E- PRTR-rekisterin mukaiset tiedot (Euroopan päästö- ja siirtorekisteri).

13 19. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan lopettamisen yhteydessä ilmoituksessa on esitettävä tarvittavat maaperänsuojeluun, vesiensuojeluun ja jätehuoltoon liittyvät jälkitoimet. (YsL 28, 58, 81, 90 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinta Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetun lausunnon ja luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että Vaasan Sähkö Oy:n toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli hakemuksessa annettuja tietoja ja annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Toiminta on kaavamääräysten mukaista. Ympäristökeskus on lupamääräyksiä harkitessaan ottanut huomioon, että Pitkämäen lämpökeskuksen toiminta on neuvoston direktiivin 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC -direktiivi) teollisen toiminnan 1 artiklassa tarkoitetun liitteen 1 luokan 1.1 mukaista toimintaa. Laitos toimii huippu- ja varalaitoksena. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että huippu- ja varalaitoksen käyttöaika saa olla enintään 1 500 tuntia vuodessa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Polttoöljyn rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu valtioneuvoston asetuksen (689/2006) mukaisesti. (lupamääräys 1) Laitosta on hoidettava siten, etteivät toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan aiheuta hajua tai muuta haittaa ympäristössä. Määräys piippujen, joiden kautta voimalaitoksessa syntyvät savukaasut johdetaan ilmaan, korkeudesta on annettu ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi. (lupamääräys 2) Asetettaessa toiminnalle typenoksidien päästöraja-arvoja on otettu huomioon kattiloiden ikä ja vuosittainen vähäinen käyttö. Tavoitearvo on asetettu 5-50 MW:n voimalaitoksia koskevan BAT asiakirjan mukaisesti. Hiukkasia koskeva päästöraja-arvo on myös asetettu 5-50 MW:n voimalaitoksia koskevan BAT asiakirjan mukaisesti. (lupamääräys 3) Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueilla. Mikäli toiminnasta myöhemmin ilmenee melua koskevia valituksia, voidaan melutasot lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla määrätä mitattavaksi tai määrätä laskennallisesti selvitettäväksi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Jos annettujen meluohjearvojen todetaan tällöin

14 ylittyvän, tulee toiminnanharjoittajan viipymättä ryhtyä toimenpiteisiin toiminnasta aiheutuvan melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle. (lupamääräys 4) Toiminnassa käytettävien polttoaineiden ja muodostuvien jätteiden varastointia, käsittelyä ja kuljetusta koskevat määräykset on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä polttoaineista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Polttoaineiden ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Maanvarainen suoja-altaan pohjarakenne mahdollisessa öljysäiliön vuototilanteessa aiheuttaa maaperän pilaantumista. Viranomainen on katsonut tarpeelliseksi antaa erityisen määräyksen vuotoaltaan tiiviyden parantamisesta. (lupamääräys 5) Toiminnassa syntyvät sosiaalijätevedet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn niin, ettei niistä ole haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (lupamääräys 6) Jätelain yleisten periaatteiden mukaan kaikessa toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja että hyödyntämiskelpoiset jätteet toimitetaan hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana. Jätteistä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteiden vastaanottajalla on oltava asianmukaiset luvat jätteiden vastaanottamiseksi ja käsittelemiseksi. (lupamääräys 7) Ongelmajätteen asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää käsittelyä laitoksessa, jolla on lupa käsitellä ongelmajätteitä tai jonka hyväksytyssä ympäristöluvassa kyseisen ongelmajätteen vastaanotto on hyväksytty. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin, paitsi jos se on jätteiden hyödyntämisen kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti käsittelyyn. (lupamääräys 8) Jätelain tarkoittamien jätteiden kuljettajien tulee olla merkitty ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. (lupamääräys 9) Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain mukaan velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja se tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman toiminnan laajuuteen nähden kohtuuttomia kustannuksia. (lupamääräys 10) Ympäristönsuojelulain 43 :n perusteella tulee ympäristöluvassa antaa määräyksiä niistä toimista, joihin toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä häiriö- tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Poikkeuksellisiin tilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen tai terveydellisen haitan riski, minkä johdosta toiminnanharjoittajan tulisi etukäteen suunnitelmallisesti varautua ainakin todennäköisimpien tilanteiden varalta sekä pystyä arvioimaan eri tilanteiden vaikutus päästöihin ja merkittävyys ympäristöön. Toiminnanharjoittaja on velvollinen ilmoittamaan valvontaviranomaisille ympäristöön vaikuttavista onnettomuustilanteista ja niihin verrattavista päästötilanteista. (lupamääräykset 11-12) Vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan laitoksen asianmukainen käyttö, kunnossapito ja tarkkailu. (lupamääräys 13)

15 Toiminnan tarkkailusta, käyttöpäiväkirjan pidosta sekä ympäristönsuojelun vuosiyhteenvetoraportin esittämisestä on annettu määräykset laitoksen toiminnan valvonnan järjestämiseksi. (lupamääräykset 13-18) Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta, keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen lupamääräyksiä sekä arvioida vastaako ilmoitettu toiminta ympäristöluvan määräyksiä. Vertailupohjana arvioitaessa uuden ympäristöluvan tarvetta käytetään hakemuksessa esitettyjä tietoja ja päätöksessä olevia toimintaa kuvaavia tietoja. (lupamääräys 19) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) RAUKEAVAT PÄÄTÖKSET Tämän päätöksen saatua lainvoiman Vaasan lääninhallituksen ilmansuojeluilmoituksesta antama päätös BII-1088, 20.11.1985 sekä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa (jätelupa), 0897Y0046-111, 18.12.2000 raukeavat. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä viimeistään 30.9.2019. Hakemukseen tulee liittää selvitykset toiminnan vaikutuksista ympäristöön, yhteenveto tarkkailun tuloksista ja mahdolliset suunnitelmat ympäristönsuojelutoimista. (Ympäristönsuojelulaki 55 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 35, 41-43, 45, 46, 55, 56, 58, 62, 81, 83, 90 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 8, 9, 15, 19, 49, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 6 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002)

16 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullista suoritteista (1387/2006) Euroopan neuvoston direktiivi 96/61/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC-direktiivi) Euroopan neuvoston direktiivi 2008/1/EY ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi (IPPC-direktiivi, kodifioitu versio) Euroopan komission päätös 2000/479/EY Euroopan epäpuhtausrekisterin (EPER) laatimisesta ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun neuvoston direktiivin 96/61/EY 15 artiklan mukaisesti (IPPC) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 166/2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61(EY) muuttamisesta. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 5 610 euroa Maksu määräytyy ympäristölupahakemuksen vireille tulo päivämäärän mukaisesti ympäristöministeriön alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista antaman päätöksen (1237/2003) nojalla. Kyseisen päätöksen mukaan polttoaineteholtaan 50 150 MW:n suuruisen kattilalaitoksen ympäristöluvan käsittelymaksu (15-25 htp) on 5 610 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Vaasan kaupungin ympäristöviranomainen Vaasan kaupunginhallitus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Vaasan kaupunki, PL 3, 65101 Vaasa Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Vaasan kaupungin ilmoitustaululla. Tieto päätöksestä julkaistaan lisäksi sanomalehdissä Pohjalainen ja Vasabladet.

17 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Christel Engman-Andtbacka Ylitarkastaja Aira Halmetoja Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta