KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015

KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU 16X155215 20.4.2016 KEMIJOEN VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015

1 Kemijoen vesistötarkkailu vuonna 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS... 1 3 TARKKAILUVELVOLLISET... 3 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN... 5 5 SÄÄ JA HYDROLOGIA... 5 5.1 Sääolot... 5 5.2 Vedenkorkeus... 6 5.3 Virtaama... 7 6 KUORMITUS... 9 6.1 Teollisuus... 9 6.2 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot... 10 6.3 Kalankasvatus... 12 6.4 Kemijoen kokonaiskuormitus... 13 7 LASKENNALLISET PITOISUUSLISÄYKSET... 16 8 KEMIJÄRVEN TARKKAILUN TULOKSET... 17 8.1 Kemijärvi... 17 8.2 Suljetut järvet... 24 9 JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU... 25 9.1 Pelkosenniemi... 26 9.2 Rovaniemi... 28 10 KALANKASVATUSLAITOSTEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU... 29 10.1 Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi... 29 10.2 Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo... 31 10.3 Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja Joentakanen... 32 10.4 Napapiirin Kala Oy, Seitakorva... 33 10.5 Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua... 35 10.6 Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski... 36 10.7 Voimalohi Oy, Ossauskoski... 38 11 LAPIN ELY-KESKUKSEN VEDENLAATUSEURANTA... 40 12 VEDEN LAADUN KEHITYS... 44 13 AINEVIRTAAMAT... 47

14 MUU TARKKAILU JA TUTKIMUKSET ALUEELLA... 52 15 JOHTOPÄÄTÖKSET... 54 16 YHTEENVETO... 55 17 VIITTEET... 57 2 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Kemijoen vesistöalue Vesistötarkkailupisteiden sijainti Vesistötarkkailupisteiden koordinaatit Vesistötarkkailun analyysimenetelmät Vesistötarkkailun tulokset, Kemijärvi Vesistötarkkailun tulokset, suljetut järvet Vesistötarkkailun tulokset, jätevedenpuhdistamojen lähialueet Vesistötarkkailun tulokset, kalalaitosten lähialueet ELY-keskuksen tulokset Limoittumistarkkailun havaintopaikat Limoittumistarkkailun tulokset Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Lasse Rantala, MMM limnologi Lotta Lehtinen, MMM limnologi Heimo Vepsä, FM hydrologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 OULU puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi

1 1 JOHDANTO Kemijoen vesistötarkkailua on toteutettu yhteistarkkailuna vuodesta 1976 lähtien. Kemijärven alue on liittynyt siihen mukaan vuonna 1980. Nykyisin voimassa oleva Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma on laadittu vuosille 2013 2018 (Lapin Vesitutkimus Oy 2012). Lapin ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman kirjeellään LAPELY/241/07.00/2010 (15.11.2012) yksittäisellä piilevien rekisteröintiä ja preparaattien arkistointia koskevalla täsmennyksellä. Kemijoen vesistötarkkailualue kattaa Kemijoen pääuoman Sodankylästä ja Savukoskelta jokisuulle saakka. Alueeseen sisältyy Kemijärvi sekä siitä patoamalla erotetut järvet. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sekä niiden alapuolisten jokien tarkkailu toteutetaan erikseen, tosin tarkkailualueet menevät osin päällekkäin, sillä Sodankylän ja Savukosken jätevedenpuhdistamot kuuluvat Kemijoen yhteistarkkailuun, vaikka Lokan ja Porttipahdan tarkkailualue ulottuu Pelkosenniemelle saakka. Myös Ounasjoen sekä muiden Kemijoen sivujokien vesistötarkkailut on järjestetty erillään yhteistarkkailusta, joskin ympäristöhallinnon Ounasjoen alaosan seurantapisteen vedenlaatutiedot käsitellään tässä raportissa. Kemijoen yhteistarkkailuun on liittynyt lakkautettu Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehdas, jolla kuitenkin on tarkkailuvelvoite edelleen voimassa, Kemijoki Oy:n Kemijärven säännöstely, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoita sekä kalankasvatuslaitoksia. Yhteistarkkailun koordinoinnista vastaa Kemijoen vesiensuojeluyhdistys. Vesistöalueella on myös tarkkailun ulkopuolisia kuormittajia, joilla on omia päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia, kuten mm. Kemijoen vesistöalueella sijaitseva turvetuotanto. Myös yhteistarkkailuun kuuluvien laitosten päästötarkkailut toteutetaan laitoskohtaisesti erillisten tarkkailuohjelmien mukaan. Veden laadun tarkkailu koostuu vuosittaisesta perustarkkailusta, kolmen vuoden välein tehtävästä laajemmasta tarkkailusta sekä viranomaisseurannan tulosten hyödyntämisestä. Laajempaan tarkkailuun sisältyy veden laadun laajan tarkkailun lisäksi Kemijärven kasviplankton- ja pohjaeläintarkkailu sekä jokialueella tehtävä perifytonin piilevästön tarkkailu. Laajan tarkkailun vuodet ovat 2013 ja 2016. Vesikasvikartoitus tehdään kuuden vuoden välein, eli seuraavan kerran vuonna 2016. Velvoitetarkkailuohjelma kytkeytyy ympäristöhallinnon toteuttamaan viranomaisseurantaan, ja raportissa käsiteltävä vedenlaatuaineisto on osin Lapin ELY-keskuksen seuranta-aineistoa. Tässä raportissa on esitetty yhteenveto vuonna 2015 toteutetun perustarkkailun tuloksista. 2 TARKKAILUALUEEN KUVAUS Kemijoen vesistöalue on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin Vuoksen vesistön jälkeen. Kemijoen vesistöalueen pinta-ala (F) on 51 127 km 2, josta Suomen puolella on 49 467 km 2 (Ekholm 1996). Varsinainen Kemijoen pääuoma saa alkunsa Pelkosenniemeltä, missä yhtyvät kolme suurta latvajokea: Kitinen (F = 12 087 km 2 ), Luiro (F = 4 415 km 2 ) ja Ylä-Kemijoki (F = 9 348 km 2 ) (liite 1). Kemijoen vesistöalueella sijaitsee kolme suurta järveä, Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat sekä Kemijärvi. Kemijoen vesistöalue on säännöstelty lukuun ottamatta Ylä-Kemijokea ja Ounasjokea. Kitisessä Porttipahdan alapuolella sijaitsee seitsemän voimalaitosta ja Kemijoessa Kemijärven alapuolella kahdeksan voimalaitosta. Näiden lisäksi Kemijokeen Rovaniemen yläpuolelle on suunnitteilla Sierilän voimalaitos, jonka rakentamiseen, käyttöön ja ve-

sistön säännöstelyyn Vaasan hallinto-oikeus on eri valitusvaiheiden jälkeen 3.3.2015 myöntänyt Kemijoki Oy:lle vesitalousluvan. Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kemijoen sivu-uomissa sijaitsee neljä voimalaitosta: Permantokosken, Jumiskon, Juottaan ja Kaihuan voimalaitokset. Kemijärven säännöstely on suurin Suomen luonnonvesissä toteutettu säännöstely. Järven yläosassa veden korkeus vaihtelee kolme metriä ja muissa osissa pohjapatojen ja kynnysten erottamia alueita lukuun ottamatta vaihtelu on enimmillään seitsemän metriä. Itse järven säännöstelyn ohella sen tilaan vaikuttaa valuma-alueella sijaitsevien tekojärvien ja Kitiseen rakennettujen voimalaitosten avulla tapahtuva säännöstely sekä Suolijärven säännöstely lähinnä Kemijärven itäiseen osaan. Kemijärvi on tyypillinen läpivirtausjärvi, jossa luontaiset veden laadun ja määrän muutokset ovat nopeita ja veden viipymä on lyhyt. Kemijärven runko-osa on lähes jokisuvantoon verrattavissa. Järven itäinen haara Lehtosalmen itäpuolella on järvimäisempi. Kemijärven pinta-ala ylärajalla on 285 km 2 ja sen keskisyvyydeksi on arvioitu noin 5 m. Kemijärven valuma-alueen pinta-ala järven luusuassa (27 424 km 2 ) on noin puolet koko Kemijoen vesistöalueen pinta-alasta. Suurin osa Kemijärveen tulevasta vedestä tulee Kemijoen kautta pohjoisesta, sillä Kemijoen valuma-alue muodostaa 79 % Kemijärven valuma-alueesta. Huomattavimmat muista Kemijärveen laskevista joista ovat Käsmänjoki (F = 1 208 km 2 ) ja Jumiskonjoki (F = 1 283 km 2 ), jotka laskevat Kemijärven itäiseen haaraan. Jumiskonjoki on säännöstelty. Kemijärveen laskee lisäksi useita pienempiä jokia. Kemijärven ympäristössä on useita pienempiä pengerryksin eristettyjä järviä, joita tarkkaillaan Kemijoen vesistötarkkailun yhteydessä (liite 2). Kemijärven alapuolella Kemijokeen laskevat suurimmat sivujoet ovat Rovaniemen yläpuolelle laskeva Raudanjoki (F = 3 609 km 2 ) ja Rovaniemen kohdalla Kemijokeen laskeva Ounasjoki (F = 13 853 km 2 ). Ounasjoki on säännöstelemätön ja koskiensuojelulailla suojeltu. Pintavesien nykyinen luokittelu perustuu vesistöjen ekologiseen tilaan, jossa tarkastelun kohteena ovat ensisijaisesti biologiset tekijät (planktonlevät, piilevät, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat). Lisäksi ekologien tilan arvioinnissa otetaan huomioon fysikaaliskemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät. Toinen luokittelun näkökulma on vesien kemiallinen tila, joka määritetään haitallisten aineiden ympäristölaatunormien perusteella. Luokittelussa havaittuja haitallisten aineiden pitoisuuksia verrataan ympäristölaatunormeihin. Kemiallisen tilan perusteella vedet luokitellaan hyväksi tai sitä huonommaksi. Ympäristöhallinto on määritellyt Ylä-Kemijoen ekologisen tilan erinomaiseksi. Kitisen ekologinen tila on hyvä. Kemijärven tila on hyvä ja myös Kemijoen tila on Rovaniemelle saakka hyvä ja Rovaniemeltä alavirtaan tyydyttävä. Kemijokeen laskevista sivujoista on luokiteltu vain osa. Sivujokien ekologinen tila on Rovaniemen yläpuolella yleisesti hyvä tai erinomainen, mutta Rovaniemen alapuolella hyvä tai tyydyttävä. Käsmänjoen ja Louejoen ekologinen tila on hyvä. Kitinen ja Kemijoki Ylä-Kemijokea lukuun ottamatta sekä Kemijärvi on nimetty voimakkaasti muutetuiksi vesistöiksi voimakkaasta rakentamisesta ja säännöstelystä johtuen. Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan haitallisia aineita, jotka on määritelty asetuksessa vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista. Vesienhoitoalueella vesistöjen kemiallinen tila on pääosin hyvä. 2

3 TARKKAILUVELVOLLISET Kemijoen vesistön tilaa tarkkaillaan yhteistarkkailuna, johon kuuluu Kemijärven säännöstely, Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehtaan jälkitarkkailu, 13 yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa ja 11 kalankasvatuslaitosta. Yhteistarkkailuun osallistuvat tarkkailuvelvolliset ja lupapäätökset, joihin tarkkailuvelvoite perustuu, on esitetty taulukossa 1. Tarkkailualueella toimii myös muita kuormittajia, joilla on omat erilliset tarkkailunsa. Esimerkiksi turvetuotannon tarkkailut on järjestetty erillisinä tarkkailuina. Stora Enso Oyj:n Kemijärven sellutehtaan toiminta päättyi huhtikuussa 2008. Aluehallintovirasto antoi toiminnan lopettamisen ympäristölupapäätöksen huhtikuussa 2010. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, josta tuli päätös joulukuussa 2011. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. KHO antoi asiasta päätöksen elokuussa 2013, jossa Stora Enso velvoitettiin poistamaan pääosa jälkilammikon sedimentistä. Stora Enson oli tehtävä selvitys lietteen poistamisesta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle vuoden 2014 loppuun mennessä. AVI voi selvityksen perusteella vielä arvioida, ovatko puhdistamisen kustannukset kohtuuttomat saavutettavaan hyötyyn verrattaessa ympäristön kannalta ja näin muuttaa KHO:n päätöstä. 3

4 Taulukko 1 Kemijoen yhteistarkkailuun osallistuvat tarkkailuvelvolliset ja tarkkailuun velvoittavat lupapäätökset. Laitos Lupapäätös Lupa voimassa Teollisuus Stora Enso Oyj, Kemijärven tehdas, PSAVI/22/10/1 14.4.2010 toistaiseksi toiminnan lopettaminen VHaO 27.12.2011 11/0371/1 KHO 22.8.2013 Säännöstely Kemijoki Oy, Kemijärvi PSVEO 60/96/2 12.11.1996 toistaiseksi Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Sodankylän Vesi Oy, jvp PSY 30/06/1 8.3.2006 2016 Savukosken kunta, jvp LAP 23/2004 29.12.2004 2014 Pyhä-Luosto Vesi Oy, keskusjvp PSY 110/03/1 12.12.2003 2015 VHO 04/0118/3 13.4.2004 Kemijärven kaupunki, keskusjvp PSY 26/06/1 24.2.2006 2016 Kemijärven kaupunki, Severinjärven jvp PSAVI/28/11/1 21.12.2011 2022 Napapiirin Vesi, Pirttikosken jvp LAP 14/2009 16.11.2009 2019 Napapiirin Vesi, Vanttauskosken jvp LAP 4/2007 19.4.2007 2016 Napapiirin Vesi, Rovaniemen jvp PSY 74/04/1 1.10.2004 2012 Napapiirin Vesi, Muurolan jvp LAP 9/2006 26.4.2006 2016 Napapiirin Vesi, Petäjäskosken jvp VH 23.10.1974 toistaiseksi Tervolan kunta, Kirkonkylän jvp LAP 24/2006 17.11.2006 2016 Länsi-Lapin koulutuskuntayhtymä LAP 18/2004 20.12.2004 2014 Louen maaseutuoppilaitoksen jvp Keminmaan Vesi Oy, jvp PSY 20/06/1 14.2.2006 2016 Kalankasvatus Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi PSAVI 15/10/1 19.3.2010 2018 Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo PSAVI 85/11/1 22.9.2011 2021 Koillis-Suomen Lohi Oy, Joentakainen PSAVI 86/11/1 23.9.2011 2023 Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas PSAVI 87/11/1 23.9.2011 2023 Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua PSAVI 57/11/1 1.7.2011 2021 Napapiirin Kala Oy, Seitakorva PSY 8/06/1 18.1.2006 2015 Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski, PSY 39/06/1 3.4.2006 2015 kvl + poikaslaitos Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski PSY 24/06/1 20.2.2006 2015 Napapiirin Kala Oy, Taivalkoski PSY 75/08/2 16.6.2008 2018 Voimalohi Oy, Ossauskoski PSAVI 59/1171 1.7.2011 2021

4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN Kemijoen vesistötarkkailu on vuonna 2015 toteutettu tarkkailusuunnitelman (Lapin Vesitutkimus, 2012) mukaisesti. Tarkkailusta on konsulttina vastannut Pöyry Finland Oy. Vuosi 2015 oli perustarkkailun vuosi, jolloin tarkkailuun sisältyy: Kemijärven ja suljettujen järvien vedenlaadun tarkkailu kalankasvatuslaitosten lähialueiden veden laadun tarkkailu ja limoittumistarkkailu Pelkosenniemen ja Rovaniemen jätevedenpuhdistamoiden lähialueen veden laadun tarkkailu Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 2 ja koordinaatteina liitteessä 3. Käytetyt analyysimenetelmät on esitetty liitteessä 4. Vesistötarkkailujen tulokset on esitetty liitteissä 5 8 ja Lapin ELY-keskuksen seurantatulokset liitteessä 9. Kalalaitosten limoittumistarkkailun tarkkailupaikat on esitetty liitteenä 10 ja tulokset sekä valokuvia liitteenä 11. Kemijärven vedenlaadun tarkkailuun liittyen uudessa tarkkailuohjelmassa esitettiin Suomun jäteveden puhdistamon tarkkailun näytteenottoa Peräojasta (Per2) ja Suomulahdesta (Suo) normaalisti vuonna 2013, jonka jälkeen arvioidaan tulosten perusteella tarvetta tarkkailun jatkamiselle. Vuonna 2015 Peräoja ja Suomulahti eivät olleet tarkkailussa. Näytteet on otettu vuonna 2015 suunnitelman mukaan lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia: Maaliskuussa 3.3. Könkäänlammen (KP2) happinäytepullo rikkoutui ennen määritystä. Huhtikuussa Lehtosalmen näytteet otettiin maantiesillalta käsin. Heinäkuussa 14.7. ja 23.7. Vanttauskosken pisteen VK5 näytteet otettiin rannalta käsin kovan virtauksen takia. Raportissa esitettyjä tunnuslukuja laskettaessa määritysrajan alittavat pitoisuudet on otettu huomioon puolittamalla määritysraja. Myös kuvia piirrettäessä on käytetty samaa menetelmää. 5 5 SÄÄ JA HYDROLOGIA 5.1 Sääolot Vuoden 2015 keskilämpötila oli Rovaniemellä 2,7 C, mikä on 1,8 C vertailujakson (1981 2010) keskiarvoa korkeampi (kuva 1). Suhteellisesti lämpimimpiä kuukausia olivat helmikuu, maaliskuu ja marraskuu, jolloin keskilämpötilat olivat 4,2 5,8 C tavanomaista korkeampia (Kuva 1). Myös huhtikuussa, elo-lokakuussa ja joulukuussa keskilämpötila oli 1,5 3 C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Kesä- ja heinäkuussa oli tavanomaista kylmempää: kuukauden keskilämpötila jäi 1,7 ja 2,5 astetta pitkän ajan keskiarvon alle. Vuoden kylmin kuukausi oli tavanomaiseen tapaan tammikuu.

6 C Tarkkailukausi 2015 1981 2010 18 12 6 0-6 -12 mm Tarkkailukausi 2015 1981 2010 140 120 100 80 60 40 20-18 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Rovaniemellä vuonna 2015 sekä vertailujaksolla 1981 2010 keskimäärin (Pirinen ym. 2012, Ilmatieteen laitos 2016). Vuoden 2015 sademäärät olivat tavanomaisesta poikkeavia. Koko vuoden sademäärä 849 mm oli 37 prosenttia keskimääräistä (618 mm) suurempi. Touko-kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa sademäärä oli jopa 75 140 prosenttia tavanomaista suurempi. Tammikuussa ja maaliskuussa satoi 45 55 prosenttia tavanomaista enemmän. Huhtikuu, elokuu ja lokakuu olivat tavanomaista kuivempia kuukausia. Vuoden 2015 alussa lumensyvyys oli Rovaniemelle lähes tavanomaisella tasolla (48 cm), mutta tammikuun lopulla lunta oli jo noin 30 cm tavallista enemmän. Helmikuun puolesta välistä huhtikuun puoleen väliin lunta oli noin 10 20 cm tavanomaista enemmän. Lumen määrä oli suurimmillaan huhtikuun alussa Rovaniemellä 105 cm ja Sodankylässä 87 cm. Vappuna lumiraja kulki linjalla Tornio-Kajaani ja toukokuun puolessa välissä linjalla Muonio-Sodankylä-Salla. Rovaniemen mittauspaikalla ei ollut 15.5. enää lainkaan lunta, kun vertailujakson keskiarvona lunta on ollut 3 cm. Talven ensilumi satoi Sodankylässä ja Rovaniemellä 7.11.2015. Joulukuun alussa lunta oli Rovaniemellä 22 cm ja Sodankylässä 33 cm ja vuoden viimeisenä päivänä lumensyvyys oli Rovaniemellä kasvanut 37 senttimetriin ja Sodankylässä 50 senttimetriin (Pirinen ym. 2012, Ilmatieteen laitos 2015, 2016). 5.2 Vedenkorkeus Kemijärven säännöstely tapahtui vuonna 2015 pääasiassa lupaehtojen sallimissa rajoissa (Kuva 2). Kemijärvessä keskustan seurantapaikalla vedenkorkeus vaihteli vuonna 2015 välillä N 43 +146,12 148,99 ja Kulmungin seurantapaikalla välillä N 43 +142,38 148,93 m. Huhtikuun 5. 23. päivä Kemijärven keskustan seurantapaikalla vedenkorkeus oli säännöstelyrajan yläpuolella, ja korkeimmillaan vesi oli 1,15 metriä rajan yläpuolella 20.4.2015. Kesäkuun 21. 22. päivä vedenkorkeus oli Kemijärven keskustassa vain senttimetrin säännöstelyrajan alapuolella, mutta tämän jälkeen veden pinnankorkeus kääntyi laskuun. Kulmungissa vedenkorkeus pysyi vuonna 2015 säännöstelyn ylärajan alapuolella, mutta 31.8. vedenpinta lasku senttimetrin säännöstelyn alarajan alapuolelle. Vuoden lopussa Kemijärven vedenkorkeus oli noin 1,6 metriä matalammalla kuin vuoden alussa.

7 m Vedenkorkeus N 43 150 148 146 144 142 140 1.1.15 1.2.15 1.3.15 1.4.15 1.5.15 1.6.15 1.7.15 1.8.15 1.9.15 1.10.15 1.11.15 1.12.15 Kemijärvi, Kemijärvi säännöstelyrajat näytteet, luusua Kemijärvi, Kulmunki näytteet, rautatiesilta Kuva 2 Kemijärven vedenkorkeus Kemijärven keskustan ja Kulmungin mittauspaikoilla vuonna 2015 (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 13.1.2016) sekä säännöstelyrajat. Kuvassa on lisäksi esitetty näytteenoton ajoittuminen rautatiesillan ja luusuan tarkkailupaikoilla suhteessa vedenkorkeuteen. 5.3 Virtaama Vuonna 2015 Kemijoen keskivirtaama oli noin 25 35 prosenttia tavanomaista suurempi. Kemijärven luusuan alapuolella Seitakorvassa vuoden keskivirtaama oli 403 m 3 /s, kun vertailujakson 1991 2010 keskivirtaama oli 320 m 3 /s (Taulukko 2). Kemijokisuulla Isohaarassa vuoden keskivirtaama oli 754 m 3 /s, kun vertailujakson virtaama oli 571 m 3 /s. Ounasjoessa vuoden 2015 keskivirtaama (192 m 3 /s) oli 43 prosenttia vertailujakson virtaamaa suurempi ja Raudanjoen keskivirtaama (68 m 3 /s) oli 63 prosenttia vertailujakson virtaamaa suurempi. Virtaamien keski- ja ääriarvot vuonna 2015 Kemijärven alapuolisilla voimalaitoksilla sekä Raudanjoen ja Ounasjoen alaosalla on esitetty taulukossa.

8 Taulukko 2 Kemijoen, Raudanjoen ja Ounasjoen virtaamien keski- ja ääriarvot vuonna 2015 ja vuosina 1991 2010 keskimäärin (Korhonen & Haavanlammi 2012, ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 13.1.2016). 2015 1991 2010 MQ NQ HQ MQ NQ HQ m 3 /s m 3 /s m 3 /s m 3 /s m 3 /s m 3 /s Kemijoki Seitakorva 403 62 1 702 320 41 2 033 Pirttikoski 414 77 1 867 Vanttauskoski 451 96 1 970 339 59 2 141 Valajaskoski 710 163 3 521 540 79 4 207 Petäjäskoski 707 149 3 707 Ossauskoski 755 166 3 760 Taivalkoski 805 184 4 202 Isohaara 754 171 3 844 571 0 4 557 Raudanjoki Permantokoski 68 2 36 42 0 515 Ounasjoki Marraskoski 192 36 1 329 134 27 1 486 Kevättalvella Kemijärvestä juoksutettiin vettä keskimäärin noin 100 m 3 /s vähemmän kuin mitä virtaama oli jokisuulla Isohaarassa (Kuva 3). Kevättulva ajoittui toukokuun puoleen väliin. Isohaarassa tulvahuippu oli 16.5.2015, jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 3 844 m 3 /s. m 3 /s 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1.1.15 1.2.15 1.3.15 1.4.15 1.5.15 1.6.15 1.7.15 1.8.15 1.9.15 1.10.15 1.11.15 1.12.15 Seitakorva Raudanjoki Ounasjoki Isohaara Kuva 3 Virtaaman vuorokausivaihtelu Seitakorvassa, Isohaarassa sekä Raudanjoessa ja Ounasjoen alaosalla Marraskoskessa vuonna 2015 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 13.1.2016). Kevättulvan aikana virtaama Isohaarassa oli yli kaksinkertainen Seitakorvasta juoksutettuun vesimäärään verrattuna. Kevättulva oli vuonna 2015 selvästi tavanomaista suurempi. Toukokuun 2015 keskivirtaama Isohaarassa oli 2 320 m 3 /s, kun se vertailujaksolla 1991 2010 oli keskimäärin 1 584 m 3 /s. Ounasjoen tulvahuippu ajoittui samaan aikaan

Isohaaran tulvahuipun kanssa (Kuva 3). Ounasjoen toukokuun 2015 keskivirtaama oli 775 m 3 /s, kun vertailujaksolla toukokuun virtaama oli keskimäärin 487 m 3 /s. Kemijoen Isohaarassa mitattiin kaksi pienempää tulvahuippua (vuorokauden keskivirtaama 1200 1300 m 3 /s) elokuun alussa ja syyskuun lopussa, ja joulukuuta lukuun ottamatta virtaamat olivat loppuvuonna tavanomaista suurempia. 9 6 KUORMITUS 6.1 Teollisuus Kemijoen yhteistarkkailussa on kuormittajista mukana yksi teollisuuslaitos, 13 yhdyskuntajätevedenpuhdistamoa ja 10 kalankasvatuslaitosta, joista kahdella ei ollut toimintaa vuonna 2015. Suomun jätevedenpuhdistamo jäi pois käytöstä huhtikuussa 2010, kun siirtoviemäri Kemijärven keskuspuhdistamolle valmistui. Lisäksi vuonna 2012 Tervolan kunnan Louen jätevedenpuhdistamo jäi pois tarkkailusta ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamo sekä Kemijärven kaupungin Severijärven puhdistamo lisättiin tarkkailuun. Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamot ovat erittäin pieniä eikä niiden toimintaa ja kuormitusta vuonna 2015 varsinaisesti tarkkailtu, näytteitä otettiin vain yhden kerran. Kalalaitoksista tarkkailuun liittyivät vuonna 2013 Koillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmänjoen laitokset (Saarenpudas ja Joentakanen). Napapiirin Kala Oy:n Taivalkosken ja Petäjäskosken laitoksilla ei ollut kasvatustoimintaa vuonna 2015 eikä siksi myöskään tarkkailua. Yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten lisäksi alueella sijaitsee muuta kuormittavaa toimintaa, jolla joko ei ole vesistötarkkailuvelvoitetta (esim. hyvin pienet jätevedenpuhdistamot) tai jolla tarkkailut on järjestetty erillään yhteistarkkailusta. Turvetuotannon tarkkailut ovat erillisiä, samoin kaivosten (Agnico Eagle ja FQM Kevitsa Mining) tarkkailut. Ounasjoki ja muut sivujoet eivät ole mukana Kemijoen vesistön yhteistarkkailussa, eikä sivujokien valuma-alueen kuormitusta ole siksi tässä yhteydessä käsitelty. Raportissa kuormitukset on esitetty yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta. Vesistötarkkailuvelvollisia teollisuuslaitoksia Kemijoen vesistöalueella on ainoastaan lakkautettu Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehdas, jonka päästötarkkailusta vuonna 2015 vastasi Ahma Ympäristö Oy. Tehtaalla otettiin käyttöön syksyllä 2006 aktiivilietelaitos, mikä vähensi kuormitusta aikaisempaan verrattuna huomattavasti (Taulukko 3). Tehtaan tuotanto päättyi huhtikuussa 2008, minkä jälkeen vesistökuormitus on ollut huomattavasti aikaisempaa pienempää. Vuonna 2008 huhtikuun jälkeen kuormitus muodostui pääosin prosessilaitteiden ja säiliöiden pesusta. Lisäksi jatkuvaa kuormitusta tuli kaatopaikan suotovesistä sekä jälkilammikon vesistä, jotka johdettiin puhdistamon kautta Kemijärveen. Aktiivilieteprosessi ajettiin alas syksyllä 2008. Puhdistamon alasajon jälkeen kaatopaikan suotovesiä ja jälkilammikon vesiä on johdettu ilmastuksen kautta vesistöön. Tehdasalueen saniteettivesille on rakennettu siirtoviemäri kaupungin jätevesiverkostoon talven 2008 2009 aikana. Siirtoviemäriin voidaan myöhemmin liittää kaatopaikan suotovedet. Vuonna 2015 kaatopaikka- ja valumavesistä muodostuva kuormitus oli edelleen vähäistä, vaikka kuormitus hieman kasvoikin edellisvuoteen nähden (Taulukko 3). Jätevesiä pumpattiin jälkilammikon kautta Kemijärveen 22.5 10.10.2015 välisenä aikana. Tam-

mi-huhtikuussa ja marras-joulukuussa vesistökuormitusta ei muodostunut, vaan vedet kerättiin varoaltaaseen. Kemijärveen johdettu jätevesimäärä vuonna 2015 oli keskimäärin 4 174 m 3 /d, joka oli jonkin verran enemmän kuin edellisvuonna (2 710 m 3 /d). Vuoden 2015 vesimäärään ja kuormitukseen vaikuttivat sateinen kesä ja kaatopaikka-alueen alavan osan täyttö- ja maisemointityöt. Taulukko 3 Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehtaan kuormitus Kemijokeen vuosina 2003 2015. Vuoden 2015 fosforikuormitus oli 6 %, typpi-, kiintoaine- ja happeakuluttavan aineen kuormitus 2 4 % ja AOX-kuormitus 0,4 % vuoden 2007 kuormitusarvoista. Vuonna 2007 tehdas oli vielä koko vuoden toiminnassa ja uusi jätevedenpuhdistamo oli jo käytössä. Stora Enson osuus Kemijoen pistekuormituksesta oli fosforin osalta 6 %, BOD 7 :n osalta 5 % ja typen osalta alle 1 % (Kuva 5). 6.2 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Fosfori Typpi Kiintoaine BOD 7 COD Cr AOX [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [t/d] [kg/d] 2003 24 284 2 000 4 800 26 51 2004 24 331 1 800 3 100 22 71 2005 24 317 1 700 2 800 24 91 2006 31 330 2 125 3 988 27 111 2007 17 147 954 411 14 84 2008 6,5 65 555 217 6,7 34 2009 0,7 1,9 7,5 2,3 0,14 0,21 2010 1,8 3,1 17 2,1 0,26 0,31 2011 1,8 4,3 29 3,8 0,34 0,56 2012 1,9 4,8 42 5,1 0,31 0,46 2013 1,3 3,3 43 9,0 0,19 0,43 2014 1,0 3,1 26 4,1 0,25 0,28 2015 1,0 4,9 36 13,7 0,30 0,35 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitus vuonna 2015 on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Lisäksi kuvassa (Kuva 4) on esitetty jätevedenpuhdistamoilta Kemijokeen johdetun kuormituksen kehitys vuosina 2005 2015. Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken puhdistamoilta näytteitä on otettu vain kerran vuonna 2015, minkä perusteella kuormitusta ei ole mahdollista arvioida ilman käyttötarkkailutietoja. Rovaniemen jätevedenpuhdistamon osuus yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormituksesta vuonna 2015 oli 59 83 %, joten muutokset Rovaniemen jätevedenpuhdistamon kuormituksessa näkyvät muutoksina myös kokonaiskuormituksessa. Rovaniemen jätedenpuhdistamon kuormitus oli fosforin, kiintoaineen ja hapenkulutusta aiheuttavan kuormituksen (BOD 7 ja COD Cr ) osalta selvästi suurempi kuin vuonna 2014, typpikuormituksen ollessa hieman suurempi kuin edellisvuonna. Myös Sodankylän, Kemijärven ja Keminmaan fosforikuormitus kasvoi edellisvuodesta. Sodankylän, Kemijärven, ja Keminmaan jätevedenpuhdistamoiden osuudet kokonaiskuormituksesta ovat muutamien prosenttien luokkaa. Loput puhdistamot ovat pieniä kuormitukseltaan ja niiden kuormitusosuus on 0 4 % kokonaisuudesta kuormitteesta riippuen. 10

11 Taulukko 4 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormitus laitoksittain vuonna 20154 ja yhteenlaskettu kuormitus vuosina 2005 2014. Sodankylä Savukoski Pyhä-Luosto Kemijärvi Vanttauskoski Rovaniemi Muurola Fosfori Typpi NH4-N Kiintoaine BOD7 CODCr [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] 0,5 51 45 64 20 86 0,01 3 2,9 1,0 2,3 6,8 0,14 26 24 2,9 3,6 23 0,73 52 46 19 12,0 100 0,2 0,7 0,4 1,6 0,2 1,6 7,9 805 731 198 203 1289 0,29 17 16 13 2,3 19 Loue maaseutuoppilaitos 0,01 0,37 0,10 0,21 0,05 0,46 Tervola 0,18 6,7 4,8 6,0 1,5 4,8 Keminmaa 1,19 50 9 28 13,7 102 YHTEENS 2015 11,2 1012 879 334 259 1633 2014 4,8 960 856 236 174 1005 2013 9,2 1017 892 377 267 1173 2012 8,8 1051 1007 191 176 1013 2011 6,0 1009 933 196 192 1149 2010 6,0 944 815 209 189 875 2009 6,7 915 261 213 2008 6,6 939 201 182 2007 9,5 901 257 232 2006 15 1061 473 341 2005 27 957 1045 455 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden fosforin ja happea kuluttavan aineen (BOD 7 ja COD Cr ) ja kiintoaineen kuormitus oli vuonna 2015 edellisvuotta selvästi suurempaa. Fosforikuormitus vuonna 2015 oli 11,2 kg/d, kun se edellisvuonna oli 4,8 kg/d. Vuoden 2013 kuormitustaso oli kuitenkin lähellä vuoden 2015 lukemia. Typpikuormitus oli samaa tasoa kuin 2014 (noin 1 000 kg/d) eikä siinä ole tapahtunut viimeiseen 10 vuoteen kehitystä suuntaan tai toiseen. Kokonaisuutena tarkastellen pidemmällä jaksolla (2005 2015) vesistökuormituksessa on todettavissa selvä laskeva suuntaus BOD 7 :n, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta (Kuva 4). Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ovat pistekuormittajista selvästi suurin typpikuormittaja Kemijoen vesistöalueella, ja nykyisin (Stora Enson Kemijärven tehtaan sulkemisen jälkeen) myös BOD 7 -kuormituksesta yli 90 % tulee yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta (Kuva 5). Fosforikuormituksesta yhdyskuntien osuus on yli 60 %. Kemijoen vesistöalueella on myös jonkin verran muita pienempiä jätevedenpuhdistamoja, jotka eivät ole mukana tässä yhteistarkkailussa, eikä niiden kuormituksia ole tässä tarkastelussa huomioitu.

12 Kuva 4 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden yhteen lasketun kuormituksen kehitys vuosina 2005 2015. 6.3 Kalankasvatus Vuonna 2015 kasvatusmäärä oli hieman edellisvuosia pienempi. Napapiirin Kala Oy:n Taivalkosken ja Petäjäskosken laitoksilla ei ollut toimintaa vuonna 2015. Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten vesistökuormitus on laskettu käytetyn rehun sisältämän ravinnemäärän ja kalan lisäkasvuun sitoutuneen ravinnemäärän erotuksena. Kalanviljelylaitosten lietteenpoistoa laskennassa ei ole otettu huomioon. Kuormitusarvot on myös tarkistettu ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmä VAHTI:n mukaisiksi. Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevan kalankasvatuksen yhteenlaskettu vesistökuormitus oli edeltäviä vuosia pienempää johtuen pienemmästä kasvatusmäärästä (Taulukko 5). Myös keskimääräinen rehukerroin oli edellisvuosia pienempi. Vuonna 2015 kalankasvatuslaitosten yhteenlaskettu fosforikuormitus oli kolmanneksen pienempää ja typpikuormitus viidenneksen pienempää kuin edellisvuonna. Kalankasvatuslaitosten fosforikuormitus oli noin puolet yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden yhteenlasketusta kuormituksesta. Kalankasvatuksen typpikuormitus oli hyvin vähäistä verrattuna jätevedenpuhdistamoiden kuormitukseen (Kuva 5).

13 Taulukko 5 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien kalankasvatuslaitosten käytämä rehumäärä ja tuotettu kalamäärä ja niiden perustella lasketut ravinnekuormitukset vuonna 2015 sekä kalankasvatuksen kokonaiskuormitus vuosina 2005 2015. Kalankasvatuslaitos Saarenputaan Lohi Ay Tapionniemi Koillis-Suomen Lohi Oy Napapiirin Kala Oy Voimalohi Oy Ossauskoski Saarenpudas Seitakorva Vanttauskoski Vanttauskoski poikaslaitos Oy Arctic-Moon Ltd Kaihua Kostamo Lisäkasvu Rehunkäyttö Rehukerroin Fosforikuormitus Typpikuormitus [kg/a] [kg/a] [kg/a] [kg/a] 38 946 26 357 0,68 95 762 73 536 76 025 1,03 262 2 501 3 450 3 350 0,97 13 95 110 599 119 525 1,08 451 4 205 176 727 179 359 1,01 918 7 601 25 889 24 160 0,93 200 1 274 14 000 17 000 1,21 63 703 23 839 16 096 0,68 50 608 YHTEENSÄ 2015 466 986 461 872 0,95 2 052 17 749 2014 520 387 573 914 1,15 3 136 21 937 2013 618 675 666 673 1,08 3 147 26 285 2012 656 027 698 464 1,06 3 430 25 086 2011 660 370 726 800 1,10 3 748 27 928 2010 610 478 645 392 1,06 3 478 25 716 2009 644 089 699 455 1,09 3 547 26 931 2008 672 839 717 226 1,07 3 876 28 094 2007 650 136 679 553 1,05 3 657 26 339 2006 575 835 655 659 1,14 3 621 26 229 2005 509 060 552 910 1,09 3 069 22 083 6.4 Kemijoen kokonaiskuormitus Seuraavassa taulukossa (Taulukko 6) on esitetty yhteenveto Kemijoen vesistöalueen kokonaiskuormituksesta. Hajakuormituksen ja luonnonhuuhtouman tiedot perustuvat julkaisuun Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Teollisuuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen kuormitus on esitetty Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta. Luonnonhuuhtouman osuus Kemijoen kokonaiskuormituksesta on vuositasolla fosforilla noin 71 % ja typellä noin 76 %. Fosforin pistekuormituksen (Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevat laitokset) osuus kokonaiskuormituksesta oli noin 2 % ja typpikuormituksen osuus 5 %. Mikäli luonnonhuuhtouma jätetään pois tarkastelusta ja tarkastellaan vain kuormitusta, oli pistekuormituksen osuus fosforilla noin 8 % ja typellä 20 %. Suurin yksittäinen fosforikuormittaja on maatalous. Laskeumana suoraan vesistöön tuleva typpi muodosti suurimman yksittäisen typpilähteen vesistöön. Turvetuotannon kuormitus ravinteiden osalta oli vuonna 2015 vähäistä, alle 1 %:n luokkaa kokonaiskuormituksesta (Taulukko 6).

14 Taulukko 6 Kemijoen vesistöalueen kokonaiskuormitus. Pistekuormituksen tiedot vuodelta 2015 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten osalta. Hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma Kemijoen vesistöalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan. Fosfori [t/a] Typpi [t/a] Pistekuormitus Teollisuus 0,37 1,8 Yhdyskunnat 4,10 369 Kalankasvatus 2,00 17,9 Turvetuotanto* 0,15 11,8 Pistekuormitus yhteensä 6,6 401 Hajakuormitus** Haja-asutus 11 67 Maatalous 33 498 Metsätalous 18 211 Muu ihmisperäinen kuormitus*** 0,1 6,5 Laskeuma vesiin 19 820 Hajakuormitus yhteensä 81 1 603 Luonnonhuuhtouma 215 6 250 YHTEENSÄ 303 8 253 *Vapo Oy:n, Simon Turvejaloste Oy:n ja Turveruukki Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden nettokuormitus (Pöyry Finland Oy 2015a ja b) **Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 ***Hulevedet, kaatopaikat, varasto- ja liikennealueet, pilaantuneet maat Kemijokeen kohdistuva teollisuuden, yhdyskuntien ja kalankasvatuksen kuormituksen kehitys vuosina 1996 2015 on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 5). Stora Enson Kemijärven tehtaan lopettaminen vuonna 2008 muutti kuormitusjakaumaa oleellisesti. Vuonna 2015 yhdyskuntien osuus BOD 7 - ja typpikuormituksesta oli yli 90 % ja fosforikuormituksesta 60 %. Kalankasvatuslaitoksilla oli merkitystä fosforikuormittajana noin 30 %:n osuudella, mutta typpikuormituksesta niiden osuus on vain 5 %.

15 Kuva 5 Kemijoen yhteistarkkailussa mukana olevien laitosten kuormituksen kehitys vuosina 1996 2015.

7 LASKENNALLISET PITOISUUSLISÄYKSET Pistekuormittajien (teollisuus, yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja kalankasvatus) kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset laskettiin luvussa 6 esitettyjen kuormitusten ja vesistön vuoden keskivirtaaman sekä kesän (heinä-syyskuu) keskivirtaaman perusteella. Severijärven, Petäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamoille ei laskettu pitoisuuslisäyksiä, koska kuormitustietoja ei ollut. Virtaama-aineistona eri kuormittajille on käytetty: Sodankylä Kelukosken mitattu virtaama Savukoski Savukosken kirkonkylän kohdalla mitattu virtaama Pelkosenniemi SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.811 (Kitinen) + 65.411 (Ylä-Kemijoki) Tapionniemi SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.331 Kostamo SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.331 + 65.324 (Kalkiaisjoki) Saarenpudas SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä 65.371 (Käsmänjoki) Stora Enso, Kemijärvi Seitakorvan mitattu virtaama ja Seitakorva Kaihua ja Vanttauskoski Vanttauskosken mitattu virtaama Rovaniemi Valajaskosken mitattu virtaama Muurola Petäjäskosken mitattu virtaama Ossauskoski Ossauskosken mitattu virtaama Louen maaseutuoppilaitos SYKE:n hydrologinen mallijärjestelmä, valuma-alue 65.151 (Louejoki) 65.161 (Vaajoki) 65.157 (Pisajoki) Tervola Taivalkosken mitattu virtaama Keminmaa Isohaaran mitattu virtaama 16 Laskennalliset pitoisuusmuutokset on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 7). Fosforin laskennalliset pitoisuuslisäykset olivat kaikilta osin hyvin pieniä, vuositasolla enintään 0,13 µg/l ja kesäaikana enintään 0,16 µg/l. Typpikuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat vuositasolla enintään 13 µg/l ja kesäaikana enintään 12 µg/l. Suurimmat laskennalliset typpipitoisuuden lisäykset aiheutuivat Rovaniemen ja Sodankylän jätevedenpuhdistamoiden ja Napapiirin Kalan Vanttauskosken laitoksen kuormituksesta. Louen maaseutuoppilaitoksen jätevedenpuhdistamon purkuvesistö on pieni, joten vähäisenkin kuormituksen laskennallinen vaikutus tulee näkyviin typen osalta. Kalankasvatuslaitosten aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat enimmillään 0,16 µg/l fosforia ja 1,3 µg/l typpeä. Jos lasketaan eri laitosten pitoisuuslisäykset yhteen, fosforin pitoisuuslisäys vuositasolla oli 0,5 µg/l ja typen vastaavasti 26 µg/l ja kesäaikana hieman suuremmat johtuen kalankasvatuksen kuormituksen painottumisesta kesälle. Virtaamat kesäkaudella 2015 kuten koko vuonnakin olivat poikkeuksellisen suuret, mikä toisaalta pienensi laskennallisia vaikutuksia.

17 Taulukko 7 Laskennalliset pitoisuusmuutokset keskimääräisellä kuormituksella ja vesistön vuoden keskivirtaamalla sekä kesän keskivirtaamalla laskettuna vuonna 2015 Laskentaperusteet tekstissä. MQ kok.p kok.n MQ kesä kok.p kok.n m 3 /s µg/l µg/l m 3 /s µg/l µg/l Teollisuus Stora Enso Oyj Kemijärvi 403 0,03 0,1 459 0,03 0,1 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Sodankylä 79 0,07 7,5 56 0,10 10,5 Savukoski 147 0,00 0,2 185 0,00 0,2 Pyhä-Luosto Vesi Oy 298 0,01 1,0 350 0,00 0,9 Kemijärvi 403 0,02 1,5 459 0,02 1,3 Rovaniemi, Vanttauskoski 447 0,01 0,0 504 0,00 0,0 Rovaniemi 710 0,13 13,1 796 0,11 11,7 Rovaniemi, Muurola 707 0,00 0,3 787 0,00 0,3 Lappia, Louen maaseutuoppilaitos 51 0,00 0,1 4,4 0,03 1,0 Tervola 805 0,00 0,1 884 0,00 0,1 Keminmaa 754 0,02 0,8 826 0,02 0,7 Kalankasvatus Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi 330 0,01 0,1 364 0,02 0,2 Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo 332 0,03 0,2 368 0,06 0,6 Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas 17,5 0,02 0,2 28,2 0,04 0,3 Napapiirin Kala Oy, Seitakorva 403 0,04 0,3 459 0,09 0,8 Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua 451 0,00 0,0 509 0,01 0,1 Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski kvl 451 0,06 0,5 509 0,16 1,3 Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski poikasl. 451 0,01 0,1 509 0,03 0,2 Voimalohi Oy, Ossauskoski 755 0,00 0,0 838 0,01 0,1 8 KEMIJÄRVEN TARKKAILUN TULOKSET 8.1 Kemijärvi Kemijärven tarkkailu keskittyi kevättalveen ja loppukesään. Näytteet otettiin perustarkkailuohjelman mukaisesti. Näytemäärät Kemijärven tarkkailupaikoilla olivat: tunnus havaintopaikka näytemäärä Kj107 rautatiesilta 7 Te148 Termusniemi 4 To147 Tossanselkä 4 Leh Lehtosalmi 7 L13700 Luusua 13 Kemijärven runko-osassa kerrostuminen on järven syvyyteen nähden heikkoa voimakkaan läpivirtauksen vuoksi. Itäinen haara ja syvimmät lahdet sen sijaan kerrostuvat normaalisti. Talvella 2015 Kemijärven runko-osassa ei käytännössä ollut lämpötilakerrostuneisuutta. Termusniemellä vesikerroksen lämpötila oli talvella tasainen, 0 0,1 C. Tossanselällä pohjanläheisen veden lämpötila oli helmikuussa 2,7 C ja huhtikuussa 0,2 C. Kesällä päällysveden lämpötila oli noin 15,5 16,5 C eli jonkin verran tavanomaista alhaisempi. Lämpötilaero päällysveden ja alusveden välillä oli enimmilläänkin vain 1,5

C eli lämpötilakerrostuneisuutta ei käytännössä ollut. Korkein päällysveden lämpötila 16,6 C mitattiin elokuussa Lehtosalmesta. Happi Yleensä voimalaitosten juoksutusten aiheuttama voimakas virtaus estää Kemijärven runko-osan lämpötilakerrostumisen talvella ja pitää koko vesipatsaan lämpötilan lähellä nollaa, minkä vuoksi hapen kulutus syvänteissä on vähäistä ja lisäksi veden vaihtuvuus myös pohjan lähellä on hyvä. Kemijärven runko-osassa happitilanne säilyi pääosin hyvänä läpi vuoden (Kuva 6). Talvella vesi oli hyvin kylmää, mistä johtuen hapenkyllästeisyysarvot olivat yleisesti noin 60 70 prosenttia eli välttävää tai tyydyttävää tasoa. Päällysveden happipitoisuudet olivat kuitenkin kaikilla näytepisteillä yli 8,5 mg/l eli hyvää tasoa. Alusveden happipitoisuudet olivat hyviä lukuun ottamatta Tossanselkää, jossa helmikuun happipitoisuus oli alentunut, 5,8 mg/l (kyllästeisyys 43 %). Paras happitilanne oli Lehtosalmessa, jossa happipitoisuudet olivat talvella 9,6 10,7 mg/l. Kesällä päällysveden happitilanne oli hyvä kaikilla Kemijärven näytteenottopaikoilla. Alusveden happipitoisuudet olivat hyvää tai tyydyttävää tasoa. Pienin alusveden happipitoisuus 6,7 mg/l (67 %) mitattiin Tossanselältä elokuussa. Syksyllä ja alkutalvesta rautatiesillan ja luusuan päällysveden happipitoisuudet olivat pääosin hyvää tasoa. 18 Kuva 6 Happipitoisuus Kemijärven Termusniemen ja Tossanselän havaintopaikoilla vuonna 2015. Happamuus ja alkaliniteetti Veden ph oli Kemijärven runko-osassa yleensä neutraali tai lievästi hapan (ph 6,5 7,0). Lievästi emäksisiä ph-arvoja (ph 7,1 7,2) mitattiin lähinnä Termusniemestä heinäkuussa ja järven luusuasta syys-marraskuussa. Pienimmillään ph oli 6,4 6,5 Kemijärven luusuassa 18.5. ja 1.6. ja Tossanselän päällysvedessä helmikuussa. Puskurikyky happamoitumista vastaan oli useimmiten erinomainen (alkaliniteetti > 0,2 mmol/l). Hyvää tasoa (0,11 0,2 mmol/l) olevia alkaliniteetin arvoja mitattiin Tossanselältä heinäkuussa, Lehtosalmesta huhtikuussa, heinä-elokuussa, lokakuussa ja joulukuussa sekä järven luusuasta kesä-heinäkuussa. Alhaisin arvo 0,10 mmol/l mitattiin 1.6. Kemijärven luusuasta, mutta tämäkin arvo edusti tyydyttävää puskurikykyä.

19 Sähkönjohtavuus, kloridi ja natrium Sähkönjohtavuus kuvastaa veteen liuenneiden suolojen, kuten kloridin ja natriumin, määrää, ja sen kohoaminen viittaa usein jätevesien tai muun ihmistoiminnan vaikutuksiin. Myös ph-muutokset vaikuttavat sähkönjohtavuuteen. Kemijärven sähkönjohtavuusarvot olivat entiseen tapaan alhaiset eikä niissä ollut paljon vaihtelua. Pienin arvo (1,9 ms/m) mitattiin luusuassa toukokuun puolessa välissä alussa ja korkein arvo (5,9 ms/m) rautatiesillalla helmikuussa ja huhtikuussa. Lehtosalmen sähkönjohtavuusarvot olivat usein hieman pienempiä (2,0 5,2 ms/m) kuin muun tarkkailualueen arvot. Kloridipitoisuus vaihteli välillä 0,5 1,2 mg/l ja natriumpitoisuus 0,7 2,1 mg/l, ja pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvella. Rautatiesillan ja Termusniemen havaintopaikoilla veden sähkönjohtavuusarvot, natriumin ja kloridin pitoisuudet olivat samaa tasoa, joten niiden perusteella jätevesivaikutuksia ei esiintynyt. Purovesien kloridipitoisuudet ovat Kemijärven seudulla alle 1 mg/l ja natriumpitoisuudet 1,5 2,0 mg/l (Lahermo, ym. 1996), joten Kemijärvessä todetut pitoisuudet olivat alueelle tyypillisellä tasolla. ms/m 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 1.1.2015 1.3.2015 1.5.2015 1.7.2015 1.9.2015 1.11.2015 1.1.2016 Kj107 Te148 To147 Leh L13700 Kuva 7 Sähkönjohtavuus Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna 2015. Väri, COD Mn ja rauta Veden väri ja COD Mn -arvo mittaavat veden humuspitoisuutta, joka on paljolti valumaalueen laadusta riippuvainen. Myös rautapitoisuus vaikuttaa veden väriin. Kemijärven veden väriluku vaihteli välillä 40 130. Korkeimmat arvot todettiin keväällä ja syksyllä ja alhaisimmat talvella (Kuva 8). Merkittäviä eroja havaintopaikkojen välillä ei ollut, ja mitatut väriarvot edustavat humuspitoisia vesiä. COD Mn -arvojen kokonaisvaihtelu Kemijärvessä oli 4,5 16,0 mg O 2 /l, ja arvot olivat korkeimmillaan keväällä sekä syksyllä ja alhaisimmillaan talvella samalla tavoin kuin samaa asiaa mittava veden värikin (Kuva 9). Rautapitoisuuden kokonaisvaihtelu 320 1600 mg/l oli suhteellisesti suurempaa mutta ajallisesti samanlaista kuin värin ja COD Mn -arvon vaihtelu. Korkeimmat rautapitoisuudet todettiin keväällä ja syksyllä (Kuva 10). Merkittäviä eroja havaintopaikkojen välillä ei todettu. Myöskään selvästi kohonneita rautapitoisuuksia Termusniemen tai Tossanselän alusvedessä ei todettu kerrostuneisuusaikana.

20 mg Pt/l 140 120 100 80 60 40 20 0 1.1.2015 1.3.2015 1.5.2015 1.7.2015 1.9.2015 1.11.2015 1.1.2016 Kj107 Te148 To147 Leh L13700 Kuva 8 Veden väri Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna 2015. mg O 2 /l 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1.1.2015 1.3.2015 1.5.2015 1.7.2015 1.9.2015 1.11.2015 1.1.2016 Kj107 Te148 To147 Leh L13700 Kuva 9 Veden COD Mn -arvo Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna 2015. µg/l 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1.1.2015 1.3.2015 1.5.2015 1.7.2015 1.9.2015 1.11.2015 1.1.2016 Kj107 Te148 To147 Leh L13700 Kuva 10 Veden rautapitoisuus Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa 1 m syvyydessä vuonna 2015. Sameus ja kiintoaine

Veden sameus oli Kemijärvellä vähäistä. Sameusarvot olivat pääosin alle 2 FTU, ja muutama tätä suurempi arvo mitattiin keväällä lähinnä tulva-aikaan. Silmin havaittavan sameuden raja-arvona voidaan pitää sameutta 5 FNU, joten Kemijärven vesi oli kirkasta. Kiintoainepitoisuus mitattiin ainoastaan luusuasta, missä kiintoainepitoisuudet olivat pieniä, <0,5 2,9 mg/l. Eniten kiintoainesta mitattiin tulva-aikaan. Ravinteet Vesistöjen perustuotannon taso eli rehevyystaso riippuu pääasiassa levänkasvulle käyttökelpoisten ravinteiden määristä, fosforin ja typen ollessa ns. pääravinteita. Sisävesistöissä yleensä fosfori on typpeä merkittävämpi ravinne. Vuonna 2015 Kemijärven runko-osan kokonaisfosforipitoisuudet olivat 8 35 µg/l. Suurimmat arvot mitattiin järven luusuasta tulva-aikaan (35 µg/l) ja rautatiesillan pisteeltä toukokuun alussa (27 µg/l). Alimmillaan fosforin määrä oli Lehtosalmessa huhtikuussa (8 µg/l) ja joulukuussa (9 µg/l). Kesä-elokuussa Kemijärven päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat 11 24 µg/l (Kuva 11). Pienimmät pitoisuudet (11 ja 14 µg/l) mitattiin Lehtosalmesta, ja fosforin määrä viittasi tällä alueella vähäravinteisuuteen Forsbergin ja Rydingin (1980) rehevyystasoluokituksen mukaan. Eniten fosforia oli Termusniemen pisteellä (16 ja 24 µg/l). Muilla Kemijärven pisteillä fosforipitoisuudet olivat 14 18 µg/l. Rautatiesillan ja Termusniemen alueella kesä-elokuun fosforipitoisuudet viittasivat keskiravinteisuuteen ja Tossanselän luusuan alueella joko vähä- tai keskiravinteisuuteen. Kemijärven alusvedessä ei vuonna 2015 havaittu merkittävästi kohonneita kokonaisfosforipitoisuuksia. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet olivat vuonna 2015 pääosin samaa tasoa kuin vuonna 2014. 21 µg/l 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1.1.2015 1.3.2015 1.5.2015 1.7.2015 1.9.2015 1.11.2015 1.1.2016 Kj107 Te148 To147 Leh L13700 Kuva 11 Päällysveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa vuonna 2015. Kokonaistyppeä oli vuonna 2015 Kemijärvessä 230 410 µg/l. Suurimmat pitoisuudet mitattiin rautatiesillan pisteeltä toukokuussa (370 µg/l), Tossanselän alusvedestä heinäkuussa (390 µg/l) ja Lehtosalmen alusvedestä joulukuussa (410 µg/l). Kesä-elokuussa päällysveden kokonaistyppipitoisuudet olivat 230 380 µg/l eli vähäravinteisille vesille tyypillistä tasoa (Kuva 12). Vuonna 2015 järven alusvedessä ei havaittu merkittävästi kohonneita kokonaistyppipitoisuuksia. Päällysveden kokonaistyppipitoisuudet olivat vuonna 2015 pääosin samaa tasoa kuin vuonna 2014.

22 µg/l 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1.1.2015 1.3.2015 1.5.2015 1.7.2015 1.9.2015 1.11.2015 1.1.2016 Kj107 Te148 To147 Leh L13700 Kuva 12 Päällysveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet Kemijärven runko-osassa ja Lehtosalmessa vuonna 2015. Vuonna 2015 Kemijärven fosfaattifosforipitoisuudet olivat <2 13 µg/l. Eniten fosfaattifosforia mitattiin toukokuussa (13 µg/l) ja heinäkuussa (11 µg/l) rautatiesillan pisteellä ja toukokuun alussa (10 µg/l) järven luusuassa. Kesä-elokuussa fosfaattifosforin pitoisuudet olivat rautatiesillan kohonnutta arvoa lukuun ottamatta verrattain pieniä, <2 5 µg/l. Vuoden 2014 tasoon verrattuna fosfaattifosforia esiintyi vuonna 2015 jonkin verran enemmän. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat vuonna 2015 pieniä, <2 36 µg/l. Arvot olivat usein pienimmillään kesällä, mutta myös talvella mitattiin pieniä pitoisuuksia ja kesäkuukausina suuria. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat vuonna 2015 kasvukauden ulkopuolella 9 110 µg/l ja kasvukaudella <2 14 µg/l. Kesällä epäorgaaninen typpi sitoutuu perustuotantoon, joten arvot ovat tällöin useimmiten pieniä. Vesistöjen perustuotanto on normaalisti ravinnerajoitteista siten, että jompikumpi pääravinteista on minimiravinne, jonka pitoisuus määrittää tuotantotason eli käytännössä vesistön leväbiomassan. Minimiravinnetta arvioidaan ravinnesuhteen perusteella seuraavasti (Forsberg ym. 1978): Kok. N/P Mineraali N/P Minimiravinne < 10 < 5 N 10-17 5-12 N tai P > 17 > 12 P Suurilla ravinnesuhteilla fosfori toimii minimiravinteena, pienillä ravinnesuhteilla typpi ja tässä välissä jompikumpi tai molemmat. Mineraaliravinteiden indikaatioarvo on parempi kuin kokonaisravinteiden, koska se ottaa huomioon ravinteiden käyttökelpoisuuden. Pitoisuustasoilla on myös merkitystä, koska ravinteen kuluminen loppuun tai lähes loppuun on osoitus sen rajoittavuudesta. Perustuotantoa rajoittavaa ravinnetta tarkasteltiin epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella päällysvesikerroksessa kevään ja syksyn 2015 välisenä aikana (Kuva 13). Useimmiten rajoittavana ravinteena toimi typpi tai typpi ja fosfori yhdessä. Ainoastaan yksi ravinnesuhdeluku viittasi fosforirajoitukseen. Tilanne oli lähes täysin päinvastainen kuin vuonna 2014, jolloin rajoittavana ravinteena toimi useimmiten fosfori. Vuonna 2014 fosfaattifosforin pitoisuudet olivat hyvin pieniä (useimmiten <2 µg/l), kun taas vuonna 2015 fosfaattifosforin pitoisuudet olivat pääosin 2 5 µg/l, mikä selittää vuosien välillä havaitun eroavaisuuden.

23 Eo.N µg/l 40 KJ107 Te148 Leh To147 L13700 P rajoittaa 30 N ja P rajoittavat 20 10 N rajoittaa 0 0 2 4 6 8 10 12 PO4-P µg/l Kuva 13 Tuotantoa rajoittava ravinne epäorgaanisen typen ja fosforin pitoisuuksien perusteella Kemijärven tarkkailupaikoilla tuotantokauden 2015 aikana päällysvesikerroksessa. Rehevyys Ravinnepitoisuuksia parempi rehevyystason mittari on a-klorofyllipitoisuus, joka kuvaa kasviplanktonbiomassan määrää vedessä. Kemijärven havaintopaikoilta määritettiin a- klorofyllipitoisuus touko syyskuussa (Taulukko 8). Klorofyllipitoisuuksien keskiarvot olivat 3,8 6,9 µg/l eli lievästi rehevälle vesistölle ominaisella tasolla Forsberg & Rydingin (1980) luokituksen mukaan. Karun vesistön a-klorofyllipitoisuus on alle 3 µg/l. Suurimmat arvot mitattiin elokuussa Tossanselältä ja Lehtosalmelta. Lehtosalmen a- klorofylliarvot olivat kummallakin näytteenottokerralla suurempia kuin muilla paikoilla. Näytteitä otettiin kuitenkin luusuaa lukuun ottamatta vain kaksi kertaa kesässä, joten kyseessä voi olla sattuma. A-klorofylli-tason perusteella arvioituna Kemijärven rehevyys oli samaa tasoa kuin ravinnepitoisuuksien perusteella voi olettaa. Poikkeuksena oli Lehtosalmi, jossa kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat vähäravinteisuuteen, mutta klorofylli-a-pitoisuudet keski- tai runsasravinteisuuteen. Vuonna 2014 klorofyllipitoisuudet olivat useimmiten hieman suurempia kuin vuonna 2015. Yksi selittävä tekijä lienee veden lämpötila: Kemijärvi oli heinä-elokuussa 2 7 C viileämpi kuin vuonna 2014. Taulukko 8 Veden a-klorofyllipitoisuus Kemijärvellä kesä-syyskuussa 2015. pvm Rautatiesilta Termusniemi Tossanselkä Lehtosalmi Luusua 1.6.2015 1,6 15.6.2015 3,7 21.7.2015 3,4 3,5 4,1 5,3 22.7.2015 4,9 11.8.2015 4,1 12.8.2015 3,8 13.8.2015 4,4 6,1 8,5 8.9.2015 4,1 keskiarvo VII-VIII 3,8 4,0 5,1 6,9 4,4

8.2 Suljetut järvet 24 Kemijärven suljetuista järvistä otettiin vuonna 2015 näytteitä seuraavasti: Järvi Tunnus Helmikuu Huhtikuu Heinäkuu Elokuu Joulukuu Kostamojärvi Ko2 x x x x x Pöyliöjärvi Pö7 x x x Severijärvi, Karjakanselkä Se6 x x x x x Taulukko 9 Kostamojärveä ja Severijärven Karjakanselkää ilmastetaan talvisin. Ilmastimet sijaitsevat lähellä tarkkailupaikkaa ja näytteet joudutaan jäätilanteen takia ottamaan hieman sivusta varsinaiselta tarkkailupaikalta. Suljettujen järvien veden laadussa oli vuonna 2015 huomattavia keskinäisiä eroja ja veden laatu oli monilta osin selvästi Kemijärven runko-osan veden laatua heikompaa. Yhteenveto Kemijärven suljettujen järvien veden laadusta on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 9). Kostamojärvi Kostamojärven vesisyvyys on noin 3 4 m, joten talvella saadaan yleensä vain yksi näyte ja kesällä kaksi. Kostamojärven happitilanne oli helmikuussa ja huhtikuussa huono: happipitoisuudet olivat 0,1 3,9 mg/l ja hapenkyllästeisyysarvot 1 27 % (Taulukko 9). Vesi oli sameaa ja rautapitoista. Vesi oli huhtikuussa lievästi hapanta ja puskurikyky oli erinomainen. Sähkönjohtavuus- ja väriarvot olivat huhtikuussa koholla. Ravinteita esiintyi runsaasti: kokonaistyppipitoisuudet olivat 760 1000 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet 54 78 µg/l. Noin 60 70 prosenttia ravinteista esiintyi epäorgaanisessa muodossa. Kemijärven suljettujen järvien vedenlaatu vuonna 2015. Arvot ovat eri näytteenottoajankohtien koko vesisyvyyttä edustavia keskiarvoja. Järvi Ajankohta Näkö- a-kloro- Happi ph Sähkön- Väri- Sameus Kok.N Kok.P Fe syv. fylli joht. luku m µg/l kyll.% ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l Kostamojärvi Huhtikuu 0,6 9 6,7 8,0 245 26,5 870 70 11 150 Heinä-elokuu 0,8 18,8 78 6,9 3,9 153 4,5 728 67 2 075 Pöyliöjärvi Huhtikuu 1,3 5 6,6 5,0 125 10,7 675 30 3 150 Heinä-elokuu 1,6 10,2 73 6,8 3,0 73 2,2 373 27 855 Severijärvi Huhtikuu 0,9 16 6,7 8,3 120 7,2 740 53 2 800 Heinä-elokuu 1,2 10,8 81 7,0 3,5 100 2,3 450 36 1 287 Näyte sentrifugoitu Kesällä vesi oli lievästi hapanta, ruskeaa, hieman samentunutta ja rautapitoista. Puskurikyky oli erinomainen. Happipitoisuudet olivat hyvää tai tyydyttävää tasoa kaikilla syvyyksillä. Kokonaisravinnepitoisuudet (kok.n 700 740 µg/l ja kok.p 59 81 µg/l) viittasivat rehevyyteen. Epäorgaanista typpeä esiintyi hyvän vähän, mutta fosforista noin 25 40 prosenttia esiintyi fosfaattimuodossa. Klorofylli-a-pitoisuudet viittasivat rehevyyteen. Minimiravinteena toimi typpi. Joulukuussa Kostamojärven happitilanne oli huono (happipitoisuudet 3,0 4,1 mg/l), päällysvesi oli hieman samentunutta ja vedessä oli runsaasti rautaa. Vedessä oli runsaasti ravinteita: kokonaistyppipitoisuudet olivat 1400 4000 µg/l ja kokonaisfosforipitoi-

suudet 47 62 µg/l. Noin 40 80 prosenttia ravinteista esiintyi epäorgaanisessa muodossa. Pöyliöjärvi Pöyliöjärven vesisyvyys on noin 10 m, ja siitä saadaan 3 vertikaalista näytettä. Talvella Pöyliöjärvi oli lämpötilakerrostunut ja alusveden happitilanne oli huono (happipitoisuus 0,4 mg/l) (Taulukko 9). Vesi oli lievästi hapanta ja puskurikyky oli erinomainen. Päällysvesi oli kirkasta, vain hieman ruskehtavaa ja sen happipitoisuus oli lähinnä välttävä. Alusvedessä oli ruskeaa, sameaa ja rautapitoista. Päällysveden ravinnepitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa (kok.p 15 µg/l, kok.n 430 µg/l), mutta alusvedessä esiintyi melko runsaasti ravinteita. Noin 30 60 prosenttia ravinteista esiintyi epäorgaanisessa muodossa. Kesällä Pöyliönjärven lämpötilakerrostuneisuus oli lievää, ja lämpötilaero päällys- ja alusveden välillä oli noin 2 3 C. Päällysveden happitilanne oli erinomainen tai hyvä, mutta alusvedessä oli happivajetta etenkin elokuussa. Heinäkuussa päällysvesi oli lievästi emäksistä, mutta muuten vesi oli lievästi hapanta. Puskurikyky oli hyvä. Vesi oli ruskehtavaa eikä ylimääräistä samennusta havaittu. Kokonaistyppipitoisuudet 350 390 µg/l olivat karuille vesille tyypillistä tasoa. Kokonaisfosforipitoisuudet 23 33 µg/l viittasivat rehevyyteen. Klorofylli-a-pitoisuudet 9,9 ja 10,4 µg/l olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan ja ammoniumtyppeä esiintyi vain vähän. Noin 20 40 prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Minimiravinteena toimi typpi. Severijärvi Severijärven Karjakanselällä vesisyvyys on noin 3 m, ja siitä yleensä saadaan yksi näyte, joskus kaksi näytettä. Tammikuussa ja huhtikuussa vesi oli samentunutta, rautapitoista ja ruskeaa (Taulukko 9). Happitilanne oli huono. Ravinnepitoisuudet olivat suuria ja 50 80 prosenttia ravinteista esiintyi epäorgaanisessa muodossa. Sähkönjohtavuusarvo oli huhtikuussa koholla. Veden ph oli huhtikuussa lievästi hapan ja puskurikyky oli erinomainen. Lämpökestoisia kolibakteereja esiintyi hyvin vähän. Heinä-elokuussa vesi oli lievästi hapanta tai neutraalia (ph 6,9 7,0), ruskeaa ja melko rautapitoista. Puskurikyky oli hyvä erinomainen. Samennusta ei juuri havaittu. Happitilanne oli päällysvedessä hyvä ja elokuussa alusvedessä tyydyttävä. Kokonaistyppipitoisuudet 420 500 µg/l viittasivat keskiravinteisuuteen, kokonaisfosforipitoisuudet 35 36 µg/l olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Noin 25 30 prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan ja ammoniumtyppeä esiintyi hyvin vähän. Klorofyllipitoisuudet 11,7 ja 9,9 µg/l viittasivat rehevyyteen. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien tiheydet olivat pieniä. Rajoittavana ravinteena toimi typpi. Joulukuussa Severijärven vesi oli samentunutta, rautapitoista ja happitilanne oli välttävä. Ravinteita esiintyi runsaasti, ja noin 20 60 prosenttia ravinteista esiintyi epäorgaanisessa muodossa. Lämpökestoisia koliformisia bakteereja ei esiintynyt lainkaan. 25 9 JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lähialueiden vesistötarkkailussa olivat vuonna 2015 mukana Pelkosenniemi ja Rovaniemi.

9.1 Pelkosenniemi Pelkosenniemen, Pyhän ja Luoston alueen jätevedet käsitellään yhteisessä jätevedenpuhdistamossa Pelkosenniemellä. Jätevedenpuhdistamolta vedet johdetaan Kemijokeen Pelkosenniemen kirkonkylän eteläpuolella. Jätevedenpuhdistamon alapuolelta (Pe2) otettiin yhteistarkkailuun liittyvät näytteet huhtikuussa (1.4.2015 ja 13.4.2015) ja elokuussa (11.8.2015). Puhdistamon yläpuolinen tarkkailupaikka (Pelkosenniemi 13600) kuuluu Kemijoki Oy:n Lokan ja Porttipahdan alapuolisten jokien tarkkailuun ja näitä tuloksia on hyödynnetty raportoinnissa. Havaintopaikkojen näytteenottoajankohdat poikkesivat muutaman päivän toisistaan ja määritysvalikoimat olivat vähän erilaiset. Havaintopaikalta Pe13600 on 13 näytettä vuonna 2015. Tarkkailupaikat on esitetty kartalla liitteessä 2.11 ja tulokset liitteessä 7. Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon alapuolisella tarkkailupisteellä Pe2 vesi oli vuonna 2015 hygieeniseltä laadultaan erittäin hyvää (lämpökestoisten koliformisten bakteerien tiheydet 1 16 kpl/100 ml). Happitilanne oli huhtikuussa tyydyttävä (happipitoisuudet 8,7 9,1 mg/l), mutta hapenkyllästeisyysarvot olivat selvästi alentuneet (60 62 %). Elokuussa happipitoisuus oli hyvä. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa, mutta huhtikuussa arvot olivat hiukan koholla elokuun arvoon verrattuna. Huhtikuussa vesi oli ruskehtavaa mutta elokuussa selvästi ruskeaa. Ylimääräistä sameutta ei havaittu. Kokonaistyppipitoisuudet olivat karuille vesille tyypillistä tasoa. Epäorgaanista typpeä esiintyi huhtikuussa melko runsaasti, mutta elokuussa arvot olivat hyvin pieniä. Huhtikuun kokonaisfosforipitoisuudet olivat pieniä, mutta elokuussa fosforin määrä viittasi keskiravinteisuuteen. Fosfaattifosforin määrä oli 7 46 prosenttia kokonaisfosforin määrästä ja pienin fosfaattifosforin määrä mitattiin huhtikuun toisella näytteenottokierroksella. Kemijoen veden laatu Pelkosenniemen kohdalla (jätevedenpuhdistamon yläpuoli, 13600) eri vuodenaikoina sekä koko vuoden keski- ja ääriarvot on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 10). Veden happipitoisuus oli talvella tyydyttävä ja muulloin hyvä. Veden ph-taso vaihteli lievästi happamasta lievästi emäksiseen, ja puskurikyky oli hyvä erinomainen. Väri- ja COD Mn -arvoissa esiintyi runsaasti vaihtelua. Vesi oli tumminta touko-syyskuussa ja vaaleinta maaliskuussa. Sameusarvo oli koholla huhtitoukokuussa ja marraskuun lopulla, muuten vesi oli melko kirkasta. Taulukko 10 Kemijoen veden laadun vuodenaikaiset keskiarvot sekä koko vuoden keski- ja ääriarvot Pelkosenniemen kohdalla (Pelkosenniemi 13600) vuonna 2015. n Happi ph Alkalini- Väriluku Sameus Kiinto- COD Mn Kok.P Kok.N teetti aine mg/l kyll.% ph mmol/l mgpt/l FNU mg/l mg O 2 /l µg/l µg/l talvi I-IV 3 10,7 75 6,7 0,40 49 1,5 1,1 4,1 14 277 kevät V-VI 2 11,0 89 6,7 0,16 120 2,0 7,0 14,5 30 350 kesä VII-IX 4 8,9 86 7,0 0,23 101 1,4 3,4 14,0 29 368 syksy X-XII 4 12,0 85 7,0 0,32 78 2,7 5,5 8,9 21 280 keskiarvo 10,6 83 6,9 0,28 85 1,9 4,1 10,2 23 317 min 8,4 72 6,4 0,11 24 0,2 <1 <1 9 220 max 13,0 90 7,2 0,42 140 8,1 17,0 17,0 56 430 Kesällä Pelkosenniemen (13600) kokonaistyppipitoisuudet viittasivat vähä- tai keskiravinteisuuteen. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa, mutta heinäkuun lopussa mitattiin poikkeavan suuri fosforipitoisuus, 56 µg/l. Fosforin määrä oli suurimmillaan heinäkuussa, toukokuussa ja marraskuun lopussa ja pienimmillään maaliskuussa. Typen määrä oli suurimmillaan elokuun lopussa, toukokuussa ja heinäkuussa ja pienimmillään maaliskuussa, marraskuun alussa ja joulukuussa. Epäorgaanisen typen pitoisuudet määritettiin heinä-elokuussa, jolloin sitä esiintyi vain vähän. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat heinä-elokuussa alle määritysrajan. 26

27 Seuraavassa kuvassa (Kuva 14) on esitetty Kemijoen ravinnepitoisuudet jätevedenpuhdistamon ylä- ja alapuolella vuonna 2015 velvoitetarkkailun ajankohtina. Ylä- ja alapuolisen pisteen näytteenottopäivämäärät eivät ole aivan samat, mutta ajankohdat ovat kuitenkin melko lähellä toisiaan. Talven ensimmäisellä ja elokuun näytteenottokierroksella ravinnepitoisuudet olivat puhdistamon alapuolella suurempia kuin puhdistamon yläpuolella. Talven toisella näytteenottokierroksella tilanne oli kuitenkin päinvastainen. Laskennallisesti Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoessa olivat hyvin pieniä, fosforin osalta 0,01 μg/l ja typen osalta alle 1,0 μg/l (Taulukko 7), koska puhdistamon kuormitus on varsin pieni (fosfori 0,14 kg/d ja typpi 26 kg/d) ja Kemijoen virtaama purkukohdalla on suuri (noin 300 m 3 /s). Käytännössä kuormituksesta johtuvat laskennalliset pitoisuuden muutokset eivät olisi vesistössä mitattavissa. Vesistötarkkailussa havaittu ravinnepitoisuuksien kasvu puhdistamon kohdalla johtuu jätevesien epätäydellisestä sekoittumisesta tai muista tekijöistä kuin puhdistamon kuormituksesta. µg/l 400 350 300 Typpi Kok. N EoN µg/l 25 20 Fosfori Kok.P PO4-P 250 200 150 15 10 100 50 5 0 13600 Pe2 13600 Pe2 13600 Pe2 0 13600 Pe2 13600 Pe2 13600 Pe2 26.3./1.4.2015 13.4/23.4.2015 11.8./17.8.2015 26.3./1.4.2015 13.4/23.4.2015 11.8./17.8.2015 Kuva 14 Ravinnepitoisuudet Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon ylä- (13600) ja alapuolella (Pe2) vuonna 2015. Pisteeltä 13600 määritettiin epäorgaaniset ravinteet vain elokuussa. Taulukossa alla (Taulukko 11) on esitetty veden laadun keskiarvot Pelkosenniemen kohdalla (jätevedenpuhdistamon yläpuoli) vuosina 2011 2015. Keskiarvojen valossa Kemijoen veden laadussa on pientä vuosittaista vaihtelua, mutta ei merkittäviä muutoksia. Kiintoainepitoisuus, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2015 suurempia kuin edellisvuonna. Kemiallinen hapenkulutus oli Kemijoessa Pelkosenniemen kohdalla 1960-luvun lopulla, ennen tekoaltaiden rakentamista, vuositasolla keskimäärin noin 7 8 mg/l, väri noin 60 mg/l Pt ja kokonaisfosforipitoisuus noin 10 15 µg/l (Kinnunen 1986). Viime vuosina (2011 2014) veden laatu on ollut keskimäärin hyvin lähellä ennen tekoaltaiden rakentamista vallinnutta tasoa. Vuonna 2015 vedenlaatu oli jonkin verran tätä huonompi.

Taulukko 11 Kemijoen veden laatu Pelkosenniemen kohdalla (Pelkosenniemi 13600) keskimäärin vuosina 2011 2015. 28 n Happi ph Alkali- Väri COD Mn Sameus Kiinto- Kok. P Kok. N niteetti mg/l % mmol/l µg/l mg O 2 /l FNU mg/l µg/l µg/l 2011 17 9,6 75 6,9 0,30 64 9,0 1,4 0,8 14 332 2012 17 10,0 79 6,9 0,30 63 8,0 1,3 0,8 13 309 2013 17 10,2 78 7,0 0,37 52 6,5 1,3 1,6 15 272 2014 17 10,1 76 6,9 0,37 64 7,7 1,3 1,7 12 298 2015 13 10,6 83 6,9 0,28 85 10,2 1,9 4,1 23 317 aine 9.2 Rovaniemi Kemijoesta Rovaniemen jätevedenpuhdistamon purkupaikan ylä- (Roi1) ja ala- (Roi2) puolelta otettiin tarkkailusuunnitelman mukaisesti näytteet maaliskuussa (30.3.2015), heinäkuussa (27.7.2015) ja elokuussa (20.8.2015). Tarkkailupaikat on esitetty kartalla liitteessä 2.3 ja tulokset liitteessä 7. Kemijoen happipitoisuudet olivat maaliskuussa melko hyvää tasoa, mutta hapenkyllästeisyysarvot olivat veden kylmyyden takia alentuneet. Heinä-elokuussa happitilanne oli hyvä. Näytteenottopaikkojen välillä ei ollut havaittavissa selviä, systemaattisia eroja happipitoisuuksissa. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa, ja suurimmillaan arvot olivat maaliskuussa. Sähkönjohtavuusarvo oli puhdistamon alapuolella suurempi kuin puhdistamon yläpuolella jokaisella näytteenottokerralla, mutta ero oli hyvin pieni. Kemijoen vesi oli maaliskuussa hieman ruskehtavaa ja heinä-elokuussa ruskeaa. Ylimääräistä sameutta ei havaittu. Veden hygieeninen laatu oli kummallakin näytepisteellä hyvä. Maaliskuussa jätevedenpuhdistamon yläpuolisella näytepisteellä lämpökestoisten kolibakteerien tiheys oli 3 pmy/100ml ja puhdistamon alapuolisella pisteellä 22 pmy/100 ml. Heinäkuussa kolibakteereja tavattiin yläpuoliselta pisteeltä enemmän kuin alapuoliselta pisteeltä. Elokuussa tilanne oli päinvastainen, mutta bakteeritiheydet olivat pieniä. Kemijoen kokonaistyppipitoisuudet olivat kummallakin näytepisteellä karuille vesille tyypillistä tasoa kaikilla näytteenottokerroilla. Puhdistamon alapuolella kokonaistyppipitoisuus oli 10 60 µg/l suurempi kuin sen yläpuolella (Kuva 15). Kokonaisuutena typpipitoisuudet olivat kummallakin pisteellä hyvin samankaltaisia. Epäorgaanista typpeä esiintyi vedessä runsaasti maaliskuussa, mutta heinä-elokuussa pitoisuudet olivat pieniä. µg/l 500 400 Typpi EoN Kok.N µg/l 25 20 Fosfori PO4-P Kok.P 300 15 200 10 100 5 0 Roi1 Roi2 Roi1 Roi2 Roi1 Roi2 0 Roi1 Roi2 Roi1 Roi2 Roi1 Roi2 30.3.2015 27.7.2015 20.8.2015 30.3.2015 27.7.2015 20.8.2015 Kuva 15 Ravinnepitoisuudet Rovaniemen jätevedenpuhdistamon ylä- (Roi1) ja ala- (Roi2) puolella vuonna 2015. EoN = NO 2 +NO 3 -N + NH 4 -N

Kemijoen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 11 15 µg/l eli vähä- tai keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Pitoisuuksissa ei havaittu systemaattisia eroja näytepisteiden välillä. Maaliskuussa fosfaattifosforia esiintyi verrattain runsaasti, mutta kesällä pitoisuudet olivat pieniä. Laskennallisesti Rovaniemen jätevedenpuhdistamon fosforikuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys Kemijoessa oli 0,13 μg/l (Taulukko 7), käytännössä tämänsuuruista pitoisuuslisäystä ei voida vesistössä mitata. Laskennallinen typpipitoisuuden lisäys oli 13 μg/l, mikä on mitattavissa. Jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus vuonna 2015 (7,9 kg/d) oli huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuonna (2,8 kg/d), typpikuormituksen ollessa hieman suurempi edellisenä vuonna (805 ja 740 kg/d). Jätevesien laimentumissuhde Kemijoessa on erittäin hyvä, ja virtaama purkukohdalla v. 2015 oli 700 800 m 3 /s. Tarkkailutulosten perusteella Rovaniemen jätevesikuormituksen vaikutukset olivat havaittavissa ajoittain lievänä ravinnepitoisuuksien, selvimmin ammoniumtypen, sekä lämpökestoisten koliformisten bakteerimäärien kasvuna puhdistamon alapuolella. 29 10 KALANKASVATUSLAITOSTEN LÄHIALUEIDEN TARKKAILU Yhteistarkkailuun kuuluvista kalankasvatuslaitoksista kahdeksalla oli kasvatustoimintaa vuonna 2015. Napapiirin Kala Oy:n Petäjäskosken ja Taivalkosken laitosten alueelta ei otettu näytteitä, koska laitoksilla ei ollut toimintaa vuonna 2015. 10.1 Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi Saarenputaan Lohi Ay:n Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuussa (28.7.2015) ja kerran elokuussa (19.8.2015). Laitos sijaitsee sivussa Kemijoen päävirtauksesta (liite 2.10). Tarkkailuun kuuluu putaassa sijaitsevien laitoksen ylä- (JL1) ja ala- (JL2) puolisten tarkkailupaikkojen lisäksi yksi alapuolinen tarkkailupiste (JL3, Tuupaselkä) Kemijoen päävirtauksessa. Veden happipitoisuudet olivat hyvää tasoa kaikilla näytepaikoilla. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillisesti pieniä eikä ylimääräistä samennusta havaittu. Kalalaitoksen alueella kokonaistyppipitoisuudet olivat 320 380 µg/l, kun Tuupaselän pisteellä Kemijoen päävirtauksen alueella oli kokonaistyppeä 280 300 µg/l (Kuva 16). Kalalaitoksen alueen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 13 15 µg/l, kun Kemijoen päävirtauksen alueella fosforipitoisuus oli 9 µg/l kummallakin näytteenottokerralla. Kalalaitoksen ylä- ja alapuolisen näytteenottopaikan vedenlaadussa ei ollut havaittavissa selkeää eroa. Kokonaisravinnepitoisuudet viittasivat lähinnä vähäravinteisuuteen kaikilla näytepisteillä. Vesistötarkkailutulosten perusteella kalalaitoksen alueen vedessä oli kokonaistyppeä noin 30 80 µg/l ja kokonaisfosforia noin 6 8 µg/l enemmän kuin Kemijoen päävirtauksen vedessä.

30 µg/l 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Typpi Kok. N EoN JL1 JL2 JL3 JL1 JL2 JL3 µg/l 20 15 10 5 0 Fosfori Kok. P PO4-P JL1 JL2 JL3 JL1 JL2 JL3 28.7.2015 19.8.2015 28.7.2015 19.8.2015 Kuva 16 Fosfori- ja typpipitoisuudet Saarenputaan Lohi Ay:n Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015. EoN = NO 2 -NO 3 -N + NH 4 -N Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat kalalaitoksen alueella 2 4 µg/l ja Kemijoen päävirtauksessa <2 2 µg/l. Fosfaattifosforin esiintyminen oli siten kalalaitoksen alapuolella hieman suurempaa kuin Kemijoen päävirtauksessa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat kalalaitoksen yläpuolella 8 10 µg/l, kalalaitoksen alapuolella 3 4 µg/l ja Tuupaselällä 2 8 µg/l. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat laitoksen yläpuolella 17 23 µg/l, laitoksen alapuolella 6 8 µg/l ja Tuupaselällä 5 9 µg/l. Epäorgaanista typpeä esiintyi siten eniten laitoksen yläpuolisella näytepisteellä. Kokonaisuutena epäorgaanista typpeä esiintyi vedessä vain vähän kaikilla näytepisteillä. Levätuotannon määrää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet (2,4 5,3 µg/l) viittasivat pääosin keskiravinteisuuteen. Suurimmat pitoisuudet mitattiin kalalaitoksen alapuoliselta näytepisteeltä ja pienimmät pitoisuudet Kemijoen päävirtauksesta (Kuva 17). µg/l 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 JL1 JL2 JL3 JL1 JL2 JL3 28.7.2015 19.8.2015 Kuva 17 Klorofylli a:n pitoisuudet Saarenputaan Lohi Ay:n Tapionniemen kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015. Vesinäytteenottojen yhteydessä tarkasteltiin myös kalalaitoksen lähialueen limoittumista (liite 10). Kahdella kalalaitoksen alapuolisella tarkkailupaikalla oli heinäkuun havaintokerralla havaittavissa saman verran limoittumista kuin yläpuolisella vertailupaikalla (liite 11). Noin 350 metriä laitoksen alapuolella sijaitsevalla kolmannella alapuolisella tarkkailupaikalla jäät olivat vieneet kaikki rantakivet, joten tarkastelua ei voitu tehdä. Elokuussa limoittumista havaittiin kahdella kalalaitoksen alapuolisella tarkkailupaikalla jonkin verran enemmän kuin yläpuolisella vertailupaikalla. Kolmannella alapuolisella

havaintopaikalla tutkittiin limoittumista uppopuusta, ja limoittumista todettiin vähemmän kuin vertailupaikalla. Laskennallisesti Tapionniemen kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoen päävirtauksessa olivat varsin pieniä: fosforin osalta 0,02 µg/l ja typen osalta 0,2 µg/l (Taulukko 7). Laitoksen kasvatusmäärä ja kuormitus olivat edellisvuotta pienemmät. Vesistötarkkailutulosten perusteella laitoksen kuormituksella oli lievä vaikutus putaan ravinnepitoisuuksiin, mutta Kemijoen päävirtauksessa veden laatu määräytyi muista tekijöistä. 31 10.2 Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo Koillis-Suomen Lohi Oy:n Kostamon kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuun lopulla (30.7.2015) ja kerran elokuussa (18.8.2015). Laitos sijaitsee sivussa Kemijoen päävirtauksesta (liite 2.10). Tarkkailuun kuuluu putaassa sijaitsevien laitoksen ylä- (KP1) ja ala- (KP2) puolisten tarkkailupaikkojen lisäksi alapuolinen tarkkailupiste (KP3, Leväranta) Kemijoen päävirtauksessa. Heinäkuussa happitilanne oli hyvä ja elokuussa tyydyttävä kaikilla näytepisteillä. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa. Ylimääräistä samennusta ei havaittu, mutta sameusarvot olivat heinäkuussa kaikilla näytepisteillä hieman suurempia kuin elokuussa. Kalalaitoksen yläpuolisen näytepisteen kokonaistyppipitoisuudet olivat 290 390 µg/l, alapuolisen näytepisteen pitoisuudet 320 420 µg/l ja Kemijoen päävirtauksen pitoisuudet 350 390 µg/l (Kuva 18). Kokonaistypen määrä viittasi lähinnä vähäravinteisuuteen. Tutkimustulosten perusteella kalalaitoksen alapuolella vedessä oli 30 µg/l enemmän typpeä kuin laitoksen yläpuolella. On kuitenkin huomattava, että heinäkuussa suurin kokonaistyppipitoisuus 350 µg/l mitattiin Kemijoen päävirtauksesta. µg/l 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Typpi Kok. N EoN KP1 KP2 KP3 KP1 KP2 KP3 µg/l 30 25 20 15 10 5 0 Fosfori Kok. P PO4-P KP1 KP2 KP3 KP1 KP2 KP3 30.7.2015 18.8.2015 30.7.2015 18.8.2015 Kuva 18 Fosfori- ja typpipitoisuudet Koillis-Suomen Lohi Oy:n Kostamon kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015. EoN = NO 2 -NO 3 -N + NH 4 -N Kalalaitoksen yläpuolisen näytepisteen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 16 19 µg/l, laitoksen alapuolisen pisteen pitoisuudet 18 25 µg/l ja Kemijoen päävirtauksen pitoisuus 20 µg/l kummallakin näytteenottokerralla. Fosforin määrä viittasi keskiravinteisuuteen kaikilla näytteenottopaikoilla. Tutkimustulosten perusteella kalalaitoksen alapuolella vedessä oli noin 2 6 µg/l enemmän fosforia kuin laitoksen yläpuolella. Heinäkuussa suurin kokonaisfosforipitoisuus 20 µg/l mitattiin kuitenkin Kemijoen pääuomasta.

Näytteenottopaikkojen nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat <2 9 µg/l ja ammoniumtypen pitoisuudet <3 39 µg/l. Heinäkuussa eniten epäorgaanista typpeä mitattiin kalalaitoksen alapuoliselta pisteeltä ja elokuussa Kemijoen päävirtauksesta. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat 5 8 µg/l ja pienimmillään pitoisuudet olivat kalalaitoksen yläpuolella. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat 2,0 3,9 µg/l eli karuille tai keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa (Kuva 19). Suurimmat pitoisuudet mitattiin heinäkuussa Kemijoen päävirtauksesta ja elokuussa kalalaitoksen yläpuolelta. 32 µg/l 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 KP1 KP2 KP3 KP1 KP2 KP3 30.7.2015 18.8.2015 Kuva 19 Klorofylli-a:n pitoisuudet Koillis-Suomen Lohi Oy:n Kostamon kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015. Kalalaitoksen lähialueiden limoittumista tarkasteltiin laitoksen yläpuolella vertailualueella ja kahdella laitoksen alapuolisella paikalla (liite 10). Sekä heinäkuussa että elokuussa limoittumista todettiin kummallakin laitoksen alapuolisella havaintopaikalla saman verran kuin laitoksen yläpuolella (liite 11). Laskennallisesti Kostamon kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoen päävirtauksessa olivat hyvin pieniä: fosforin osalta 0,06 µg/l ja typen osalta 0,6 µg/l (Taulukko 7). Laitoksen kuormituksella on vesistötarkkailutulosten mukaan selvä vaikutus putaan ravinnepitoisuuksiin, mutta Kemijoen päävirtauksessa vaikutus on ajoittainen ja vähäinen. 10.3 Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja Joentakanen Koillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmänjoella sijaitsevien Saarenputaan ja Joentakasen laitosten vesistötarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti vain säilytyskautena maaliskuussa (31.3.2015). Tarkkailupaikka KP1 sijaitsee molempien laitosten yläpuolella, KP6 Saarenputaan alapuolella ja pisteet KP2, KP4 ja KP5/2 laitosten alapuolella (liite 2.8). Näistä KP2 sijaitsee Könkäänlammen rannalla. Lämpökestoisia koliformisia bakteereita ei Käsmänjoen näytteissä juuri esiintynyt (0 1 pmy/100 ml) ja veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Happitilanne oli tyydyttävä, ja huonoin happipitoisuus mitattiin molempien laitosten yläpuoliselta näytepisteeltä. Könkäänlammen pisteeltä KP2 ei saatu tulosta, sillä happipullot rikkoutuivat. Sähkönjohtavuusarvo (3,2 ms/m) oli pisteellä KP2 luonnonvesille tyypillistä tasoa, mutta muilla pisteillä arvot (8,5 9,1 ms/m) olivat hieman koholla. Vesi oli hieman samentunutta kaikilla pisteillä.

Käsmänjoen kokonaistyppipitoisuudet 370 390 µg/l viittasivat vähäravinteisuuteen ja Könkäänlammen pitoisuus 400 µg/l keskiravinteisuuteen. Käsmänjoen typpipitoisuudet kasvoivat hiukan alavirtaan mentäessä (Kuva 20). Nitriitti-nitraattityppeä esiintyi kaikilla näytepisteillä runsaasti (190 200 µg/l), mutta ammoniumtypen pitoisuudet olivat pieniä (4 11 µg/l). 33 µg/l 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Typpi Kok. N EoN KP1 KP6 KP4 KP2 KP5/2 µg/l 30 25 20 15 10 5 0 Fosfori Kok. P PO4-P KP1 KP6 KP4 KP2 KP5/2 Kuva 20 Fosfori- ja typpipitoisuudet Koillis-Suomen Lohi Oy:n Käsmänjoen kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla maaliskuussa 2015. EoN = NO 2 +NO 3 -N + NH 4 -N Käsmänjoen kokonaisfosforipitoisuudet 22 25 µg/l viittasivat lähinnä keskiravinteisuuteen. Pienin pitoisuus mitattiin kalalaitosten yläpuoliselta pisteeltä. Könkäänlammen fosforipitoisuus 26 µg/l viittasi rehevyyteen. Noin 70 85 prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Limoittumistarkkailua ei tehdä Saarenputaan ja Joentakasen laitosten lähialueella. Laskennallisesti Saarenputaan kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat Käsmänjoessa hyvin pieniä: fosforin osalta 0,04 µg/l ja typen osalta 0,3 µg/l (Taulukko 7). Myös vesistötarkkailussa havaitut pitoisuuserot olivat hyvin pieniä. Könkäänlammessa veden vaihtuvuus on todennäköisesti hitaampi, mikä voi vaikuttaa siellä ajoittain havaittuun hieman korkeampaan fosforitasoon. 10.4 Napapiirin Kala Oy, Seitakorva Napapiirin Kala Oy:n Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuussa (29.7.2015) ja kerran elokuussa (19.8.2015). Laitos sijaitsee Seitakorvan voimalaitoksen yläaltaassa (liite 2.5). Tarkkailupaikkoja on Seitakorvan altaassa yksi laitoksen yläpuolella (SK1) ja kaksi alapuolella (SK2 ja SK3). Näytteet otetaan sekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla ei vuonna 2015 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta lämpötilan tai veden laadun suhteen. Seitakorvan alueen happipitoisuudet olivat hyvää tasoa ja alusveden happipitoisuudet olivat vain hiukan pienempiä kuin päällysveden pitoisuudet. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillisesti pieniä eikä ylimääräistä samennusta havaittu. Kokonaistyppipitoisuudet 310 380 µg/l viittasivat vähäravinteisuuteen. Suurin pitoisuus mitattiin kalalaitoksen alapuolelta elokuussa, mutta yleisesti typpipitoisuuksissa ei ollut havaittavissa säännönmukaisia eroja näytepisteiden välillä (Kuva 21). Nitriittinitraattitypen pitoisuudet olivat pieniä (< 10 µg/l). Ammoniumtyppeä esiintyi vaihtelevassa määrin (7 51 µg/l), mutta arvoissa ei ollut havaittavissa säännönmukaisuuksia.

34 µg/l 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Typpi Kok. N EoN SK1 SK2 SK3 SK1 SK2 SK3 µg/l 20 15 10 5 0 Fosfori Kok. P PO4-P SK1 SK2 SK3 SK1 SK2 SK3 29.7.2015 19.8.2015 29.7.2015 19.8.2015 Kuva 21 Fosfori- ja typpipitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015. EoN = NO 2 +NO 3 -N + NH 4 -N Seitakorvan alueen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 12 18 µg/l eli vähä- tai keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Arvoissa oli hyvin vähän vaihtelua eri näytepisteiden välillä. Noin 20 45 prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Klorofylli-apitoisuudet 3,6 5,4 µg/l viittasivat keskiravinteisuuteen (Kuva 22). Pitoisuuksissa ei ollut havaittavissa säännönmukaisia eroja näytepisteiden välillä. Limoittumista tarkkailtiin laitoksen yläpuolisella vertailualueella ja kahdella laitoksen alapuolisella paikalla (liite 10). Molemmilla tarkkailukerroilla havaittiin jonkin verran limoittumista noin 100 metriä laitoksen alapuolella. Noin 500 metriä laitoksen alapuolella limoittumista oli havaittavissa sekä heinä- että elokuussa saman verran kuin laitoksen yläpuolella sijaitsevalla vertailupaikalla (liite 11). µg/l 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 SK1 SK2 SK3 SK1 SK2 SK3 29.7.2015 19.8.2015 Kuva 22 Klorofylli-a:n pitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Seitakorvan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015. Laskennallisesti Seitakorvan kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Kemijoen päävirtauksessa olivat hyvin pieniä: fosforin osalta 0,09 µg/l ja typen osalta 0,8 µg/l (Taulukko 7). Vesistötarkkailussa ei todettu selviä vedenlaatumuutoksia laitoksen kohdalla.

10.5 Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua Oy Arctic Moon Ltd:n Kaihuan kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuussa (28.7.2015) ja kerran elokuussa (19.8.2015). Laitos sijaitsee Kaihuanjoen suulla (liite 2.4). Tarkkailupaikka KA2 sijaitsee Kaihuanjoessa. Havaintopaikka KA1 sijaitsee Kemijoessa runsaan kilometrin Kaihuanjokisuun yläpuolella ja havaintopaikka KA3 Kemijoessa runsaat 0,5 km Kaihuanjokisuun alapuolella. Näytteet otetaan pistettä KA2 lukuun ottamatta sekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Kaihuan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla ei vuonna 2015 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta lämpötilan tai veden laadun suhteen. Näytepisteiden happipitoisuudet olivat hyvää tasoa kummallakin näytteenottokerralla. Vedessä ei havaittu ylimääräistä samennusta ja sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa. Kokonaistyppipitoisuudet olivat 280 380 µg/l eli karuille vesille tyypillistä tasoa. Typen määrä oli pienimmillään Kaihuanjoen näytepisteellä KA2 kummallakin näytteenottokerralla (Kuva 23). Nitriitti-nitraattitypen ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat pieniä, ja vain alle 10 prosenttia typestä esiintyi epäorgaanisessa muodossa. 35 µg/l 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Typpi Kok. N EoN KA1 KA2 KA3 KA1 KA2 KA3 µg/l 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Fosfori Kok. P PO4-P KA1 KA2 KA3 KA1 KA2 KA3 28.7.2015 19.8.2015 28.7.2015 19.8.2015 Kuva 23 Fosfori- ja typpipitoisuudet Arctic Moon Ltd Kaihuan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015. EoN = NO 2 +NO 3 -N + NH 4 -N Kaihuan alueen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 9 15 µg/l eli pääosin karuille vesille tyypillistä tasoa. Pienimmät pitoisuudet mitattiin Kaihuanjoen näytepisteeltä kummallakin näytteenottokerralla. Noin 5 15 prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat 2,4 5,3 µg/l eli pääosin keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Pienimmät klorofyllipitoisuudet mitattiin Kaihuanjoen näytepisteeltä kummallakin näytteenottokerralla (Kuva 24).

36 µg/l 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 KA1 KA2 KA3 KA1 KA2 KA3 28.7.2015 19.8.2015 Kuva 24 Klorofylli-a:n pitoisuudet Arctic Moon Ltd Kaihuan kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015. Limoittumista tarkkailtiin laitoksen yläpuolisella vertailualueella ja kahdella laitoksen alapuolisella paikalla (liite 10). Heinäkuussa laitoksen alapuolella havaittiin saman verran limoittumista kuin laitoksen yläpuolisella vertailupaikalla (liite 11). Elokuussa kummallakin alapuolisella paikalla limoittumista oli jonkin verran enemmän kuin laitoksen yläpuolella. Laskennallisesti Kaihuan kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat Kemijoessa hyvin pieniä: fosforin osalta 0,01 µg/l ja typen osalta 0,1 µg/l (Taulukko 7) eli eivät käytännössä mitattavissa. Vesistötarkkailussa laitoksen alapuolisesta Kemijoesta mitatut hieman korkeammat typpipitoisuudet saattoivat johtua myös muista tekijöistä kuin kalalaitoksen kuormituksesta. 10.6 Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski Napapiirin Kala Oy:n Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kaksi kertaa heinäkuussa (14.7. ja 28.7.2015) ja kaksi kertaa elokuussa (12.8. ja 25.8.2015). Laitos sijaitsee Vanttauskosken yläaltaassa (liite 2.4). Tarkkailupaikka VK2 sijaitsee laitoksen välittömässä läheisyydessä ja VK3 muutamien satojen metrien etäisyydellä laitoksesta. Tarkkailupaikka VK5 sijaitsee Vanttauskosken voimalaitoksen alakanavassa noin 500 metriä Vanttauskosken poikaslaitoksen alapuolella. Näytteet otetaan sekä pinnasta että 1 m pohjan yläpuolelta. Vanttauskosken tarkkailupaikoilla ei vuonna 2015 havaittu merkittävää kerrostuneisuutta lämpötilan tai veden laadun suhteen. Vanttauskosken alueen happipitoisuudet olivat pääosin hyvää tasoa. Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen alapuolisella pisteellä VK2 happipitoisuudet olivat kuitenkin alentuneet tyydyttävälle tasolle kolmella näytteenottokerralla neljästä. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa eikä ylimääräistä samennusta havaittu. Vanttauskosken alueen kokonaistyppipitoisuudet olivat 270 400 µg/l eli yhtä arvoa lukuun ottamatta vähäravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Suurin kokonaistyppipitoisuus mitattiin heinäkuun ensimmäistä näytteenottokertaa lukuun ottamatta kalankasvatuslaitoksen alapuoliselta pisteeltä VK2 (Kuva 25). Kokonaistyppipitoisuus oli pisteellä VK2 keskimäärin 40 µg/l suurempi kuin pisteeltä VK1 mitattu pitoisuus. Epäorgaanista typpeä esiintyi alueella vain vähän, alle 15 prosenttia kokonaistypen määrästä. Suurimmat epäorgaanisen typen pitoisuudet mitattiin pisteeltä VK2.

37 µg/l 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Typpi Kok. N EoN VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 14.7.2015 28.7.2015 12.8.2015 25.8.2015 µg/l 30 25 20 15 10 5 0 Fosfori Kok. P PO4-P VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 14.7.2015 28.7.2015 12.8.2015 25.8.2015 Kuva 25 Fosfori- ja typpipitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla 1 m syvyydessä näytteenottokerroittain vuonna 2015. EoN = NO 2 +NO 3 -N + NH 4 -N Kokonaisfosforipitoisuudet olivat 11 31 µg/l. Heinäkuussa fosforipitoisuudet olivat pääosin karuille vesille tyypillistä tasoa (<15 µg/l), mutta elokuussa pääosin keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa (15 25 µg/l). Suurimmat pitoisuudet mitattiin pisteeltä VK2 elokuussa. Pisteellä VK2 mitattiin keskimäärin 4-6 µg/l enemmän fosforia kuin pisteellä VK1. Noin 10 30 prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Vanttauskosken alueen klorofylli-a-pitoisuudet olivat 2,1 8,5 µg/l (Kuva 26) ja useimmiten pitoisuudet olivat keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Heinäkuussa klorofyllipitoisuuksissa oli vain vähän eroa näytepisteiden välillä. Elokuun ensimmäisellä näytekierroksella pitoisuudet olivat noin 5 µg/l lukuun ottamatta alinta pistettä VK5, jossa klorofyllin määrä oli pieni, 2,1 µg/l. Elokuun toisella kierroksella pisteeltä VK2 mitattiin noin 3 µg/l enemmän klorofylliä kuin muilta pisteiltä.

38 µg/l 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 VK1 VK2 VK3 VK5 14.7.2015 28.7.2015 12.8.2015 25.8.2015 Kuva 26 Klorofylli-a-pitoisuudet Napapiirin Kala Oy:n Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla 1 m syvyydessä näytteenottokerroittain vuonna 2015. Limoittumista tarkkailtiin Vanttauskosken laitoksen yläpuolisella vertailualueella ja kahdella alapuolisella paikalla (liite 10). Heinäkuussa limoittumista havaittiin aivan kalankasvatuslaitoksen alapuolisella tarkkailupaikalla jonkin verran ja voimalaitoksen padon luona saman verran kuin yläpuolisella vertailupaikalla (liite11). Syyskuun alussa tehdyllä toisella limoittumistarkkailukerralla limoittumista oli laitoksen läheisyydessä saman verran kuin yläpuolella ja Vanttauskosken padon lähellä vähemmän kuin yläpuolella. Laskennallisesti Vanttauskosken kalalaitoksen fosforikuormituksen aiheuttama pitoisuuslisäys Kemijoessa oli 0,16 μg/l ja typpikuormituksen vastaavasti 1,3 μg/l (Taulukko 7). Käytännössä laitoksen lähialueella havaitut pitoisuusmuutokset olivat useimmiten laskennallisia suurempia, mikä selittynee kuormituksen epätäydellisellä sekoittumisella Kemijoen vesimassaan. Täydellinen sekoittuminen tapahtuu Vanttauskosken voimalaitoksella, joten sen alapuolella Vanttauskosken kalankasvatuslaitoksen vaikutukset jäävät pieniksi. Vanttauskosken poikaslaitoksen kuormitus on pienempää ja kuormituksen laimentuminen Vanttauskosken voimalaitoksen alakanavassa tehokasta. Laskennalliset poikaslaitoksen aiheuttaman kuormituksen pitoisuuslisäykset olivat fosforin osalta 0,03 μg/l ja typen osalta 0,2 μg/l (Taulukko 7). 10.7 Voimalohi Oy, Ossauskoski Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalankasvatuslaitoksen vesistötarkkailu toteutettiin kerran heinäkuussa (27.7.2015) ja kerran elokuussa (20.8.2015). Laitos sijaitsee Ossauskosken alakanavan rannalla (liite 2.1). Tarkkailupaikat sijaitsevat laitoksen yläpuolella (OK1) ja alapuolella (OK2). Ossauskosken lähialueen happitilanne oli hyvä kummallakin näytteenottokerralla. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa eikä ylimääräistä samennusta ollut havaittavissa. Ossauskosken alueen kokonaistyppipitoisuudet olivat 320 340 µg/l (Kuva 27) eli karuille vesille tyypillistä tasoa. Epäorgaanista typpeä esiintyi 10 prosenttia kokonaistypen määrästä. Kokonaisfosforin pitoisuudet olivat 13 16 µg/l eli pääosin vähäravinteisille vesille tyypillistä tasoa. Noin 15 25 prosenttia fosforista esiintyi fosfaattimuodossa. Alueen klorofylli-a-pitoisuudet olivat 4,4 6,8 µg/l (Kuva 28) eli keskiravinteisille

vesille tyypillistä tasoa. Ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa selkeitä eroja näytepisteiden välillä, mutta klorofyllin määrä oli kummallakin näytteenottokerralla suurempi kalalaitoksen alapuolella kuin sen yläpuolella. 39 µg/l 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Typpi Kok. N EoN OK1 Ok2 OK1 OK2 µg/l 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Fosfori Kok. P PO4-P OK1 Ok2 OK1 OK2 27.7.2015 20.8.2015 27.7.2015 20.8.2015 Kuva 27 Fosfori- ja typpipitoisuudet Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015. EoN = NO 2 +NO 3 -N + NH 4 -N µg/l 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 OK1 Ok2 OK1 OK2 27.7.2015 20.8.2015 Kuva 28 Klorofylli-a:n pitoisuudet Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalankasvatuslaitoksen tarkkailupaikoilla näytteenottokerroittain vuonna 2015. Ossauskosken laitoksen alueella ei tehdä limoittumistarkkailua vedenkorkeuden voimakkaan vaihtelun takia. Laskennallisesti Ossauskosken kalalaitoksen ravinnekuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat erittäin pieniä: fosforin osalta 0,01 µg/l ja typen osalta 0,1 µg/l (Taulukko 7). Vesistötarkkailussa oli kuitenkin useimmiten mitattavissa lievää ravinteiden pitoisuusnousua, vaikka kalankasvatuslaitokselta vedet johdetaan Ossauskosken alakanavaan ja sekoittumisen pitäisi olla tehokasta heti purkupaikalla.

11 LAPIN ELY-KESKUKSEN VEDENLAATUSEURANTA Lapin ELY-keskus on seurannut veden laatua Kemijoessa Rovaniemen yläpuolella Oikaraisen kohdalla ja joen alajuoksulla Isohaarassa. Lisäksi veden laatua on seurattu Ounasjoessa Tapionkylästä. Aiempina vuosina näytteitä on otettu myös Rovaniemen alapuolelta Valajaskosken voimalaitoksen kohdalta, mutta vuonna 2015 tällä paikalla ei ollut näytteenottoa. Näytteitä on otettu Oikaraisesta 10 kertaa, Ounasjoesta 4 kertaa ja Isohaarasta 13 kertaa vuonna 2015. Vedenlaadun seurantaa on vuodesta 2009 alkaen tehty myös Kemijoesta Savukoskelta neljästi vuodessa. Sekä Ounasjoen että Kemijoen happitilanne oli vuonna 2015 hyvä tai erinomainen (Taulukko 12). Hieman alentuneita hapenkyllästeisyysarvoja (71 76 %) mitattiin maaliskuussa. Happipitoisuudet olivat tällöin kuitenkin korkeita, > 10 mg/l. Toukokuussa Kemijoessa esiintyi hapen ylikyllästeisyyttä. Taulukko 12 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan veden laadun keski- ja ääriarvoja vuonna 2015 Lapin ELY-keskuksen seurantatuloksiin perustuen. Aika happi ph alkalini- sähkön- väri COD Mn kiintoaine sameus kok.p PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 2 + Fe teetti joht. hieno NO 3 -N kyll.% mmol/l ms/m mg/l Pt mg/l mg/l FNU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kemijoki, Oikarainen n=10 ka 87 6,8 0,30 3,8 84 10,0 2,5 2,3 18 6 346 50 6 996 min 69 6,4 0,10 1,9 50 5,5 0,8 1,0 11 3 260 8 3 600 max 110 7,1 0,40 5,2 140 14,0 7,1 6,0 32 10 440 110 12 1 600 Kemijoki, Isohaara n=13 ka 92 6,8 0,30 4,1 99 11,6 3,6 3,1 11 4 402 9 58 958 min 70 6,4 0,10 2,0 50 5,6 0,5 1,0 7 3 290 3 4 480 max 110 7,2 1,10 8,7 140 16,0 16,0 10,0 14 7 520 26 190 2 100 Ounasjoki, Tapionkylä n=4 ka 86 6,9 0,30 4,5 96 10,7 2,9 2,5 18 7 350 11 48 930 min 71 6,3 0,10 2,0 45 3,8 1,5 2,0 12 5 300 3 3 720 max 92 7,2 0,50 7,7 130 15,0 5,6 4,0 27 7 430 31 150 1 200 määritetty suodatetusta näytteestä Veden ph-taso vaihteli lievästi happamasta lievästi emäksiseen (ph 6,3 7,2). Pienimmät ph-arvot mitattiin toukokuussa tulva-aikaan ja suurimmat elo-lokakuussa. Alkaliniteetin arvot olivat pienimmillään tulva-aikaan toukokuussa (0,10 mmol/l) eli tyydyttävää tasoa. Muulloin puskurikyky oli hyvää erinomaista tasoa. Sekä Kemijoen että Ounasjoen vesi oli ruskehtavaa sekä humus- ja rautapitoista. Suurimmat rautapitoisuudet mitattiin keväällä ja tulva-aikaan. Vesi oli tummimmillaan tulva-aikaan (Kuva 29). Kemijoen Oikaraisessa ja Isohaarassa sekä Ounasjoessa havaittiin samentumaa tulva-aikaan toukokuussa, mutta muuten jokivedet olivat varsin kirkkaita. Kiintoainepitoisuudet olivat pieniä lukuun ottamatta tulva-aikaa, jolloin kiintoainesta esiintyi tavallista enemmän. Sähkönjohtavuudet olivat pääosin luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Hieman kohonneita arvoja havaittiin Ounasjoessa maaliskuussa ja Kemijoessa tammi-huhtikuussa. Ounasjoessa ja Kemijoen Oikaraisissa jokiveden bakteeripitoisuudet olivat pieniä ja veden hygieeninen laatu siten erittäin hyvä. Ounasjoen ja Kemijoen yleisessä vedenlaadussa ei havaittu merkittäviä eroja vuonna 2015. 40

41 mg Pt/l 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Väriluku Isohaara Oikarainen Tapionkylä Kuva 29 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan veden väriarvot vuonna 2015 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 14.1.2016). Kemijärven alapuolisessa Kemijoessa Oikaraisen kokonaisfosforipitoisuudet olivat 11 32 µg/l, ja suurimmillaan fosforin määrä oli toukokuussa tulva-aikaan (Kuva 30). Kesän kokonaisfosforipitoisuudet 15 21 µg/l viittasivat lähinnä keskiravinteisuuteen. Kokonaistyppipitoisuudet olivat 260 440 µg/l eli pääosin vähäravinteisille vesille tyypillistä tasoa (Kuva 31). Epäorgaanista typpeä esiintyi vedessä kasvukaudella hyvin vähän ja sen ulkopuolella noin 25 35 prosenttia kokonaistypen määrästä. Fosfaattifosforia oli vedessä noin 20 50 prosenttia kokonaisfosforin määrästä. Kemijoen Isohaarasta oli ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta saatavilla kattavasti vain liukoisen kokonaisfosforin pitoisuuksia, jotka eivät ole täysin vertailukelpoisia suodattamattomista näytteistä määritettyjen pitoisuuksien kanssa. Isohaarassa oli liukoista kokonaisfosforia 7 14 µg/l, ja suurimmat pitoisuudet mitattiin toukokuussa. Kokonaistypen pitoisuudet olivat 330 520 µg/l, ja suurimmat pitoisuudet mitattiin tulvaaikaan. Kesäajan typpipitoisuudet 290 410 µg/l viittasivat lähinnä vähäravinteisuuteen. Kasvukaudella Isohaarasta mitattiin epäorgaanista typpeä hyvin vähän, muulloin epäorgaanista typpeä esiintyi noin 20 45 prosenttia kokonaistypen määrästä. Liukoisen fosfaattifosforin pitoisuudet olivat Isohaarassa 3 7 µg/l, ja noin 30 70 prosenttia fosforista esiintyi epäorgaanisessa muodossa.

42 µg/l Kok. P ja PO 4 -P 35 30 25 20 15 10 5 0 Isohaara Oikarainen Tapionkylä Kuva 30 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan kokonaisfosforipitoisuus (yhtenäinen viiva) ja fosfaattifosforin pitoisuus (katkoviiva) vuonna 2015 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 14.1.2016). Isohaaran fosforipitoisuudet on määritetty suodatetuista näytteistä. µg/l 600 Kok. N ja EoN. 500 400 300 200 100 0 Isohaara Oikarainen Tapionkylä Kuva 31 Kemijoen keski- ja alaosan sekä Ounasjoen alaosan kokonaistyppipitoisuus (yhtenäinen viiva) ja epäorgaanisen typen (NO 2 +NO 3 -N+NH 4 -N) pitoisuus (katkoviiva) vuonna 2015 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 14.1.2016). Epäorgaanisten ravinteiden suhteen perusteella tarkasteltuna Ounasjoessa tuotantoa rajoitti touko-elokuussa typpi (Kuva 32). Kemijoessa rajoittava ravinne oli toukokuun puolesta välistä syyskuun alkuun typpi ja toukokuun alussa typpi ja/tai fosfori.

Eorg.N µg/l 120 Tapionkylä Oikarainen Isohaara 43 100 80 60 40 P rajoittaa N ja P rajoittavat N rajoittaa 20 0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 PO 4 -P µ/l Kuva 32 Tuotantoa rajoittava ravinne epäorgaanisen typen (NO 2 -NO 3 -N+NH 4 -N) ja fosfaattifosforin pitoisuuksien perusteella Kemijoen keski- ja alaosalla sekä Ounasjoen alaosalla toukosyyskuussa 2015 (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 14.1.2016). Ylä-Kemijoen vedenlaatua Savukoskelta on seurattu vuosittain neljä kertaa maalis-, touko, elo- ja lokakuussa alkaen vuonna 2009. Tähänastisten tulosten yhteenveto on koottu seuraavaan taulukkoon (Taulukko 13). Vuonna 2015 talvella todettiin hapen kyllästysasteessa normaali alentuminen (kyllästysaste 78 %) avovesiaikaan (88 90 %) verrattuna. Veden ph oli neutraalin paikkeilla ja alkaniteetti erinomaisella tasolla. Kiintoainepitoisuus oli hyvin pieni eikä vedessä ollut sameutta. Vesi oli humuspitoista väriarvon ollessa 20 150 mgpt/l. Suurimmat väri- ja COD Mn -arvot ja rautapitoisuus mitattiin elokuussa. Fosforipitoisuus oli 8 21 µg/l ja typpipitoisuus 120 380 µg/l. Fosforin määrä viittasi kasvukaudella keskiravinteisuuteen ja typen määrä vähäravinteisuuteen. Vuonna 2015 Ylä-Kemijoen vesi oli happamampaa, tummempaa ja ravinnepitoisempaa kuin aiempina vuosina. Kokonaisuutena vedenlaatu oli hyvä.

44 Taulukko 13 Kemijoen veden laadun keski- ja ääriarvoja Savukoskelta vuosina 2009 2015 Lapin ELYkeskuksen seurantatuloksiin perustuen. Savukoski happi ph alkalini- sähkön- väri kiinto- COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NH 4 -N NO 2 -N Fe Natrium Kloridi 14700 teetti joht. aine NO 3 -N kyll.% mmol/l ms/m mg/l Pt mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l keskiarvo 2009 88 6,8 0,29 3,9 45 1,0 7 16 4 205 3 21 360 1,7 1,2 min 69 6,2 0,07 1,3 25 0,3 3 8 1 130 3 3 250 0,8 0,3 max 97 7,4 0,39 5,2 85 2,7 12 26 6 320 5 40 530 2,3 2,8 keskiarvo 2010 84 6,6 0,25 3,4 61 1,3 10 16 5 260 5 25 375 1,4 0,6 min 71 5,9 0,05 1,3 15 0,3 2 8 3 120 3 1 260 0,6 0,2 max 93 7,1 0,44 5,6 100 2,9 18 32 6 380 8 53 470 1,9 0,8 keskiarvo 2011 89 6,7 0,28 3,7 53 0,7 7 10 6 450 3 27 345 1,6 0,6 min 75 5,9 0,16 2,3 15 0,3 2 8 3 110 3 1 200 1,2 0,5 max 94 7,2 0,43 5,6 65 1,1 10 14 10 1300 3 53 430 1,8 0,9 keskiarvo 2012 88 6,8 0,26 3,6 54 0,9 8 11 4 208 3 24 330 2,0 0,6 min 75 6,3 0,09 1,7 20 0,3 3 8 2 110 3 1 320 1,8 0,4 max 96 7,3 0,38 4,9 85 2,1 14 20 6 300 5 46 340 2,1 0,9 keskiarvo 2013 89 7,0 0,30 3,9 58 0,9 6 12 3 212 4 11 300 1,9 0,6 min 78 6,3 0,09 1,6 20 0,3 3 8 1 120 3 1 260 1,0 0,3 max 100 7,5 0,35 4,8 90 1,7 11 18 5 290 12 3 400 2,2 0,8 keskiarvo 2014 89 7,0 0,32 4,3 51 0,6 7 10 3 180 3 18 368 2,1 0,6 min 78 6,9 0,24 3,3 30 0,3 4 7 2 140 3 3 270 1,6 0,5 max 95 7,3 0,39 5,2 85 1,0 12 13 3 240 5 46 490 2,3 0,8 keskiarvo 2015 84 6,7 0,20 3,3 83 1,2 10 15 6 248 3 18 488 1,6 0,5 min 76 6,3 0,10 1,7 20 0,3 2 8 5 120 3 1 270 1,0 0,4 max 90 7,0 0,40 5,7 150 1,9 19 21 6 380 3 55 740 2,5 0,6 määritetty suodatetusta näytteestä 12 VEDEN LAADUN KEHITYS Veden laadun kehityksen tarkastelua varten aineisto on poimittu ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta, mihin on tallennettu sekä velvoitetarkkailun että ympäristöhallinnon seurannan tulokset. Tekoaltaiden rakentaminen ja juoksutukset ovat vaikuttaneet merkittävästi Kemijärven ja koko Kemijoen veden laatuun. Tekoaltaiden vaikutukset olivat suurimmillaan heti altaiden rakentamisen jälkeen 1970-luvun alussa sekä 1980-luvulla tapahtuneen säännöstelykäytännön muutoksen aikoihin. Tekojärvien veden laatu on kuitenkin parantunut oleellisesti alkuajoista ja toisaalta myös voimalaitosten rakentamisen aiheuttamat muutokset jokiuomassa ovat vakiintuneet, mistä johtuen säännöstelyn aiheuttamat haitat veden laadulle ovat oleellisesti vähentyneet. Edelleen tekoaltaiden juoksutukset ja säännöstely vaikuttavat merkittävästi virtaaman vuodenaikaisrytmiikkaan ja esimerkiksi Kemijärveen tulevan ainevirtaaman ajalliseen jakautumiseen. Kemijärven Tossanselän veden laatu on parantunut 1960- ja 1970-luvulta nykypäivään erityisesti sähkönjohtavuuden, väriluvun ja ravinnepitoisuuksien osalta (Taulukko 14). Typpipitoisuudessa ei tapahtunut muutosta vuosina 1965 2004, mutta sen jälkeen typpeä on vedessä ollut aikaisempaa vähemmän. Tossanselän veden laatua pitkällä aikavälillä ovat parantaneet Kemijärveen tulevan veden laadun paraneminen, talviaikainen tulovirtaaman kasvu, joka estää Tossanselän kerrostumisen kevättalvella, sekä jätevesien käsittelytekniikan paraneminen ja Stora Enson Kemijärven sellutehtaan sulkeminen vuonna 2008. Jaksolla 2011 2015 kokonaisfosforipitoisuus oli selvästi aiempia jaksoja alempi.

45 Taulukko 14 Tossanselän pintaveden (1 m) veden laatu neljänä kymmenen vuoden jaksona sekä vuosina 2005 2010 ja 2011 2015 keskimäärin. Tossanselkä Happi ph Alkali- Sähkön- Väri COD Mn Fe Kok.P Kok.N a-kloroniteetti johtavuus fylli kyll.% mmol/l ms/m mgpt/l mg O 2 /l mg/l µg/l µg/l µg/l 1965-1974 66 6,7 0,39 6,2 74 8 0,7 25 340 1975-1984 82 6,8 0,25 4,7 75 9 0,7 21 340 4,5 1985-1994 81 6,8 0,26 4,4 68 9 0,6 18 350 6,3 1995-2004 83 7,0 0,28 4,1 67 9 0,5 16 340 6,8 2005-2010 80 6,9 0,29 4,4 54 10 0,6 16 325 6,4 2011-2015 81 7,0 0,29 4,1 65 8 0,5 12 302 6,5 Kemijokisuulla Isohaarassa veden laatu on vaihdellut pitkällä aikavälillä vähän (Taulukko 15). Monilta osin veden laatu on nykyisin hyvin samanlaista kuin vuosina 1965 1974 keskimäärin. Fosforipitoisuus on selvästi alentunut vuosista 1965 1994, Typpipitoisuus on vaihdellut jaksojen välillä, mutta eniten typpeä oli jakson 1975-1984 aikana. Vuosina 1995 2004 typpipitoisuustaso Isohaarassa oli lähes sama kuin ajanjaksolla 1965 1974. Vuosina 2005 2015 kokonaistyppeä on ollut vedessä hieman aiempaa enemmän, mutta edelleen vähemmän kuin jaksolla 1975 1984. Nykyiset kokonaisravinteiden pitoisuudet ovat pieniä, lähinnä karulle tai enintään lievästi rehevälle vesistölle tyypilliset. Taulukko 15 Isohaaran pintaveden (1 m) veden laatu neljänä kymmenen vuoden jaksona sekä vuosina 2005 2010 ja 2011 2015 keskimäärin. Isohaara Happi ph Alkali- Sähkön- Väri COD Mn Fe Kok.P Kok.N niteetti johtavuus kyll.% mmol/l ms/m mgpt/l mg O 2 /l mg/l µg/l µg/l 1965-1974 85 6,8 0,31 4,9 77 10 0,8 22 364 1975-1984 85 6,9 0,26 4,8 81 10 0,8 22 394 1985-1994 81 6,9 0,23 4,0 82 10 0,8 24 359 1995-2004 88 6,9 0,26 4,2 71 10 0,7 19 360 2005-2010 89 6,8 0,26 4,1 69 10 0,9 19 379 2011-2015 89 6,9 0,28 4,1 81 10 0,8 17 374 Kehitystä kuvaavat trendiviivat seuraavissa kuvissa on piirretty pienimmän neliösumman menetelmällä. Kemijärven Luusuassa happitilanne on pysynyt ennallaan 1990- luvun jälkeen (Kuva 33). Ajoittain Luusuassa on esiintynyt alhaisia hapen kyllästysasteita (alle 60 %) kevättalvisin. Tammikuussa 2013 hapen kyllästysaste oli Luusuassa vain 28 %, mikä on koko 2000-luvun alin havaittu kyllästysaste. Kemijoen alaosalla Isohaarassa hapen kyllästysasteen kehityssuunta on lievästi laskeva, mutta happitilanne on kuitenkin erinomainen. Kyllästysasteen väheneminen johtuu hapen ylikyllästyneisyyskausien (yli 100 %) vähentymisistä. Veden väriarvot ovat laskeneet hieman tarkasteltavalla jaksolla Isohaarassa. Väriarvo oli 1990-luvun alussa Isohaarassa 80 90 mg/l Pt, nykyisin noin 60 mg/l Pt. Alhaisia väriarvoja esiintyi varsinkin Luusuassa 1990-luvulla jopa nykyistä useammin. Viime vuosina Kemijärven Luusuan ja Isohaaran veden värissä ei ole ollut juurikaan eroa.

46 % Hapen kyllästysaste 140 120 100 80 60 40 20 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 Luusua Isohaara Kehitys Luusua Kehitys Isohaara mg Pt/l 180 Väriluku 160 140 120 100 80 60 40 20 0 9091929394959697989900010203040506070809101112131415 Luusua Isohaara Kehitys Luusua Kehitys Isohaara Kuva 33 Happitilanteen ja veden väriluvun kehitys Kemijärven Luusuassa ja Kemijoen alaosalla Isohaarassa vuosina 1990 2015. Kokonaistyppipitoisuuksissa ei tapahtunut juurikaan muutosta 1990-luvun alusta 2000- luvun alkupuolelle. Vuodesta 2003 lähtien Kemijärven Luusuan kokonaistyppipitoisuudet ovat olleet aikaisempaa pienempiä ja hajonta aikaisempaa vähäisempää (Kuva 34). Isohaarassa typpipitoisuuksien hajonta on ollut suurta. Kemijärven tehtaan sulkeminen vuonna 2008 ei ole vaikuttanut Luusuan typpipitoisuuksiin erityisemmin, sillä alimmat keskimääräiset typpipitoisuudet (257 µg/l) mitattiin tehtaan ollessa toiminnassa vuonna 2005. Kemijoen kokonaisfosforipitoisuus on pienentynyt vuodesta 1990 vuoteen 2015 sekä Kemijärven Luusuassa että Isohaarassa. Sekä Kemijärven Luusuan että Isohaaran kokonaisfosforipitoisuus olivat 1990-luvun alussa yli 20 µg/l, mutta 2000-luvulla pitoisuudet ovat olleet alle 20 µg/l. Vuonna 2013 keskimääräinen fosforipitoisuus oli vain 13 µg/l, mikä on koko tarkastelujakson alin vuosikeskiarvo. Vuosina 2014 2015 keskipitoisuus oli 16 µg/l. Isohaarassa keskimääräinen fosforipitoisuus vuonna 2013 oli 16 µg/l, joka sekin on tarkastelujakson alimpia pitoisuuksia. Vuoden 2014 keskipitoisuus oli 17 µg/l, ja vuonna 2015 liukoisen fosforin keskipitoisuus oli 11 µg/l. Tulos ei ole kuitenkaan

täysin vertailukelpoinen suodattamattomista näytteistä määritettyjen fosforipitoisuuksien kanssa. Erot Kemijärven Luusuan ja Isohaaran fosforipitoisuuksissa ovat viime aikoina olleet pieniä. Isohaarassa näytteenotto painottuu Kemijärven Luusuaa voimakkaammin kevättulva-aikaan, jolloin fosforipitoisuudet ovat muita ajankohtia korkeampia. 47 µg/l Typpi 800 700 600 500 400 300 200 100 0 9091929394959697989900010203040506070809101112131415 Luusua Isohaara Kehitys Luusua Kehitys Isohaara µg/l 60 Fosfori 50 40 30 20 10 0 9091929394959697989900010203040506070809101112131415 Luusua Isohaara Kehitys Luusua Kehitys Isohaara Kuva 34 Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuuden kehitys Kemijärven Luusuassa ja Kemijoen alaosalla Isohaarassa vuosina 1990 2015. Kuvista on rajattu pois tason 800 µg kok. N/l ja 60 µg kok.p/l ylittävät arvot (n= 6), mutta ne ovat mukana trendiviivan laskennassa. 13 AINEVIRTAAMAT Ainevirtaamat laskettiin pääosin yhteen näytteenottoon perustuvan, kuukausittaisen veden laadun ja kuukauden keskivirtaaman perusteella. Mikäli kuukauden aikana oli otettu useampia näytteitä, laskettiin kuukauden keskimääräinen veden laatu näytteenottovuorokauden virtaamalla painotettuna keskiarvona. Niiltä kuukausilta, joilta näytteenottoa ei ollut, käytettiin veden laatuna ajallisesti lähintä havaintoa tai niiden keskiarvoa. Esimerkiksi Isohaaran veden laatuna heinäkuulle käytettiin elokuun ja joulukuulle marraskuun veden laatua. Seitakorvan ainevirtaamat laskettiin käyttämällä Kemijärven luusuan

veden laatua. Ounasjoen Tapionkylän havaintopaikalta oli 4 näytettä, muilta paikoilta 10 13 näytettä vuodessa. Aiempina vuosina ainevirtaamat on laskettu myös Valajaskosken kohdalle, mutta vuonna 2015 tältä paikalta ei ollut saatavilla vedenlaatutietoja ympäristöhallinnon OIVA-tietokannassa. Koko vuoden keskimääräiset ainevirtaamat laskettiin kuukausittaisten ainevirtaamien keskiarvona (Taulukko 16). Seitakorvan ainevirtaamat olivat ammoniumtyppeä lukuun ottamatta noin 20 50 % Isohaaran ainevirtaamista. Ainevirtaaman lisäys Seitakorvan ja Oikaraisen välillä oli pieni (Kuva 35). Eniten ainevirtaama lisääntyi Oikaraisen ja Isohaaran välillä. Pisteiden välinen etäisyys on pitkä ja Kemijokeen laskee tällä välillä suuria sivuhaaroja, mm. Ounasjoki. Isohaarasta ei ollut saatavilla kattavasti suodattamattomista näytteistä määritettyjä kokonaisfosforipitoisuuksia, joten laskennassa jouduttiin käyttämään liukoisen fosforin pitoisuuksia. Tästä johtuen Oikaraisen kohdalla fosforin ainevirtaama on taulukossa suurempi kuin Isohaaran kohdalla. Suhteellisen vähäiset näytemäärät aiheuttavat myös ainemäärien arviointiin laskennallista epätarkkuutta. Taulukko 16 Kemijoen ja Ounasjoen keskimääräiset ainevirtaamat vuonna 2015. Laskentaperusteet tekstissä. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2 +NO 3 -N NH 4 -N Kiintoaine Fe kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Seitakorva 393 871 621 168 10 749 1 065 390 45 608 28 046 Oikarainen 453 266 738 230 14 137 1 206 213 102 299 37 067 Tapionkylä 1) 202 385 315 104 5 924 401 103 53 419 16 249 Isohaara 801 025 705 519 25 653 3 058 539 230 580 60 649 1) loppuvuoden virtaamat jääkorjaamattomia laskennassa käytetty liukoisia pitoisuuksia 48 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% CODMn Kiintoaine Kok.N PO4-P Kuva 35 Ainevirtaamien jakautuminen Kemijoessa Kemijärven alapuolella vuonna 2015 keskimäärin. Stora Enson Kemijärven lakkautetun tehtaan sekä Kemijärven kaupungin jätevedenpuhdistamon yhteenlaskettu ravinnekuormitus muodosti alle prosentin Seitakorvan ravinnevirtaamasta, kun se tehtaan toiminnan aikana oli noin 4 %. Rovaniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus verrattuna Oikaraisella mitattuun fosforin ja kiintoaineen määrään oli 1 2 % ja typen määrään verrattuna noin 6 %. Erityisesti Kemijärvellä erilaiset fysikaaliset, kemialliset ja biologiset prosessit vaikuttavat kuormitukseen järvessä ennen Seitakorvan voimalaitosta. Seitakorva Oikarainen Isohaara

Kevättulvan aikana virtaama Kemijoella oli suuri, mistä johtuen myös ainevirtaamat olivat keväällä suurimmillaan. Kuvassa (Kuva 36) on havainnollistettu ainevirtaamien ajallista vaihtelua Isohaaran ainevirtaamien perusteella. Toukokuun osuus koko vuoden ainevirtaamasta oli ammoniumtyppeä lukuun ottamatta noin 20 30 %. Muista yhdisteistä poiketen ammoniumtypen ainevirtaama ei lisääntynyt kevättulvan aikana, mikä johtui pitoisuuden laskusta samaan aikaan kun virtaama lisääntyi. Kemijoesta mereen kulkeutuvat ainemäärät ovat vaihdelleet lähinnä virtaaman vaihteluiden mukaisesti (Kuva 37). Tavallista pienemmästä virtaamasta johtuen vuoden 2014 ainevirtaamat olivat tarkastelujakson 1996 2014 keskimääräistä tasoa pienempiä. Edeltävään vuoteen 2014 verrattuna ainevirtaamat olivat selvästi suurempia vuonna 2015. Isohaaran kokonaisfosforin ainevirtaama jouduttiin laskemaan käyttäen liukoisia kokonaisfosforipitoisuuksia. Fosfaattifosforipitoisuudet oli määritetty suodattamattomista näytteistä, joten kuvassa kokonaisfosforin ainevirtaama vaikuttaa olevan pienempi kuin fosfaattifosforin ainevirtaama. 49

t/d 3,0 2,5 2,0 Kok.P (liuk.) PO4-P 50 1,5 1,0 0,5 0,0 t/d 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 t/d 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kok.N NO2+NO3-N NH4-N tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu CODMn Kiintoaine tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 36 Ainevirtaamien kuukausittainen vaihtelu Kemijoen Isohaarassa vuonna 2015.

51 t/d 250 200 150 100 50 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 m 3 /s 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kiintoaine Virtaama t/d 1000 800 600 400 200 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 m 3 /s 800 700 600 500 400 300 200 100 0 CODMn Virtaama t/d 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kok.P PO4-P Virtaama * m 3 /s 800 700 600 500 400 300 200 100 0 t/d 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 m 3 /s 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kok.N Eo.N Virtaama Kuva 37 Kemijoen virtaama ja mereen kuljettamat ainemäärät vuosina 1996 2015. Ravinnekaavioissa vaaleampi osa kuvaa epäorgaanisten ravinteiden osuutta. * = kokonaisfosforin ainevirtaama on laskettu liukoisten kokonaisfosforipitoisuuksien avulla

52 14 MUU TARKKAILU JA TUTKIMUKSET ALUEELLA Uimavedet Uimavesien hygieenistä laatua on tarkkailtu kuntien terveysvalvontaviranomaisten toimesta. Tarkkailtuja virallisia uimarantoja ovat Pöyliöjärven ranta Kemijärvellä ja Ounaskosken ranta Rovaniemellä. Lisäksi kunnissa on pienempiä uimarantoja, joiden veden laatua seurataan harvemmin. Pöyliöjärven uimarannalla veden hygieeninen laatu täytti yleisen uimarannan vedenlaatuvaatimukset (STMa 177/2008), joskin järvessä on havaittu lähes vuosittain sinilevää. Vuonna 2015 sinilevää ei todettu uimavesivalvonnan yhteydessä. Pöyliöjärvellä epäiltiin esiintyvän järvisyyhyä 24.8.2015. Ounaskosken rannan uimaveden laatu täytti yleisen uimarannan veden laatuvaatimukset (STMa 177/2008) ja sen uimavesi luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi 11.6 ja 9.7.2015 otettujen näytteiden perusteella. Turvetuotanto Turvetuotannon päästö- ja vaikutustarkkailut toteutetaan erillään vesistöaluekohtaisista yhteistarkkailuista omina tarkkailuinaan. Vuonna 2015 Kemijoen vesistöalueella tuotantovaiheenkesäaikaista päästötarkkailua toteutettiin Vapo Oy:n turvetuotantoalueilla kahdeksalla kohteella ja Turveruukki Oy:n turvetuotantoalueilla viidellä kohteella. Lisäksi yhdessä Vapon Oy:n ja yhdessä Turveruukki Oy:n kohteessa oli vuonna 2015 käynnissä ympärivuotinen tarkkailu ja vastaavasti kummallakin oli yhdessä kohteessa kuntoonpanovaiheen tarkkailua. Levähaittaseuranta Ympäristöhallinnon koordinoiman levähaittaseurannan tulokset Kemijoen pääuoman vesistöalueella olivat kesällä 2015: Pöyliöjärvi Kemijärvi ei levää viikoilla 23 39 Sierijärvi Rovaniemi hieman levää viikoilla 26 ja 34 Valmistuneet ja tekeillä olevat tutkimukset ja ohjelmat Ensimmäiset vuoteen 2015 ulottuvat vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin vuonna 2009. Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen 2015 mukaan valtaosa Kemijoen vesienhoitoalueen järvistä ja joista on vähintään hyvässä tilassa, mutta niidenkin tilan ylläpitäminen edellyttää aktiivista vesienhoidon jatkamista. Toimenpiteet vesien tilan parantamiseksi painottuvat vesistöjen kunnostuksiin. Toimenpideohjelmien laatiminen kuuluu olennaisena osana vesienhoitoon, joka on koko Euroopan laajuista, vesipolitiikan puitedirektiiviin pohjautuvaa työtä. Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja hyvän tai erinomaisen tilan ylläpitäminen. Vesienhoidon toinen suunnittelukierros alkoi vuonna 2012 ja valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat vuosiksi 2016 2021 joulukuussa 2015. Kemijoen alueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille 2016 2012 (Räinä ym. 2015) todetaan, että pääosa vesienhoidon ensimmäisellä suunnittelukaudella asetetuista tavoitteista saavutetaan vuoden 2015 loppuun mentäessä. Toisella suunnittelukaudella Kemijoen vesienhoitoalueen vesistöjen hoidon päätavoite on hyvän tai erinomaisen tilan säilyttäminen. Kemijoen ala- ja keskiosassa hyvä tila pyritään saavuttamaan vesistöjen rakenteellisten tai hydrologisten muutosten aiheuttamien haittojen lieventämisen ja ravinne- ja kiintoainekuor-

mituksen sekä sisäisen kuormituksen vähentämisen avulla. Vesistölle haitallisten aineiden osalta Kemijoen vesistöalueella ei tarvita erillisiä toimenpiteitä, mutta tiettyjen aineiden osalta tehdään tarkempia kartoituksia. Lapin ympäristökeskuksen (nykyinen Lapin ELY-keskus) johdolla toteutettiin vuosina 2000 2004 laaja selvitys Kemijärven säännöstelyn kehittämiseksi. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää säännöstelyn vaikutuksia sekä arvioida tarvetta ja mahdollisuuksia säännöstelyluvan tarkistamiseen. Tavoitteena oli myös määrittää periaatteet ja sisältö Kemijärven kestävälle säännöstelylle. Hankkeessa laadittiin yhteenveto säännöstelyn vaikutuksista, arvioitiin lukuisten haittojen lieventämistoimenpiteiden toteuttamiskelpoisuutta sekä esitettiin 18 suositusta säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi (Marttunen, ym., 2004). Hankkeen puitteissa laadittuja tutkimuksia ja selvityksiä on ollut mm. Suomen ympäristökeskuksen toimesta tehty tutkimus Kemijärvestä padoilla eristettyjen järvien nykytilasta ja kunnostusvaihtoehdoista (Martinmäki, ym. 2006). Suomen ympäristökeskuksen raportti Lantunginlahden, Narkilahden, Kotajärven, Sorsajärven ja Javarusjoen pohjapatovaihtoehtojen arvioinnista (Ulvi, ym. 2006). Tavoitteena on toteuttaa suositukset vuosina 2004 2015. Päävastuun toimenpiteistä kantavat Lapin ELY-keskus, Kemijoki Oy ja Kemijärven kaupunki (www.kemijoki.fi). Suositusten toteutusta varten perustettiin Lapin ELY-keskuksen EU-rahoitteinen hanke Kemijärven moninaiskäytön ja kesämatkailun kehittäminen 2008 2011. Hanke on aloitettu keväällä 2008 ja viimeisimmän suunnitelman mukaan se päättyy kesäkuussa 2014. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa säännöstelyn kehittämistyön tuloksena syntyneitä suosituksia asumis- ja virkistyskäyttöön sekä kalatalouteen kohdistuvien haittojen vähentämisestä. Hankkeen jatkoksi aloitettiin Lapin ELY-keskuksen vastuulla oleva EU-hanke Kemijärven vesistökunnostukset 2012 2014, joka päättyi 30.6.2015. Hankkeissa toteutettuja toimenpiteitä on ollut mm. juoksutuskäytäntöjen muuttaminen siten, että vedenkorkeudet pysyvät paremmin tavoitellulla tasolla, kantosavotta eli kiintokantojen poisto järvistä, virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen, padoilla eristettyjen järvien kunnostus ja kunnostussuunnitelmat (Kostamojärvi, Pöyliöjärvi), ranta-alueiden kunnostukset, kalataloudelliset kunnostukset sekä viestinnän kehittäminen. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämiä lupia hankkeessa esitettyjen toimenpiteiden toteutukseen on: Lupa (Nro 1/12/2) 13.1.2012 Kemijärven kaupungille Kemijärven asemanrannan nolla-alueen kunnostukselle ruoppauksella. Lupa (Nro 23/12/2) 29.3.2012 Kemijärven kaupungille Javarusjoen pohjapadon rakentamiselle. Javarusjoen pohjapadon rakentamisen tarkoituksena on vähentää Javarusjoen alaosan talvi- ja kevätaikaisesta vähävetisyydestä aiheutuvia haittoja. Joen vähävetisyys aiheutuu säännöstellyn Kemijärven vedenkorkeuden alenemisesta kevättalvella. Lupa (Nro 82/12/2) 21.12.2012 Kemijärven kaupungille Kuumalammen ja Pöyliöjärven ruoppaamiseen Kemijärvellä. Ruoppauksilla parannetaan vesialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja parannetaan veden laatua erityisesti matalassa Kuumalammessa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi 31.5.2011 Kemijoki Oy:lle vesitalousluvan Sierilän voimalaitoksen rakentamiseen, käyttöön ja vesistön säännöstelyyn. Vaasan hallinto-oikeus kumosi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen vesitalousluvasta ja palautti asian luontoarvojen selvittämistä varten aluehallintovirastolle uudelleen käsittelyyn. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin edelleen korkeimpaan oikeuteen, joka palautti 7.11.2013 luvan käsiteltäväksi Vaasan hallinto-oikeuteen ja edel- 53

lytti, että Vaasan hallinto-oikeuden tulee jatkaa hakemuksen käsittelyä. Hallinto-oikeus myönsi Kemijoki Oy:lle vesitalousluvan 3.3.2015. Päätöksestä on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lapin ELY-keskuksen hallinnoimassa vuoden 2014 lopussa päättyneessä Askel Ounasjoelle III -hankkeessa suunniteltiin Kemijoen pääuoman Taival-, Ossaus-, Petäjäs-, ja Valajaskosken voimalaitoksiin kalatiet. Hankkeen tuloksena syntyvät lupahakemustasoiset kalatiesuunnitelmat. Askel Ounasjoelle III -hankkeen jälkeen on mahdollista rakentaa kalatiet Kemijoen pääuomaan Isohaaran voimalaitoksen yläpuolisiin vesivoimalaitoksiin ja avata lohelle nousuväylä mereltä Ounasjoen poikastuotantoalueille (www.kemijoki.fi). Askel Ounasjoelle III projekti on jatkoa hankkeille: Askel Ounasjoelle I -hanke (projektikoodi A30218) sekä Askel Ounasjoelle II -hanke (projektikoodi A31227). Sen ohella oli vuoden 2014 ajan käynnissä Keminmaan kunnan hallinnoima hanke Askel Ounasjoelle IV, jossa tavoitteena oli laatia suunnitelma ja kustannusarvio Kemijoen Isohaaran vuonna 1993 valmistuneen I-kalatien toimivuuden parantamiseksi. Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kultakaivos on toiminut vuodesta 2009 alkaen. Kaivoksen käsitellyt jätevedet johdetaan Seurujokeen, joka laskee Loukiseen ja edelleen Ounasjokeen. Kaivosyhtiöllä on menossa kaksi toiminnan laajennuksiin liittyvää YVAmenettelyä, joista toinen koskee rikastamon tuotantomäärän ja rikastushiekan varastointikapasiteetin kasvattamista ja toinen satelliittimalmion avaamista. FQM Kevitsa Mining Oy:n Kevitsan kaivos Sodankylän kuntakeskuksen pohjoispuolella on aloittanut kaupallisen tuotannon kesällä 2012. Kaivoksella louhitaan 7 10 milj. tonnia malmia vuodessa, ja laajennukselle saatiin ympäristölupa vuonna 2014. Kaivos tuottaa nikkeli-platinaryhmän rikastetta sekä kupari-kultarikastetta. Kaivoksen käsitellyt jätevedet johdetaan Kitiseen, Vajusen altaaseen. Savukoskelle suunnitellun Yara Suomi Oy:n Soklin fosfaattikaivoksen rakentaminen suunniteltiin aloitettavan vuonna 2016 teiden ja aluetöiden osalta ja kaivostoiminta oli tarkoitus aloittaa vuonna 2019. Kaivoksen käsiteltyjä jätevesiä oli tarkoitus johtaa Ylä- Kemijokeen. Hankkeessa on suoritettu YVA-menettely, ja hakemus ympäristöluvan ja vesilain mukaisen luvan saamiseksi on käsittelyssä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kaivosyhtiö ilmoitti syyskuussa 2015 keskeyttävänsä hankkeen valmistelun, mutta luvanhakuprosessi viedään loppuun. 54 15 JOHTOPÄÄTÖKSET Luonnonhuuhtouma muodostaa yli 70 % Kemijoen ravinnekuormituksesta, pistekuormituksen osuus on vain muutamia prosentteja. Vesistöalue on säännöstelty Ylä- Kemijokea ja Ounasjokea lukuun ottamatta ja sen virtaamat ovat suuret jo ennen Kemijärveä. Tämän vuoksi Kemijoen pistekuormitus ja suhteellisen suuretkaan muutokset siinä eivät tarkkailutulosten perusteella selvästi vaikuta Kemijärven tai Kemijoen yleiseen veden laatuun. Sekä Kemijärven että Kemijoen veden laadun määräävät lähinnä luonnonhuuhtouma ja sääolojen vaihtelut. Pistekuormituksen vaikutukset veden laatuun ovat havaittavissa ainoastaan purkualueen välittömässä läheisyydessä ennen kuin kuormituksen sekoittuminen vesimassaan on ehtinyt tapahtua. Virtaaman kasvaessa joen alajuoksua kohden kuormituksen vaikutukset ovat entistä heikommin havaittavissa. Kemijärvellä säännöstely tehostaa veden vaihtumista luonnontilaan verrattuna erityisesti talvikautena, minkä ansiosta runko-osan happitilanne pysyy hyvänä. Kemijärven lahdissa sekä patoamalla eristetyissä järvissä veden vaihtuvuus sen sijaan on heikompi ja kerrostuneisuuskausina alusveden happitilanne heikkenee. Myös itäisessä haarassa veden

vaihtuvuus on heikompaa ja alusveden hapettomuutta esiintyy. Veden laadussa ei viime vuosien aikana ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuoden 2015 tarkkailu toteutui pienin poikkeuksin suunnitellusti. Jäätilanteen johdosta Lehtosalmen näytteet huhtikuussa otettiin maantiesillalta käsin eikä jäältä kuten yleensä. Kovan virtauksen takia Vanttauskoskella kaksi näytettä otettiin heinäkuussa rannalta käsin. Yksi happinäyte menetettiin pullon rikkouduttua. Kuormitustietojen toimittamisessa oli viivettä, minkä vuoksi raporttiluonnos myöhästyi viikon verran suunnitellusta. Kemijärven kaupungin Severijärven ja Napapiirin Veden Petäjäskosken ja Pirttikosken jätevedenpuhdistamoiden kuormitustarkkailua ei varsinaisesti suoritettu. Näytteet oli otettu vain kertaalleen, joiden perusteella kuormitus ei ollut asianmukaisesti laskettavissa. Puhdistamot ovat erittäin pieniä eikä niillä ole nykyisellään käytännössä vesistövaikutuksia. Vuonna 2015 sää- ja hydrologiset olot poikkesivat normaalista. Vuosi oli normaalia lämpimämpi ja sademäärä Rovaniemellä oli 37 % normaalia suurempi. Virtaamat Kemijoen vesistössä olivat 25 35 prosenttia tavanomaista suuremmat. Isohaaran keskivirtaama oli 754 m 3 /s, kun vertailujakson lukema on 571 m 3 /s. Toukokuun puolivälin tulvahuipussa Isohaaran virtaama oli 3 844 m 3 /s. Jätevedenpuhdistamoiden kuormitus kasvoi edellisvuodesta ja kalankasvatuksen kuormitus pieneni johtuen pienemmistä kasvatusmääristä. Vesistötarkkailussa ei todettu mitään poikkeuksellista. 55 16 YHTEENVETO Kemijoen vesistöalueen yhteistarkkailu vuonna 2015 toteutettiin vuosille 2013 2018 laaditun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Vuosi 2015 oli perustarkkailun vuosi, jolloin tarkkailtiin veden fysikaalis-kemiallista laatua ja kuormittajien vaikutuksia Kemijoessa, Kemijärvessä, Kemijärven suljetuissa järvissä, Pelkosenniemen ja Rovaniemen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden sekä kalankasvatuslaitosten lähialueilla. Kalankasvatuslaitoksen lähialueilla tarkkailtiin myös limoittumista. Lukuun ottamatta veden a- klorofyllipitoisuuden mittauksia ei biologista tarkkailua ollut ohjelmassa vuonna 2015. Kemijoen yhteistarkkailu kattaa Kemijoen pääuoman Sodankylästä ja Savukoskelta jokisuulle. Raportissa käsitellystä aineistosta osa on Lapin ELY-keskuksen seurantaaineistoja samalta alueelta. Raportissa esitetään vuoden 2015 tarkkailun tulokset. Vuosi 2015 oli normaalia lämpimämpi ja huomattavasti normaalia sateisempi. Virtaamat Kemijoen vesistössä olivat 25 35 % tavanomaista suuremmat ja toukokuun tulvahuippu oli voimakas. Kemijärven säännöstely tapahtui pääosin luparajojen puitteissa. Vuonna 2015 Stora Enson Kemijärven vuonna 2008 lakkautetun tehtaan alueelta kuormitusta muodostui kaatopaikka- ja valumavesistä, joita johdettiin käsiteltynä vesistöön touko-lokakuussa jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuormitus oli edellisvuotta suurempaa, mutta kuitenkin vähäistä tehtaan toiminnanaikaiseen verrattuna eikä sen vaikutuksia Kemijärvessä tarkkailussa ollut todettavissa. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden kuormitus oli fosforin ja happea kuluttavan aineen osalta suurempaa ja typen osalta samaa luokkaa kuin edellisvuonna. Yhdyskuntien osuus Kemijoen tarkkailuun kuuluvien laitosten BOD 7 - ja typpikuormituksesta oli yli 90 % ja fosforikuormituksesta yli 60 %. Kalankasvatuslaitosten kuormitus pieneni edellisvuodesta pienemmistä kasvatusmääristä johtuen. Kalankasvatuksen osuus Kemijoen tarkkailuun kuuluvien laitosten fosforikuormituksesta oli 30 % ja typpikuormituksesta 5 %.

Pistekuormittajien vaikutukset perustuen tarkkailutuloksiin ja kuormituksen laimentumislaskelmiin ja jäivät vähäisiksi. Fosforin laskennalliset pitoisuuslisäykset olivat kaikilta osin hyvin pieniä, vuositasolla enintään 0,13 µg/l ja kesäaikana enintään 0,16 µg/l. Typpikuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset olivat vuositasolla enintään 13 µg/l ja kesäaikana enintään 12 µg/l. Kesäkauden virtaamat olivat vuoden keskivirtaamaa suuremmat. Suurimmat laskennalliset ravinnepitoisuuden lisäykset aiheutuivat Rovaniemen ja Sodankylän jätevedenpuhdistamoiden ja Napapiirin Kalan Vanttauskosken laitoksen kuormituksesta. Jätevedenpuhdistamoiden ja kalankasvatuslaitosten lähialuetarkkailussa todettiin paikoin ja ajoittain suurempia pitoisuuden muutoksia ravinteiden osalta. Kalankasvatuslaitosten limoittumistarkkailussa limoittumista todettiin tapauskohtaisesti laitosten alapuolella hieman enemmän tai saman verran kuin yläpuolisella vertailupaikalla. Kemijärven runko-osan veden laatu oli vuonna 2015 hyvä eikä mitään poikkeuksellista todettu. Lämpötilakerrostuminen oli heikkoa niin talvella kuin kesälläkin. Happitilanne pysyi hyvänä läpi vuoden, Tossanselän alusvedessä oli jonkin verran happivajetta helmikuussa. Kemijärven ph-taso oli neutraalin paikkeilla lukuun ottamatta kevätaikaa, jolloin todettiin hieman alempia ph-arvoja. Alhaisia ph-arvoja ei todettu lainkaan, alin todettu ph-arvo oli ph 6,4 Kemijärven luusuassa toukokuussa. Ravinnepitoisuudet olivat alhaiset viitaten karuihin tai lievästi reheviin oloihin. A-klorofyllipitoisuudet olivat lievästi rehevälle vesistölle ominaisella tasolla, ja levätuotannon ravinnerajoitteisuus oli enemmän typen kuin fosforin puolella. Kemijärven ympäristössä sijaitsevien pengerryksin suljettujen järvien veden laatu oli Kemijärveä heikompi. Kostamojärven, ja Severijärven Pöyliöjärven talvinen happitilanne oli huono, ja Pöyliöjärvessä myös elokuussa alusvedessä oli happivajetta. Kaikki järvet olivat reheviä, Kostamojärven rehevyyden ollessa voimakkainta. Fosforipitoisuus kaikissa järvissä korkea ja rajoittava ravinne oli typpi. Hygienian indikaattoribakteerien perusteella jätevesien vaikutusta Severijärvessä ei todettu. Lapin ELY-keskus on vuonna 2015 seurannut veden laatua Kemijoessa kolmessa paikassa ja Ounasjoessa ottamalla näytteitä 4 13 kertaa riippuen havaintopaikasta. Kemijoen ylin havaintoasema on Ylä-Kemijoessa Savukoskella ja alin Isohaarassa. Kemijoen pääuomassa ja Ounasjoessa veden laatu oli vuonna 2015 hyvä, sillä ravinteita, humusta ja kiintoainetta vesissä oli vähän eikä veden laadussa ilmennyt mitään poikkeuksellista. Veden laatu vaihteli noudattaen luontaista vuodenaikaista valunnasta riippuvaa rytmiä. Happitilanne oli talvella hieman heikompi kuin avovesiaikana, mutta kyllästysaste oli kuitenkin yli 70 %. Kesällä hapen kyllästysasteet olivat pääosin yli 90 %. Veden ph vaihteli neutraalin molemmin puolin, pienimmät arvot todettiin kevättulvalla, mutta alhaisia ph-arvoja ei todettu lainkaan. Alkaliniteetti oli alimmillaan 0,10 mmol/l eli tyydyttävä. Humusta mittaavat veden väri ja COD Mn -arvo sekä rautapitoisuus olivat korkeimmillaan keväällä ja alimmillaan talvella. Väriarvot olivat humuspitoisille vesille ominaisia, eivät kuitenkaan huomattavan korkeita. Jokivesien kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin 2 4 mg/l ja maksimissaan 6 16 mg/l. Lievää sameutta vedessä todettiin kevättulvan aikaan. Myös kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat korkeimmillaan kevättulvan aikana, maksimipitoisuudet olivat noin 30 µg/l. Kesäajan pitoisuudet viittasivat lähinnä karuun rehevyystasoon. Ravinnesuhteen perusteella Ounasjoessa ja Kemijoessa levätuotanto oli pääosin typpirajoitteista. Ylä-Kemijoen veden laatu Savukoskella oli kaikin puolin varsin hyvä. Vesi oli humuspitoista ja niukkaravinteista ph-tasoltaan hieman happaman puolella. Seurantaa on tehty vuodesta 2009 alkaen eikä tällä jaksolla ole todettu normaalin vaihtelun lisäksi muutoksia suuntaan tai toiseen. 56

Kemijärven veden laatu on parantunut 2000-luvulla verrattuna 1960 1990 lukuihin, sillä veden väri on vaalentunut ja ravinnepitoisuudet laskeneet. Myös Kemijoessa veden laatu on nykyisin joko hieman parempi tai samalla tasolla kuin 1960-luvulla. Fosforipitoisuudet ovat selvästi alentuneet ja nykyisin keskimääräiset pitoisuudet ovat alle 20 µg/l, kun ne aiemmin olivat 25-30 µg/l. Kemijoen ainevirtaamat riippuvat käytännössä vuoden vesimäärästä ja kevättulvan voimakkuudesta. Vuonna 2015 Kemijoen keskivirtaama jokisuulla (754 m 3 /s) oli kolmanneksen pitkän jakson keskiarvoa suurempi ja tulvahuippu oli voimakas. Vuoden 2015 kiintoaine-, humus- ja ravinnevirtaamat olivat jakson 1996 2014 keskimääräistä tasoa suurempia. Edelliseen vuoteen verrattuna ainevirtaamat olivat selvästi suuremmat. Toukokuun osuus vuoden ainevirtaamista oli 20 30 %. 57 17 VIITTEET Ekholm, M. 1996. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A125. Forsberg, C. & Ryding, S.-O, 1980. Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89:189 207. Ilmatieteen laitos 2015. Ilmastokatsaukset tammikuu-marraskuu 2015. <http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastokatsaus-lehti> Ilmatieteen laitos 2016. Avoin data <https://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data> 13.1.2016 ja 20.1.2016 Kinnunen, K. 1986. Kemijärven ja siitä pengerrettyjen järvien tilan kehittyminen Kemijärven säännöstelyn aikana. Avustavan virkamiehen veden laatua koskeva lausunto Kemijärven säännöstelyn lopputarkastukseen. Lapin vesi- ja ympäristöpiiri. Korhonen, J. ja Haavanlammi, E. 2012. Hydrologinen vuosikirja 2006 2010. Suomen ympäristö 8/2012. Lahermo, P., Väänänen, P., Tarvainen, T. & Salminen, R. 1996. Suomen geokemian atlas, osa 3: Ympäristögeokemia purovedet ja sedimentit. Geologian tutkimuskeskus. Räinä, P. (toim.), Liljaniemi, P., Puro-Tahvanainen, A., Pasanen, J., Rautiala, A., Seppälä, A., Kurkela, A., Honka, A. & Ylikörkkö, J. 2015. Vesien tila hyväksi yhdessä. Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016 2012. Raportteja 89. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Lapin Vesitutkimus Oy 2012. Kemijoen pääuoman vesistötarkkailusuunnitelma vuosille 2013 2018. Martinmäki, K., Ulvi, T., Hellsten, S., Kuoppala, M. & Visuri, M. 2006. Kemijärvestä padoilla eristettyjen järvien nykytila ja kunnostusvaihtoehdot. Suomen ympäristö 58/2006. Marttunen, M., Hellsten, S., Kerätär, K., Tarvainen, A., Visuri, M., Ahola, M., Huttunen, M., Suomalainen, M., Ulvi, T., Vehviläinen, B., Väntänen, A., Päiväniemi, J. & Kurkela, R. 2004. Kemijärven säännöstelyn kehittäminen yhteenveto ja suositukset. Suomen ympäristö 718. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 2012. Tilastoja Suomen ilmastosta. Raportteja 2012:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki Pöyry Finland Oy 2016a. Turveruukki Oy, Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vaikutustarkkailu vuonna 2015. Luonnos.

Pöyry Finland Oy 2016b. Vapo Oy, Simon Turvejaloste Oy. Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimukseista ja valvonnasta. Ulvi, T., Hellsten, S., Visuri, M. & Martinmäki, K. 2006. Lantunginlahden, Narkilahden, Kotajärven, Sorsajärven ja Javarusjoen pohjapatovaihtoehtojen arviointi. Suomen ympäristökeskus. 58

1 Kemijoen vesistöalue 2 3 2 1 1 2 7 4 5 9 12 13 10 7 8 6 11 9 6 5 5 8 4 6 7 3 4 3 8 9 14 0 25 50 km Lapin ELY-keskuksen seurantapaikat 1. Savukoski 14700 2. Pelkosenniemi 13600 3. Kemijärvi 147 4. Luusua 13700 5. Raudanjoki 13800 6. Oikarainen 2 7. Ounasjoki, Tapionkylä 14800 8. Valajaskoski 13900 9. Isohaara 14000 Tarkkailtavat jätevedenpuhdistamot ja teollisuuslaitokset 1. Sodankylän jv-puhdistamo 2. Savukosken jv-puhdistamo 3. Pelkosenniemen jv-puhdistamo (Pyhä-Luosto) 4. Kemijärven jv-puhdistamo 5. Stora Enso Oyj, entinen tehdas 6. Severijärvi 7. Pirttikosken jv-puhdistamo 8. Vanttauskosken jv-puhdistamo 9. Rovaniemen jv-puhdistamo 10. Muurolan jv-puhdistamo 11. Petäjäskosken jv-puhdistamo 12. Louen maaseutuoppilaitoksen jv-puhdistamo 13. Tervolan jv-puhdistamo 14. Keminmaan jv-puhdistamo Tarkkailtavat kalankasvatuslaitokset 1. Saarenputaan Lohi, Tapionniemi 2. Koillis-Suomen Lohi, Kostamo 3. Napapiirin Kala, Seitakorva 4. Arctic Moon, Kaihua 5. Napapiirin Kala, Vanttauskoski 6. Napapiirin Kala, Petäjäskoski 7. Voimalohi, Ossauskoski 8. Napapiirin Kala, Taivalkoski 9. Koillis-Suomen Lohi, Saarenpudas Liite 1. Kemijoen vesistöalue

Louen maaseutuoppilaitoksen jätevedenpuhdistamo OK1 Purkupiste Ossauskosken kalanviljelylaitos OK2 0 1 2 km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.1

PK1 PK2 Petäjäskosken kalankasvatuslaitos PK3 0 1 2 km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.2

Rovaniemen jätevedenpuhdistamo Roi1 Purkupiste Roi2 0 1 2 km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.3

VK5 Vanttauskosken poikaslaitos VK1 VK3 VK2 Vanttauskosken kalankasvatuslaitos KA3 Kaihuan kalankasvatuslaitos KA2 KA1 0 1 2 km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.4

SK1 Seitakorvan kalankasvatuslaitos SK2 SK3 0 1 2 km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.5

To147 Severijärven jätevedenpuhdistamo L13700 Se6 0 1 2 km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.6

Leh 0 1 2 km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.7

KP2 KP4 Koillis-Suomen Lohi, Saarenpudas KP6 Koillis-Suomen Lohi, Joentakanen KP1 KP5/2 0 1 2 km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.8

Kj107 Purkupiste Kemijärven jätevedenpuhdistamo Pö7 Te148 0 1 2 km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.9.

JL1 Saarenputaan Lohi JL2 JL3 KP1 Koillis-Suomen Lohi KP2 KP3 Ko2 0 1 2 km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.10

Pe13600 Purkupiste Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamo Pe2 0 1 2 km Perustarkkailu ELY:n tarkkailu Muu seuranta Liite 2.11

LIITE 3. Havaintopaikkojen sijaintitiedot 1/1 Kemijoen vesistötarkkailu Tarkkailupaikkojen koordinaatit ETRS-TM35 Kemijärvi koordinaatit (ETRS-TM35) havaintopaikka tunnus latitude longitude Rautatiesilta 107 Kj107 7399746 519670 Termusniemi 148 Te148 7394688 524328 Tossanselkä 147 To147 7382053 515452 Lehtosalmi 58 Leh 7382763 531715 Luusua 13700 L13700 7372967 515742 Kostamojärvi 2 Ko2 7407443 519860 Pöyliöjärvi 7 Pö 7 7397927 517871 Severijärvi, Karjakans. 6 Se6 7372517 514862 Jätevedenpuhdistamoiden lähialueen tarkkailu koordinaatit (ETRS-TM35) havaintopaikka tunnus latitude longitude Pelkosenniemi Pelkosenniemi 13600 Pe13600 7443928 522559 Kemijoki Pelkosenniemi ap. Pe2 7440999 522949 Rovaniemi Kemijoki, Paavalniemi P40 Roi1 7374266 439962 Kemijoki, Mäntyniemi Roi2 7372916 438852 Kalankasvatuslaitosten lähialueen tarkkailu koordinaatit (ETRS-TM35) havaintopaikka tunnus latitude longitude Käsmänjoki P1 KP1 7393258 545370 Könkäänlampi P2 KP2 7392739 543600 Käsmänjoki P4 KP4 7392329 543810 Könkäänlampi P5/2 KP5/2 7391709 543460 Käsmänjoki P6 KP6 7392859 544080 Kemijoki JL1 JL1 7418118 520510 Kemijoki JL2 JL2 7417539 520600 Kemijoki Tuupaselkä 70 JL3 7415260 521019 Kemijoki Koivupudas P1 KP1 7410741 520240 Kemijoki Koivupudas P2 KP2 7410322 520100 Kemijoki Leväranta 100 KP3 7408692 518540 Käsmänjoki P1 P1 7393258 545370 Käsmänjoki P4 P4 7392329 543810 Käsmänjoki P6 P6 7392859 544080 Könkäänlampi P2 P2 7392739 543600 Könkäänlampi P5/2 P5/2 7391709 543460 Seitakorva SK1 SK1 7366669 515572 Seitakorva SK2 SK2 7365680 515102 Seitakorva SK3 SK3 7365200 514782 Kaihua KA1 KA1 7358752 492861 Kaihuanjoki 80 KA2 7359662 491851 Kaihua KA3 KA3 7359842 491112 Vanttauskoski P1 VK1 7361261 486393 Vanttauskoski P2 VK2 7360941 486313 Vanttauskoski P3 VK3 7361171 486094 Vanttauskoski P5 VK5 7361521 485164 Petäjäskoski PK1 PK1 7353535 426470 Petäjäskoski PK2 PK2 7353145 426670 Petäjäskoski 6A PK3 7351460 425489 Ossauskoski P1 OK1 7338558 415513 Ossauskoski P3 OK2 7336814 413678 Lapin ELY -keskuksen tarkkailu koordinaatit (ETRS-TM35) havaintopaikka latitude longitude KEMIJ VALAJASKOSKI 13900 7367918 434794 KEMIJOKI OIKARAINEN 2 7370318 458884 KEMIJOKI SAVUKOSKI 14700 7464180 549868 OUNASJ TAPIONKYLÄ 14800 7399424 432217 KEMIJOKI ISOHAARA 14000 7298965 387686

Menetelmätiedot Analyysi Määritys-raja Analysointi-menetelmä/ standardi Mittausepävarmuus Akkr. Happipitoisuus 0,2 mg/l SFS-EN 25813:1996 0,1-5 mg/l / ±0,4 mg/l, >5 mg/l / ±8% kyllä ph SFS 3021:1979 ± 0,2 yks. kyllä Alkaliniteetti 0,01 mmol/l Sis. men. J-016 (ph 4,5, 4,2) 0,01-0,1 mg/l / ±0,01 mg/l, >0,1mg/l / ±10% kyllä sähkönjohtavuus 0,1 ms/m SFS-EN 27888:1994 0,1-1 ms/m ±0,2 ms/m, >1 ms/m ±5% kyllä Väri 5 mgpt/l SFS-EN ISO 7887:2012, komparaattori 5-50 mgpt/l ±5 mgpt/l, 50-100 ±10, >100 mgpt/l ±10% kyllä COD Mn 0,5 mg/l SFS 3036:1981 0,5-5 mg/l / ±0,3 mg/l, >5mg/l / ±6% kyllä Sameus 0,1 FTU SFS-EN ISO 7027:2000 0,1-1 FTU /± 0,1 FTU, >1 FTU / ±15 % kyllä Kiintoaine 0,5 mg/l SFS-EN 872:2005 0,5-4 mg/l / ±0,3 mg/l, >4 mg/l / ±15% kyllä Kokonaisfosfori 3 µg/l Sis. men. J-040 3-15 µg/l / ±1,5 µg/l, >15 µg/l / ±10% kyllä PO4-P 2 µg/l Sis. men. J-041 2-20 µg/l / ±2 µg/l, >20 µg/l / ±10% kyllä Kokonaistyppi 50 µg/l SFS-EN ISO 11905-1:98 (modif.) 50-100 µg/l / ± 15 Njg/l, >100 µg/l / ±15% kyllä NO2,3-N 2 µg/l SFS-EN ISO 13395:1996 (modif.) 2-20 µg/l / ±2 µg/l, >20 µg/l / ±10% kyllä NH4-N 3 µg/l Sis. men. J-046 3-15 µg/l / ±2 µg/l, >15 µg/l / ±15% kyllä Rauta 5 µg/l SFS-EN ISO 11885:09 modif. 5-30 Njg/l: ± 3 Njg/l; > 30 Njg/l: 15 % kyllä Kloridi 0,1 mg/l SFS-EN ISO 10304:2009 0,3-1 mg/l / ±0,1 mg/l, >1mg/l / ±10% kyllä Natrium 0,1 mg/l SFS-EN ISO 11885:09 modif. 0,1-0,20 ± 0,012, > 0,200 ±6 % kyllä Klorofylli-a 1 µg/l SFS 5772:1993 1-4 µg/l /± 0,4 µg/l, >4 µg/l ±10 % kyllä Fekaaliset koliformiset bakteerit SFS 4088:2001 kyllä

Kj107 16.2.2015 0,7 17,0 0,6 0,2 1,0 0,1 9,0 62 0 0,40 5,9 40 1,5 240 36 90 12 6 4,7 1,9 1,0 580 KJ107 13.4.2015 0,9 17,0 0,6 0,2 1,0 0,2 9,1 63 0 0,42 5,9 45 1,6 280 16 110 11 12 4,8 2,0 1,2 660 Kj107 4.5.2015 1,2 17,0 0,0 0,0 1,0 0,4 10,5 73 0 0,28 4,3 120 3,0 370 9 74 27 13 13,0 1,4 0,9 1600 Kj107 21.7.2015 1,6 1,0 15,3 3,4 8,6 86 0 0,28 4,1 70 1,8 290 5 < 2 15 11 10,0 1,5 0,6 840 Kj107 11.8.2015 1,1 17,0 1,0 15,7 4,1 7,9 80 0 0,25 3,6 110 1,3 350 4 2 17 4 16,0 1,3 0,6 1200 Kj107 6.10.2015 1,4 18,0 1,0 5,5 10,4 83 0 0,22 3,5 110 1,5 330 4 9 18 6 16,0 1,3 0,9 1200 Kj107 7.12.2015 1,2 15,0 0,1 0,1 1,0 0,2 11,4 78 0 0,30 4,3 70 1,1 260 8 63 12 6 8,1 1,6 0,8 690 21.7.2015 Kokonaissyvyyttä ei saa mitattua virtauksen vuoksi. Te148 18.2.2015 0,9 12,0 0,5 0,2 1,0 0,1 9,4 64 6,8 0,40 5,6 50 1,7 300 19 91 14 4 4,9 1,9 1,1 630 Te148 18.2.2015 5,0 0,0 9,4 64 6,9 0,40 5,6 55 1,6 300 19 96 14 4 4,9 1,9 1,1 610 Te148 18.2.2015 11,0 0,0 9,4 64 6,9 0,40 5,6 50 1,6 290 19 97 14 4 5,1 1,9 1,0 640 Te148 14.4.2015 1,4 12,0 0,5 0,1 1,0 0,1 8,7 60 6,8 0,43 5,8 45 1,7 260 19 110 14 7 4,5 2,1 1,1 820 Te148 14.4.2015 5,0 0,1 8,7 59 6,8 0,42 5,9 45 1,8 260 21 110 12 7 4,5 2,1 1,1 760 Te148 14.4.2015 11,0 0,1 8,9 61 6,8 0,42 6,0 45 1,7 290 22 110 13 7 4,5 2,1 1,1 800 Te148 21.7.2015 1,5 13,0 1,0 15,7 3,5 8,5 86 7,2 0,26 3,8 80 1,5 310 5 < 2 16 3 10,0 1,4 0,7 700 Te148 21.7.2015 5,0 15,3 8,5 85 7,2 0,27 3,9 80 1,5 300 7 < 2 14 3 9,9 1,4 0,7 690 Te148 21.7.2015 10,0 14,7 8,4 83 7,1 0,27 3,9 80 1,5 280 7 < 2 13 4 10,0 1,4 0,6 700 Te148 21.7.2015 12,0 14,7 8,4 83 7,2 0,27 3,9 80 1,5 290 8 < 2 12 4 10,0 1,4 0,7 700 Te148 13.8.2015 1,2 14,0 1,0 15,9 4,4 8,1 82 7,0 0,23 3,5 120 1,3 330 6 3 24 4 16,0 1,4 0,6 1000 Te148 13.8.2015 5,0 15,9 7,9 80 6,9 0,22 3,5 120 1,3 330 5 3 18 4 16,0 1,4 0,6 1100 Te148 13.8.2015 10,0 15,8 7,9 80 6,9 0,23 3,5 110 1,3 330 4 2 23 4 15,0 1,3 0,6 970 Te148 13.8.2015 13,0 15,8 8,1 82 7,0 0,24 3,5 110 1,3 330 3 3 23 4 16,0 1,4 0,6 1000 18.2.2015 Vesisyvyys ei riittänyt kaikiin näytteisiin 14.4.2015 Vesisyvyys ei rittänyt kaikkiin näytteisiin Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Rautatiesilta 107 näkösyv. syv. paks. paks. syv. tila fylli teetti joht. luku NO 3 -N kok. jään lumen otto- lämpö- a-kloro- happi happi ph alkalini- sähkön- väri- sameus kok. N NH 4 -N NO 2 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Na Cl Fe m m m m m C µg/l mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l Termusniemi 148 näkösyv. syv. paks. paks. syv. tila fylli teetti joht. luku NO 3 -N kok. jään lumen otto- lämpö- a-kloro- happi happi ph alkalini- sähkön- väri- sameus kok. N NH 4 -N NO 2 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Na Cl Fe m m m m m C µg/l mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l

Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Tossanselkä 147 kok. syv. jään paks. lumen paks. näkösyv. ottosyv. lämpötila a-klorofylli happi happi ph alkaliniteetti sähkönjoht. väriluku sameus kok. N NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Na Cl Fe m m m m m C µg/l mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l To147 17.2.2015 1,2 20,0 0,6 0,2 1,0 0,1 9,1 62 6,5 0,37 5,5 40 1,2 250 17 82 9 4 5,1 1,9 1,0 520 To147 17.2.2015 5,0 0,2 9,3 64 6,6 0,36 5,4 40 1,1 230 15 80 10 5 5,3 1,8 1,0 520 To147 17.2.2015 10,0 0,4 9,1 63 6,7 0,36 5,3 45 1,1 230 14 78 10 5 5,7 1,7 1,0 520 To147 17.2.2015 15,0 2,3 6,9 50 6,6 0,32 4,9 60 1,1 280 6 93 15 8 8,5 1,6 1,0 540 To147 17.2.2015 19,0 2,7 5,8 43 6,6 0,33 5,0 70 1,4 310 4 110 16 9 8,4 1,6 1,0 600 To147 14.4.2015 1,1 17,5 0,6 0,1 1,0 0,1 9,9 68 6,8 0,38 5,5 45 1,5 260 16 110 13 6 4,8 2,0 1,1 730 To147 14.4.2015 5,0 0,1 9,9 68 6,8 0,38 5,4 45 1,4 280 15 110 13 6 5,0 2,0 1,0 690 To147 14.4.2015 10,0 0,1 10,0 69 6,8 0,39 5,5 40 1,5 280 15 110 14 6 4,8 2,1 1,0 720 To147 14.4.2015 16,5 0,2 10,1 70 6,9 0,39 5,6 45 1,5 260 15 110 13 7 4,7 2,0 1,0 690 To147 21.7.2015 1,5 23,0 1,0 15,4 4,1 8,3 83 7,1 0,19 2,9 90 1,3 330 11 < 2 14 3 12,0 1,2 0,5 580 To147 21.7.2015 5,0 15,4 8,7 87 7,0 0,18 2,9 90 1,3 330 9 < 2 14 3 12,0 1,1 0,5 570 To147 21.7.2015 10,0 14,5 8,1 79 6,9 0,18 2,9 90 1,3 340 13 5 16 3 12,0 1,2 0,5 690 To147 21.7.2015 15,0 13,9 7,7 74 6,9 0,18 3,0 90 1,5 340 23 6 13 4 13,0 1,2 0,5 750 To147 21.7.2015 20,0 13,8 7,8 75 6,9 0,19 3,0 90 1,6 350 29 7 8 5 13,0 1,2 0,5 780 To147 21.7.2015 22,0 13,8 7,5 73 6,8 0,19 3,0 90 1,6 390 32 8 14 5 13,0 1,2 0,5 790 To147 13.8.2015 1,5 24,0 1,0 16,3 6,1 8,1 82 7,0 0,22 3,3 100 1,1 320 7 < 2 17 < 2 14,0 1,3 0,6 830 To147 13.8.2015 5,0 16,1 7,7 79 6,9 0,22 3,2 90 1,1 330 8 < 2 15 2 14,0 1,3 1,0 820 To147 13.8.2015 10,0 15,7 7,5 75 6,9 0,20 3,2 90 1,2 320 10 3 14 3 15,0 1,3 0,6 900 To147 13.8.2015 15,0 15,2 7,4 74 6,9 0,22 3,3 90 1,1 320 12 4 16 3 13,0 1,3 0,6 870 To147 13.8.2015 20,0 14,9 7,0 69 6,8 0,21 3,4 90 1,2 310 21 7 17 6 12,0 1,4 0,7 850 To147 13.8.2015 23,0 14,7 6,7 67 6,8 0,23 3,5 90 1,2 320 27 10 14 4 12,0 1,4 0,6 880

Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Lehtosalmi 58 kok. syv. jään paks. lumen paks. näkösyv. ottosyv. lämpötila a-klorofylli kok. N NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Na Cl Fe m m m m m C µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l Leh 18.2.2015 1,1 7,0 0,3 0,0 1,0 0,2 280 18 41 10 2 7,2 1,2 0,8 320 Leh 18.2.2015 3,5 0,7 360 13 66 13 3 9,2 1,5 1,0 650 Leh 18.2.2015 6,0 1,2 350 7 77 14 5 10 1,6 1,0 810 Leh 14.4.2015 2,7 4,0 0,0 0,0 1,0 0,4 230 4 74 8 2 5,8 1,3 0,8 430 Leh 14.4.2015 2,0 0,7 250 4 80 9 4 5,8 1,4 0,8 520 Leh 14.4.2015 3,0 0,9 270 3 100 11 4 6,6 1,6 0,9 720 Leh 5.5.2015 1,1 4,0 0,0 0,0 1,0 2,0 350 4 96 15 7 9,1 1,7 1,0 1 300 Leh 5.5.2015 2,0 1,8 340 2 100 14 6 8,8 1,7 1,0 1 200 Leh 5.5.2015 3,0 1,8 310 < 2 100 15 6 8,5 1,6 1,0 1 200 Leh 21.7.2015 1,0 16,0 5,3 330 6 < 2 14 2 11 0,9 0,6 630 Leh 21.7.2015 4,3 16,0 330 6 < 2 14 3 11 0,9 0,6 620 Leh 21.7.2015 7,5 13,9 320 16 8 12 3 11 1,0 0,9 610 Leh 13.8.2015 1,8 10,0 1,0 16,6 8,5 320 5 < 2 11 < 2 12 1,0 0,6 700 Leh 13.8.2015 5,0 16,2 300 4 < 2 12 2 12 1,0 0,6 770 Leh 13.8.2015 9,0 16,2 320 6 < 2 14 2 12 1,1 0,6 800 Leh 6.10.2015 1,4 10,0 0,0 0,0 1,0 8,4 330 12 17 13 4 12 1,0 0,8 960 Leh 6.10.2015 5,0 8,1 330 11 15 14 3 12 1,1 0,8 910 Leh 6.10.2015 9,0 7,6 330 10 15 13 3 12 1,0 0,8 900 Leh 8.12.2015 8,5 0,1 0,1 1,0 0,2 270 19 22 9 < 2 8,3 1,0 0,6 390 Leh 8.12.2015 4,0 0,3 340 14 32 11 3 11 1,1 0,8 670 Leh 8.12.2015 7,5 0,6 410 15 37 15 6 15 1,3 0,8 1 100 14.4.2015 Näyte otettu pisteestä 7382750-531780 8.12.2015 Pimeä, ei näkösyvyyden mittausta

Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Luusua 13700 kok. syv. jään paks. lumen paks. näkösyv. ottosyv. lämpötila a-klorofylli kiintoaine (1,2 µm) happi happi ph alkaliniteetti sähkönjoht. väriluku sameus kok. N NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Na Cl Fe m m m m m C µg/l mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l L13700 15.1.2015 1,0 0,0 0 0 1,0 0,1 8,9 61 7,0 0,38 5,0 < 1 60 1,0 270 20 56 11 4 6,7 1,8 1,0 510 L13700 17.2.2015 1,2 0 0 1,0 0,3 9,4 65 6,6 0,35 5,3 < 0,5 50 1,0 230 13 81 11 6 5,9 1,7 1,0 500 L13700 14.4.2015 2,0 0 0 1,0 0,4 9,7 67 6,9 0,37 5,3 0,6 45 1,4 270 13 110 12 5 5,0 2,0 1,1 700 L13700 4.5.2015 1,0 0 0 1,0 0,9 11,0 77 6,8 0,31 4,5 2,9 80 2,6 330 5 85 21 10 9,4 1,5 0,9 1 200 L13700 18.5.2015 0,9 0 0 1,0 3,7 11,0 83 6,4 0,09 1,9 2,6 130 2,8 320 9 14 35 8 15,0 0,7 0,5 1 300 L13700 1.6.2015 1,5 5,0 1,0 9,3 1,6 9,9 86 6,4 0,10 2,1 1,8 90 1,3 380 6 14 18 5 13,0 0,9 0,6 850 L13700 15.6.2015 1,0 1,0 0,5 11,2 3,7 9,3 84 6,7 0,12 2,3 2,3 100 1,1 280 27 6 17 4 13,0 0,9 0,6 680 L13700 22.7.2015 1,7 1,0 15,6 4,9 8,4 85 6,9 0,17 2,8 0,8 90 1,3 330 15 2 17 3 13,0 1,1 0,5 570 L13700 12.8.2015 1,4 5,0 1,0 15,7 3,8 8,2 82 7,0 0,22 3,4 1,7 90 1,0 290 4 10 14 < 2 12,0 1,3 0,6 570 L13700 8.9.2015 1,3 1,0 13,5 4,1 8,5 82 7,1 0,21 3,2 0,5 90 1,1 360 12 5 15 3 14,0 1,3 0,6 710 L13700 6.10.2015 1,7 5,5 0 0 1,0 8,1 10,0 85 7,2 0,24 3,5 1,2 80 1,1 300 7 11 14 3 12,0 1,3 0,8 960 L13700 3.11.2015 1,4 7,0 0 0 1,0 2,4 11,6 84 7,1 0,23 3,6 0,5 90 1,3 350 11 21 15 5 12,0 1,4 0,8 850 L13700 7.12.2015 1,3 7,0 0 0 1,0 0,3 12,6 87 7,0 0,29 3,9 0,7 70 1,1 330 14 48 12 5 9,4 1,5 1,0 680 15.1.2015 Pimeä, ei näkösyvyyden mittausta. Kovan virtauksen vuoksi kokonaissyvyyden määrittäminen vaikeaa. 14.4.2015 Kokonaissyvyyttä ei mitattu kovan virtauksen takia. 18.5.2015 Kokonaissyvyyttä ei mitattu kovan virtauksen takia. 22.7.2015 Kokonaissyvyyttä ei mitattu kovan virtauksen takia. 8.9.2015 Kokonaissyvyyttä ei mitattu kovan virtauksen takia.

Kemijoen vesistötarkkailu Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Kostamojärvi 2 kok. syv. jään paks. lumen paks. näkösyv. ottosyv. lämpötila a-klorofylli sameus kok. N NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Na Cl Fe m m m m m C µg/l mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l Ko2 17.2.2015 0,5 2,4 0,6 0,2 1,2 0,7 3,9 27 15,0 1 000 230 420 54 38 5 000 Ko2 14.4.2015 0,6 4,0 0,6 0,2 1,0 1,4 2,2 16 6,7 0,57 7,5 160 18,0 760 230 260 61 44 8 2,0 2,9 7 300 Ko2 14.4.2015 3,0 1,9 0,1 1 6,7 0,70 8,5 330 35,0 980 480 120 78 56 11 2,1 2,9 15 000 Ko2 22.7.2015 0,7 3,2 1,0 15,6 21,3 8,0 81 6,9 0,23 3,9 140 5,2 740 9 < 2 59 16 19 1 900 Ko2 22.7.2015 2,2 15,6 8,0 80 6,9 0,23 3,9 140 5,2 700 7 < 2 62 19 19 2 100 Ko2 11.8.2015 0,8 3,5 1,0 17,0 16,2 7,7 80 6,9 0,24 3,9 160 3,4 720 48 13 65 22 22 2 300 Ko2 11.8.2015 2,5 16,2 6,8 69 6,8 0,25 4,0 170 4,0 750 86 24 81 33 22 2 000 Ko2 8.12.2015 0,6 3,3 0,2 0,1 1,0 1,9 4,1 29 6,3 1 400 190 370 62 45 2 200 Ko2 8.12.2015 2,3 3,9 3,0 23 2,6 4 000 220 3 100 47 33 970 17.2.2015 Vesisyvyys ei riitä toiseen näytteeseen. Näyte sentrifugoitu Pöyliöjärvi 7 kok. syv. jään paks. lumen paks. happi happi ph alkaliniteetti sähkönjoht. väriluku näkösyv. ottosyv. lämpötila a-klorofylli happi happi ph alkaliniteetti sähkönjoht. väriluku sameus kok. N NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N kok. P PO 4 -P COD Mn Na Cl Fe m m m m m C µg/l mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l Pö7 15.4.2015 1,3 10,5 0,7 0,2 1,0 1,2 9,2 65 6,7 0,21 4,1 40 0,5 430 32 100 15 4 7,9 300 Pö7 15.4.2015 5,0 4,5 0,9 7 6,6 0,26 4,7 70 4,4 680 5 270 24 15 6,8 1 600 Pö7 15.4.2015 9,0 4,7 0,4 3 6,6 0,34 5,3 180 17,0 670 320 63 36 19 7,5 4 700 Pö7 21.7.2015 1,6 10,0 1,0 16,6 9,9 8,9 91 7,1 0,14 2,9 60 1,5 390 4 < 2 27 6 9,4 670 Pö7 21.7.2015 5,0 14,7 7,7 76 6,9 0,14 2,9 70 1,8 350 5 < 2 26 7 9,1 730 Pö7 21.7.2015 9,0 13,7 7,1 68 6,8 0,14 3,0 70 2,1 380 28 < 2 27 11 9,2 810 Pö7 13.8.2015 1,5 1,0 16,7 10,4 8,2 84 6,8 0,15 2,9 70 1,5 390 5 < 2 23 4 9,9 900 Pö7 13.8.2015 5,5 16,2 7,8 79 6,8 0,14 3,0 70 1,7 360 < 3 < 2 25 5 10 720 Pö7 13.8.2015 9,5 14,8 4,0 40 6,5 0,15 3,1 100 4,4 370 < 3 < 2 33 10 10,0 1 300

Kemijoen vesistötarkkailu kok. P PO 4 -P COD Mn Fe Kemijärven tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy Severijärvi, Karjakanselkä 6 näkösyv. syv. paks. paks. syv. tila kolif. bakt. fylli teetti joht. luku NO 3 -N kok. jään lumen otto- lämpö- lämpökest. a-kloro- happi happi ph alkalini- sähkön- väri- sameus kok. N NH 4 -N NO 2 -N m m m m m C pmy/ 100 ml µg/l mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Se6 17.2.2015 0,6 2,4 0,6 0,2 1,0 0,7 <2 5,1 36 8,9 690 64 250 50 38 2 800 Se6 14.4.2015 0,9 2,2 0,7 0,1 1,0 1,4 0 2,2 16 6,7 0,60 8,3 120 7,2 740 5 390 53 40 9 2 800 Se6 23.7.2015 1,1 2,4 1,0 16,3 3 11,7 8,1 82 6,9 0,19 3,2 100 2,7 500 8 < 2 35 9 13 860 Se6 12.8.2015 1,2 3,5 1,0 17,0 9 9,9 8,1 84 7,0 0,23 3,6 100 2,1 430 4 < 2 36 9 13 1 400 Se6 12.8.2015 1,2 3,5 2,5 16,2 7,5 76 7,0 0,23 3,6 100 2,1 420 3 < 2 36 10 13 1 600 Se6 7.12.2015 0,6 2,5 0,1 0,1 0,8 1,4 0 6,4 46 7,1 1300 180 120 90 54 3 300 Se6 7.12.2015 0,6 2,5 1,8 3,1 5,4 40 7,4 1400 160 130 91 58 3 400

Liite 7 Kemijoen vesistötarkkailu Pelkosenniemen jätevedenpuhdistamon tarkkailun tulokset. Pe2, tulokset Nab Labs Oy Pe13600, tulokset Ahma Ympäristö Oy 19.1.2016 Pelkosenniemi 13600, Pe13600 aika otto- lämpö- happi happi ph alkalini- väri sameus COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N syv. tila teetti liuk. NO 3 -N m C mg/l kyll.% ph mmol/l mg/l Pt FTU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 9.3.2015 1,0 0,7 10,0 72 6,4 0,42 24 1,2 4,4 10 220 26.3.2015 1,0 0,2 10,0 72 6,9 0,39 50 1,2 <1 9 250 23.4.2015 1,0 0,4 12,0 80 6,9 0,38 73 2,0 7,5 23 360 11.5.2015 1,0 2,2 12,0 89 6,5 0,11 140 3,0 16,0 39 420 16.6.2015 1,0 10,1 10,0 89 6,9 0,20 100 0,9 13,0 21 280 31.7.2015 1,0 14,0 8,4 81 6,8 0,20 130 1,1 17,0 56 <2 410 12 33 17.8.2015 0,2 14,0 8,9 87 7,2 0,22 45 1,0 8,0 18 <2 300 32 23 20.8.2015 1,0 16,0 8,7 88 7,0 0,26 110 1,7 16,0 25 <2 430 6 20 23.9.2015 1,0 10,7 9,6 87 6,9 0,23 120 1,6 15,0 16 330 15.10.2015 1,0 2,0 12,0 90 6,9 0,29 97 1,3 11,0 12 260 10.11.2015 1,0 0,5 13,0 89 7,1 0,27 74 1,3 8,6 16 240 25.11.2015 1,0 0,4 12,0 83 7,1 0,31 64 8,1 7,3 39 380 8.12.2015 0,5 0,0 11,0 78 6,9 0,41 75 0,2 8,5 17 240 Kemijoki Teeriselkä, Pe2 aika Otto- lämpö- happi happi sähkön- väri Sameus kok.p PO4-P kok.n NO2-N NH4-N syv. tila joht. NO3-N m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 1.4.2015 0,0 9,1 62 6,2 40 1,4 13 6 260 100 9 13.4.2015 1,0 0,1 8,7 60 5,5 45 1,5 15 < 2 320 120 15 11.8.2015 0,5 15,7 8,2 82 3,8 110 1,4 19 4 360 6 < 3 Analyysin viiveaika ylittynyt. Tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. lämpökestoiset kolit kpl/100 ml 4 1 16 Kemijoen vesistötarkkailu Napapiirin Vesi Oy, Rovaniemen jätevedenpuhdistamon tarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy aika otto- lämpö- happi happi sähkön- väri sameus kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N syv. tila joht. liuk. NO 3 -N m C mg/l kyll.% ms/m mg/l Pt FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kemijoki Paavalniemi 40, Roi 1 30.3.2015 0,1 9,8 67 5,7 45 1,6 12 7 290 110 6 27.7.2015 1,0 15,6 8,3 84 3,4 80 1,3 15 3 310 8 13 20.8.2015 1,0 16,1 8,2 83 3,3 90 1,2 13 3 310 4 8 Kemijoki Mäntyniemi, Roi 2 30.3.2015 0,0 9,9 67 5,8 45 1,6 11 6 300 120 27 27.7.2015 1,0 15,7 8,5 86 3,7 80 1,4 15 3 370 5 43 20.8.2015 1,0 16,2 8,1 83 3,4 90 1,2 14 3 320 4 11 lämpökestoiset kolit kpl/100 ml 3 11 4 22 5 7

Liite 8.1 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemi aika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. tila joht. NO 3 -N fylli m m C mg/l kyll.% ms/m FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l JL1 28.7.2015 1,6 1,0 15,3 8,0 80 2,8 1,0 14 3 340 10 17 4,6 JL1 28.7.2015 1,6 11,0 15,3 8,2 81 2,8 1,1 15 3 380 10 23 JL1 19.8.2015 1,3 1,0 16,2 8,2 83 3,2 1,0 15 3 320 3 6 4,0 JL1 19.8.2015 1,3 13,0 15,8 8,1 81 3,2 1,1 13 3 320 4 8 JL2 28.7.2015 1,6 1,0 15,5 8,0 81 2,7 1,0 15 3 330 8 17 5,3 JL2 28.7.2015 1,6 14,5 15,3 8,0 80 2,8 1,0 14 3 350 9 19 JL2 19.8.2015 1,3 1,0 16,0 8,1 82 3,1 1,0 13 2 320 3 6 4,7 JL2 19.8.2015 1,3 14,5 15,6 8,0 81 3,2 1,0 14 4 360 4 7 JL3 28.7.2015 1,7 1,0 15,5 8,1 82 2,0 0,8 9 2 300 2 9 3,9 JL3 19.8.2015 1,9 1,0 16,5 8,0 82 1,9 0,8 9 < 2 280 8 5 2,4 JL1 = Kemijoki JL1 JL2 = Kemijoki JL2 JL3 = Kemijoki Tuupaselkä 70 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamo aika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. tila joht. NO 3 -N fylli m m C mg/l kyll.% ms/m FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l KP1 30.7.2015 1,5 1,0 14,0 8,4 81 3,9 2,0 16 5 290 4 20 2,0 KP1 18.8.2015 1,0 1,0 14,8 7,8 78 3,1 1,4 19 5 390 < 2 < 3 3,9 KP2 30.7.2015 1,5 1,0 14,1 8,3 80 3,9 1,9 18 6 320 4 39 2,0 KP2 18.8.2015 1,0 1,0 14,6 7,7 76 3,1 1,5 25 8 420 < 2 29 2,7 KP3 30.7.2015 1,4 1,0 14,2 8,6 83 3,9 2,3 20 6 350 9 39 3,8 KP3 18.8.2015 1,0 1,0 14,5 7,9 77 3,1 1,3 20 5 390 < 2 3 2,3 KP1 = Kemijoki Koivupudas P1 KP2 = Kemijoki Koivupudas P2 KP3 = Kemijoki Leväranta 100 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Koillis-Suomen Lohi Oy, Saarenpudas ja Joentakanen aika näkö- näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- sameus COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-kloro- lämpökest. syv. syv. tila joht. NO 3 -N fylli kolit m m C mg/l kyll.% ms/m FTU mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml KP1 31.3.2015 1,1 0,6 0,2 9,8 68 7,2 8,6 4,1 6,0 22 19 370 190 11 0 KP6 31.3.2015 0,5 0,3 0,1 11,1 76 7,0 9,1 4,4 6,0 24 19 380 200 4 1 KP2 31.3.2015 1,2 0,6 0,1 NA NA 6,2 3,2 4,7 5,9 26 20 400 190 9 0 KP4 31.3.2015 1,4 1,0 0,0 10,7 73 7,0 9,1 4,8 6,1 25 18 380 190 4 0 KP5/2 31.3.2015 1,4 1,0 0,0 10,7 73 7,3 8,5 4,2 5,9 24 18 390 190 4 0 KP1 = Käsmänjoki P1 NA = pullo rikki KP6 = Käsmänjoki P6 KP2 = Könkäänlampi P2 KP4 = Käsmänjoki P4 KP5/2 = Könkäänlampi P5/2

Liite 8.2 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Napapiirin Kala Oy, Seitakorva aika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. tila joht. NO 3 -N fylli m m C mg/l kyll.% ms/m FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l SK1 29.7.2015 1,7 1,0 15,0 8,5 84 3,0 1,0 14 3 340 6 42 4,5 SK1 29.7.2015 1,7 14,0 14,9 8,4 84 2,9 1,0 12 3 340 6 38 SK1 19.8.2015 1,4 1,0 15,7 8,1 82 3,2 1,0 14 3 340 < 2 8 4,8 SK1 19.8.2015 1,4 14,0 15,6 8,1 82 3,2 1,0 18 8 340 < 2 9 SK2 29.7.2015 1,7 1,0 15,0 8,5 84 3,0 1,1 13 3 330 6 42 3,7 SK2 29.7.2015 1,7 15,0 14,9 8,4 83 3,0 1,0 14 3 350 7 51 SK2 19.8.2015 1,3 1,0 15,8 8,1 81 3,2 0,9 15 3 380 < 2 15 4,8 SK2 19.8.2015 1,3 16,0 15,7 8,1 81 3,2 1,0 15 3 340 < 2 12 SK3 29.7.2015 1,7 1,0 15,0 8,3 83 3,0 1,0 14 3 310 6 35 3,6 SK3 29.7.2015 1,7 20,0 14,9 8,4 83 3,0 1,0 13 3 320 6 42 SK3 19.8.2015 1,5 1,0 15,8 8,1 82 3,2 0,9 14 4 340 < 2 7 5,4 SK3 19.8.2015 1,5 19,0 15,6 8,1 81 3,2 1,0 13 3 340 2 10 SK1 = Seitakorva SK1 SK2 = Seitakorva SK2 SK3 = Seitakorva SK3 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Oy Arctic-Moon Ltd, Kaihua aika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. tila joht. NO 3 -N fylli m m C mg/l kyll.% ms/m FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l KA1 28.7.2015 1,6 1,0 15,3 8,0 80 2,8 1,0 14 3 340 10 17 4,6 KA1 28.7.2015 11,0 15,3 8,2 81 2,8 1,1 15 3 380 10 23 KA1 19.8.2015 1,3 1,0 16,2 8,2 83 3,2 1,0 15 3 320 3 6 4,0 KA1 19.8.2015 13,0 15,8 8,1 81 3,2 1,1 13 3 320 4 8 KA2 28.7.2015 1,7 1,0 15,5 8,1 82 2,0 0,8 9 2 300 2 9 3,9 KA2 19.8.2015 1,9 1,0 16,5 8,0 82 1,9 0,8 9 < 2 280 8 5 2,4 KA3 28.7.2015 1,6 1,0 15,5 8,0 81 2,7 1,0 15 3 330 8 17 5,3 KA3 28.7.2015 14,5 15,3 8,0 80 2,8 1,0 14 3 350 9 19 KA3 19.8.2015 1,3 1,0 16,0 8,1 82 3,1 1,0 13 2 320 3 6 4,7 KA3 19.8.2015 14,5 15,6 8,0 81 3,2 1,0 14 4 360 4 7 KA1 = Kaihua KA1 KA2 = Kaihuanjoki 80 KA3 = Kaihua KA3

Liite 8.3 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski aika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. tila joht. NO 3 -N fylli m m C mg/l kyll.% ms/m FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l VK1 14.7.2015 1,7 1,0 14,4 8,4 82 2,6 1,2 11 3 280 8 12 3,2 VK1 14.7.2015 1,7 12,6 14,4 8,3 82 2,6 1,2 11 3 280 7 14 VK1 28.7.2015 1,6 1,0 15,3 8,1 81 2,7 0,9 14 3 320 10 17 4,0 VK1 28.7.2015 1,6 11,5 15,3 8,0 79 2,7 1,0 13 3 330 10 17 VK1 12.8.2015 1,4 1,0 15,8 8,3 84 3,3 1,1 16 3 310 5 7 5,7 VK1 12.8.2015 1,4 14,5 15,8 8,2 83 3,3 1,1 14 2 310 4 7 VK1 25.8.2015 1,6 1,0 16,2 8,0 81 3,2 0,9 16 2 320 3 10 4,9 VK1 25.8.2015 1,6 13,5 16,2 7,9 81 3,2 1,0 15 2 310 4 18 VK2 14.7.2015 1,7 1,0 14,4 8,4 82 2,6 1,2 11 3 270 7 15 3,0 VK2 14.7.2015 1,7 14,5 14,4 8,4 82 2,6 1,4 13 4 310 7 15 VK2 28.7.2015 1,6 1,0 15,4 7,6 76 2,8 1,2 18 5 360 10 36 4,3 VK2 28.7.2015 1,6 14,5 15,3 7,8 78 2,8 1,2 17 5 350 10 30 VK2 12.8.2015 1,4 1,0 15,9 7,5 76 3,4 1,0 20 4 380 5 55 6,1 VK2 12.8.2015 1,4 14,0 15,8 7,6 77 3,5 1,3 31 8 370 6 41 VK2 25.8.2015 1,6 1,0 16,9 7,6 78 3,2 1,0 25 3 400 5 36 8,5 VK2 25.8.2015 1,6 15,5 16,0 7,4 75 3,3 1,1 19 5 350 5 31 VK3 14.7.2015 1,7 1,0 14,4 8,4 83 2,6 1,3 12 3 300 8 13 3,3 VK3 14.7.2015 1,7 13,5 14,4 8,8 86 2,6 1,2 12 3 300 8 12 VK3 28.7.2015 1,6 1,0 15,3 8,1 80 2,7 0,9 15 3 350 10 20 4,4 VK3 28.7.2015 1,6 14,0 15,3 8,1 81 2,7 1,0 14 3 350 10 20 VK3 12.8.2015 1,3 1,0 15,8 8,3 84 3,3 1,1 15 3 300 5 6 5,5 VK3 12.8.2015 1,3 13,5 15,8 8,2 83 3,3 1,1 15 2 320 5 9 VK3 25.8.2015 1,6 1,0 16,2 8,2 83 3,2 0,9 16 3 310 4 7 4,8 VK3 25.8.2015 1,6 14,5 16,2 8,0 81 3,2 0,9 17 3 320 4 7 VK5 14.7.2015 1,7 1,0 14,4 8,7 85 2,7 1,3 13 3 300 8 17 3,1 VK5 14.7.2015 1,7 3,8 14,4 9,1 89 2,7 1,3 13 2 300 8 15 VK5 28.7.2015 1,6 1,0 15,3 8,0 80 2,7 1,0 14 3 320 11 17 4,3 VK5 28.7.2015 1,6 3,5 15,3 8,5 85 2,7 1,0 14 3 320 10 18 VK5 12.8.2015 1,4 1,0 16 8,4 85 3,4 1,1 16 3 300 5 9 2,1 VK5 12.8.2015 1,4 3,0 15,9 8,3 84 3,3 1,1 15 3 280 5 8 VK5 25.8.2015 2,0 1,0 16,6 8,0 82 3,2 1,0 16 3 310 8 6 4,0 VK5 25.8.2015 2,0 2,0 16,3 8,2 83 3,2 1,0 17 3 310 4 8 VK1 = Vanttauskoski P1 VK2 = Vanttauskoski P2 VK3 = Vanttauskoski P3 VK5 = Vanttauskoski P5 Kemijoen vesistötarkkailu Kalalaitosten lähialuetarkkailun tulokset. Tulokset Nab Labs Oy. Voimalohi Oy, Ossauskoski aika näkö- näyte- lämpö- happi happi sähkön- sameus kok.p PO 4 -P kok.n NO 2 -N NH 4 -N a-klorosyv. syv. tila joht. NO 3 -N fylli m m C mg/l kyll.% ms/m FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l OK1 27.7.2015 1,4 1,0 15,9 8,1 82 3,2 1,2 13 3 330 14 20 4,4 OK1 20.8.2015 1,2 1,0 16,3 8,1 83 3,5 1,2 14 2 340 6 10 4,8 OK2 27.7.2015 1,2 1,0 16,1 8,3 84 3,3 1,5 16 3 340 14 15 5,4 OK2 20.8.2015 1,3 1,0 16,3 8,2 84 3,5 1,2 14 3 320 6 7 6,8 OK1 = Ossauskoski P1 OK2 = Ossauskoski P3

aika hieno 0,4 µm näyte- lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- väri CODMn kok.p PO4-P PO4-P kok.n NO2-N NH4-N Cl SO4 sameus kiintosyv. tila teetti joht. suod. NO3-N aine m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l FNU mg/l 5.3.2015 1,0 0,1 11,1 76 7,0 0,43 5,7 20 2,1 8 5 5 120 55 3 0,6 3,3 0,9 0,3 20.5.2015 1,0 5,6 11,1 88 6,3 0,09 1,7 90 12,0 21 5 3 330 3 3 0,4 1,0 1,0 1,9 4.8.2015 1,0 13,4 8,6 82 6,7 0,16 2,5 150 19,0 19 6 4 380 1 3 0,4 1,1 1,0 1,7 4.11.2015 1,0 0,7 12,9 90 7,0 0,22 3,1 70 8,3 10 6 3 160 11 3 0,6 1,9 0,9 1,1 aika näyte- lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- väri CODMn kok.p PO4-P PO4-P kok.n NO2-N NH4-N Cl SO4 sameus kiinto- fek. lämpök. syv. tila teetti joht. suod. NO3-N aine, entero- kolibakt. hieno 0,4 µm kokit m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l FNU mg/l kpl/100 ml kpl/100 ml 4.3.2015 1,0 0,1 10,4 71 6,9 0,53 7,7 45 4 12 7 4 330 150 31 0,9 6,09 2,0 1,8 18.5.2015 1,0 4,0 11,8 90 6,3 0,10 2,0 130 15 27 7 430 7 3 4 5,6 11 1 4.8.2015 1,0 15,0 9,3 92 7,2 0,30 4,4 110 12 16 5 340 3 3 2 2,5 4 2 26.10.2015 1,0 2,4 12,6 92 7,1 0,23 4,0 100 12 15 7 5 300 31 6 0,8 3,92 2,0 1,5 Lapin ELY-keskuksen tuloksia (OIVA-tietopalvelu 13.1.2016) KEMIJOKI SAVUKOSKI 14700 Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo G = 1,0 * Arvo W = pois WG = pois aika näyte- Al K Ca Mg Mn Na Fe TIC TOC SiO2 syv. m µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l 5.3.2015 1,0 16 0,9 6,0 1,7 5 2,5 270 6,0 1,9 15,0 20.5.2015 1,0 92 0,7 1,5 0,5 27 1,0 540 1,4 8,4 5,4 4.8.2015 1,0 120 0,3 3,0 0,8 32 1,3 740 1,9 11,8 6,6 4.11.2015 1,0 63 0,5 3,2 1,0 11 1,7 400 2,4 5,7 11,0 OUNASJ TAPIONKYLÄ 14800 Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois aika näyte- Al K Ca Mg Mn Na Fe TIC TOC SiO2 syv m µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 4.3.2015 1 22 0,8 9,1 2,2 9 2,5 720 7,7 3,1 14,0 18.5.2015 1 59 1200 4.8.2015 1 42 920 26.10.2015 1 76 0,4 4,4 1,4 22 1,5 880 2,6 7,6 8,8

Lapin ELY-keskuksen tuloksia (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 13.1.2016) KEMIJOKI OIKARAINEN 2 Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois aika näyte- lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- väri CODMn kok.p PO4-P kok.n NO2-N NH4-N sameus kiintoaine kiintoaine Fek.entero- lämpök. Fe Mn syv. tila teetti joht. NO3-N karkea hieno 0,4 µm kokit kolibakt. m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l FNU mg/l mg/l kpl/100 ml kpl/100 ml µg/l 13.1.2015 1,0 0,1 11,6 80 6,9 0,35 4,9 50 6,6 11 5 260 54 12 1,0 0,6 0 0 11.2.2015 1,0 0,1 10,0 69 6,8 0,36 5,2 50 6 12 5 270 69 10 1,0 0,8 1 3 600 23 10.3.2015 1,0 0,2 10,3 71 6,8 0,35 5,2 50 6,2 12 6 320 110 9 2,0 2,1 1 0 1600 28 22.4.2015 1,0 0,5 11,9 83 7,0 0,36 5,2 65 5,5 16 7 340 110 7 2,0 1,5 2 1 810 41 4.5.2015 1,0 2,0 12,4 90 6,9 0,30 4,3 90 11 25 9 390 88 3 5,0 3,6 1 2 1300 69 18.5.2015 1,0 3,7 14,5 110 6,4 0,10 1,9 140 14 32 10 440 15 3 6,0 7,1 0 2 1600 95 1.6.2015 1,0 9,8 11,0 97 6,7 0,12 2,1 110 14 21 6 390 14 3 2,0 2,3 0 0 940 31 30.6.2015 1,0 13,8 9,2 89 6,7 0,15 2,4 90 13 15 3 350 8 3 1,0 1,9 3 0 670 34 6.8.2015 1,0 16,2 8,7 89 7,1 0,23 3,3 85 10 16 4 320 13 5 1,0 1,1 1 1 630 34 8.9.2015 1,0 13,8 9,0 87 7,0 0,22 3,2 110 14 17 5 380 15 6 2,0 1,8 1 3 810 36

aika näyte- lämpö- happi happi ph alkalini- sähkön- väri CODMn kok.p kok.p PO4-P PO4-P kok.n NO2-N NH4-N Cl SO4 sameus kiinto- kiinto- fek. lämpök. syv tila teetti joht. suod suod NO3-N aine aine enterokokit kolibakt. C karkea hieno 0,4 µm m mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l FNU mg/l mg/l kpl/100 ml kpl/100 ml 19.1.2015 1,0 0,1 11,1 76 6,9 0,39 8,7 60 7 11 8 6 4 290 78 24 1,1 4,0 1,0 0,3 1,0 9.3.2015 1,0 0,2 10,1 70 6,9 1,09 5,7 50 6 7 6 5 330 120 14 1,0 3,5 2,0 0,5 22.4.2015 1,0 0,4 11,4 79 6,9 0,42 6,2 70 6 13 10 7 470 190 26 1,4 4,4 2,0 1,2 7.5.2015 1,0 3,2 12,4 93 6,8 0,29 4,7 100 10 12 10 5 520 100 10 1,0 3,8 4,0 5,0 12.5.2015 1,0 3,6 14,0 110 6,6 0,17 3,0 130 16 14 20 5 510 55 3 0,6 2,3 10,0 16,0 20.5.2015 1,0 4,6 14,6 110 6,4 0,10 2,0 140 14 13 12 4 470 16 6 0,6 1,3 5,0 5,8 27.5.2015 1,0 7,0 13,1 110 6,5 0,11 2,1 110 15 11 7 3 420 19 3 0,5 1,4 4,0 4,5 9.6.2015 1,0 11,0 10,7 97 6,7 0,15 2,6 110 14 11 6 4 410 23 6 0,6 1,9 2,0 2,5 16.6.2015 1,0 11,2 9,8 89 6,8 0,15 2,6 100 13 11 5 3 290 4 3 0,6 1,8 2,0 1,9 11.8.2015 1,0 17,3 9,1 95 7,2 0,25 3,6 90 11 11 5 4 350 19 3 0,6 2,5 2,0 1,2 1.9.2015 1,0 16,3 8,7 89 7,1 0,26 3,9 100 12 9 4 3 350 23 3 0,7 2,1 2,0 2,8 13.10.2015 1,0 4,2 11,2 86 7,0 0,23 3,5 110 14 11 7 4 370 29 6 0,8 2,1 2,0 2,1 19.11.2015 1,0 0,8 12,8 90 7,0 0,24 4,2 110 14 10 8 6 440 83 14 0,9 3,5 2,0 1,8 aika näyte- Al As Ba Hg Cd K Ca Co Cr Cu Pb Mg Mn Na Ni Fe Zn Se V TIC TOC SiO2 syv m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l 19.1.2015 1,0 36 0,16 9,2 0,001 0,002 0,80 5,8 0,05 0,41 0,56 0,05 1,9 18 2,1 0,38 610 1,0 0,05 0,23 5,4 5,2 10,0 9.3.2015 1,0 32 0,13 0,001 0,002 0,80 6,1 0,04 0,35 0,42 0,04 1,9 17 2,2 0,44 600 0,9 0,05 5,7 4,8 9,5 22.4.2015 1,0 52 0,18 0,001 0,004 1,00 6,4 0,13 0,48 0,87 0,14 2,1 37 2,3 0,66 850 3,1 0,05 5,8 5,2 9,6 7.5.2015 1,0 110 0,26 0,002 0,007 0,90 5,0 0,22 0,47 1,30 0,16 1,7 69 1,8 0,71 1 300 2,7 0,05 3,6 9,0 8,0 12.5.2015 1,0 210 0,44 0,016 0,70 3,2 0,56 0,85 1,10 0,28 1,2 250 1,2 0,87 2 100 4,6 0,05 1,9 9,9 5,9 20.5.2015 1,0 120 0,31 0,003 0,009 0,60 2,0 0,25 0,54 0,85 0,15 0,7 78 0,9 0,58 1 300 2,9 0,05 1,3 9,3 4,2 27.5.2015 1,0 120 0,26 0,007 0,006 0,60 2,1 0,17 0,54 0,77 0,13 0,8 45 1,0 0,66 1 000 3,2 0,05 1,4 9,5 4,8 9.6.2015 1,0 100 0,25 0,002 0,005 0,60 2,8 0,13 0,50 0,89 0,09 1,0 37 1,1 0,68 820 2,0 0,05 1,6 9,3 5,2 16.6.2015 1,0 91 0,23 0,006 0,50 2,7 0,09 0,47 0,90 0,08 0,9 32 1,1 0,63 760 1,8 0,05 1,6 8,6 5,4 11.8.2015 1,0 45 0,26 0,001 0,003 0,40 3,8 0,08 0,47 1,70 0,07 1,2 6 1,3 0,49 480 1,6 0,05 2,7 8,1 6,3 1.9.2015 1,0 63 0,25 0,002 0,002 0,50 4,2 0,06 0,53 0,41 0,06 1,3 32 1,5 0,53 700 1,0 0,05 2,7 8,3 6,3 13.10.2015 1,0 90 0,25 0,001 0,002 0,50 3,9 0,10 0,51 0,41 0,08 1,3 31 1,5 0,51 940 1,4 0,10 2,5 9,4 7,0 19.11.2015 1,0 110 0,24 0,001 0,004 0,60 4,4 0,13 0,56 0,47 0,09 1,6 32 1,6 0,69 1 000 1,5 0,05 2,6 9,6 8,3 Lapin ELY-keskuksen tuloksia (ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 13.1.2016) KEMIJOKI ISOHAARA 14000 Lipputiedot: L = 0,5 * Arvo; G = 1,0 * Arvo; W = pois; WL = pois; WG = pois

Liite 10.1 Kalankasvatuslaitosten sekä limoittumistarkkailupaikkojen sijainti Pohjakartat ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemen laitos 1 1. yläpuoli Oinaansaaren NE-ranta n. 400 m laitoksen yläpuolella kivikko, raekoko 10-25 mm YKJ 7421157-3520720 kalankasvatuslaitos 2 3 4 2. ensimmäinen alapuolella putaan W-ranta n. 50 m laitoksen alapuolella kivikko, raekoko 10-30 mm YKJ 7420664-3520599 3. toinen alapuolella putaan S-ranta n. 150 m laitoksen alapuolella kivi, koko 1 x 0,6 m YKJ 7420591 3520763 4. kolmas alapuolella putaan S-ranta n. 350 m laitoksen alapuolella kanto YKJ 7420541-3520918 Koillis-Suomen Lohi Oy, Kostamon laitos kalankasvatuslaitos 1 2 1. yläpuoli 180 m laitoksen yläpuolella, paikalla venevalkama ja lato kivikko, raekoko 20-40 mm YKJ 7413856-3520466 2. ensimmäinen alapuolella n. 50 m laitoksen alapuolella kivikko, raekoko 20-40 mm YKJ 7413586-3520436 3 3. toinen alapuolella putaan suu n. 250 m laitoksen alapuolella kivikko, raekoko 20-40 mm YKJ: 7413386-3520290

Liite 10.2 Kalankasvatuslaitosten sekä limoittumistarkkailupaikkojen sijainti Pohjakartat ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta Napapiirin Kala Oy, Seitakorva kalankasvatuslaitos 1 2 3 1. yläpuoli n. 500 m laitoksen yläpuolella, uoman keskellä betoninen uittopuomin kiinnitysarkku YKJ 7369544-3515649 2. ensimmäinen alapuolella n. 100 m laitoksen alapuolella maapadossa laattakivi, koko 1 x 0,5 m YKJ 7368943-3515219 3. toinen alapuolella n. 500 m laitoksen alapuolella betoninen uittopuomin kiinnitysarkku YKJ 7368490-3515208 Oy Arctic Moon Ltd, Kaihuan laitos 1. yläpuoli n. 100 m laitoksen yläpuolella kivikkoniemi raekoko n. 5-20 cm YKJ 7362608-3492100 kalankasvatuslaitos 2. ensimmäinen alapuolella n. 100 m laitoksen alapuolella niemen kärki hiekkaranta, muutama isompi kivi n. 40 cm 7362718-3491947 3 2 1 3. toinen alapuolella YKJ 7362804-3491659

Liite 10.3 Kalankasvatuslaitosten sekä limoittumistarkkailupaikkojen sijainti Pohjakartat ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta Napapiirin Kala Oy, Vanttauskoski poikaslaitos 1. yläpuoli n. 550 m laitoksen yläpuolella, vastarannalla iso kivi YKJ 7364452-3486544 3 1 2. ensimmäinen alapuolella laiturin betonisen kellukkeen pää YKJ 7363954-3486382 2 3. toinen alapuolella maapato voimalaitoksen vieressä kivikko, raekoko > 30 mm YKJ 7364246-3486208 kalankasvatuslaitos Napapiirin Kala Oy, Petäjäskoski 3 1 2 kalankasvatuslaitos 1. yläpuoli iso kivi Tuliniemen kärjessä, tie tulee rantaan YKJ 3426445-7356501 2. ensimmäinen alapuolella n. 50 m laitoksen alapuolella kohdalla, jossa sillan kaiteessa selvä mutka kivikko, raekoko 30 cm YKJ 3426710-7356014 3. toinen alapuolella n. 300 m laitoksen alapuolella maapadon kulmauksessa, maapadon ja tulvapadon rajalla paikan suurikokoisin kivi YKJ 3426494-7355879

Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemen laitos, 23.7.2015 Liite 11.1 sivu 1/4 JL1, yläpuoli JL2, 1. alapuoli ei valokuvaa JL3, 2. alapuoli JL4, 3. alapuoli Koillis-Suomen Lohi Oy, Koivuputaan laitos, 30.7.2015 KP1, yläpuoli KP2, 1. alapuoli

Liite 11.1 sivu 2/4 KP3, 2. alapuoli Napapiirin Kala Oy, Seitakorvan laitos, 29.7.2015 SK1, yläpuoli SK2, 1. alapuoli SK3, 2. alapuoli

Arctic-Moon Ltd, Kaihuan laitos, 28.7.2015 Liite 11.1 sivu 3/4 KA1, yläpuoli KA2, 1. alapuoli KA3, 2. alapuoli Napapiirin Kala Oy, Vanttauskosken laitos, 28.7.2015 VK1, yläpuoli VK2, 1. alapuoli

VK3, 2. alapuoli Liite 11.1 sivu 4/4

Saarenputaan Lohi Ay, Tapionniemen laitos, 18.8.2015 Liite 11.2 sivu 1/3 JL1, yläpuoli JL2, 1. alapuoli JL3, 2. alapuoli JL4, 3. alapuoli Koillis-Suomen Lohi Oy, Koivuputaan laitos, 18.8.2015 KP1, yläpuoli KP2, 1. alapuoli KP3, 2. alapuoli

Liite 11.2 sivu 2/3 Napapiirin Kala Oy, Seitakorvan laitos, 19.8.2015 SK1, yläpuoli SK2, 1. alapuoli SK3, 2. alapuoli Arctic-Moon Ltd, Kaihuan laitos, 19.8.2015 KA1, yläpuoli KA2, 1. alapuoli KA3, 2. alapuoli

Napapiirin Kala Oy, Vanttauskosken laitos, 12.8.2015 Liite 11.2 sivu 3/3 VK1, yläpuoli VK2, 1. alapuoli VK3, 2. alapuoli