GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GTK V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 3

SISÄLTÖ Ylijohtajan katsaus GTK, eurooppalainen geologian osaamiskeskus 4 Johtokunnan tervehdys 5 Indeksikartat 6 Ohjelmien mukainen toiminta Kallioperä ja raaka-aineet 8 Maankäyttö ja ympäristö 14 Geopalvelut 20 Tiedonhallinta 24 Kansainvälinen yhteistyö 26 Talous ja hallinto 32 GTK:n julkaisut ja raportit 39 GTK:n henkilökunnan julkaisut ja raportit 45 GTK:n yhteistyöverkot 53 Organisaatio ja johto 54 GTK:n tehtävä GTK:n tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. GTK:n tavoite GTK:n tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. GTK:sta lyhyesti Geologian tutkimuskeskus (GTK) on kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) alainen asiantuntijaorganisaatio Aloitti toimintansa 1886 GTK:lla on toimipaikat Espoossa, Kuopiossa ja Rovaniemellä Vuonna 2003 henkilöstöä oli 786 (henkilötyövuodet) Toiminnan kokonaiskustannukset olivat 51,3 milj. euroa Maksullisen toiminnan tulot olivat 9,2 milj. euroa GTK:n toimintaa ohjaa kaksi strategista ohjelmaa: kallioperä ja raaka-aineet maankäyttö ja ympäristö Näkymä Kolin kvartsiittivaaralta Pielisjärvelle. Suomi esittää Unescon maailmanperinnön aieluetteloon ensimmäisiä luonnonperintökohteitaan: Saimaan-Pielisen järvialuetta ja Merenkurkun maankohoamisrannikon saaristoa. Selvitysten mukaan sekä Saimaan-Pielisen järvialueella että Merenkurkun saaristolla on maapallon kehityshistoriaa selittäviä ja muita geologisia erityispiirteitä. Niiden perusteella kohteita voidaan maailmanperintösopimuksessa tarkoitetussa mielessä pitää maailmanlaajuisesti ainutlaatuisena luonnonperintönä ja liittää aieluetteloon Unescon toimintaohjeiston geologiseen kriteeriin (LI) perustuen. Saimaan-Pielisen järvialueen katsotaan lisäksi olevan esimerkki poikkeuksellisen kauniista ja esteettisesti merkittävästä paikasta ja täyttävän siten myös toimintaohjeiston luontokriteerin L III. Kuva: Jari Väätäinen Nilsiän kvartsiittilouhos Serpentiini - vuolukivilohkare Polvijärveltä Kuvat: Jari Väätäinen 3

YLIJOHTAJAN KATSAUS GTK, eurooppalainen geologian osaamiskeskus Kuluneena vuonna olemme saavuttaneet kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) kanssa tekemämme tulossopimuksen tavoitteet. Tähän vuoteen on mahtunut poikkeuksellisen monia suuria toiminnallisia kohokohtia ja huipentumia, joista on syytä mainita ensimmäisenä viisivuotisen Barents-ympäristöhankkeen kenttätöiden ja tulosten valmistuminen. Tämä lähes 5 miljoonan euron hanke toteutettiin Venäjän luonnonvarainministeriön ja Suomen KTM:n, ympäristöministeriön ja ulkoasiainministeriön sekä alkuvaiheessa myös Norjan ympäristöministeriön yhteisrahoituksella. Yhteenvetoaineisto muodostaa erinomaisen pohjan ja haasteen laajoille ympäristötutkimuksille ja malminetsinnälle. Outokumpu Mining Oy:n ja GTK:n viisivuotisessa yhteishankkeessa yhdistettiin Outokummun alueen geologinen aineisto ja saatiin se yleiseen käyttöön. Alueelliseen mallinnukseen osallistui australialainen tutkimuslaitos CSIRO. Hanke eteni suunnitelmien mukaan, mutta valitettavasti se ei johtanut ainakaan vielä tässä vaiheessa uusiin raportointitasoisiin löydöksiin. Velkakompensaatiorahoituksella toteutetun 10 miljoonan euron syväseismisen hankkeen kenttätyöt ja työraportti saatiin valmiiksi. Nyt alkaa sidosryhmien kanssa useita vuosia vaativa tieteellinen työ tulosten hyödyntämiseksi. Venäläisen valtionyritys NEDRA:n ja kauppahuone Machinoexportin kanssa allekirjoitettiin keväällä sopimus tieteellisen 2,5 km:n syvyisen reiän kairaamises- ta Outokumpuun jälleen velkakompensaatiorahoituksella. GTK:n ja Merivoimien tutkimuslaitoksen yhteisrahoitteinen merigeologian tutkimusalus Geomari laskettiin vesille joulukuun alussa. Alus purjehtii GTK:n lipun alla, ja se on kummankin tutkimuslaitoksen yhteiskäytössä. Englannin geologian tutkimuslaitoksen BGS:n kanssa on solmittu aiesopimus yhteistyön tiivistämisestä lentogeofysiikan mittaustoiminnassa, ja lopullista sopimusta viimeistellään kevään 2004 aikana. Toteutuessaan tämä hanke on erinomainen esimerkki eurooppalaisesta tieteellisestä yhteistyöstä. Suomen maa- ja merialueet saadaan lennetyksi viiden vuoden kuluessa. GTK:n vanhan kartoitusaineiston numeeristaminen osoittautui vaikeammaksi ja hitaammaksi tehtäväksi kuin aiemmin arvioitiin. Tarkistettujen suunnitelmien mukaan käyttökelpoinen aineisto saadaan valmiiksi vuoden 2004 loppuun mennessä, jolloin tämä valtavasti henkilöresursseja vaatinut hanke päättyy. Aineistohanke on odotetusti hidastanut uuskartoitusta. Viivästymisen minimoimiseksi on kartoitustyössä kokeiltu yliopistoilta ostettuja alihankintapalveluja. Kokemukset ovat olleet erittäin lupaavia, ja yhteistyö palvelee kummankin osapuolen etuja. Kartoitus toteutettiin GTK:n vastavalmistuneen laatujärjestelmän mukaisesti ja tilaajan valvonnassa. Tulostavoitteen positiivista yleisilmettä varjostaa KTM:lle raportoitujen myyntikelpoisten mineralisaatioiden vähyys, 1 kpl. Asetettuun 6 kpl:n vuositavoitteeseen olemme aiemmin päässeet ja sen ylittäneetkin, mutta nyt näyttää siltä, että vanhat reservit on käytetty loppuun. Uudet alueelliset kartoitushankkeet tuovat jatkossa varmasti lisäaiheita. Kansainvälinen mielenkiinto Suomen ja Fennoskandian kilven mineraaliesiintymiin on kasvussa, tämä havaittiin erityisesti joulukuun alussa järjestetyssä Fennoskandian malminetsintä- ja kaivannaisteollisuuskokouksessa Rovaniemellä. Suomessa on useita kaivoshankkeita valmisteluvaiheessa, mutta teknillistaloudelliset ja ympäristöön liittyvät selvitykset ja rajoitukset saattavat venyttää päätöksentekoa. Valtakunnallisesta maa-ainestilinpidosta on sovittu ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Järjestelmän rakentaminen aloitetaan vuonna 2004, ja sen tulee olla valmiina 2007. Järjestelmä perustuu muodostumakohtaisten aineistotietojen ja maa-aineslain mukaisten ottotietojen yhdistämiseen, jolloin saadaan tietoa käytettävissä olevien ainesten määrästä ja laadusta. Järjestelmään, joka tulee toimimaan Internetin kautta, on tarkoitus liittää tiedot myös korvaavista aineksista niiden hyötykäytön tehostamiseksi. GTK saa SYKE:ltä maaaineslain mukaiset vuotuiset ottomäärät ja vastaa tilastojen ylläpidosta ja saatavuudesta osana omaa kartoitus- ja inventointitoimintaa. GTK osallistui erittäin aktiivisesti Juuan Kivikeskuksen näyttelyn toteuttamiseen ja osallistuu alkavana vuonna Kiviteollisuusliiton asettamien Kiven vuoden 2004 tavoitteiden toteuttamiseen ja syyskuussa valtakunnallisen 4

geologian päivän järjestelyihin. GTK:n näkyminen tiedotusvälineissä nousi merkittävästi. Valmistuneista tutkimuksista lähetettiin 50 lehdistötiedotetta, mikä on lähes kaksinkertainen määrä aiempiin vuosiin verrattuna. Observer Media Intelligence -seurannan mukaan GTK:sta ja geologiasta tuli kaikkiaan 5648 osumaa, joista radiosta tuli 1079, televisiosta 464 ja sanomalehdistä 4105. GTK:n ulkopuolelta saadut tulot saavuttivat ensimmäisen kerran 10 miljoonan euron rajan, eli sen ulkopuolisen rahoituksen tason, joka asetettiin tavoitteeksi 1997. Nyt käynnistyneet monivuotiset kansainväliset hankkeet edellyttävät projektisuunnittelulta ja seurannalta aivan uusia valmiuksia sekä edellyttävät liiketaloudellisen ja sopimusteknisen osaamisen kehittämistä koko GTK:ssa. Syksyn kuluessa on KTM:n kanssa sovittu, että VTT:n Outokummussa sijaitseva mineraalitekniikan yksikkö sulautetaan GTK:hon. Tämä päätös laajentaa entistä enemmän GTK:n osaamisaluetta ja palveluresursseja teollisuussovellutusten ja palvelun puolelle. Tulosyksiköiden toiminnan ja yhtenäisen palvelun parantamiseksi ja tehostamiseksi on päätetty kehittää GTK:n talous- ja hallintoyksiköstä erillinen hallintopalveluyksikkö. Palvelujen hinnoittelun läpinäkyvyyden ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi teknisissä palveluissa siirrytään sisäiseen laskutukseen vuodenvaihteessa. Suomen Akatemian, KTM:n ja opetusministeriön yhdessä organisoima kansainvälinen geotieteenalan evaluointi antoi GTK:n toiminnasta positiivisen palautteen. GTK on kansainvälisen näkökulman mukaan riittävän suuri ja hyvin verkottunut yksikkö, osaamiskeskus, joka kykenee aktiivisesti ja luotettavasti osallistumaan suuriin tieteellisiin, lähialue-, EU- ja globaaleihin hankkeisiin ja joka otetaan vakavasti myös kansainvälisten verkostojen kokoamisessa. EuroGeoSurveysin (EGS) kokemuksen mukaan keskittyminen osaamiseen ja hyvään verkottumiseen yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa on menestymisen edellytys myös jatkossa. Edellisen, vuosina 1996-97 toteutetun GTK:n kansainvälisen evaluoinnin suositukset ja toimenpide-ehdotukset on otettu käytännöllisesti katsoen täysin huomioon GTK:n kehittämisessä. Parhaat kiitokseni KTM:lle, asiakkaille, sidosryhmille ja koko GTK:n henkilökunnalle tuloksekkaasta yhteistyöstä näinä seitsemänä vuonna, jotka olen ollut GTK:ssa. On ollut ilo työskennellä kanssanne. Toivoin taloon tullessani avointa ja samalla rakentavan kriittistä ilmapiiriä, ja siinä olemme mielestäni onnistuneet. GTK on ollut ja on edelleen vertaansa hakeva geologian osaamiskeskus. Olen ylpeä ja iloinen voidessani luovuttaa menestyvän ja arvostetun GTK:n ohjausvastuun uudelle ylijohtajalle Elias Ekdahlille. Johtokunnan tervehdys Vuonna 2003 Suomen Akatemia teetti arvioinnin Suomen geotieteiden tieteenalasta yhdessä opetusministeriön sekä kauppaja teollisuusministeriön kanssa. Kansainvälinen arviointipaneeli toteaa raportissaan Geologian tutkimuskeskuksen olevan erittäin merkittävässä asemassa suomalaisessa geotieteiden kentässä. Suosituksissa korostettiin erityisesti geologisen kartoituksen lisäämistä sekä GTK:n ja yliopistojen yhteistyön kehittämistä. Viime vuosien merkittävimpänä ja mittavimpana geoalan tutkimushankkeena voidaan pitää Suomen maankamaran rakennetta selvittävää syväseismistä heijastusluotausta, joka tehtiin suomalais-venäläisenä yhteistyönä. Hanke rahoitettiin osana entisen Neuvostoliiton velkojen konvertointia ja siihen osallistui myös yliopistojen geotieteiden laitoksia. Tutkimustulosten tulkinnan lopputuloksena saadaan kallioperän yksityiskohtainen poikkileikkauskuva, joka antaa hyvin arvokasta tietoa Suomen kallioperän synnystä ja kehityksestä. Muuttuneessa toimintaympäristössä on onnistuttu käynnistämään uusia tutkimusalueita ja toiminnan päänavauksia. Lähinnä esimerkkeinä nousevat esiin ympäristögeokemian ja luonnonkivialan tutkimuksen käynnistäminen, yhteistoiminta merigeologian toiminnassa merivoimien esikunnan kanssa sekä kansainvälisen toiminnan laajeneminen, erityisesti projektiviennin nopea laajeneminen Afrikassa. Vuoden 2003 toiminta ja talous olivat menestyksekkäitä. GTK:n nykyisen johtokunnan toimintakausi päättyy vuonna 2004. Kokemuksena menneeltä toimikaudelta voin hyvillä mielin todeta, että GTK yhtenä suomalaisen elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan tukijana on osoittautunut entistäkin tarpeellisemmaksi. Nämä kuusi vuotta GTK:n johtokunnan puheenjohtajana ovat merkittävästi vahvistaneet uskoani GTK:n kaltaisen tutkimusorganisaation tarpeellisuuteen. Haluan kiittää GTK:n henkilökuntaa ja johtokuntaa hyvästä työstä ja hyvistä tuloksista. Samalla haluan toivottaa onnea ja kaikkea parasta uudelle johtokunnalle ja uudelle ylijohtajalle. Raimo Matikainen Christer Sundström 5

6

INDEKSIKARTAT 7

Ohjelmien mukainen toiminta Kallioperä ja raaka-aineet Kallioperä- ja raaka-aineet -ohjelman tehtävänä on kartoittaa ja tutkia Suomen kallioperää ja sen raaka-ainepotentiaalia sekä tuottaa yhteiskunnan ja sidosryhmien tarvitsemaa geologista tietoa ja palveluja. Toiminnan tavoitteena on edistää kallioperän malmi-, teollisuusmineraali- ja luonnonkivivarojen hyödyntämistä kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti sekä aktiivisesti luoda edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle Suomessa. Ohjelmajohtaja Pekka Nurmi GTK kehitti aktiivisesti kaivannaisteollisuuden toimintaedellytyksiä tuottamalla uutta kartoitustietoa erityisesti kallioperän raaka-ainepotentiaalin kannalta keskeisiltä alueilta ja parantamalla geologisen tiedon saatavuutta. Kittilässä sijaitsevaa Kettukuusikon kulta-aihetta koskeva raportti luovutettiin kauppa- ja teollisuusministeriölle, joka järjestää aiheesta kansainvälisen tarjouskilpailun. Yhteistyössä kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) kanssa saatettiin valtausraportit vuodesta 1985 lähtien luettaviksi suoraan Internetistä GTK:n palvelimen kautta, ja uuden tiedonjulkistamispolitiikkansa mukaisesti GTK päätti muuttaa vanhoja valtausalueitaan koskevat malminetsintäaineistot asteittain saataviksi siirtokustannuksia vastaavaan hintaan. GTK esitteli Suomen malmimahdollisuuksia alan teollisuudelle suurissa kansainvälisissä tapahtumissa mm. Torontossa ja Rovaniemellä, jossa pidetyn Fennoskandian malminetsintä- ja kaivannaisteollisuuskonferenssin järjestelyissä GTK on ollut aktiivisesti mukana. Tilaisuudesta on kehittynyt eräs Euroopan merkittävimmistä alan tapahtumista, jossa oli yli 300 osallistujaa 20 eri maasta. Kansainvälisten yhtiöiden kiinnostus malminetsintään Suomessa on voimakkaasti kasvanut, mikä on näkynyt sekä geologisen tiedon että asiantuntemuksen lisääntyvänä kysyntänä. GTK:n mahdollisuudet selvittää kallioperän raaka-ainevarojen hyödyntämiskelpoisuutta ja palvella entistä monipuolisemmin kaivannaisteollisuutta paranevat olennaisesti, kun KTM päätti siirtää VTT:n Outokummussa sijaitsevan mineraalitekniikan yksikön GTK:lle vuoden 2004 alusta. Suomen ja Venäjän välisellä velkakonversiorahoituksella toteutetun syväseismisen heijastusluotaushankkeen kenttätyöt saatiin päätökseen. Kertynyttä korkealaatuista aineistoa voidaan hyödyntää kallioperän peruskartoituksessa, tutkimuksessa ja malmipitoisten vyöhykkeiden rajaamisessa. Jo alustavat tulkinnat ovat tuoneet aivan uusia käsityksiä Suomen maankuoren rakenteesta aina 60 km:n syvyyteen. Yhteistyössä Outokumpu Mining Oy:n kanssa toteutettu Outokummun aluetta koskeva ns. Geomex-hanke päättyi. Se tuotti merkittävää uutta tietoa ja numeerisia malleja Outokummun kallioperän kehityksestä ja malmien synnystä. Alueen geologisesta rakenteesta saadaan lisää yksityiskohtaista tietoa Venäjän valtion velkakonversiona toteutettavalla 2,5 km:n syvyyteen ulottuvalla syväkairauksella, jota koskeva sopimus allekirjoitettiin. Kairaushanke toteutetaan vuosina 2004-2005. GTK:n asiantuntijapalveluiden kysyntä lisääntyi huomattavasti myös ulkomailla. Mosambikissa ja Tansaniassa toteutettiin monivuotisia kallioperää ja raakaaineita koskevia kartoitushankkeita. Tansaniassa valmistui lisäksi laaja lentogeofysikaalinen mittausohjelma.venäjällä järjestettiin kaivosteollisuuden ympäristönhallintaan liittyvä koulutushanke. Alueelliset kartoitusohjelmat Kallioperäkartoitusta tehdään entistä selkeämmin tarvelähtöisesti. Vielä kartoittamattomilla alueilla, lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomessa siirrytään asteittain tiedonkeruuseen mittakaavassa 1:250 000, mikä nopeuttaa olennaisesti kartoitusohjelman etenemistä. Raaka-ainehuollon, rakentamisen ja tutkimuksen kannalta tärkeillä alueilla tehdään lisäksi suurimittakaavaisempaa kartoitusta. Uutta kallioperäkartoitusta tehtiin 3850 km 2, ja viisi kallioperäkarttaa painettiin. Vuoden lopussa GTK:n tietokannassa oli 321 000 paljastumahavaintoa. Lisäksi GTK teki sopimuksen Outokumpu Mining Oy:n geodatan siirrosta rekistereihinsä lähivuosina, mikä lisää huomattavasti mm. kallioperää koskevien tiedostojen kattavuutta. Yliopistojen kanssa tiivistettiin yhteistyötä opiskelijoiden kartoitusosaamisen 8

GTK:n suunnittelema ja toteuttama Geotietokeskus Suomen Kivikeskuksessa. Kuva: Jari Väätäinen kehittämiseksi. Kaksiviikkoiselle kallioperäkartoituksen jatkokurssille osallistui 38 opiskelijaa Helsingin, Turun ja Oulun yliopistosta sekä Åbo Akademista. Lisäksi Mynämäen karttalehden kartoitus toteutettiin yhteistyönä yliopistojen kanssa. Lentogeofysikaalinen mittauskapasiteetti oli pääosin sidottuna Tansaniassa toteutettuun kartoitusprojektiin. Kotimaan kartoitusohjelmaa lennettiin 18 000 linjakm, minkä lisäksi tehtiin malmipotentiaalisten alueiden tihennysmittauksia 8500 linja-km ja asiakkaiden tilaustöinä 8000 linja-km. Alueellista painovoimamittausta tehtiin yhteensä 8255 pistettä. Mittauksilla selvitettiin mm. Koillismaan kerrosintruusioiden ja Etelä-Suomen kaarikompleksin rakennetta sekä tuettiin Keski- Pohjanmaan teollisuusmineraaliesiintymien kartoitusta. Metalliset malmit GTK keskittyi strategiansa mukaisesti ensi vaiheen malminetsintään, jolla on tutkimukseen ja mallintamiseen perustuva tavoitteenasettelu. Tavoitteena on tuottaa perustietoa Suomen kallioperän malmivaroista, kehittää niiden etsintämenetelmiä ja paikantaa uusia malmipotentiaalisia alueita. Löydetyt esiintymät raportoidaan KTM:lle edelleen myytäviksi teollisuudelle jatkotutkimuksia ja mahdollista kaivostoimintaa varten. Metallisten malmien etsinnän painopiste oli kullassa, jossa on nähtävissä parhaat mahdollisuudet uuden kaivostoiminnan kannalta ja lisääntyvä teollisuuden kiinnostus. Tärkeimmät kullanetsintähankkeet olivat Keski-Lapin GTK:n iänmäärityksissä todettiin, että Suomen vanhin ja Euroopan unionin vanhin kivi on noin 3500 miljoonan vuoden ikäinen Pudasjärven Siuruan trondhjemiittinen gneissi. Kuva: Kaleva/Laura Vuoma 9

Helsingin, Oulun ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin opiskelijat GTK:n järjestämällä kallioperäkartoituksen jatkokurssilla. Opettajana Professori Nick Oliver James Cook -yliopistosta Australiasta. Kuva: Mikko Nironen Kallioperän hyvä tuntemus on edellytys onnistuneelle ja turvalliselle kalliorakentamiselle. Forumin parkkihalli Helsingissä. Kuva: Jari Väätäinen GTK:n uudella CAMECA SX100 elektronimikroanalysaattorilla analysoidaan mineraalien ja metallien kemiallista koostumusta ja kuvataan niiden rakenteita. Kuvassa geologi Bo Johansson. Kuva: Jari Väätäinen liuskealueella, Peräpohjan alueella, Keski-Pohjanmaalla ja Tampereen - Forssan alueella. KTM:lle raportoitiin Kittilän Kettukuusikon kultaesiintymä markkinoitavaksi edelleen teollisuuden jatkotutkimuskohteeksi. Kultamalmien ja kultapotentiaalisten alueiden paikantamiseksi kehitettiin uusia geoaineistojen yhteistulkintaan perustuvia mallinnusmenetelmiä, joita testattiin Keski-Lapin alueella. Pohjois-Suomen kerrosintruusioiden platinametallipotentiaalin selvityksiä jatkettiin Koillismaalla ja Itä-Lapissa. Monivuotiset nikkelin etsintähankkeet Eteläja Keski-Suomessa raportoitiin, ja nikkelimalmien malleja kehitettiin yhteistyössä australialaisen CSIRO-tutkimuslaitoksen kanssa. Vihannin ympäristöstä valmistui uusi sinkkimalmimalli, jonka soveltuvuutta malminetsintään testataan lähivuosina. Suomen uusi metallogeeninen kartta julkaistiin ja yhteistyössä naapurimaiden kanssa aloitettiin Fennoskandian metallogeenisen tietokannan laadinta. KALLIOPERÄ JA RAAKA-AINEET SUORITTEET 2003 2003 suunniteltu toteutunut Malminetsintään liittyvät valtaukset, ha 8 000 3 585 KTM:lle raportoidut, taloudellisesti merkittävät malminetsintäkohteet, kpl 6 1 Aerogeofysikaalinen kartoitus, linja-km 120 000 195 300 Painovoimakartoitus, km 2 2 000 1 100 Kallioperäkartoitus, km 2 1 500 3 853 Kallioperäkartat 1:100 000, kpl 4 5 Kallioperähavainnot/KALPEA, kpl 5 000 9 456 Kalliokiviainesten inventointi, km 2 3 000 3 000 10

KALLIOPERÄ JA RAAKA-AINEET Luonnonkivi GTK:n tavoitteena on varmistaa kiviteollisuuden raaka-aineiden saanti ja niiden kestävän kehityksen mukainen käyttö. Alan tutkimustoiminnan kehittämiseksi GTK:lle nimitettiin luonnonkivialan tutkimusprofessori, jonka toimipaikkana on Kuopion yksikkö. Luonnonkiviteollisuus on kasvava ala, ja sen toimipaikat ovat yleensä seuduilla, joilla niiden merkitys työllistäjänä on tärkeä, esim. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Kaakkois- tai Lounais-Suomessa. Kiven tuotantoteknologia on kehittynyt, ja etenkin rakennus- ja ympäristökiven kotimainen kysyntä on lisääntynyt viime vuosina. Luonnonkiven etsintäkartoituksia tehtiin muun muassa Pirkanmaan itä- ja koillisosassa sekä Keski-Suomen eteläosissa. Lisäksi käynnissä oli Keski- Lapin luonnonkivietsintä Sodankylässä ja Kittilässä. Itä-Uudellamaalla saatiin kuuden kunnan alueellinen kartoitus päätökseen. Muita luonnonkivihankkeita olivat Interreg IIIA Karjala -ohjelmasta rahoitettavat luonnonkiviteollisuuden kehittämishankkeet, joissa GTK oli toteuttajana. Näihin kuuluivat muun muassa Suomussalmen vuolukiviprojekti, Kuhmon kaupungin kehittämishanke yritysten verkostoitumisesta ja materiaalisista valmiuksista sekä Juuan Dolomiittikalkki Oy:n Ruskealan louhoksen kiviaineksen soveltuvuusselvitykseen liittyvä hanke. Itä-Suomen innovatiiviset toimet -ohjelmassa GTK osallistui luonnonkivien sivutuotetietokantaa sekä asiantuntijajärjestelmää laativaan projektiin. GTK toteutti Polvijärven kunnan Kivikova -hanketta, jossa kehitettiin paikallisen vuolukiven tuotantoa. Lisäksi toteutettiin Ylitornion Kierovaaran graniittitutkimus. Alan yrityksille tehtiin louhimojen ottosuunnitelmia ja ympäristölupahakemuksia. GTK osallistui aktiivisesti Juuan Nunnanlahdessa sijaitsevan Suomen Kivikeskuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kesällä avatun Kivikeskuksen tavoitteena on kivialan kehittäminen sekä Timanttikairausta luonnonkiven jatkotutkimuskohteella Pirkanmaalla. Kuva: Paavo Härmä Keski-Lapin rakennuskiviprojekti on etsinyt rakennuskiviä Sodankylän - Kittilän alueelta. Graniittikallion puhdistustyöt käynnissä Hirvasvaarassa, Sodankylän Unarissa. Kuva: Risto Vartiainen uusien pienyritysten synnyttäminen ja tukeminen. Paikka on myös merkittävä matkailukohde. Suomen Kivikeskus on syntynyt monen kivialan toimijan yhteistyönä. Mukana olivat mm. Juuan Kivikyläsäätiö, GTK, VTT, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Taideteollinen korkeakoulu ja espanjalainen tutkimuslaitos Centro Tecnológico del Marmol. GTK suunnitteli ja toteutti Kivikeskuksessa olevan Geotietokeskuksen. Se esittelee nykyaikaisella multimediatekniikalla geologiaa ja kertoo laajasti luonnonkivistä, luonnonkiviteollisuudesta ja kiven käytön mahdollisuuksista. GTK koordinoi vuosina 1999-2002 toteutetun laajan monitieteellisen luonnonkivituotannon ympäristövaikutuksia käsittelevän tutkimuskokonaisuuden, ns. LYKE-hankkeen, jonka loppuraportti valmistui. Tutkimuksessa käsiteltiin luonnonkivituotannon melu-, pöly-, tärinä- ja pohjavesivaikutuksia sekä sivutuotteita ja jätteitä. Olavi Selonen 11

Teollisuusmineraalit Teollisuusmineraalitutkimuksissa keskityttiin vastaamaan kotimaisessa teollisuudessa yhä lisääntyvään pigmenttimineraalien tarpeeseen ja käyttöön. Etsinnän painopisteinä olivat Lounais-Suomen karbonaattikivet, Itä-Suomen talkki ja Pohjois-Suomen kaoliini. Viime vuosina GTK on raportoinut kauppa- ja teollisuusministeriölle 12 teollisuusmineraaliesiintymää, joista seitsemän on siirtynyt yritysten haltuun. Näistä neljässä esiintymässä on karbonaattikiveä ja kolmessa ilmeniittiä. Vuonna 2003 KTM myi Halsuan Kairinevan ja Kälviän Peränevän ilmeniittiesiintymien valtausoikeudet Kalvinit Oy:lle, joka ryhtyi esiintymien jatkotutkimuksiin. Titaanivalkoisen raaka-ainetta ilmeniittiä GTK on etsinyt aktiivisesti noin kymmenen vuotta Länsi- ja Etelä-Suomessa. Merkittävin löytö on ollut Koivusaarennevan ilmeniittiesiintymä Kälviällä, jonka GTK raportoi vuonna 1996 KTM:lle. Kalvinit Oy on tehnyt alueella jatkotutkimuksia, ja tehdasmittakaavaiset hyödyntämiskokeet vuosina 1998-2001 osoittivat, että Koivusaarennevan ilmeniitti sopii titaanidioksidipigmentin valmistukseen. GTK löysi Kälviän Peränevan ja Halsuan Kairinevan esiintymät muutaman kilometrin päässä Koivusaarennevalta. Ne ovat tuntuva lisä alueen ilmeniittivarantoihin ja edistävät olennaisesti kaivoksen perustamismahdollisuuksia. Tutkittujen esiintymien ilmeniitin laatu on kilpailukykyinen verrattuna muualta Suomeen tuotuihin kaupallisiin rikasteihin. Titaanidioksidia kulutetaan maailmassa yli 4 miljoonaa tonnia vuodessa eli yli 8 miljardin euron arvosta. Titaanipigmenttien kulutus on kasvanut tasaisesti noin kolmen prosentin vuosivauhdilla ja hinnat ovat nousussa. Kemiran Porin pigmenttitehtaiden vuosituotanto on nykyisin noin 100 000 tonnia, ja sitä nostetaan 150 000 tonniin vuoteen 2005 mennessä. Kotimaisen pigmenttituotannon arvo on noin 250 miljoonaa euroa. GTK:n löytämistä karbonaattikiviesiintymistä kaivosyhtiöiden omistuksessa ovat Kiskon Hyypiämäen ja Västanfjärdin Norrlammalan kalsiittiesiintymät (Omya Oy) sekä Sauvon Järvenkylän kalsiitti- ja Kiskon Iso-Sorron dolomiittikalsiittiesiintymät (Nordkalk Ab). Vuonna 2003 Omya Oy aloitti Kiskon Hyypiämäen kalsiittikiven koelouhinnan ja tehdasmittakaavaiset koeajot Förbyn laitoksella. Tavoitteena on saada esiintymästä paperin valmistukseen soveltuvaa mikrokalsiittia eli GCC:tä, jota tuodaan vuosittain maahamme noin 0,5 miljoonaa tonnia eli 100 miljoonan euron arvosta. Olli Sarapää Seisminen syväluotaus paljasti kallioperän rakenteet GTK:n, Helsingin yliopiston Seismologian laitoksen, Oulun yliopiston Geotieteiden laitoksen ja Sodankylän Geofysiikan observatorion yhteinen syväseisminen luotaushanke FIRE sai valmiiksi Suomen kallioperän heijastusseismiset syväluotaukset kesäkuussa. Seismisiä luotauksia tehtiin 2001-2003 aikana yhteensä 2100 linjakilometriä. Hankkeen mittausurakoinnista vastasivat venäläiset valtionyhtiöt Spetsgeofizika ja Machinoexport Suomen ja Venäjän välisen velkakonversiosopimuksen kautta. GTK ja yliopistot vastasivat mittausten suunnittelusta, kenttätöiden ohjauksesta ja tulkinnasta. FIRE-hankkeen raportointi ja tulkinta jatkuvat vuoden 2005 loppuun asti. Heijastusseismiset luotaukset avasivat uuden näkymän Suomen kalliope- FIRE-projektin asiantuntijoita kenttäneuvottelussa Leppävirralla, kuvassa vasemmalta hankepäällikkö V. Kostjuk, Spetsgeofizikasta, hankepäällikkö Ilmo Kukkonen GTK:sta sekä Spetsgeofizikasta tulkki Pekka Naumov, geofyysikko I. Moissa, pääjohtaja R. Berzin ja päägeofyysikko N. Zamoshnyaya. 12

KALLIOPERÄ JA RAAKA-AINEET rän rakenteisiin ja kehityshistoriaan. Tulokset paljastivat aiemmin tuntemattomia kallioperän rakenteita kallion pintaosista 50-60 km:n syvyyteen saakka. Tuloksista voidaan erottaa maankuoren alaosissakin jopa vain muutaman sadan metrin paksuisia kerroksia. Heijastukset syntyvät kivilajivaihtelun ja kallion heikkousvyöhykkeiden aiheuttamista tiheyden ja seismisen nopeuden vaihteluista. Tulokset kertovat Suomen kallioperää muovanneista mannerlaattojen törmäyksistä ja poimuvuoristojen muodostumisesta noin 2700-1800 miljoonaa vuotta sitten. Luotaustulokset muodostavat korkealaatuisen kallioperää koskevan aineiston, jota voidaan hyödyntää kallioperän peruskartoituksessa, tutkimuksessa ja malmipitoisten vyöhykkeiden rajaamisessa. FIRE-hanke teki lupaavia menetelmäkokeiluja heijastusseismisten mittausten käytöstä tunnetuilla malmialueilla, joiden tavoitteena oli selvittää menetelmän soveltuvuutta raaka-ainevarojen etsintään. Syväseismisten luotauslinjojen sijainnit Suomen kallioperäkartalla. Ilmo Kukkonen Heijastusseisminen menetelmä on paljastanut ennen tuntemattomia kallioperän rakenteita useiden kymmenien kilometrien syvyydeltä. Kuvan kaarevat heijastajat liittyvät Keski-Suomen kallioperää muokanneeseen mannerlaattojen törmäykseen 1880 miljoonaa vuotta sitten. 13

Ohjelmien mukainen toiminta Maankäyttö ja ympäristö Maankäyttö ja ympäristö - ohjelman tehtävänä on maaperän ja sen raakaainevarojen kartoitus ja tutkimus sekä ympäristögeologiset tutkimukset. Toiminnan tavoitteena on tuottaa yhteiskunnallisen päätöksenteon, maankäytön suunnittelun ja elinkeinoelämän tarvitsemaa tietoa, sovelluksia ja palveluja kestävän kehityksen mukaisen raakaainehuollon sekä maankäytön turvaamiseksi. Ohjelmajohtaja Hannu Idman Maankäyttö ja ympäristö -ohjelmassa alkoi vuoden aikana viisi uutta erilaisia maankäyttötarpeita palvelevaa yhteishanketta, niistä merkitykseltään kauaskantoisimpana maa-ainesten tilinpito, jonka kehittämisestä sovittiin ympäristöministeriön kanssa. Kuopion yliopiston kanssa perustettiin yhteinen ympäristögeokemian tutkimusprofessuuri, jonka tavoitteena on tukea ja tehostaa alan tutkimusta ja opetusta. Kansainvälinen julkaiseminen oli aiempaa vilkkaampaa, aihepiireinä olivat mm. ympäristömuutokset, ydinjätteiden loppusijoittaminen ja pohjavesien laatu. Luoteis-Venäjälle painottuva monivuotinen ympäristögeokemiallinen kartoitusprojekti eteni suunnitelman mukaiseen päätösvaiheeseen. Kartoitus Kartoituksessa aloitettiin kolme uutta yhteishanketta. Geologisesti ainutlaatuisella Merenkurkun alueella alkoi manner- ja merialueen kolmivuotinen GeoNatkartoitusprojekti, jonka tavoitteena on tukea maankäytön ratkaisuja sekä Suomen ja Ruotsin aluehallintojen yhteistä pyrkimystä Merenkurkun liittämisestä Unescon maailmanperintökohteeksi. Projekti rahoitetaan pääosin EU:n Interreg IIIA - ohjelmasta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) kanssa aloitettiin laitosten aineistojen yhteiskäyttöön perustuva ja uudenaikaisia paikkatieto- ja kuvankäsittelytekniikoita soveltava monivuotinen projekti yleismittakaavaisen digitaalisen maaperä- ja maannosaineiston tuottamiseksi koko maasta. Tulokset palvelevat sekä kotimaisia että EU:n tarpeita. Pääkaupunkiseudulla aloitettiin kolmivuotinen taajama- ja kasvualueiden rakentamista palveleva KallioINFO -kehitysprojekti. Projekti kuuluu TEKESin kalliorakentamisen kilpailukyky -kehitysohjelmaan ja kattaa Helsingin seutukunnan alueella yhdeksän kuntaa. Projektissa selvitetään myös yhdyskuntarakentamista palvelevan keskitetyn maakairaustietopalvelun järjestämismahdollisuuksia GTK:hon. Ympäristön tilaan liittyvät laajat kansainväliset kartoitushankkeet Barents Ecogeochemistry ja FOREGS geokemiallinen kartoitus etenivät suunnitelman mukaisesti loppuvaiheisiin. GTK:n johdolla Barents Ecogeochemistry -hankkeen loppuraportin käsikirjoitus valmistui ja alustavia tuloksia esiteltiin useassa yhteydessä mm. Pietarissa ja kansainvälisissä kongresseissa. FOREGSin (Forum for European Geological Surveys) 30 Euroopan maata kattava geokemiallinen kartoitusprojekti on raportointivaiheessa. Maankäyttöön ja ympäristöön liittyvät raaka-ainevarojen kartoitukset tehtiin teollisuuden ja yhteiskunnan kannalta tärkeillä alueilla, ja ne etenivät suunnitelmien mukaisesti. Ympäristöministeriön kanssa sovitun tilinpitoon liittyvän yhteistyön tavoitteena on sekä edistää kestävää maa-ainesvarojen käyttöä että tehostaa ottotoiminnan ohjaukseen ja seurantaan liittyvien voimavarojen käyttöä. Uudet laskelmat koko Suomea koskevista turvevaroista julkaistiin. Tarkemmat kartoitustulokset raportoitiin kuuden kunnan alueelta. Kartoitustulosten Internet-jakelua edistävä ns. turvekarttapaikka saatiin teknisesti käyttöönottovaiheeseen. Tärkeiden pohjavesialueiden kartoituksia ja mallinnuksia tehtiin sekä yhteisrahoitteisina hankkeina että tilaustöinä. Ympäristögeologinen tutkimus Ympäristögeologinen tutkimus painottui raaka-ainevarojen käyttöön ja alueiden käyttöön liittyviin tutkimuksiin. Raaka-ainevarojen käyttöön liittyvissä tutkimuksissa jatkuivat vanhojen kaivos- 14

Merenkurkun alueella käynnissä olevassa Geonat-projektissa kartoitetaan mm. alueen geologisia luontoarvoja. Kuvassa jäätikön virtaussuuntaan nähden poikittaisen Rogen-moreenin lohkareista luoteisrinnettä Kaukaluodossa Mustasaaren kunnassa. Kuva: Olli Breilin Kiskon Raadesuolla on keidasrämettä. Kuva: Jari Väätäinen ympäristöjen tilaa ja kunnostusratkaisuja kehittävä hanke sekä soiden kasvihuonekaasuja ja kasvunopeuksia tutkiva hanke. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Joensuun ja Helsingin yliopistojen kanssa KTM:n, ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisessä tutkimusohjelmassa Turpeen ja turpeen käytön kasvihuonevaikutukset Suomessa. Edellisenä vuonna päättyneen TEKESin KIVI-ohjelmaan kuuluneen monivuoti- 15

16 GTK:ssa valmistui valtakunnallinen tuhannen kaivon tutkimus hajaasutusalueiden talousvetenä käytettävien kaivovesien laadusta. Tutkimus antoi tietoa monesta sellaisesta alkuaineesta, joista ennen ei kattavaa tietoa ole ollut. Näitä ovat esim. jodidi, bromidi, barium, litium, rubidium, arseeni, antimoni, beryllium, tallium, tina ja torium. Osoittautui, että kaivojen kunto oli Suomessa parantunut, esimerkiksi suuria nitraattipitoisuuksia löytyi vähemmän kuin aiemmissa tutkimuksissa. Geologi Tarja Hatakka tarkastelee näytteitä. Kuva: Jari Väätäinen

MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Lähialueyhteistyössä monivuotinen Barents Ecogeochmistry - hanke päättyi, ja kansainvälisesti merkittävät tulokset julkistettiin Pietarissa ja Espoossa. Purovesien strontiumpitoisuudet Barentsin tutkimusalueella. Punaisilla alueilla pitoisuudet ovat suuret, sinisillä pienet. sen luonnonkivituotannon ympäristötietojärjestelmän kehittäminen ja elinkaarihankkeen mittava loppuraportti julkaistiin Suomen ympäristö -sarjassa. Kaivosympäristötutkimuksiin soveltuvia etätunnistustekniikoita kehittävä EU-rahoitteinen MINEO-hanke päättyi ja raportoitiin komissiolle kiittävin arvioin. Uutena hankkeena alkoi kolmivuotinen yritysryhmähanke Kaivostoiminnan ympäristötekniikka Outokumpu Oyj:n johdolla ja TEKESin rahoitustuella. Projektin tavoitteena on kehittää kaivosten sulkemiseen liittyvää vientikelpoista teknologiaa ja osaamista. Alueiden käyttöön liittyvät tutkimukset olivat monitahoisia. Ydinjätteiden loppusijoitustutkimuksiin liittyvä, ikiroutailmiötä tutkiva PERMAFROST -hanke jatkui kansainvälisessä tutkimusverkostossa voimayhtiöiden kanssa. Metsätalouden ympäristövaikutusten arviointimenetelmiä selvittävä FEMMA -hanke jatkui Suomen Akatemian (SA) rahoittamana ja aiheeseen liittyvä uusi hanke, Työkalu metsäojituksen vesistökuormituksen torjuntaan, sai rahoituspäätöksen eri ministeriöiden ja SA:n rahoittamasta Ekotehokas yhteiskunta -tutkimusohjelmasta. EUrahoituksella jatkuivat Itämeren pinnanvaihtelujen vaikutuksia selvittävä SEAREGja kertomusvuoden alussa alkanut ESPON-HAZARDS -tutkimushanke. Alkaliteetin mittaus vesinäytteestä Itä-Karjalassa. MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ SUORITTEET 2003 2003 suunniteltu toteutunut Pohjavesivarat, saatavuusselvitykset, kpl 10 12 Turvekartoitus, km 2 300 274 Raportoitava tuotantokelpoinen turvemäärä, milj. m 3 90 148 Turvetutkimus, pistetiedot, kpl 12 500 11 119 Maaperäkartoitus 1:20 000/1:50 000, km 2 1 500 1 151 Maaperäkartat, 1:20 000/1:50 000, kpl 100 183 Maaperäkartoituksen pistetiedot, kpl 1 300 2 190 Merigeologinen kartoitus, km 2 700 550 Merigeologinen luotaus, linja-km 1 000 1 600 Merigeologiset selvitykset, kpl 6 8 Ympäristöselvitykset, kpl 75 90 Näytteenottokohteena ollut pieni joki Keski- Venäjän taigalla. 17

Kaivosympäristöt GTK tutki rautasulfidipitoisen rikastushiekan läjitysalueen kemiallista muuttumista ja sen vaikutuksia ympäristön pinta- ja pohjaveteen sekä kosteikkopuhdistuksen soveltuvuutta läjitysalueen suotovesien puhdistukseen. Lisäksi testattiin geofysikaalisten menetelmien soveltuvuutta rikastushiekan läjitysalueen rakenteen kuvaamiseen. Rikastushiekan läjitysalueen pohjatutkimukset osoittivat, että tiivistyvä turve on erinomainen suojakerros, joka estää alapuolisten maakerrosten ja niissä olevan pohjaveden pilaantumista. Jos suotovedet purkautuvat maanpintaan tai sen reunapatojen kontaktialueille, esim. läjitysaluetta reunustaviin painanteisiin, alueisiin voidaan soveltaa kosteikkopuhdistusta. Vuoden 2003 elokuusta alkanut GTK:n ja Kuopion yliopiston yhteisprofessuuri sovelletun ympäristögeokemian alalta edistää tutkimusyhteistyötä kaivannaisteollisuuden ja metalliteollisuuden ympäristökysymyksissä. Tämän professuurin myötä lisääntyy myös perustietämys raskasmetallien kemialli- maa-ainesten tilinpidolle, jolla saadaan tieto jäljellä olevien maa-ainesten laadusta ja määrästä. GTK:n ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vuosina 1999-2000 toteuttama tilinpidon pilottiprojekti osoitti, että toimiva ja käyttökelpoinen tilinpitojärjestelmä voidaan toteuttaa yhdistämällä ainesten otto- ja varantorekisteritiedot. Ympäristöministeriön, SYKE:n ja GTK:n kesken sovittiin maa-ainesten tilinpidon kehittämisestä yhteistyönä. Järjestelmä rakennetaan GTK:n tiedonsesta käyttäytymisestä maa-vesiympäristössä, minkä avulla voi kehittää pilaantuneiden alueiden kunnostusteknologiaa. Marja Liisa Räisänen Veden suotautuminen sivukiven läjitysaluetta reunustavasta tiepenkereestä, Kaavin Luikonlahden vanha kuparikaivosalue. Kuva: Marja Liisa Räisänen Maa-ainesten oton yhteensovittamistarpeet Maassamme käytetään maa-aineksia, kuten soraa, hiekkaa, kalliomurskeita ja -louheita 60-100 miljoonaa tonnia vuosittain taloudellisista suhdanteista riippuen. Maa-aineksia tuotetaan eniten kasvualueiden ympäristöissä, missä samalla korostuvat maa-aineshuollon, muiden maankäyttömuotojen, pohjavesivarantojen ja ympäristönäkökohtien yhteensovittamistarpeet. Vuonna 1997 toteutetun maa-aineslain uudistamiseen sisältynyt ottotoiminnan ilmoittamisvelvollisuus loi pohjan hallintaan, ns. Geotietoytimeen, jota käyttäjät hyödyntävät Internetin välityksellä. GTK käynnisti maa-ainestilinpidon kehityshankkeen, jonka mukaisesti vuoden 2003 aikana valmisteltiin yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa projektin runkosuunnitelma sekä työsuunnitelma vuosille 2004-2006. Tavoitteena on yhteiskunnan tarvitseman maaaineshuollon turvaaminen ja materiaalitehokkuuden lisääminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ismo Ahonen 18

MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Suomen turvevarat GTK julkaisi uusimmat tiedot Suomen turvevaroista. Suomen geologinen suoala on 5,1 miljoonaa hehtaaria, jonka arvioitu turvemäärä on 69 miljardia suokuutiota in situ. Teknisesti käyttökelpoinen suoala on Suomessa kokonaisuudessaan 1,2 miljoonaa hehtaaria, johon sisältyy turvetta 30 miljardia suokuutiota. Pääosa tästä, 24 miljardia suokuutiota, on energiatuotantoon soveltuvaa maatunutta turvetta, loput kasvualustana ja ympäristöturpeina käytettäviä vaaleita rahkaturpeita. Teknisesti käyttökelpoisten turvevarojen energiasisältö on noin 13 000 TWh, mikä vastaa 1100 miljoonaa tonnia öljyä. Nämä käyttökelpoiset turvevarat vastaavat kahta kolmasosaa Norjan tunnettujen öljyvarojen energiamäärästä. Todellisuudessa käyttöön saatavien ja taloudellisesti käyttökelpoisten turvevarojen määrä on kuitenkin kokonaislaskelmia pienempi, sillä suojelu ja muut maankäytöstä tai taloudesta johtuvat rajoitukset vähentävät tällaisten turvevarojen määrää. Suomessa on eniten soita Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Uuden tutkimuksen mukaan noin kolmannes Suomen teknisesti käyttökelpoisista turvevaroista on Lapissa. Kimmo Virtanen 19

Geopalvelut Geopalvelukeskus on GTK:n valtakunnallinen palveluyksikkö, johon kuuluu valtaosa GTK:n laboratorio-, geofysikaalisista ja maastotutkimuspalveluista. Toimintavuoden aikana valtioneuvosto teki GTK:n ja KTM:n valmistelujen pohjalta päätöksen VTT:n mineraalitekniikan laboratorion liittämisestä osaksi GTK:ta. Tämä Outokummussa sijaitseva, kansainvälisesti merkittävä prosessimineralogian osaamiskeskittymä siirtyi vuoden 2004 alussa osaksi GTK:n geopalveluja, mikä täydensi GTK:n vahvaa palvelutarjontaa mineraalisektorille. Mineraaliprosessoinnin lisäksi laitteisto ja osaaminen mahdollistavat entistä pitemmälle vietyjen ympäristöpalvelujen kehittämisen muun muassa likaantuneiden alueiden tutkimuksessa ja prosessoinnissa. Laitteistoon kuuluu pilot-mittakaavan rikastuslaitos. Geolaboratorio Kansainvälisen geoanalyytikkojen järjestön IAG (International Association of Geoanalysts) konferenssisarjaan kuuluva The 5 th International Conference on the Analysis of Geological and Environmental Materials pidettiin kesäkuussa Rovaniemellä. GTK:n Geolaboratorio vastasi konferenssin järjestelyistä. Tämä oli luottamuksen osoitus maatamme kohtaan. Samalla se on esimerkkinä maamme geoanalytiikan ja geokemiallisen tutkimuksen laajasta kansainvälisestä arvostuksesta. Konferenssiin osallistui 110 henkilöä 22 maasta. Konferenssin tieteellisessä ohjelmassa käsiteltiin kolmen päivän aikana näytteenoton, näytekäsittelyn ja analytiikan laadunvarmistusta sekä geologisten ja ympäristönäytteiden analytiikkaan soveltuvia uusia analyysitekniikoita. Uutena geoanalytiikan soveltavana aiheena oli globaaliin ekogeokemialliseen kartoitukseen liittyvät kysymykset. Vuonna 1997 perustetun kaivoslaboratorion toiminta Sodankylässä laajeni edelleen Pahtavaaran kultakaivoksen uudelleenavaamisen myötä. Asiakasrahoitteinen laboratoriotoiminta työllistää Sodankylässä noin 10 henkilöä, jota voidaan pitää merkittävänä niin alueen työllisyysnäkökulmasta kuin vaikuttavuudeltaan kansallisen tietotaidon ja kaivossektorin palvelutarjonnan kannalta. Laatujärjestelmäänsä ja akkreditointiinsa liittyen geolaboratorio osallistuu säännöllisesti useisiin kansainvälisiin vertailumittauksiin. Toimintavuotena osallistuttiin mm. neljään kansainväliseen vertailuohjelmaan, joissa oli yhteensä 11 analyysikierrosta. Tulokset olivat pääsääntöisesti erinomaisia ja osoittivat geolaboratorion testauspalvelujen luotettavuuden olevan kansainvälisesti korkealla tasolla. GTK:n näytteenottotoiminnan akkreditoinnin ylläpitämisessä geolaboratorio järjesti myös henkilövertailukokeen vesinäytteitä ottavalle maastohenkilöstölle arvioidakseen kenttätestausmenetelmien inhimillisiä tekijöitä. Geofysiikka ja merigeologia GTK:n lentomittauksia tehtiin pääasiassa ulkomaanprojekteissa. Tansanian poikkeuksellisen suuren, yhteensä noin 150 000 lentolinjakilometrin laajuisen projektin lisäksi GTK toteutti lähinnä malminetsintää palvelevan lentomittaushankkeen Portugalissa ja Espanjassa. Mittavien kansainvälisten lentomittausprojektien vuoksi kotimaan kartoitusohjelma jäi suunniteltua pienemmäksi. Kesäkuussa kartoitettiin Haminassa ja Kumlingessa yhteensä 18 000 linjakilometriä. Lisäksi kotimaan raaka-ainevarojen etsintää varten tehtiin mittauksia tihennetyllä linjavälillä valituilla kohdealueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Perinteisen kallioperätutkimuksen lisäksi lentogeofysiikkaa hyödynnettiin maaperäkerrostumien alla olevien piiloharjujen paikantamiseen, jolla on suuri merkitys mm. pohjavesitutkimuksissa. Laitteistokantaa täydennettiin kaksinkertaistamalla toisen gammamittauslaitteiston NaI-sensoreiden mää- 20

Sähköisiä maastogeofysiikan mittauksia GTK:n monitorointilinjalla Ämmässuon kaatopaikalla. Etualalla on geofyysikko Taija Huotari, takana harjoittelija Paula Jääskeläinen. Kuva: Jari Väätäinen rä, joten nyt käytössä on kaksi suorituskyvyltään lähes samanveroista laitteistoa. Osana Suomen ja Venäjän välistä velkakompensaatiosopimusta GTK hankki ja testasi venäläistä geofysikaalista laitteistoa. Osa on sellaista teknologiaa, jota ei ole länsimaissa kaupallisesti saatavissa. Menetelmäkehityksen pääpaino oli ympäristögeofysikaalisten sovellusten kehittämisessä, esimerkiksi kaivosten jätekasojen paksuuden ja rakenteen sekä kasojen alla olevien topografisten rakenteiden selvittäminen. Uusi tutkimusalus kastettiin GTK:n ja Merivoimien tutkimuslaitoksen yhteinen tutkimusalus kastettiin 16.12.2003. Aluksen nimeksi tuli Geomari. Yhteisen aluksen ansiosta molemmat osapuolet säästävät kustannuksia ja laajentavat osaamispohjaansa merenpohjan tutkimuksissa. Geomari on tarkoitettu toimimaan kotimaan liikenteessä liikennealueella III, johon sisältyvät avomerialueet, mutta suunnittelussa on lisäksi otettu huomioon tutkimustarpeet matalilla vesialueilla. Geomari on alumiinirakenteinen katama- Merigeologinen kartoitus 2003 21

Lohkarekaari Rantasalmella Kuva: Jari Väätäinen 22

GEOPALVELUT GTK:n ja Merivoimien tutkimuslaitoksen yhteinen tutkimusalus Geomari kastettiin 16.12. Pansiossa. Kuva: Matti Tuhkanen raani, jonka pituus on noin 20 m, leveys 7,5 m ja syväys 0,9 m. Geomarin suunnittelussa on pyritty minimoimaan säätekijöistä aiheutuvat esteet mittaustoiminnalle kiinnittämällä erityistä huomiota aluksen vakauteen mittausalustana. Sopimus aluksen rakentamisesta allekirjoitettiin Mobimar Oy:n kanssa 2002, ja rakentaminen alkoi keväällä 2003. Aluksen runko valmistui alkutalvesta 2003. Tutkimusvälineistö asennetaan talven 2003-2004 aikana ja kesä 2004 käytetään koeajoihin. Alus on lopullisessa käyttökunnossa purjehduskaudella 2005. Osana Merenkurkun alueen laajempaa geologista tutkimusta tutkimusalus Geolalla luodattiin Vaasan saariston maankohoama-aluetta kahden karttalehden verran. Tutkimustuloksia voidaan käyttää tehtäessä rakentamisselvityksiä mm. meriliikenneväyliä varten, sekä arvioitaessa geologisten rakenteiden jatkumista merelle ja merenpohjan geologisen luonnon monipuolisuutta. GEOPALVELUT SUORITTEET 2003 2003 suunniteltu toteutunut TUKIPALVELUT Kemiallisesti analysoitavat näytteet, kpl 75 000 122 510 Kemialliset määritykset, milj. kpl 1 500 000 2 486 959 Moreeninäytteenotto, kpl 6 000 4 271 Maaperänäytteet (pilaantuneet maat), kpl 1 450 527 Järvi- ja merisedimenttinäytteet, kpl 1 500 3 890 Vesinäytteet, kpl 600 750 Poraukset, m 33 000 25 798 Maastomittaukset, kpl 420 000 291 952 The 5 th International Conference on the Analysis of Geological and Environmental Materials pidettiin kesäkuussa Rovaniemellä. GTK:n Geolaboratorio vastasi konferenssin järjestelyistä. Osallistujia kokoustilan pihalla. ULKOPUOLISET OSTOPALVELUT Syväkairaus, m 40 000 31 044 Maastomittaukset, kpl 50 000 16 364 23

Tiedonhallinta GTK:n tiedonhallinnan tehtävänä on geotiedon pitkän aikavälin saatavuuden, tavoitettavuuden ja käytettävyyden turvaaminen sekä tietotekniikkapalvelujen järjestäminen toiminnan vaatimusten mukaisesti. Tavoitteisiin pyritään yhtenäistämällä tietokantoja, tietojärjestelmäarkkitehtuureja ja palvelukokonaisuuksia, valtionhallinnon vaatimukset täyttävällä tietoturvalla sekä systemaattisella osaamisen ja menetelmien kehittämisellä. Tavoitteet toteutetaan tiiviissä yhteistoiminnassa kartoitus- ja tutkimustoiminnan kanssa. Tutkimustulosten ja muun geologisen tiedon levittäminen hyödyntäjien käyttöön ja yleisön tietoisuuteen on olennainen osa toimintaa. Tiedonhallinnan kehittämistoiminnan keskiössä olivat edelleen tietoaineistojen hallintaa ja käytettävyyttä parantavat hankkeet. Geotietoydin-hankkeessa rakennetaan uudistettu geologisten paikkatietojen hallintajärjestelmä, joka kattaa koko tiedontuotantoketjun kentällä tehtävästä tiedonkeruusta karttatuotteiden valmistukseen ja tiedonjakeluun asti. Vuoden 2003 aikana keskeiset tietokantojen rakennetta ja toiminnallisuutta koskevat kysymykset ratkaistiin. Maastotallentimien testaus vietiin läpi suunnitelmien mukaisesti. Ensimmäisenä kokonaisuutena toteutettu maa-ainesjärjestelmä saatiin koekäyttöön vuodenvaihteessa 2003-2004. Aineistoprojektin viimeisenä toimintavuonna piti viimeisetkin tärkeimmiksi luokitellut aineistot saada numeerisina tallennettua, mutta tavoitteesta jäätiin jonkin verran. Työ saatetaan loppuun yksikköjen omina tallennushankkeina. Molemmat hankkeet tähtäävät GTK:n palvelukyvyn ajanmukaisuuteen informaatioteknologian kehittyessä. Geotietoydin ja aineistojen tallentaminen numeeriseen muotoon ovat myös vaatineet huomattavasti voimavaroja - niiden yhteenlaskettu työmäärä oli 15 henkilötyövuotta vuonna 2003. Uutena hankkeena alkoi Outokumpu Oyj:n mittavien malminetsintäaineistojen siirto GTK:n hallintaan. Pilottivuoden aikana luotiin menettelyt organisaatioiden väliselle yhteistoiminnalle ja siirrettiin ensimmäiset aineistot. GTK vastaanotti numeerisia kartta- ja mittausaineistoja, tutkimusmateriaalia, raportteja sekä 51 km kairasydämiä Lopen kairasydänarkistoon. GTK:n karttatuotteiden verkkojakelua laajennettiin. Maaperäkarttapalvelun ja malminetsintäyrityksille suunnatun Exploration-kokonaisuuden lisäksi Internetin kautta on nyt pääsy laajaan Geoimage-rasteriaineistokokonaisuuteen, joka sisältää mm. painetut kallioperäkartat sekä runsaasti geofysiikan kartta-aineistoa. GTK:n ja KTM:n yhteistyönä aloitettiin valtausraporttien verkkojakelu, jota on tarkoitus laajentaa lähivuosien aikana. GTK:n suomenkielinen verkkosivusto uudistettiin sekä sisällöltään että ulkoasultaan. Internetissä oli julkisesti käytettävissä 16 viitetietokantaa arkisto- ja kirjastokokoelma-aineistoista sekä useita teemakohtaisia tietokantoja. Uusi Retkeilijän kiviopas julkaistiin Internetissä jo ennen perinteisen kirjaversion valmistumista. GTK:n Internet-sivuilla rekisteröitiin 605 000 ulkopuolista vierailua. GTK:n tutkijat julkaisivat tuloksiaan kansainvälisissä ja kotimaisissa sarjoissa. GTK kustansi 20 julkaisua ja12 karttaa. Julkaisuja myytiin 2 245 kpl ja vaihtokohteita oli kotimaassa 75 ja ulkomailla 353. GTK:n kirjastoihin saapui 1 155 kausijulkaisuvuosikertaa, joista ostettuja lehtiä oli 520. Lisäksi hankittiin 1 347 kirjaa ja 239 geologista karttaa. Kirjastot antoivat tai välittivät 6 804 lainaa. Päätearkiston kokoelmiin liitettiin geologista aineistoa 888 kpl ja kokoelmista annettiin 12 515 kopiota. GTK osallistui näyttävästi Juuan Kivikeskuksen näyttelyjen toteuttamiseen. Yleisölle geologiaa esittelevä pienimuotoisempi näyttely avattiin myös Kuopion toimitalon aulatiloissa. Espoon kivimuseo suljettiin marraskuussa rakennustöiden vuoksi. Uudistettu, entistä laajempi geonäyttely-kivimuseo avataan alkuvuodesta 2005 uusien asiakaspalvelutilojen valmistuttua. Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin mm. monikielisessä geologian sanastossa (Multilingual Thesaurus), kansainvälisessä geotietomallissa ja paikkatietoteknologiassa. Lisäksi vertailtiin verkkopalvelujen tavoitteita ja toteutusta eurooppalaisten sisarlaitosten kesken. Geokarttapalvelu esiteltiin paikkatietoalan kansainvälisessä kokouksessa Italiassa. GTK:n uusi tiedonhallinnan strategia hyväksyttiin syksyllä. Painopisteet asetettiin tutkimuksen ja kartoituksen tietovirtojen ja GTK:n aineistojen hallintaan sekä verkkopalvelujen kehittämiseen. Strategiaan liittyvien kehittämissuunnitelmien luonnokset valmistuivat vuoden lopussa. 24

Lapsiryhmä tutustui GTK:n kivimuseoon. Museo on suljettu rakennustöiden vuoksi vuoden 2004 ajan, minkä jälkeen GTK:n Geonäyttely avataan entistä ehompana yleisön käyttöön. Kuva: Caj Kortman Tietoja GTK:n laatimista kartoista löytyy osoitteesta http://www.gtk.fi/geokartta/index.htm 25

Kansainvälinen yhteistyö GTK:n kansainvälinen yhteistyö keskittyi lähialueella tehtäviin hankkeisiin, Afrikassa Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Maailmanpankin rahoittamiin hankkeisiin sekä Euroopan unionin rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja aluekehityshankkeisiin. Lähialueyhteistyössä monivuotinen Barents Ecogeochemistry -hanke päättyi, ja kansainvälisesti merkittävät tulokset julkistettiin marraskuussa Pietarissa ja joulukuussa Espoossa. Samoin GTK:n historian suurin suomalais-venäläinen geologinen yhteistyöhanke, Syväseisminen heijastusluotaus FIRE valmistui ja alustavat geologiset ja geofysikaaliset tulkinnat saatettiin tiedeyhteisön tarkasteltaviksi. Luotausprofiilit sisältävät uutta yksityiskohtaista tietoa Fennoskandian kilven syvärakenteesta ja ovat ratkaisevassa asemassa mallinnettaessa mannerlaatan kehitystä ja tutkittaessa siihen liittyviä geologisia prosesseja. Hankkeen jatkona toteutetaan kairaushanke, johon sisältyy Itä-Suomessa Outokummussa ennätyksellisen syvän tutkimusreiän kairaus. GTK tilasi venäläiseltä syväkairaukseen erikoistuneelta valtionyritykseltä NEDRA:lta ja kauppahuone Machinoexportilta 2,5 km syvän tutkimusreiän kairauksen, joka toteutetaan vuosina 2004-2005. GTK:n koordinoima poikkitieteellinen kolmivuotinen GEONAT-hanke aloitettiin Merenkurkun alueella yhteistyössä SGU:n kanssa. Hankkeen välituloksena Merenkurkun saaristoa koskeva maailmanperintöhanke eteni valtioneuvoston vahvistamalle aieluettelolistalle. EU-rahoitteiset tutkimushankkeet PERMAFROST, ENVRISK, EUROSEISMIC, SEAREG etenivät suunnitelmien mukaan. Rahoittajat olivat tyytyväisiä projektien etenemiseen ja saatuihin tuloksiin. MINEO-hanke päättyi kesäkuun lopussa suunnitelmien mukaisesti, ja se sai erinomaiset arviot kansainvälisessä hanke-arvioinnissa. FOREGS/Geochemical Mapping -hanke eteni lopullisten karttojen laatimisvaiheeseen. Euroopan Geokemiallisen Atlaksen eri osioiden käsikirjoitukset ja atlas julkaistaan Internet-toteutuksena 2004. Geokemiallinen taustapitoisuusaineisto on ensimmäinen näin laajan alueen kattava yksityiskohtainen tietue koko maailmassa. GTK:n osuus BALTCOAST-hankkeesta päättyi alkuvuonna 2003, kun kävi ilmi, ettei tarvittavaa kotimaista vastinrahoitusta saatu järjestetyksi. EU-hankkeiden rahoitusjärjestelyissä kotimaisen vastinrahoituksen hankkiminen muodostui haasteelliseksi tehtäväksi, mikä johtui eri EU-rahoituslähteiden toisistaan poikkeavista laskutussäännöistä ja rahoitusehdoista. GTK:n merkittävimpiä kansainvälisiä tieteellisiä yhteistyöhankkeita ja yhteistyökumppaneita sektoreittain: Geologinen kartoitus GEONAT EU- interreg rahoituksella toteutettu poikkitieteellinen kolmivuotinen kartoitusprojekti aloitettiin vuoden alussa Merenkurkussa yhteistyössä SGU:n kanssa Kuolavuono-projekti geokemiallinen ja merigeologinen kartoitus Sovellettu geofysiikka Spetsgeofizika,Venäjä: Syväseisminen heijastusluotaus - Deep Reflection Seismic Survey in Finland - FIRE Europrobe-ohjelma, Svekalapko-projekti: Integrointityöryhmä ja geotermiset, paleomagneettiset ja geosähköiset osaprojektit P223E Object Oriented EM Modelling - AMIRA 26