Kedot ja perinnebiotoopit 35. Päiväänniemi Päiväänniemeen pääsee Vesilahdentietä pitkin. Itse kalmistossa on helppokulkuisia polkuja ja informaatiotauluja, jotka opastavat kulkua. Päiväänniemen pohjoispuolella on haja-asutusta ja eteläpuolella kulkee Vesilahdentie. Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Hietaniemi Valtio, Yksityinen Kaavasuojelualue, Muinaismuistoalue, Arvokas luontokohde Kyllä Kuvaus: Avointa ketoa jota hoitavat ajoittain lampaat. Kolopuuhaavikko. Merkittävä lajisto: Nisäkkäät: liito-orava Sienet: sysikieli Kasvit: rantahirvenjuuri (istutettuja) ja kynäjalavia Saavutettavuus: Kuva 43 Päiväänniemi (kuva: Ilona Ogbeide) Virkistyskäyttö: Päiväänniemen kalmisto sijaitsee Lempäälän ja Vesilahden rajalla, keskustan alueella. Alueella on levähdyspaikka ja tietotaulu Lempäälän ja Vesilahden nähtävyyksistä. Päiväänniemen kalmisto on kulttuurihistoriallisesti tärkeä kohde. Kalmiston pohjoispuolella kulkee asfaltoitu tie, joka johtaa Toutosjärven rantaan. 77
78
36. Ronkion kedot pitkin, joka sijaitsee Lempääläntien varrella. Keto on muutenkin helppokulkuista aluetta, sillä alla oleva silokallio on jääkauden hiomaa. Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: Hoito-ohjelma: 0,9 ha Rikala Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Tarvitaan Kuvaus: Kataja- sekä kallioketo. Merkittävä lajisto: Kuva 44 Ronkion katajaketo (kuva: Ilona Ogbeide) Linnut: valkoselkätikka Kasvit: pylväskataja, ketoneilikka, keltamatara, pölkkyruoho, keto-orvokki ja mäkitervakko Saavutettavuus: Ronkion kedot sijaitsevat Mattilassa Rikalanjärven ja Lempääläntien välissä. Alueella ei tiettävästi ole hoitosuunnitelmaa, mutta sellainen olisi tarpeellinen. Katajaketo on sen verran umpeenkasvanut, ettei siellä juurikaan ole mahdollista retkeillä ym. Mutta maisemallinen arvo on merkittävä. Kedolle pääsee Lempääläntien varresta alkavaa ruohoista polkua pitkin, joka on helppokulkuista. Kallioketo sijaitsee Hulausjärven rannalla. Alueen puusto haittaa hieman näkymää Hulausjärvelle. Silokallio on jääkauden aikaista, jonka vuoksi alueella on historiallista merkitystä. Kalliokedolle pääsee Pulpuntietä Kuva 45 Ronkion kallioketo (kuva: Ilona Ogbeide) Virkistyskäyttö: 79
80
37. Innilän haka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 2,9 ha Innilä Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Kuvaus: Peltojen väliin jäänyt matalien silokallioiden ja kivisemmän maaston luonnehtimia ketoja, joita käytetään laidunalueina. Matalat kauniit katajat antavat alueelle oman ilmeensä. Merkittävä lajisto: Ruohovartisten kasvien lajistoa edustavat mm. ketoneilikka, keto-orvokki, siankärsämö, metsäapila, päivänkakkara, ahomansikka, pukinjuuri, suolaheinät ja tuoksuimake. Kuva 46 Innilän haan maalaismaisemaa (kuva: Sami Soininen) Virkistyskäyttö: Saavutettavuus: Sijaitsee Mäyhäjärven pohjoispuolella ja haan ohi kulkee heinittynyt peltotie. 81
82
38. Sarapiston keto ja muinaismuistoalue Pinta-ala: 0,4 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Lempäälän kunta Status: Opetuskohde, Muinaismuistoalue, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: - Kuvaus: Sarapiston kedon kasvillisuus on parhaimmillaan kuivassa yläosassa, joka luonnostaankin on säilynyt ruohottumatta. Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys aloitti ketoalueen hoidon vuonna 1994, jolloin tehtiin ensimmäinen niitto ja raivaus. Työtä on jatkettu vuosittain. Lampaat ovat jo useiden vuosien ajan auttaneet kedon hoidossa. Ketoalue on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla. Kuva 47 Sarapiston keto ja muinaismuistoalue (kuva: Sami Soininen) Alueen läheisyydessä Sarapistontien eteläpäässä on runsaasti pähkinäpensasta, noin 80 metrin matkalla tien molemmin puolin. Merkittävä lajisto: Kasvit: pähkinäpensas, mäkitervakko, kisankello, hopeahanhikki, niittynätkelmä, pukinjuuri ja paimenmatara Virkistyskäyttö: Saavutettavuus: Sarapiston keto sijaitsee Lempäälän keskustan välittömässä läheisyydessä, Kuokkalankosken pohjoispuolella. 83
84
39. Hennerin kalmistoniemi (Maskunkallio) Pinta-ala: 1,3 ha Kylä: Haurala Omistaja: Yksityinen Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: - Kuvaus: Puronvarsiniittyä ja kallioaluetta muinaisjäännösalueen läheisyydessä. Alueen eteläpäässä sijaitsee vanha holvisilta 1700-luvulta. Saavutettavuus: Hennerin kalmistoniemi sijaitsee keskustan lähellä Kirkkojärven rannalla. Niemen molemmilla puolin on yksityistä asutusta ja niemen ja yleisen tien välissä on viljeltyjä peltoja, mitkä tekevät alueen virkistyskäytöstä haastavaa. Kuva 48 Hennerin kalmistoniemi (kuva: Sami Soininen) Virkistyskäyttö: - Kuva 49 Hennerin kalmistoniemi (kuva: Sami Soininen) 85
86