Liikenne- ja viestintäministeriö Tulevaisuuden liikenne 2013 Kysely kansalaisten mielipiteistä liittyen autoilun verotukseen 19.7.2013
1. Johdanto Tässä raportissa esitetään liikenne- ja viestintäministeriön teettämän mielipidetutkimuksen tulokset. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää kansalaisten mielipiteitä autoilun verotuksesta ja mahdollisista uusista maksumalleista, erityisesti kilometrimaksumallista. Mielipidetutkimus liittyy LVM:n alaisuudessa toimivan Oikeudenmukainen ja älykäs liikenne -työryhmän työhön. Työryhmä selvittää toimeksiantonsa mukaisesti vuoden 2013 loppuun mennessä vaihtoehtoja sille, miten tieliikenteen maksut voitaisiin tulevaisuudessa kerätä älykkäästi ja oikeudenmukaisesti. Mielipidekysely tehtiin nyt toista kertaa. LVM teetti samasta aihepiiristä kyselyn vuonna 2012. 1 Mielipidetutkimuksen kyselylomake oli liikenne- ja viestintäministeriön laatima ja perustui pääosin vuoden 2012 mielipidetutkimuksessa käytettyyn kyselylomakkeeseen. Edellisvuoden tutkimuksessa kysyttyjen kohtien lisäksi tänä vuonna haluttiin tietoa vastaajien mielipiteistä käyttöperusteisesta kilometrimaksusta ja sen vaikutuksista. Kysely toteutettiin Taloustutkimuksen toimesta Taloustutkimuksen Internet-paneelissa 3.-10.6.2013. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15 vuotta täyttäneet suomalaiset. Kyselyn otanta oli 1049 vastaajaa. Tulokset on painotettu vastaamaan väestöä iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan. Vastaajilla oli nähtävissään kysymykset ja niihin liittyvät vastausvaihtoehdot. Tutkimuksessa suurimpaan osaan kysymyksistä vastattiin asteikolla 1 5 siten, että vastaajat olivat joko täysin tai melko puolesta tai vastaan esitettyjen väittämien kanssa, tai he eivät ottaneet esitettyihin väittämiin kantaa. Oheisen raportin taulukoissa vastausten kaikki vaihtoehdot ovat eriteltyinä, mutta tekstissä käsitellään selkeyden vuoksi vastauksia ainoastaan kolmeen vaihtoehtoon jaoteltuna (samaa (4 ja 5), eri (1 ja 2), tai ei samaa eikä eri ). Selvityksen päätulokset on esitetty luvussa 2. Luvussa 3 käsitellään yksityiskohtaisemmin annettuja vastauksia erilaisten taustamuuttujien mukaan järjestettynä. Luvussa 4 käydään läpi tutkimuksen avoimia vastauksia ja niiden pääteemoja. Vastaajien taustatietoja autoiluun liittyen on kuvattu luvussa 5. Tutkimuksessa esitetyt kysymykset on esitetty liitteessä 1. Tämän työryhmän käyttöön laaditun yhteenvedon kyselystä on laatinut Aki Luoto Strafica Oy:stä. 1 Tiedote: Liikenteen maksut ja niiden tulevaisuus kiinnostavat kansalaisia - 5.9.2012, (http://www.lvm.fi/tiedote/4121284/liikenteen-maksut-janiiden-tulevaisuus-kiinnostavat-kansalaisia) 2
2. Yhteenveto Mielipidetutkimus liittyy liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimivan Oikeudenmukainen ja älykäs liikenne -työryhmän työhön. Työryhmä selvittää vaihtoehtoja sille, miten liikenteen maksut voitaisiin kerätä älykkäästi ja oikeudenmukaisesti tulevaisuudessa. Tämän työn tueksi on kartoitettu kansalaisten käsityksiä liikenteen veroista. Kesäkuussa 2013 toteutettu kyselytutkimus selvitti erityisesti suomalaisten suhtautumista niin sanottuun kilometrimaksumalliin, jossa autoilua verotettaisiin auton liikkumisen perusteella auton ostamisen ja omistamisen sijaan. Toisin sanoen auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla. Kyselyn tulos osoittaa, että autoilun nykyistä verotusta (autovero, ajoneuvovero ja polttoainevero) ei pidetä oikeudenmukaisena; nykyistä autoilun verotusta pitää oikeudenmukaisena vain suomalaisista. Hieman yli puolet (53 %) kansalaisista pitää sitä epäoikeudenmukaisena. Enemmistö suomalaista maksaisi mieluummin pelkästään auton käyttämisestä kuin myös ostamisesta (autovero) ja käytettävissä olosta (ajoneuvovero). Kilometrimaksumallia pidetään kokonaisuutena nykyistä verotusta parempana vaihtoehtona. Suuri enemmistö kansalaisista on sitä, että autoilu on Suomessa liian kallista. Vastaajista 57 % katsoo, että auton ostamisen verotuksesta pitäisi siirtyä yhä enemmän auton käytön verotukseen. Vain prosenttia vastustaa tällaista kehitystä. Kokonaisuutena arvioiden jopa 45 % vastaajista pitää kilometrimaksu-mallia nykyistä auto- ja ajoneuvoveroa parempana vaihtoehtona. Neljännes pitää sitä joko yhtä hyvänä tai huonona ja hieman alle kolmannes pitää sitä nykyistä verotusmallia huonompana tapana kerätä liikenteen maksuja. Noin puolet suomalaisista (49 %) onkin sitä, että kaikki autoon ja autoiluun liittyvät verot tulisi määräytyä auton liikkumisen perusteella. Runsas neljäsosa () on puolestaan eri asiasta. Liikenteen maksujen ohjausvaikutukseen eli ajatukseen siitä, että maksuilla voidaan vaikuttaa siihen kuinka paljon, missä ja milloin ihmiset käyttävät autoaan, uskoo kaksi kolmesta suomalaisesta. Tästä huolimatta ainoastaan 43 % kansalaisista on sitä, että niillä voitaisiin vaikuttaa heidän omaan autonkäyttöön. Käyttöön perustuvien maksujen tehoon uskovat omalla kohdallaan erityisesti vähän ajavat (alle 2500 km), joista 56 % ilmoittaa mahdollisen järjestelmän vaikuttavan omaan autonkäyttöön, kun taas paljon ajavista (yli 35 000 km) ainoastaan uskoo järjestelmän vaikuttavan omaan autonkäyttöönsä. Muutenkin paljon ajavat vastustavat kilometrimaksumallia huomattavasti vähän ajavia enemmän. Kyselyyn vastanneista suomalaisista 79 % on sitä, että auton käytön tulisi olla edullisempaa silloin, kun autoilulle ei ole olemassa vaihtoehtoa esimerkiksi julkisen liikenteen puuttumisen 3
vuoksi. Maaseutumaisissa kunnissa 93 % vastaajista kannattaa tätä ehdotusta, ja kaupunkimaisistakin kunnista 76 %. Paljon ajavat suhtautuvat myös erityisen myönteisesti alueelliseen hinnoitteluun. Vastaajien mielipiteet jakautuivat selvemmin kysyttäessä tulisiko liikenteen maksujen olla korkeammat ruuhkaisilla alueilla kuin harvaan asutuilla alueilla. Selkeä enemmistö (64 %) kannattaa tätä ja vastustaa. Suhtautuminen ruuhkan mukaiseen maksuun riippuu kuitenkin pitkälti asuinpaikkakunnasta. Maaseutumaisissa kunnissa 83 % vastanneista ja taajaan asutuissa kunnissa 73 % kannattaa tätä. Kaupunkimaisissa kunnissa myönteisesti suhtautuvia on 59 %. Alueellisesti katsottuna eniten kannatusta ruuhkaisten alueiden korkeammat maksut saavat Pohjois- ja Itä- Suomessa (77 %) ja vähiten Helsingin ja Uudenmaan alueella (51 %). Uudenmaan sisällä mielipiteet vaihtelevat kuitenkin selvästi. Helsingin naapurikunnissa ainoastaan kannattaa ruuhkien mukaista hinnoittelua, kun taas Helsingissä myönteisesti suhtautuvia on 56 %. Tampereella ruuhkahinnoitteluun suhtaudutaan myönteisemmin (63 %) kuin Turussa (51 %). Kilometrimaksumallin käyttöönotto edellyttäisi jonkinlaista ajoneuvojen seurantajärjestelmää. Suomalaiset suhtautuvat ajoneuvojen seurantaan kuitenkin epäilevästi (puolet vastaajista suhtautuu tähän kielteisesti, kolmannes myönteisesti ja viidennes neutraalisti). Avoimessa palautteessa kielteisesti suhtautuvat perustelivat vastaustaan muun muassa sillä, että eivät pidä seurannan lisääntymisestä (Isoveli valvoo), tietosuoja-asioilla, järjestelmän kalleudella ja epäilyllä, ettei sitä saataisi toimimaan virheettömästi. 4
3. Kyselyn tulokset Tässä luvussa käsitellään tarkemmin tutkimuksen vastauksia. Vastauksia käsitellään erilaisten taustamuuttujien mukaan jaoteltuina. Tällaisia taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan asuinpaikka, auton omistaminen, auton ikä, tulotaso, sukupuoli ja vuosittain autolla ajettujen kilometrien määrä. Taustamuuttujista auton ikä (Taulukko 16), auton omistusaste (Taulukko 17) ja vuosittainen ajomäärä (Taulukko 18) ovat kuvattuina luvussa 5. Huomioitavaa taustamuuttujissa ovat muun muassa matalan tulotason kotitalouksien alhaisempi auton omistusaste (65 % kotitalouksista) sekä kaikkein eniten ajavien autoilijoiden pieni osuus vastaajista (yli 50 000 km ajavia vain 1 % vastaajista). 5
3.1. Vastaukset väittämiin Vastaajien suhtautumista autoilun verotukseen ja maksuihin kysyttiin väittämien avulla. Väittämät olivat samoja kuin vuonna 2012 tehdyssä kyselyssä. Vastaukset noudattivat hyvin selkeästi vuoden 2012 tutkimuksen vastausjakaumaa (Taulukot 1 ja 2). Täten mielipiteet eivät ole muuttuneet oleellisesti vuodessa. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että vastaajat pitävät autoilua ja auton omistamista liian kalliina ja autoverotusta epäoikeudenmukaisena. Lisäksi auton ja autoilun verotuksen pitäisi liittyä enemmän auton käyttöön kuin omistamiseen, mutta oman auton käytön vähentäminen on vaikeata. Käyttömaksujen ohjausvaikutukseen uskotaan kyllä yleisellä tasolla, mutta sen ei uskota vaikuttavan omaan käytökseen läheskään yhtä paljon. Liikenteen maksut 1/2 Kaikkien vastaajien keskiarvo 2013 (n=1049) 2012 (n=1019) Autoilu Suomessa on nykyisin liian kallista Auton käyttöön perustuvat maksut pitäisi käyttää tieverkon, liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen kehittämiseen Auton käytön maksujen tulisi olla edullisempia, jos auton käytölle ei ole vaihtoehtoa esimerkiksi julkisen liikenteen puuttumisen vuoksi Autoliikenteen maksujen tulisi olla pienemmät alueilla, joilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä Mahdollisten auton käyttöön perustuvien maksujen tulisi pienentää liikenteen nykyistä verotusta vastaavassa suhteessa Liikenteen maksujen tulisi olla suuremmat ruuhkaisilla alueilla kuin harvaan liikennöidyillä alueilla Uskon, että auton käyttöön perustuvilla maksuilla voitaisiin vaikuttaa siihen, kuinka paljon, missä ja milloin ihmiset käyttävät autoaan Mahdollisen auton käyttömaksun tulisi olla sidoksissa auton käyttöaikaan ja -paikkaan (käyttö erihintaista riippuen siitä, käyttääkö autoa kaupungissa/haja- 4,24 4,09 4,23 4,39 4,09 4,21 4,04 4,29 3,91 3,93 3,64 3,80 3,62 3,45 3,51 3,67 1 2 3 4 5 Taulukko 1 6
Liikenteen maksut 2/2 Kaikkien vastaajien keskiarvo 2013 (n=1049) 2012 (n=1019) Auton 'ostamisen ' verotuksesta tulisi siirtyä yhä enemmän auton 'käytön ' verotukseen Maksaisin itse veroja mieluummin auton käytöstä kuin ostamisesta Autoilijoilta kerätyt verot ja maksut kattavat nykyisin kaikki autoilun aiheuttamat ympäristö-, ruuhka-, onnettomuus- ja tienpidon kustannukset Uskon, että auton käyttöön perustuvat maksut voisivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon, missä ja milloin itse käytän autoani Liikenteen maksut (verot, tiemaksut tms.) tulisi suhteuttaa henkilön tulotasoon 3,49 3,55 3,41 3,13 3,10 3,10 3,04 3,08 3,22 Minulle olisi mahdollista vähentää omaa auton käyttöäni ilman, että se rajoittaisi merkittävästi elämääni Nykyinen liikenteen verotus (autovero, ajoneuvovero ja polttoainevero) on oikeudenmukaista 2,59 2,64 2,58 2,52 1 2 3 4 5 Taulukko 2 Eniten vastaajat ovat samaa siitä, että autoilu on Suomessa liian kallista ja siitä, että auton käyttöön perustuvat maksut pitäisi käyttää tieverkon, liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Valtaosa vastaajista on samaa myös siitä, että auton käytön maksujen tulisi olla edullisempia, jos auton käytölle ei ole vaihtoehtoa esim. julkisen liikenteen puuttumisen vuoksi ja että autoliikenteen maksujen tulisi olla edullisempia alueilla, joilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä. Enemmistö on myös sitä, että auton käyttöön perustuvien maksujen tulisi pienentää liikenteen nykyistä verotusta samassa suhteessa ja että liikenteen maksujen tulisi olla suurempia ruuhkaisilla alueilla. Enemmistön mielestä käyttöön perustuvilla maksuilla voitaisiin myös vaikuttaa ihmisten auton käyttöön ja että käyttömaksun tulisi olla sidottu auton käyttöaikaan ja -paikkaan. Enemmistö on myös sitä, että auton ostamisen verotuksesta tulisi siirtyä enemmän käytön verotukseen ja että itse maksaisi mieluummin auton käytöstä kuin ostamisesta. 7
Vähiten samaa ollaan siitä, että nykyinen liikenteen verotus (autovero, ajoneuvovero ja polttoainevero) on oikeudenmukaista. Hieman yli puolet vastaajista arvioi, ettei heillä itsellään olisi mahdollisuutta vähentää oman auton käyttöä ilman, että se rajoittaisi merkittävästi elämää. 3.2. Liikenteen verotuksen oikeudenmukaisuus Nykyistä autoilun verotusta pitää oikeudenmukaisena vastaajista (Taulukko 3). Yli puolet vastaajista (53 %) ei pidä liikenteen verotusta oikeudenmukaisena. Kansalaisten vastauksissa näkyy selkeästi ajettujen kilometrien merkitys mielipiteisiin. Enemmän vuodessa ajavat pitävät nykyistä verotusta epäoikeudenmukaisempana kuin vähemmän ajavat. Alle 2500 km vuodessa ajavista 37 % pitää nykyistä verotusta epäoikeudenmukaisena, kun taas 20000 km vuodessa ajavista 63 %. Kaikkein epäoikeudenmukaisempana nykyistä järjestelmää pitävät vanhoilla autoilla ajavat. Tuloluokittain tarkastellessa ei ole havaittavissa selkeitä eroja mielipiteissä nykyjärjestelmän oikeudenmukaisuudesta. Pienituloisista kotitalouksista neljänneksellä ei ole esitettyyn väittämään kantaa. Tämä voi selittyä pienituloisten kotitalouksien alhaisemmalla auton omistusasteella keski- ja suurituloisiin verrattuna (62 % verrattuna 91 % ja 95 % - Taulukko 16). Alueellisesti Helsingin ja uudenmaan seutu poikkeaa muusta maasta sikäli, että siellä vastaajista pitää verotusta oikeudenmukaisena, kun muilla alueilla vastaava luku on 18. Maaseutumaisten kuntien vastaajista yli puolet (60 %) pitää nykyistä liikenteen verotusta epäoikeudenmukaisena, taajaan asutuissa kunnissa 57 % ja kaupunkimaisissa kunnissa 50 %. Alueelliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvistä kysymyksistä on lisää luvussa 2.6. Naisten ja miesten mielipiteissä on pieni ero, sillä naisista suurempi osa () pitää nykyistä verotusta oikeudenmukaisempana kuin miehistä (). 8
Kaik ki vast aajat Sukupuol enne? Kuntaryhmitys Suuralue Talouden yhteenlasketut bruttotulot Ajaa autolla km/vuosi: Auton ikä vuosina: Nykyinen liikenteen verotus (autovero, ajoneuvovero ja polttoainevero) on oikeudenmukaista yli 15 3 % 11-15 35 % 2 % 6-10 3 % 3-5 38 % 4 % 0-2 6 % yli 50000 37 % 10 % 4 % 35001-50000 38 % 10 % 9 % 25001-35000 40 % 5 % 20001-25000 15001-20000 38 % 35 % 3 % 2 % 1 Täysin eri 10001-15000 5001-10000 38 % 2 % 2 % 2 Melko eri 2501-5000 1-2500 0 6 % 5 % 6 % 3 Ei samaa eikä eri 4 Melko samaa Yli 50 000 eur 30 001-50 000 eur 39 % 5 % 4 % 5 Täysin samaa Alle 30 001 eur 2 % Pohjois- ja Itä-Suomi 37 % 5 % Länsi-Suomi 35 % 1 % Etelä-Suomi 36 % 3 % Helsinki-Uusimaa 5 % Maaseutumaiset kunnat 34 % 2 % Taajaan asutut kunnat 36 % 3 % Kaupunkimaiset kunnat 4 % Nainen 4 % Mies 37 % 4 % Kaikki vastaajat 4 % 0 % 10 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Taulukko 3 9
Kaik ki vast aaja t Sukupu olenne? Kuntaryhmit ys Suuralue Talouden yhteenlaske tut 3.3. Autoilun kalleus Vastaajista 79 % pitää autoilua nykyisin Suomessa liian kalliina (Taulukko 4). Tässä asiassa ei ole merkittäviä eroja eri alueiden, sukupuolen tai tuloluokkien välillä. Selkein ero on siinä, että paljon ajavat pitävät autoilua liian kalliina enemmän kuin vähän ajavat. Autoilu Suomessa on nykyisin liian kallista bruttotulot Ajaa autolla km/vuosi: Auton ikä vuosina: yli 15 11-15 3 3 %% 6-10 2 % 5 % 3-5 3 % 6 % 0-2 0 % 7 % 9 % yli 50000 0 % 8 % 10 % 35001-50000 0 6 %% 25001-35000 20001-25000 01 % 15001-20000 7 % 10001-15000 1 5 %% 6 % 5001-10000 2501-5000 5 % 10 % 1-2500 5 % 7 % 0 7 % 10 % Yli 50 000 eur 3 % 6 % 30 001-50 000 eur 1 5 %% Alle 30 001 eur 4 % 4 % 63 % 62 % 56 % 53 % 58 % 63 % 52 % 63 % 63 % 71 % 64 % 59 % 48 % 39 % 34 % 56 % 61 % 52 % 1 Täysin eri 2 Melko eri 3 Ei samaa eikä eri 4 Melko samaa 5 Täysin samaa Pohjois- ja Itä-Suomi 2 % 5 % 59 % Länsi-Suomi 2 % 5 % 9 % 65 % Etelä-Suomi 1 5 %% 52 % Helsinki-Uusimaa 4 % 6 % 46 % Maaseutumaiset kunnat % 64 % Taajaan asutut kunnat 2 4 %% 10 % 62 % Kaupunkimaiset kunnat 3 % 5 % 53 % Nainen 1 5 %% 53 % Mies 4 % 6 % 57 % Kaikki vastaajat 3 % 5 % 55 % 0 % 10 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Taulukko 4 10
3.4. Liikenteen verojen suhteuttaminen tulotasoon Kansalaisten mielipiteet jakautuvat vahvasti sen suhteen, tulisiko liikenteen verot ja maksut suhteuttaa henkilön tulotasoon (Taulukko 5). Myönteisesti tähän ajatukseen suhtautuu 43 % vastaajista ja kielteisesti 36 %. Nuorimmat vastaajat (alle 24 vuotta) ovat myönteisempiä maksujen suhteuttamiseen tuloihin kuin iäkkäämmät henkilöt. Kaikkein vähäisintä kannatus on uusien autojen omistajilla ( alle kolme vuotta vanhan auton omistajista) ja johtavassa ammatillisessa asemassa toimivilla henkilöillä (). Työntekijöistä myönteisesti suhtautuvia on sen sijaan hieman yli puolet (52 %). Vastaajien tulotaso ja auton ikä vaikuttavat selkeästi mielipiteisiin vanhempien autojen omistajat ja pienituloiset kansalaiset suhtautuvat myönteisemmin liikenteen maksujen suhteuttamiseen henkilön tulotason mukaan. Talouden elinvaiheella ei sen sijaan näyttäisi olevan vaikutusta mielipiteeseen tästä asiasta. 11
Kaikki vastaa jat Sukupuolenn e? Ikäryhmät Taloutenne elinvaihe? Nykyinen ammatti/asema Talouden yhteenlasketut bruttotulot Auton ikä vuosina: Liikenteen maksut (verot, tiemaksut tms.) tulisi suhteuttaa henkilön tulotasoon yli 15 11-15 6-10 3-5 0-2 Yli 50 000 eur 30 001-50 000 eur Alle 30 001 eur muu eläkeläinen työntekijä ylempi toimihenkilö yrittäjä/johtava asema 10 % 8 % 1 Täysin eri 2 Melko eri 3 Ei samaa eikä eri 4 Melko samaa 5 Täysin samaa talous, jossa alle 18-vuotiaita lapsia muu aikuistalous lapseton pari yhden hengen talous 65-79 v. 50-64 v. 35-49 v. 25-34 v. 15-24 v. Nainen Mies Kaikki vastaajat 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Taulukko 5 12
3.5. Liikenteen hinnoittelun alueellinen oikeudenmukaisuus Kyselyyn vastanneista suomalaisista 79 % (Taulukko 6) on sitä, että auton käytön tulisi olla edullisempaa silloin, kun autoilulle ei ole olemassa vaihtoehtoa esimerkiksi julkisen liikenteen puuttumisen vuoksi. Myös alueellisesti tarkasteltuna vastaajat ovat paljolti samaa. Maaseutumaisissa kunnissa 93 % vastaajista kannattaa tätä ehdotusta, ja kaupunkimaisistakin kunnista 76 %. Pienintä ehdotuksen kannatus on Helsingissä ja Helsingin naapurikunnissa sekä Tampereella. Näillä alueilla on laaja ja toimiva joukkoliikennejärjestelmä, joka osittain voi selittää vastausten jakautumaa. Miehet ja naiset suhtautuvat tähän kysymykseen lähes samalla tavalla. Paljon ajavat suhtautuvat myös erityisen myönteisesti alueelliseen hinnoitteluun. 13
Kaikki vasta ajat Sukupuolen ne? Kuntaryhmitys Asuinpaikkakuntanne? Ajaa autolla km/vuosi: Auton käytön maksujen tulisi olla edullisempia, jos auton käytölle ei ole vaihtoehtoa esimerkiksi julkisen liikenteen puuttumisen vuoksi yli 50000 60 %% 39 % 35001-50000 7 % 41 % 25001-35000 2 % 5 % 4 % 55 % 20001-25000 9 % 34 % 53 % 15001-20000 7 % 8 % 9 % 50 % 10001-15000 4 % 35 % 38 % 5001-10000 4 % 5 % 35 % 41 % 2501-5000 3 % 4 % 51 % 1-2500 2 % 8 % 43 % 35 % 0 9 % 42 % 45 % muu kunta 6 % 59 % muu kaupunki 3 4 %% 51 % muu yli 50.000 asukkaan kaupunki 4 % 10 % 7 % 45 % Tampere 2 % 8 % 44 % Turku 04 % 7 % 56 % muu pääkaupunkiseutu (09-suunta) 3 % 5 % 42 % 39 % Espoo/Kauniainen/Vantaa 4 % 45 % Helsinki 7 % 7 % 40 % Maaseutumaiset kunnat 13 3 %% 69 % Taajaan asutut kunnat % 9 % 55 % Kaupunkimaiset kunnat 4 % 8 % 37 % 39 % Nainen 3 % 4 % 10 % 36 % 47 % Mies 4 % 9 % 34 % 41 % Kaikki vastaajat 3 % 7 % 35 % 44 % 0 % 10 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % 1 Täysin eri 2 Melko eri 3 Ei samaa eikä eri 4 Melko samaa 5 Täysin samaa Taulukko 6 14
3.6. Ruuhkaisten alueiden maksut Vastaajien käsitystä siitä, voisivatko maksut olla alueellisesti erilaisia, kuvaa myös kysymys: Tulisiko liikenteen maksujen olla korkeammat ruuhkaisilla alueilla kuin harvaan asutuilla alueilla? Kyselyyn vastanneista selkeä enemmistö (64 %) kannattaa tätä ja vastustaa. Suhtautuminen ruuhkan mukaiseen maksuun riippuu pitkälti asuinpaikkakunnasta: maaseutumaisissa kunnissa 83 % vastanneista ja taajaan asutuissa kunnissa 73 % kannattaa ehdotusta kaupunkimaisissa kunnissa myönteisesti suhtautuvia on 59 %. Alueellisesti katsottuna eniten kannatusta ruuhkaisten alueiden korkeammat maksut saavat Pohjois- ja Itä-Suomessa (77 %) ja vähiten Helsingin ja Uudenmaan alueella (51 %). Uudenmaan sisällä mielipiteet vaihtelevat kuitenkin selvästi. Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa ainoastaan kannattaa ruuhkien mukaista hinnoittelua, kun taas Helsingissä myönteisesti suhtautuvia on 56 %. Tampereella ruuhkahinnoitteluun suhtaudutaan myönteisemmin (63 %) kuin Turussa (51 %). Naisten ja miesten suhtautumisessa ei tämän asian osalla ole eroa. 15
Kaikki vasta ajat Sukupuolen ne? Kuntaryhmitys Suuralue Asuinpaikkakuntanne? Liikenteen maksujen tulisi olla suuremmat ruuhkaisilla alueilla kuin harvaan liikennöidyillä alueilla muu kunta 5 % 6 % 34 % 43 % muu kaupunki 5 % 6 % 41 % muu yli 50.000 asukkaan kaupunki 5 % 9 % 44 % Tampere 0 % 41 % Turku 2 % muu pääkaupunkiseutu (09-suunta) 9 % 43 % 9 % Espoo/Kauniainen/Vantaa 7 % Helsinki 10 % 41 % Pohjois- ja Itä-Suomi 3 % 4 % 37 % 40 % Länsi-Suomi 3 % 10 % 40 % Etelä-Suomi 5 % 40 % Helsinki-Uusimaa 38 % Maaseutumaiset kunnat 3 4 %% 10 % 51 % Taajaan asutut kunnat 3 % 7 % 42 % Kaupunkimaiset kunnat 7 % 39 % Nainen 5 % 41 % Mies 7 % 37 % Kaikki vastaajat 6 % 39 % 0 % 10 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % 1 Täysin eri 2 Melko eri 3 Ei samaa eikä eri 4 Melko samaa 5 Täysin samaa Taulukko 7 3.7. Auton käytön verottaminen Vastaajista puolet (51 %) olisi valmis maksamaan mieluummin auton käytöstä kuin sen ostamisesta, vastaajista oli eri ja muilla vastanneilla ei ollut asiaan mielipidettä (). Vastausten perusteella on havaittavissa selkeä linja; ehdotukseen suhtaudutaan sitä kielteisemmin, mitä enemmän vastaaja vuosittain autoa käyttää. Vastaavasti mitä vanhemman auton omistajasta on kyse, tai mitä useamman auton omistajasta on kyse, sitä kriittisemmin auton käytön verotukseen suhtaudutaan suhteessa auton ostamisen verotukseen (35 % yli 15 vuotta vanhojen autojen omistajista ja 44 % vähintään kolmen auton kotitalouksista suhtautuu kysymykseen kriittisesti). Naisten ja miesten mielipiteet tästä asiasta eivät eroa 16
Kaik ki vast aajat Sukupuol enne? Kuntaryhmitys Talouden yhteenlasketut bruttotulot Ajaa autolla km/vuosi: Auton ikä vuosina: Autojen määrä: toisistaan, eikä myöskään eri tuloluokkien ja alueiden suhtautumisessa käytön verottamiseen näyttäisi olevan eroa. Maksaisin itse veroja mieluummin auton käytöstä kuin ostamisesta 3+ 2 1 7 % 35 % 0 1 % 9 % 36 % yli 15 11-15 34 % 6-10 7 % 38 % 3-5 0-2 yli 50000 8 % 8 % 35001-50000 25001-35000 43 % 20001-25000 6 % 15001-20000 7 % 43 % 37 % 8 % 52 % 8 % 9 % 1 Täysin eri 2 Melko eri 3 Ei samaa eikä eri 4 Melko samaa 5 Täysin samaa 10001-15000 6 % 39 % 5001-10000 10 % 2501-5000 8 % 39 % 1-2500 8 % 35 % 0 0 % 6 % 49 % Yli 50 000 eur 7 % 10 % 39 % 30 001-50 000 eur 8 % Alle 30 001 eur Maaseutumaiset kunnat 9 % 34 % Taajaan asutut kunnat Kaupunkimaiset kunnat 8 % 35 % Nainen 8 % Mies 9 % 34 % Kaikki vastaajat 8 % 0 % 10 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Taulukko 8 17
3.8. Käyttöön perustuvien maksujen vaikutus Kansalaisista 63 % uskoo, että auton käyttöön perustuvilla maksuilla voitaisiin vaikuttaa ihmisten autonkäyttöön (Taulukko 9). Vastaukset ovat hyvin samanlaiset tarkasteltuna alueiden, tuloluokkien tai sukupuolen mukaan. Ainoastaan paljon ajavat suhtautuvat kriittisemmin täysin käytön mukaiseen hinnoitteluun. Mielenkiintoista on, että ainoastaan 43 % kansalaisista on sitä, että niillä voitaisiin vaikuttaa heidän omaan autonkäyttöön (Taulukko 10). Vastaukset osoittavat, että kansalaiset pitävät käytön mukaista hinnoittelua toimivana ohjauskeinona, mutta eivät itse usko niiden vaikutukseen ja tehoon omalla kohdallaan. Käyttöön perustuvien maksujen tehoon uskovat omalla kohdallaan erityisesti vähän ajavat (alle 2500 km), joista 56 % ilmoittaa mahdollisen järjestelmän vaikuttavan omaan autonkäyttöönsä, kun taas paljon ajavista (yli 35 000 km) ainoastaan uskoo järjestelmän vaikuttavan omaan autonkäyttöönsä. 18
Kaikk i vasta ajat Sukupuole nne? Kuntaryhmitys Taloutenne elinvaihe? Talouden yhteenlasketut bruttotulot Ajaa autolla km/vuosi: Uskon, että auton käyttöön perustuvilla maksuilla voitaisiin vaikuttaa siihen, kuinka paljon, missä ja milloin ihmiset käyttävät autoaan yli 50000 5 % 35001-50000 37 % 25001-35000 7 % 20001-25000 8 % 45 % 15001-20000 8 % 44 % 10001-15000 4 % 47 % 5001-10000 8 % 2501-5000 1 % 1-2500 4 % 10 % 38 % 39 % 45 % 1 Täysin eri 2 Melko eri 0 % Yli 50 000 eur 7 % 30 001-50 000 eur 5 % 38 % 43 % 44 % 3 Ei samaa eikä eri 4 Melko samaa Alle 30 001 eur 6 % talous, jossa alle 18-vuotiaita lapsia 8 % 39 % 42 % 5 Täysin samaa muu aikuistalous 6 % 45 % lapseton pari 5 % 36 % yhden hengen talous 4 % 10 % 43 % Maaseutumaiset kunnat 5 % 10 % 42 % Taajaan asutut kunnat 4 % 41 % Kaupunkimaiset kunnat 6 % 41 % Nainen 6 % 40 % Mies 6 % 42 % Kaikki vastaajat 6 % 41 % 0 % 10 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Taulukko 9 19
Kaikk i vasta ajat Sukupuole nne? Kuntaryhmitys Taloutenne elinvaihe? Talouden yhteenlasketut bruttotulot Ajaa autolla km/vuosi: Uskon, että auton käyttöön perustuvat maksut voisivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon, missä ja milloin itse käytän autoani yli 50000 4 % 35001-50000 34 % 6 % 25001-35000 20001-25000 34 % 36 % 4 % 15001-20000 10 % 10001-15000 9 % 5001-10000 2501-5000 7 % 1 Täysin eri 1-2500 8 % 38 % 0 6 % Yli 50 000 eur 42 % 10 % 2 Melko eri 30 001-50 000 eur Alle 30 001 eur talous, jossa alle 18-vuotiaita lapsia muu aikuistalous 3 Ei samaa eikä eri 4 Melko samaa lapseton pari yhden hengen talous Maaseutumaiset kunnat 5 Täysin samaa Taajaan asutut kunnat 10 % Kaupunkimaiset kunnat Nainen Mies Kaikki vastaajat 0 % 10 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Taulukko 10 20
Kai kki vas taaj at Sukupu olenne? Kuntaryhmi tys Talouden yhteenlask etut bruttotulot Ajaa autolla km/vuosi: Auton ikä vuosina: 3.9. Kilometrimaksun suuruus Vastaajilta kysyttiin, mitä he ovat, jos kilometrimaksu olisi suuruudeltaan 4 senttiä. Kysymyksessä kerrottiin, että tällä kilometrihinnalla voitaisiin kerätä nykyisiä ajoneuvo- ja autoveroa vastaava määrä verotuloja. Kansalaisten mielipiteet maksun määrästä jakautuvat selvästi (Taulukko 11). Maksua piti liian korkeana 39 % vastaajista, piti määrää sopivana, 4 % liian pienenä ja neljännes vastaajista ei ottanut kantaa maksun suuruuteen. Selkeä havainto on, että mitä enemmän vastaajat käyttävät autoa, sitä suurempi osuus heistä pitää maksun tasoa liian korkeana yli 15 000 kilometriä ajavista yli puolet pitää maksun tasoa liian korkeana. Maksun suuruutta sopivana pitävät erityisesti 2 500 5 000 kilometriä ajavat. Kilometrimaksu olisi suuruudeltaan keskimäärin noin 4 senttiä per kilometri, jotta sillä voitaisiin kerätä nykyistä auto- ja ajoneuvoveroa vastaava määrä verotuloja. Mitä olet maksun suuruudesta? yli 15 11-15 6-10 3-5 0-2 yli 50000 35001-50000 25001-35000 20001-25000 15001-20000 10001-15000 5001-10000 2501-5000 1-2500 0 Yli 50 000 eur 30 001-50 000 eur Alle 30 001 eur Maaseutumaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Kaupunkimaiset kunnat Nainen Mies Kaikki vastaajat 42 % 43 % 45 % 36 % 39 % 51 % 54 % 62 % 50 % 52 % 49 % 36 % 42 % 40 % 37 % 40 % 45 % 38 % 37 % 41 % 39 % 50 % 5 % 2 % 2 % 41 % 5 % 34 % 3 % 4 % 0 % 1 % 1 % 2 % 2 % 39 % 2 % 5 % 9 % 41 % 35 % 36 % 3 % 3 % 3 % 2 % 2 % 5 % 3 % 35 % 5 % 4 % Maksu on liian suuri Maksu on sopiva Maksu on liian pieni En osaa sanoa 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Taulukko 11 21
3.10. Liikkumistietojen seuranta Vastaajilta kysyttiin heidän suhtautumistaan ajoneuvojen liikkumistietojen keräämiseen. Vastaajia taustoitettiin asiasta seuraavasti: Kilometrimaksun toteuttaminen edellyttäisi ajoneuvojen paikannusjärjestelmää, jolla ajoneuvojen liikkumista voidaan seurata. Ajoneuvon liikkumistietoja varten voitaisiin esimerkiksi perustaa kullekin liikenteen käyttäjälle oma henkilökohtainen käyttäjätili, johon tiedot tallentuvat. Verottajalle menisivät vain tiedot maksujen suuruudesta. Tiedot siitä, missä ajoneuvo on liikkunut, olisivat vain ajoneuvon käyttäjän nähtävissä verojen tarkistamista varten. Miten suhtaudut edellä kuvatun kaltaiseen ajoneuvojen liikkumistietojen seurantaan kilometrimaksujen määräytymistä varten? Kielteisesti ajoneuvopaikannukseen perustuvaan kilometrimaksujärjestelmään suhtautui 49 % vastaajista ja myönteisesti, viidennes ei ottanut asiaan kantaa (Taulukko 12). Avoimessa palautteessa kielteisesti suhtautuvat perustelivat vastaustaan muun muassa sillä, että eivät pidä seurannan lisääntymisestä (Isoveli tai Orwell mainittiin useissa vastauksissa), tietosuoja-asioilla, järjestelmän kalleudella ja epäilyllä siitä, että järjestelmää ei saataisi toimimaan virheettömästi. Suhtautuminen on kuitenkin muuttunut vuodesta 2012 hieman myönteisemmäksi, sillä vuosi sitten 58 % vastaajista suhtautui ajoneuvon liikkumisen seurantaan kielteisesti. Tähän muutokseen vaikuttaa todennäköisesti se, että tällä kertaa kysymystä taustoitettiin. Auton käytön suuruus vaikuttaa selvästi suhtautumiseen liikkumistietojen keräämiseen. Yli 50 000 km vuodessa ajavat suhtautuvat kaikkein kielteisimmin (82 %) tähän asiaan. Eläkeläiset ja iäkkäät henkilöt suhtautuvat myönteisimmin liikkumistietojen seurantaan. Sen sijaan eri tuloluokkien, muiden ammattiryhmien ja eri sukupuolien vastaukset olivat hyvin samankaltaiset. 22
Kaikk i vasta ajat Sukupuole nne? Ikäryhmät Taloutenne elinvaihe? Nykyinen ammatti/asema Ajaa autolla km/vuosi: Miten suhtaudut edellä kuvatun kaltaiseen ajoneuvojen liikkumistietojen seurantaan kilometrimaksujen määräytymistä varten? yli 50000 57 % 10 % 9 % 0 % 35001-50000 45 % 9 % 25001-35000 35 % 9 % 20001-25000 3 % 15001-20000 10 % 10001-15000 7 % 5001-10000 7 % 2501-5000 1-2500 9 % 1 Erittäin kielteisesti 0 8 % muu eläkeläinen 9 % 2 Melko kielteisesti työntekijä ylempi toimihenkilö yrittäjä/johtava asema 5 % 6 % 8 % 3 En myönteisesti enkä kielteisesti talous, jossa alle 18-vuotiaita lapsia muu aikuistalous 4 % 10 % 4 Melko myönteisesti lapseton pari yhden hengen talous 9 % 5 Erittäin myönteisesti 65-79 v. 50-64 v. 7 % 35-49 v. 7 % 25-34 v. 3 % 15-24 v. Nainen 5 % Mies Kaikki vastaajat 8 % 0 % 10 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Taulukko 12 23
3.11. Reaaliaikaisen hinnan näkemisen vaikutus Kilometrimaksumallissa olisi mahdollista myös tuottaa palvelu, joka näyttäisi reaaliaikaisesti autoilijalle kilometrihinnan eri alueilla ja eri aikoina. Tällaista palvelua pitää tarpeellisena 40 % vastaajista (Taulukko 13). Alle 35-vuotiaat suhtautuvat ikäryhmistä palveluun kaikkein myönteisimmin (58 % pitää palvelua tarpeellisena), kun taas yli 65-vuotiaista 67 % ei pidä palvelua tarpeellisena. Ajokilometrien mukaan tarkasteltuna kaikkein eniten ajavat suhtautuvat palveluun kaikkein kielteisimmin. Tuloluokittain tarkasteltuna suhtautumisessa palveluun ei ole havaittavissa suuria eroja. Edellä mainittuja tuloksia tukee myös vastaajien arvio siitä, miten ajamisen hinnan reaaliaikainen näkeminen vaikuttaisi heidän omaan ajamiseensa (Taulukko 14). Vastaajista 49 % kokee, ettei palvelulla olisi vaikutusta heidän ajamiseensa, kolmannes () välttäisi ajamista ruuhka-aikoina ja vajaa neljännes vastanneista vähentäisi ajamistaan (). 24
Kaikk i vasta ajat Sukupuole nne? Ikäryhmät Talouden yhteenlasketut bruttotulot Ajaa autolla km/vuosi: Olisiko palvelu, jossa näet ajaessasi jatkuvasti kuinka paljon ajamisesi eri aikoina ja paikoissa maksaa, mielestäsi sinulle itsellesi tarpeellinen? yli 50000 62 % 0 % 35001-50000 44 % 25001-35000 39 % 20001-25000 15001-20000 36 % 10001-15000 5001-10000 39 % 1 Ei lainkaan tarpeellinen 2501-5000 44 % 10 % 2 Ei kovin tarpeellinen 1-2500 3 Melko tarpeellinen 0 4 Erittäin tarpeellinen Yli 50 000 eur 30 001-50 000 eur 37 % Alle 30 001 eur 37 % 65-79 v. 43 % 9 % 50-64 v. 39 % 10 % 35-49 v. 25-34 v. 35 % 15-24 v. Nainen 38 % Mies Kaikki vastaajat 35 % 0 % 10 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Taulukko 13 25
Miten arvioit, että ajoneuvolla ajamisen hinnan reaaliaikainen näkeminen vaikuttaisi omaan ajamiseesi? ei mitään vaikutusta eli ajaisin vastaavasti kuin nytkin 49 % välttäisin ajamista ruuhka-aikoina vähentäisin ajamista ajaisin eri reittejä kuin nykyisin ajaisin samoja reittejä kuin nykyisin lisäisin ajamista 1 % lisäisin ajamista ruuhka-aikoina 0 % 0 % 10 % 40 % 50 % 60 % Taulukko 14 26
3.12. Kilometrimaksun ja nykyisten auto- ja ajoneuvoverojen vertailu Kansalaisilta kysyttiin väittämien lopuksi mielipidettä kilometrimaksujärjestelmän toimivuudesta liikenteen maksujen keräämiseen nykyisiin auto- ja ajoneuvoveroihin verrattuna (Taulukko 15). Kaikista vastanneista hieman alle puolet (45 %) pitää kilometrimaksua nykyisiä järjestelmiä parempana tapana liikenteen maksujen keräämiseen ja noin kolmannes () kokee kilometrimaksun nykyisiä järjestelmiä huonompana tapa kerätä liikenteen maksut. Alueellisesti tai sukupuolen mukaan tarkasteltuna ei mielipiteissä ole suurta eroa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna voidaan huomata, että yli 65-vuotiaat suhtautuvat kilometrimaksujärjestelmään kaikkein positiivisimmin (59 % vastanneista) nykyisiin järjestelmiin verrattuna, ja 50 64 -vuotiaistakin puolet pitää järjestelmää nykyistä parempana. Kaikkein korkeinta kilometrimaksujärjestelmän vastustus nykyisiin järjestelmiin nähden on kaikkein eniten ajavissa (63 % yli 50 000 km ajavista) ja kaikkein eniten kilometrimaksujärjestelmää kannatetaan alle 10 000 km ajavien keskuudessa (53 %). Omistettujen autojen määrä vaikuttaa kilometrimaksujärjestelmän kannattamiseen vähintään kolme autoa omistavista kotitalouksista 38 % pitää järjestelmää parempana, kun taas ilman autoa olevista kotitalouksista yli puolet (54 %) pitää järjestelmää nykyisiä järjestelmiä parempana. 27
Kai kki vas taaj at Sukupu olenne? Kuntaryhmi tys Ikäryhmät Suuralue Talouden yhteenlaske tut bruttotulot Ajaa autolla km/vuosi: Auton ikä vuosina: Autojen määrä: Kokonaisuutena arvioiden, olisiko kilometrimaksu mielestäsi parempi vai huonompi tapa kerätä liikenteen maksuja kuin nykyinen auto- ja ajoneuvovero? 3+ 7 % 2 10 % 1 0 8 % yli 15 8 % 11-15 10 % 6-10 3-5 34 % 0-2 9 % yli 50000 51 % 8 % 35001-50000 25001-35000 20001-25000 15001-20000 10001-15000 39 % 6 % 8 % 35 % 6 % 1 Selvästi huonompi 2 Jonkin verran huonompi 3 Yhtä hyvä tai huono 5001-10000 2501-5000 1-2500 0 10 % 9 % 10 % 38 % 4 Jonkin verran parempi 5 Selvästi parempi Yli 50 000 eur 10 % 30 001-50 000 eur Alle 30 001 eur Pohjois- ja Itä-Suomi Länsi-Suomi Etelä-Suomi 7 % Helsinki-Uusimaa 10 % 65-79 v. 5 % 50-64 v. 7 % 35-49 v. 10 % 25-34 v. 5 % 15-24 v. Maaseutumaiset kunnat 4 % Taajaan asutut kunnat Kaupunkimaiset kunnat Nainen Mies 10 % Kaikki vastaajat 0 % 10 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Taulukko 15 28
4. Avoimet vastaukset Mielipidetutkimuksessa esitettiin väittämien jälkeen avoimia kysymyksiä liittyen tutkimuksen teemaan. Avoimissa kysymyksissä kansalaisia pyydettiin pohtimaan esitellyn 2 käyttöön perustuvan kilometrimaksumallin hyviä ja huonoja puolia. Suuri osa tutkimukseen vastanneista kansalaista suhtautui epäilevästi ajoneuvon paikannukseen liittyvään kilometrimaksumalliin. Monessa vastauksessa nostettiin esiin järjestelmän seurantaa lisäävä vaikutus; termit kuten Isoveli valvoo ja Orwell toistuivat useassa vastauksessa. Järjestelmä epäiltiin jossain vaiheessa valjastettavan myös muuhun kansalaisten valvontaan koettiin että järjestelmän avulla pystyttäisiin vahtimaan kansalaisia myös laajemmin. Järjestelmän tietoturvan luotettavuutta ja järjestelmän huijauksen helppoutta myös epäiltiin. Autoilijoiden kustannuksia käsiteltiin useissa vastauksissa, sillä heidän oletettiin joutuvan loppukädessä koko järjestelmän maksajiksi. Useassa palautteessa myös nostettiin esiin nykyisen polttoaineverotuksen rooli käytönmukaisen verotuksen välineenä ja epäiltiin, paljonko tällaisen järjestelmän rakentaminen maksaisi autoilijoille. Monessa palautteessa nousi myös esiin huoli siitä, että kilometrimaksujärjestelmän kaltaiset muutokset vaikuttavat erityisesti työssäkäyvien kansanosien kustannusten nousuun. Useassa palautteessa nostettiin esiin huoli ulkomaisten autojen, työsuhdeautojen ja leasing-autojen tilanteesta mahdollisessa järjestelmässä. Järjestelmän hyviä puolia kysyttäessä nousi monessa vastauksessa esiin ehdotetun järjestelmän myötä parantuva liikenteen hinnoittelun oikeudenmukaisuus, jonka nähtiin parantuvan maaseudun liikenteen hintaa laskemalla ja uusien autojen halventumisena. Maaseudun liikenteen nykyinen hinnoittelu koettiin useassa vastauksessa korkeaksi, ja uuden järjestelmän nähtiin madaltavan hintoja harvaan asutulla maaseudulla, jossa autolle ei ole olemassa todellista vaihtoehtoa liikkumiseen. Autojen hintojen aleneminen eurooppalaiselle tasolle koettiin myös hyvänä järjestelmän vaikutuksena. Järjestelmää myös kommentoitiin tietoturvaltaan ja idealtaan paremmaksi kuin aiemmin julkisuudessa käsiteltyä GPSseurantaan liittyvää kilometrimaksujärjestelmää. Kilometrimaksupohjaista järjestelmää pidettiin myös hyvänä keinona ruuhkien vähentämiseen ja ruuhkahuippujen tasaamiseen, sillä käytön mukaan määräytyvät maksut saisivat ihmiset miettimään omaa liikkumistaan. Vastaajat myös kokivat tämän ohella kilometrimaksujärjestelmän hyvänä keinona vähentää 2 Avointen kysymysten saatteena esiteltiin vaihtoehto kilometrimaksujärjestelmäksi: Kilometrimaksun toteuttaminen edellyttäisi ajoneuvojen paikannusjärjestelmää, jolla ajoneuvojen liikkumista voidaan seurata. Ajoneuvon liikkumistietoja varten voitaisiin esimerkiksi perustaa kullekin liikenteen käyttäjälle oma henkilökohtainen käyttäjätili, johon tiedot tallentuvat. Verottajalle menisivät vain tiedot maksujen suuruudesta. Tiedot siitä, missä ajoneuvo on liikkunut, olisivat vain ajoneuvon käyttäjän nähtävissä verojen tarkistamista varten. Kilometrimaksumalli ja siihen liittyvä paikannusjärjestelmä mahdollistaisivat myös palvelun, jossa auton käyttäjä näkee ajaessaan jatkuvasti kuinka paljon hänen ajamisensa eri aikoina ja paikoissa maksaa. Myös ajomatkojen kokonaishinnat eri aikoina voisi saada nähtäväksi erilaisissa reittipalveluissa tai navigaattoreissa. 29
ihmisten ajamia turhia kilometrejä, ja täten myös vähentää liikenteen päästöjä ja parantaa liikenteen ympäristöllisiä tavoitteita. Kaikkinensa avoimissa vastauksissa nousivat esiin tietoturvaan ja järjestelmän kustannuksiin liittyvät huolet, sekä järjestelmän oikeudenmukaisuutta parantavat ja liikenteen hinnoittelua alentavat ominaisuudet. Osa vastaajista ei löytänyt järjestelmästä kysyttäessä mitään hyviä puolia, mutta suurin osa vastanneista näki kilometrimaksujärjestelmässä sekä hyviä että huonoja puolia nykyiseen tilanteeseen verrattuna. 30
Kaikki vastaaj at Sukupuolenne? Kuntaryhmitys Suuralue Talouden yhteenlasketut bruttotulot 5. Taustatilastoja Auton ikä vuosina Yli 50 000 eur % 30 001-50 000 eur 34 % 9 % 4 % Alle 30 001 eur 6 % 9 % 37 % 9 % Pohjois- ja Itä-Suomi 34 % 10 % 5 % Länsi-Suomi 34 % 9 % 6 % Etelä-Suomi 5 % 0-2 vuotta 3-5 vuotta Helsinki-Uusimaa 4 2 %% 6-10 vuotta Maaseutumaiset kunnat 6 % 11-15 vuotta 16-20 vuotta Taajaan asutut kunnat 9 % 38 % 5 % yli 20 vuotta Kaupunkimaiset kunnat 6 % 4 % Nainen 35 % 8 % 3 % Mies 8 % 6 % Kaikki vastaajat 8 % 5 % 0 % 10 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Taulukko 16 31
Kai kki vas taaj at Sukupu olenne? Kuntaryhmi tys Taloutenne elinvaihe? Asuinpaikkakuntanne? Talouden yhteenlaske tut bruttotulot Auto kotitaloudessa Yli 50 000 eur 30 001-50 000 eur Alle 30 001 eur muu kunta muu kaupunki muu yli 50.000 asukkaan kaupunki Tampere Turku muu pääkaupunkiseutu (09-suunta) Espoo/Kauniainen/Vantaa Helsinki talous, jossa alle 18-vuotiaita lapsia (lapsitalous) muu aikuistalous (vain yli 18-vuotiaita) lapseton pari yksinäistalous (yksi aikuinen eli sinkkutalous) Maaseutumaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Kaupunkimaiset kunnat Nainen Mies Kaikki vastaajat 95 % 91 % 62 % 97 % 87 % 85 % 86 % 56 % 100 % 89 % 61 % 95 % 94 % 88 % 59 % 96 % 95 % 80 % 83 % 85 % 84 % Taulukko 17 Ajaa autolla km/vuosi: 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 9 % 6 % 9 % 4 % 1 % Taulukko 18 32
Liite 1 Taloustutkimuksen kyselylomake TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenteen maksut mitä kansalaiset ajattelevat kilometrimaksusta verrattuna nykyisiin liikenteen maksuihin. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmässä selvitetään parhaillaan, miten Suomen tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä. Tämä kysely on osa selvitystyötä. Seuraavaksi esitetään väittämiä ja kysymyksiä, jotka liittyvät liikenteen maksuihin. Nykyisin liikenteen maksuja kerätään autoverona, ajoneuvoverona ja polttoaineverona. Autovero maksetaan auton ostohinnassa, ajoneuvovero on vuotuinen ajoneuvon omistamiseen perustuva vero ja polttoaineveroa maksetaan polttoaineen hinnassa. Liikenteen maksuilla voidaan paitsi hankkia tuloja yhteiskunnalle, myös vaikuttaa liikenteeseen, ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen. Näiden nykyisten maksujen lisäksi tai sijaan on pohdittu myös ajoneuvon käyttöön perustuvia maksuja. Nämä voisivat korvata nykyisiä autoilun veroja ja maksuja. 1. Ota kantaa seuraaviin väittämiin asteikolla, jossa 5 on täysin samaa ja 1 on täysin eri Nykyinen liikenteen verotus (autovero, ajoneuvovero ja polttoainevero) on oikeudenmukaista. Auton ostamisen verotuksesta tulisi siirtyä yhä enemmän auton käytön verotukseen Mahdollisen auton käyttömaksun tulisi olla sidoksissa auton käyttöaikaan ja paikkaan. Käyttö olisi siis erihintaista riippuen siitä, käyttääkö autoa tiheästi asutussa kaupungissa vai maaseudun haja-asutusseudulla tai osuuko käyttöaika pahimpaan ruuhkahuippuun vai sen ulkopuolelle. Auton käytön maksujen tulisi olla edullisempia, jos auton käytölle ei ole vaihtoehtoa esimerkiksi julkisen liikenteen puuttumisen vuoksi. Autoilu Suomessa on nykyisin liian kallista. Autoilijoilta kerätyt verot ja maksut kattavat nykyisin kaikki autoilun aiheuttamat ympäristö-, ruuhka-, onnettomuus- ja tienpidon kustannukset. Liikenteen maksut (verot, tiemaksut tms.) tulisi suhteuttaa henkilön tulotasoon. 33
Liikenteen maksujen tulisi olla suuremmat ruuhkaisilla alueilla kuin harvaan liikennöidyillä alueilla. Auton käyttöön perustuvat maksut pitäisi käyttää tieverkon, liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Autoliikenteen maksujen tulisi olla pienemmät alueilla, joilla ei ole toimivaa joukkoliikennettä. Uskon, että auton käyttöön perustuvilla maksuilla voitaisiin vaikuttaa siihen, kuinka paljon, missä ja milloin ihmiset käyttävät autoaan. Uskon, että auton käyttöön perustuvat maksut voisivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon, missä ja milloin itse käytän autoani. Mahdollisten auton käyttöön perustuvien maksujen tulisi pienentää liikenteen nykyistä verotusta vastaavassa suhteessa. Minulle olisi mahdollista vähentää omaa auton käyttöäni ilman, että se rajoittaisi merkittävästi elämääni. Maksaisin itse veroja mieluummin auton käytöstä kuin ostamisesta. Yksi mahdollinen liikenteen maksumalli on auton käyttöön perustuva kilometrimaksu. Tämä maksu korvaisi kokonaan nykyisen auton hankkimiseen ja omistamiseen liittyvän autoveron ja ajoneuvoveron. Tämä vaikuttaisi niin, että ajoneuvojen hinnat laskisivat, mutta niiden käyttäminen tulisi maksulliseksi. Ajatuksena on, että kerättävä kokonaisveromäärä olisi kuitenkin yhtä suuri. Kilometrimaksu voitaisiin säätää niin, että sen suuruus riippuu siitä, missä ja mihin aikaan ajoneuvoa ajetaan. Myös ajoneuvon tyyppi (esim. polttoaineen kulutus) voisi vaikuttaa maksun suuruuteen. Seuraavat kysymykset liittyvät tähän kilometrimaksuajatukseen. 2. Mitä olet seuraavista väittämistä - Kaikki autooni ja autoiluuni liittyvät verot ja maksut tulisi määräytyä autoni liikkumisen perustella. - Kilometrimaksuun perustuva liikenteen maksumalli pienentäisi vähän ajavien maksuja verrattuna nykyiseen ja kasvattaisi paljon ajavien maksuja. - Kilometrimaksumallissa ruuhka-aikaan ajamisen tulisi olla kalliimpaa kuin ajaminen hiljaisina aikoina. - Kilometrimaksumallissa ajamisen maaseudulla, jossa ei ole toimivaa joukkoliikennettä tulisi olla edullisempaa kuin taajamissa, joissa on toimivat joukkoliikenneyhteydet. 3. Kilometrimaksu olisi suuruudeltaan keskimäärin noin 4 senttiä per kilometri, jotta sillä voitaisiin kerätä nykyistä auto- ja ajoneuvoveroa vastaava määrä verotuloja. Mitä olet maksun suuruudesta? Kilometrimaksun toteuttaminen edellyttäisi ajoneuvojen paikannusjärjestelmää, jolla ajoneuvojen liikkumista voidaan seurata. Ajoneuvon liikkumistietoja varten voitaisiin esimerkiksi perustaa kullekin liikenteen käyttäjälle oma henkilökohtainen käyttäjätili, johon tiedot tallentuvat. Verottajalle menisivät vain tiedot maksujen suuruudesta. Tiedot siitä, missä ajoneuvo on liikkunut, olisivat vain ajoneuvon käyttäjän nähtävissä verojen tarkistamista varten. 34
4. Miten suhtaudut edellä kuvatun kaltaiseen ajoneuvojen liikkumistietojen seurantaan kilometrimaksujen määräytymistä varten? 5. Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että suhtaudut kielteisesti? Kilometrimaksumalli ja siihen liittyvä paikannusjärjestelmä mahdollistaisivat myös palvelun, jossa auton käyttäjä näkee ajaessaan jatkuvasti kuinka paljon hänen ajamisensa eri aikoina ja paikoissa maksaa. Myös ajomatkojen kokonaishinnat eri aikoina voisi saada nähtäväksi erilaisissa reittipalveluissa tai navigaattoreissa. 6. Olisiko palvelu, jossa näet ajaessasi jatkuvasti kuinka paljon ajamisesi eri aikoina ja paikoissa maksaa, mielestäsi sinulle itsellesi tarpeellinen? 7. Miten arvioit, että ajoneuvolla ajamisen hinnan reaaliaikainen näkeminen vaikuttaisi omaan ajamiseesi? Voit valita seuraavista vaihtoehdoista yhden tai useamman. vähentäisin ajamista lisäisin ajamista välttäisin ajamista ruuhka-aikoina lisäisin ajamista ruuhka-aikoina ajaisin eri reittejä kuin nykyisin ajaisin samoja reittejä kuin nykyisin ei mitään vaikutusta eli ajaisin vastaavasti kuin nytkin 8. Kokonaisuutena arvioiden, olisiko kilometrimaksu mielestäsi parempi vai huonompi tapa kerätä liikenteen maksuja kuin nykyinen auto- ja ajoneuvovero? Kilometrimaksun toteuttaminen edellyttäisi ajoneuvojen paikannusjärjestelmää, jolla ajoneuvojen liikkumista voidaan seurata. Ajoneuvon liikkumistietoja varten voitaisiin esimerkiksi perustaa kullekin liikenteen käyttäjälle oma henkilökohtainen käyttäjätili, johon tiedot tallentuvat. Verottajalle menisivät vain tiedot maksujen suuruudesta. Tiedot siitä, missä ajoneuvo on liikkunut, olisivat vain ajoneuvon käyttäjän nähtävissä verojen tarkistamista varten. Kilometrimaksumalli ja siihen liittyvä paikannusjärjestelmä mahdollistaisivat myös palvelun, jossa auton käyttäjä näkee ajaessaan jatkuvasti kuinka paljon hänen ajamisensa eri aikoina ja paikoissa maksaa. Myös ajomatkojen kokonaishinnat eri aikoina voisi saada nähtäväksi erilaisissa reittipalveluissa tai navigaattoreissa 9. Avoimet kysymykset Mitä hyviä puolia mielestäsi liittyy aiemmin kuvattuun kilometrimaksumalliin? Mitä huonoja puolia mielestäsi liittyy aiemmin kuvattuun kilometrimaksumalliin? 35