PELASTUSOPISTO KIINTEÄN POLTTOAINEEN LÄMPÖKESKUSTEN PALOTURVALLISUUS Päällystöopetusyksikkö Onnettomuuksien ehkäisytiimi 1 18.12.2008
Lämpökeskusten paloturvallisuus YM; Rakentamismääräykset käsittelevät lähinnä rakenteellista palontorjuntaa (palo-osastoinnit, lämpökeskus, kattilahuone, syöttö-huone, polttoainevarasto, rakenteet, savuhormit) E1, E3, E9 KTM; Painelaitelait koskevat kaikkia lämpökattiloita SM; Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) koskee tehdasvalmisteisia hormiin kiinteästi liitettäviä tulisijoja, joissa on tarkoitettu käytettäväksi kiinteää polttoainetta (kattiloista mm. haketta ja pellettiä) RT kortti 52-10876 TUKES ohje (tulossa 2008 vuoden lopussa) 2 18.12.2008
E9 <-> SVK:n (nyk. FK) turvaohje 2006 YM Asetus kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta (1.10.2005) : SRakMk E9; Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus, Ohjeet 2005, antaa ohjeistusta lämpökeskusten ja polttoainevarastojen rakenteellisesta paloturvallisuudesta E9, LIITE: Opastavia tietoja viittaa SVK:n turvaohjeeseen 2006 (löytyy pdf-muodossa: www.fkl.fi/vahingontorjunta/julkaisut) Viranomaiset voivat soveltaa ohjetta viranomaistyössä Ohje ei ole vakuutuksen ottajaa eikä vakuutusyhtiötä sitova, ellei sitä ole liitetty vakuutus-sopimukseen 3 18.12.2008
Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuus, SVK-ohje 2006 (nyk. FK) KORVAA : Kiinteitä polttoaineita käyttävät pienehköt lämpökeskukset, ohje 2001 Pellettilämpö-keskuksen paloturvallisuus, ohje 2002. Ei käsittele alle 30 kw teholuokan kattiloita (valmistajan rooli) eikä yli 1MW lämpökattiloita (TUKESin -rooli) Ohjeessa on listattu kiinteän polttoaineen käytön paloriskejä sattuneiden palovahinkojen perusteella Polttoaineella on suuri merkitys paloriskin suuruuteen Huomio kiinnitetty kiinteiden polttoaineiden erilaisiin ominaisuuksiin (laatu, pöly, kuljetus, varastointi jne) 4 18.12.2008
SVK-ohje 2006 / Polttoaineiden riskitarkastelu Esimerkki riskitarkastelusta turvajärjestelmien valinnassa: RISKI POLTTOAINE A B C D E PÖLYRÄJÄHDYS 1 1 2 3 3 TAKAPALO 3 1 3 3 1 ITSESYTTYMINEN 2 2 2 1 1 KULJETUS 1 2 1 1 2 yms. ** ** ** ** ** yht. 17 16 18 18 11 Turvajärjestelmävaatimus polttoaineen riskin perusteella 5 18.12.2008
Kattilahuone ja polttoainevarasto muun rakennuksen yhteydessä (E9 + SVK): Lähtökohtana kattilahuone aina oma palo-osasto, E9 erikseen hyväksytty kattila voidaan sijoittaa asuintiloihin (esim. Ö-) Paloluokka määräytyy rakennuksen paloluokan mukaan Kiinteä polttoaine kattilahuoneessa, esim. pellettisiilo kattilahuoneessa: EI 30 - tai EI 60 -luokkaisesti osastoituun kattilahuoneeseen : (HUOM! Voi olla palavatarvikkeisia, mutta B-luokan pinnat) saa sijoittaa kiinteää polttoainetta: 0,5 m³ kiinteää polttoainetta tiiviskantisessa erillisessä teräksisessä varastosiilossa. (0,7x0,7x1,0 eli n.320 kg) EI 60-luokkaiseen, vähintään A2-s1,d0 tarvikkeiseen kattilahuoneeseen : saa sijoittaa kiinteää polttoainetta: 0,5 m³ kiinteää polttoainetta tiiviskantisessa teräksisessä varastosiilossa ja varastopesässä yhteensä 2 m³ kiinteää polttoainetta kattilahuoneesta pölyn leviämistä estävällä seinällä erotetussa syöttöhuoneessa sijaitsevassa tiiviskantisessa teräksisessä varastosiilossa. 6 18.12.2008
Kattilahuone ja polttoainevarasto muun rakennuksen yhteydessä (E9 + SVK): 7 18.12.2008
Kattilahuone ja polttoainevarasto muun rakennuksen yhteydessä (E9 + SVK): Palamisilman johtaminen / osastointi: Paloeristykset + ilman lämpötila 8 18.12.2008
Kattilahuoneet ja polttoainevarastot, pintakerrosvaatimukset (E9 + SVK): 9 18.12.2008
Kattilahuone ja polttoainevarasto muun rakennuksen yhteydessä (E9 + SVK): Palo-osastointivaatimukset : HUOM! Syöttö-/tuhkahuone osa kattilahuonetta, pölyn leviäminen estettävä Myös ulkoseinä on osastoiva, mutta siinä saa olla normaali lämpöeristetty ulko-ovi ja yksittäisiä pieniä ikkunoita Syöttölaitteisto ei saa vaarantaa paloosastointia (E9) 10 18.12.2008
E9 + SVK-ohje 2006 : Erillinen kattilalaitosrakennus Paloteknisessä mielessä erillisenä kattilalaitosrakennuksena tarkastellaan rakennusta, joka on vähintään 8 metrin etäisyydellä lähimmästä rakennuksesta. Alle 8 metrin etäisyydellä olevaa kattilalaitosrakennusta tarkastellaan rakennuksen osana E9:n luvun 3 mukaan. Kattilalaitosrakennuksessa voi olla vain laitoksen toimintaan liittyviä tiloja. Siihen saa kuitenkin sijoittaa osastoituina pienehköjä varastotiloja tai vastaavia. Paloluokkiin ja osastointiin helpotuksia E9:ssä, jos erillinen rakennus Erillinen lämpökeskusrakennus on suositeltavin ratkaisu Tuetussa maatilarakentamisessa on tehtävä aina erillinen lämpökeskus, mikäli eläinrakennuksen koko nousee yli 2000m 2 (MMM asetus 25/04 + muutos 85/05) 11 18.12.2008
Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuus, ohje 2006 (SVK) Takapalon torjunta on avainasemassa Ohjeessa on esitetty viisi hyväksyttävää turvajärjestelmää takapalon varalle : sammutusjärjestelmä, sulkusyötin, pudotuskuilu ja kaksi ruuvikuljetinta, tiivis polttoainesäiliö, pudotusputki Ohjeessa kuvattu turvajärjestelmiltä vaadittavat ominaisuudet Syöttölaitteissa aina vähintään kaksi erillistä turvajärjestelmää Toinen turvalaite aina sammutusjärjestelmä Jos pölyävä polttoaine, toisena oltava sulkusyötin TAKAPALORISKIIN VAIKUTTAA POLTTOAINE JA KÄYTETTY SIIRTOJÄRJESTELMÄ polttoaine tulee määritellä lämpökattilahuoneen kilvessä polttoainetta vaihdettaessa tulee muutos huomioida koko lämmitysjärjestelmän turvallisessa toiminnassa 12 18.12.2008
Takapalo syntyy mm. seuraavista syistä: Sähkökatkon aiheuttama häiriötilanne Laiterikko polttoaineen syöttöjärjestelmässä Savukaasupuhaltimen käynnin keskeytymisen seurauksena syntyvä ylipaine tulipesässä Lämpökattilan huono veto, jolloin tulipesään muodostuu ylipaine Tulipesässä tapahtuu pölymäisen polttoaineen humahduksen omainen syttyminen joka aiheuttaa paineennousun ja kuumien kaasujen ja palavan materiaalin tunkeutumisen polttoaineen syöttöjärjestelmään Lämpökattilan toimintahäiriön yhteydessä syntyy häkäkaasua, joka leviää polttoaineen syöttöjärjestelmään ja voi leimahtaa tai räjähtää Lämpökattilan alhainen käyttöaste jolloin polttoainetta syötetään lämpökattilaan harvoin ja polttoaineen syttymiseen syöttöputkessa on otollisemmat olosuhteet Laitteiden yhteensopimattomuus, esim. savuhormin soveltumattomuudesta aiheutuva huono veto Häiriö polttoaineen syöttöjärjestelmässä esim. jatkuva polttoaineen syöttö aiheuttaa kattilan täyttymisen Kostean polttoaineen jäätymisestä aiheutuva toimintahäiriö Polttoainevarastossa tapahtuvan holvaantumisen seurauksena aiheutuu syöttöjärjestelmän tyhjentyminen 13 18.12.2008
Sulkusyötin Sulkusyötin on muotoiltava siten että takatulen eteneminen estyy tehokkaasti Lokerosyötin, pyörivä syötin Pakkotoiminen, vähintään kahdella palonkestävällä varustettu säiliötyyppinen Rakenteen tulee olla sellainen, että avointa yhteyttä lämpökattilan ja polttoainevaraston välillä ei synny Syöttimen tulee kestää paloa 30 minuuttia Syöttimen tiiveys tulee tarkastaa kahdesti vuodessa Yksi sammutusjärjestelmän suutin on oltava sulkusyöttimen yläpuolella 14 18.12.2008
Hyväksyttävät turvajärjestelmät / SVK-ohje 2006 : 15 18.12.2008
Hyväksyttävät turvajärjestelmät / SVK-ohje 2006 : 16 18.12.2008
Pudotuskuilu ja kaksi ruuvikuljetinta Syöttöruuvin, pudotuskuilun ja siirtoruuvin tulee muodostaa rakenteellisesti vesilukko Vesilukon tulee täyttyä siten, että ilman läpikulku estyy Vesilukossa tulee olla tyhjennysmahdollisuus Pudotuskorkeuden tulee olla vähintään 2 x syöttöruuvin läpimitta Syöttöruuvin ja pudotuskuilun tulee pysyä mahdollisimman puhtaina Lämpöanturin reagoidessa tulee siirtoruuvin pysähtyä ja syöttöruuvin tyhjentyä Yksi sammutusjärjestelmän suutin on oltava pudotuskuilun yläosassa 17 18.12.2008
Hyväksyttävät turvajärjestelmät / SVK-ohje 2006 : 18 18.12.2008
Polttoainesäiliö Polttoainesäiliön on oltava kannellinen ja ilmatiivis, jotta palokaasujen virtaaminen väärään suuntaan estyy. Polttoainesäiliö ja sen kansi sekä syöttölaitteet tulee olla palamattomia ja niiden on kestettävä palon aiheuttama ylipaine. Säiliössä tulee olla seuraavat laitteet: Polttoaineen alarajan hälytin Kiinteä, kuiva sammutusvesiputkisto, sammutussuuttimet ja käsikäyttöinen sulkuventtiili (yli 8 m 3 ) Venttiiliyhde sammutusletkulle ja nopea vedensaanti-valmius ( 8 m 3 ) Lämpötila-anturi ja hälytin (säiliön lämpötilan nousu) Kannen aukiolon ilmaiseva anturi ja hälytin Säiliön rakenteelliset vaatimukset voidaan korvata sulkusyöttimellä 19 18.12.2008
Hyväksyttävät turvajärjestelmät / SVK-ohje 2006 : 20 18.12.2008
Pudotusputki Pudotusputken tulee sijaita polttimen ja polttoaineen syöttöjärjestelmän välissä. Putken sulamislämpötilan tulee olla ~100 o C Putki ei saa ylläpitää palamista Pituus tulee olla vähintään 500 mm Syöttölaitteisto on varustettava lämpötila-anturilla, joka katkaisee ja estää polttoaineen syötön, kun polttoaineputki on sulanut. Putken ylä- ja alapää eivät saa sijaita kohdakkain siten, että takapalossa syntyvät kuumat savukaasut voivat kulkeutua polttoainevarastoa kohden. 21 18.12.2008
Esimerkkejä turvalaitteista : 22 18.12.2008
Esimerkkejä turvalaitteista : 23 18.12.2008
Esimerkkejä turvalaitteista : 24 18.12.2008
Esimerkkejä turvalaitteista : 25 18.12.2008
Esimerkkejä turvalaitteista : 26 18.12.2008
Pellettilämmityksen paloturvallisuus, erityisesti huomioitavaa : Pelletin varastointi Varastotilan/siilon pitää olla kuiva ja erittäin tiivis Varastotila on pidettävä lukittuna ja siellä saa varastoida vain pellettiä Läpiviennit eivät saa heikentää oleellisesti paloturvallisuutta Pneumaattisesti täytettävässä säiliössä on oltava paineen purkausaukko ja se pitää merkitä selvästi ja etäisyys täyttöaukkoon yli 500 mm Sähköasennuksissa on huomioitava pölystä aiheutuva paloja räjähdysvaara (ATEX + Ex-suojaus / tilaluokitus) Isoissa siiloissa itsesyttymisriski on olemassa Yli 8 m³ varastosiilossa tulee olla kiinteä, kuivasyöttöinen sammutusvesijärjestelmä tai kaasusammutusjärjestelmä 27 18.12.2008
Pellettilämmityksen paloturvallisuus / vakuutusala ohjeen tarkoitus on edistää pelletin paloturvallista käyttöä ohjeen avulla pyritään vakuutetuissa kohteissa vähentämään, estämään tai rajoittamaan palovahinkoja ohje ei ota kantaa erityyppisiin laitteisiin, vaan se käsittelee lämmitysjärjestelmää kokonaisuutena (pellettivarasto, kuljetin, kattila, hormit, piippu) laitevalmistaja, maahantuoja, markkinoija ja myyjä vastaavat, että tuote on riittävän (palo) turvallinen sähköasennuksille on tehtävä käyttöönottotarkastus/varmennustarkastus (määräaikaistark) erityinen huomio tulee kiinnittää pellettipölyyn ja pelletin laatuun, sillä pellettipöly muodostaa ilman kanssa sopivissa oloissa räjähtävän seoksen staattisen sähkön muodostuminen tulee estää takapalosuojauksesta oltava laitevalmistajan tekemä selvitys 28 18.12.2008
Pellettilämmityksen paloturvallisuus / vakuutusala Käyttäjän rooli on hyvin tärkeä palovahinkojen torjunnassa virheellinen markkinointi huolimattomuus >< tietämättömyys (väärä itsetunto) omat viritykset kiellettyjä asiantuntemus ja laitekohtainen tietämys (koulutus, käyttöohjeet) valvonta, tarkastukset, huolto, kunnossapito (huolto-ohjeet) kattilan automaattisten valvonta- ja säätölaitteiden toiminta savukaasun lämpötilan seuranta vastuu nuohouksesta omistajalla; ammattinuohooja kerran vuodessa tuhkan turvallinen käsittely pikapaloposti ja käsisammutin (27A144B-C, 6kg) hankinta, sijoittaminen, merkintä, käyttötaito, tarkastus ja huolto häiriö- ja takapalohälytykset (ääni- ja valohälytys) suositellaan viranomaistarkastusta ja tarkastuspöytäkirjan käyttöä 29 18.12.2008
Pellettilämmityksen paloturvallisuus / vakuutusala 30 18.12.2008
Uusia haasteita pellettilämmityksen paloturvallisuudelle Käyttäjiä vasta n. 10000 pientaloa ja 50 suurehkoa kohdetta Muoviset, taipuisat ruuvikuljettimet ovat yleisiä Keski- Euroopassa Teräsrunkoinen varasto, jossa on keinokuituinen pellettisäkki Pneumaattinen järjestelmä: maanalainen pellettivarasto, kattilavälisäiliö, pelletti-imuri Kattila-asentajien koulutus on huonosti järjestetty Hormikatselmus laiminlyödään ennen käyttöönottoa E3 teoreettinen lähestymistapa: hormipiirustus, -katselmus FK Tulisijojen, savupiippujen ja hormien aiheuttamien tulipalojen torjunta (www.vahingontorjunta.fi), päivitys -08 RIL opas savuhormeista valmistuu 2008 31 18.12.2008