Matkailu tuo tuloa ja työllisyyttä maakuntiin - katsaus ajankohtaisiin asioihin ja tulevaisuuteen Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla asuu noin 8,4 miljardia ihmistä. Osa heistä saapuu eri maihin 1,8 miljardia kertaa. = 100 miljoonaa) miljardia Lähteet: YK 2012, UNWTO 2012 1
Matkailu tärkeä Suomelle Elintarviketeollisuus (sis. juomat ja tupakka) Matkailu - Ulkomainen tulo Metsäteollisuus Kemian teollisuus Eri alojen vienti 0 % +10 % -2 % 7 % mrd. Matkailun kokonaiskysyntä (kotimainen ja ulkomainen) 13,3 mrd. vuonna 2013 2,7 % BKT:stä 27 000 yritystä Lähteet: MEK 2012 (kohta 1), Tullihallitus 2011, 2012 (kohdat 2, 3, 4) 2
Yöpymisvuorokaudet maakunnittain vuonna 2003 ja 2013 (Tilastokeskus) Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa 0 2000000 4000000 6000000 2013 2003 Satakunnan matkailutulo ja työllisyys 3
Suurin kasvupotentiaali on rajan takana Venäläisten matkailijoiden saapumiset Suomeen, milj. Venäläisten osuus kaikista matkailijoista 47 % 40 % haastatelluista venäläisistä arvioi matkustavansa Suomeen useammin, jos viisumivapaus toteutuisi Pietarilaisista lähes 80 % ei ole käynyt kertaakaan Suomessa Lähteet: Rajahaastattelututkimus, MEK ja Tilastokeskus 2012 (luvut); M&E vuosijulkaisu 2011 (sitaatti) Ennuste yöpymisten keskimääräisestä vuosikasvusta 2014-2023 S u h t e e ll i n e n m u u t o s 0,0-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Viro Kuv 6,0 4,0 2,0 Ruotsi Saksa Puola Italia Japani - 2,0 USA Kiina Sveitsi Iso-Britannia Venäjä - 4,0-6,0 Yöpymisten keskimääräinen vuosimuutos, 2014-2023 Pallon koko viittaa yöpymisten määrään, arvio 2014 4
Matkailun kärkihanke 2014 Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori käynnisti matkailun kärkihankkeen tammikuussa 2014 Matkailun kärkihankkeen tavoitteena oli käynnistää prosessi lisätä Suomen matkailullista vetovoimaa tukea matkailuelinkeinon kilpailukykyä ja kasvua nostaa matkailun arvostusta Ministeriö sitoutuu yhdessä alan toimijoiden kanssa määrätietoisesti kehittämään matkailua Kärkihankeprosessin tuloksena Suomen matkailun tulevaisuuden tiekartta - luonnosvaiheessa alan yhteinen visio ja suunta, mihin Suomen matkailua kehitetään yhteinen käsitys kärkihankkeista, joilla matkailua viedään eteenpäin Jatkotoimenpiteenä käynnistetään kärkien eteenpäinviemiseksi toimenpiteitä ja kehittämishankkeita Rahoituksen suuntaaminen tiekartan toimenpiteisiin www.tem.fi/matkailu/karkihanke 5
Suomen matkailun visio 2025 Omaperäinen, uteliaisuutta herättävä matkailumaa- Suomi palvelee luotettavasti puhtaasta luonnosta, hyvinvoinnista, kulttuurista ja suomalaisuudesta kiinnostuneita matkailijoita. Suomi on ainakin kerran pakko kokea ja nähdä -listalla LUONNOS Strategiset painopisteet 1. Matkailukeskusten sekä teemapohjaisten ja yritysverkostojen vahvistaminen 2. Matkailun rajapinnoilla toimivien alojen yhteistyössä syntyvien lisäarvopalvelujen edistäminen 3. Matkailumarkkinointiviestinnän terävöittäminen sekä myynnin ja näkyvyyden lisääminen Strategiset päämäärät LUONNOS Tuloksellinen ja ennakoiva yhteistyötapa Uutta matkailun liiketoimintaa ulkomailta vahvan kotimarkkinan rinnalle Kohderyhmiä puhutteleva matkailumarkkinointiviestintä ja helppo ostettavuus Matkailun kasvua tukeva saavutettavuus ja toimivat matkaketjut Kilpailukykyinen matkailun toimintaympäristö 6
Matkailuyritysten menestyminen kiinni mm. miten yritykset pystyvät ennakoimaan tulevaisuuden muuttuviin trendeihin oppivat reagoimaan nopeasti erilaisiin signaaleihin ja yhä nopeampaan tuotekehityksen muutossykliin kehittävät omalta osaltaan liiketoimintaosaamistaan, pitkäjänteisesti hyödyntäen hyväksi havaittuja työkaluja ja toimintamalleja kuten palvelumuotoilu tuotteistavat, paketoivat ja hinnoittelevat oikein korkealla katteella vahvistavat strategisia suunnittelutaitojaan sekä markkinoinnin ja myynnin tuloksellista toteutusta hyödyntävät digitaalisuuden mahdollisuudet, ovat online-ontime verkostoituvat oman alueen, oman alan ja muiden toimialan yrittäjien ja toimijoiden kanssa lisäarvon tuottamiseksi osaavat hyödyntää olemassa olevan kehittämistuen- ja rahoituksen Julkisen sektorin päärooli Luoda kasvua tukeva toimintaympäristö varmistaa sopivien yritysten kehittämispalvelujen olemassa olo yrityksille myönnettävä rahoitus toimintaympäristöä kehittävä lainsäädäntö matkailualueiden infrastruktuuriin tehtävät investoinnit, mm. liikenneyhteydet, vesi- ja viemärijärjestelmät, tiet, energiatehokkuuden edistäminen sekä kansallispuistojen ja reittien ylläpito Tukea Suomi-matkailumaakuvan markkinointia Tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa Edistää kasvun takaamiseksi pitkäjänteistä ja systemaattista kehittämisyhteistyötä eri tasoilla 7
Kaikessa kehittämistoiminnassa huomioitavia asioita kestävän matkailun periaatteet (taloudellinen, ympäristöllinen ja sosio-kulttuurinen, eettinen) jatkuva laadun kehittäminen asiakas keskiössä turvallisuus koko palveluketjussa matkailua kaikille -periaatteet (esteettömyys) oma kohderyhmä huomioiden aitous, paikallisuuden ja suomalaisuuden ominaispiirteet elämyksellisyys, tarinat, palvelumuotoilu Kehittäminen valtakunnantasolla teemoittain yhteistyössä Lisää yhteistyötä Pienet ja isot yritykset Maaseutu ja kaupunki kaikki tarvitsevat toisiaan Tuotekehitystoiminnan painopistealueet ovat neljä strategista teemaa: hyvinvointi, kulttuuri, luontoa hyödyntävät kesäaktiviteetit ja talvi (luminen) Lisätietoa: http://www.mek.fi/tuoteteemat-ja-tyokalut/tuoteteemat/ 8
ASIAKAS Elintarviketuotanto Liikunta ja urheilu Hyvinvointija terveyspalvelut Vähittäiskauppa PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, tapahtumat, käyntikohteet/ nähtävyydet LUOVAT ALAT Kulttuurituotanto, media, viestintä, design Majoituspalvelut Ravitsemispalvelut Liikennepalvelut Henkilöstöpalveluyritykset TOIMINTA- EDELLYTYSTEN LUOJAT JA TUKIJAT Edunvalvontaorganisaatiot Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot Rahoittajat (julkinen ja yksityinen) ICT Vientiyritykset Ministeriöt ja niiden alaiset virastot, alueviranomaiset ja kunnat Eduskunta EU MARKKINOINTI- VIESTINTÄ JA MYYNTI Matkailukeskukset, palveluiden tuottajat Matkanjärjestäjät, DMC Matkatoimistot Sähköiset tieto- ja kauppapaikat Finpro/Visit Finland Alueelliset organisaatiot Toimialakohtaiset organisaatiot Hankkeet Kulutustavarateollisuus Rakentamine n Maatalous Metsäsektori Biotalous - Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen Cleantech - Puhtaan teknologian hyödyntäminen Ylläpito- ja huoltopalvelu t Kestävyys, vastuullisuus Yhteistyötapoja Toisten palvelujen suositteleminen Markkinoinnillinen yhteistyö yritys pääsee kansainvälisille markkinoille eli saavuttaa mittakaavaetuja ja saa lisää tunnettuutta pieni yritys eikä isokaan yksin ole riittävän kiinnostava tarjonnaltaan yrityksen tunnetuksi tekemisessä ja maailmalla matkustaminen on aika kallista matkailualueen matkailubrändin hyödyntäminen Myynnillinen yhteistyö Tuotannollinen yhteistyö mittakaavaetuja myös esim. yhteistyössä järjestettävä tapahtuma ohjelmapalvelutarjontaketju kokonaisuudessaan kalustohankinnat 9
Tutkimuksessa yrittäjät kertoivat, että yhteistyö on ainoa tapa menestyä, kaiken elinedellytys toiminnan kulmakivi 10
MEK ja Finpro TEM käynnisti syksyllä 2013 valmistelun, jonka tarkoituksena oli olennaisesti uudistaa Finpron toimintaa ja samalla muuttaa MEK omasta virastosta osaksi Finpro-kokonaisuutta MEK Uudistuksen tavoitteena tarjota matkailualalle entistä laajempia palvelumahdollisuuksia Mahdollisuus laajentaa tehtäväkenttää matkailumaakuvan muokkaamisesta matkailualan yritysten käytännönläheisen ulkomaanmarkkinoinnin tukemiseen Kehittää laajempien elinkeinopoliittisten tavoitteiden suuntaan osana Team Finland -toimintoja Visit Finland osasto Finpron sisällä, nykyisen suuruisilla resursseilla lakimuutos eduskunnan käsittelyssä, voimaantulo t1.1.2015 Kasvua Suomeen 6.10.2014 11
Visit Finland osana Finproa Synenergiahyötyjä mietitään parhaillaan Keskeisimmiksi nostettu jo: Kansainvälisten kongressien ns. liidit; on myös laajempaa Team Finland-yhteistyötä hyödyntäen Finpron vientiverkostoa Potentiaalisten yritysten kartoittaminen ja ohjaaminen kansainvälistymispolulle Katto-ohjelmien synergiat Ulkomaisten matkailuinvestointien edistäminen yhdessä Invest in Finlandin kanssa Suomen tunnettuuden ja vahvuuksien tuotteistamiseen ja näkyväksi luomiseen vielä tehtävä paljon töitä Kaikkien panostusta, yhteen hiileen ja suuntaan puhaltamista tarvitaan! 12