KIRJALLINEN KYSYMYS 485/2007 vp Lihatalojen välitysporsaan hinnanalennus Eduskunnan puhemiehelle Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomen johtavat lihatalot ovat laskeneet viikolla 45 välitysporsaan hintaa kuusi euroa purkaakseen ruuhkautunutta porsaskauppaa. Porsaita on kerääntynyt välitykseen, kun osa lihasikaloista on ilmoittanut, että ne eivät ota uusia porsaita kasvatukseen, koska nykyisillä lihanhinnoilla ja rehukustannuksilla tuotanto on kannattamatonta. Porsaantuottajille tämä tietää yli 10 prosentin tulojen alenemista. Kun samaan aikaan kustannukset mm. rehun osalta ovat nousseet emakkosikaloissa samalla tavalla kuin lihasikaloissakin, tämä 10 prosentin leikkaus vie käytännössä lähes koko emakkosikalan katteen. Suuret lihatalot tekevät kuitenkin tällä hetkellä hyvää tulosta. Niiden suorittama samanaikainen välitysporsaan hinnan lasku herättääkin kysymyksen siitä, onko kyseessä jonkinlainen kartellin luonteinen sopimus välitysporsaan hinnan säätelemisestä. Kun monet emakkosikalat, jotka nyt joutuvat lihatalojen tekemän hinnanalennuksen vuoksi vaikeuksiin, ovat tehneet suuria investointeja, on täysin mahdollista, että hintojen alentumisesta seuraa porsastuottajien keskuudessa konkurssiaalto, mikä voisi vaarantaa koko tuotantoketjun toimivuuden. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksella syytä epäillä kartellimaista sopimisjärjestelyä suurten suomalaisten lihatalojen laskiessa samanaikaisesti välitysporsaan hintaa viikon 45 alusta reilulla kymmenesosalla ja onko hallitus harkinnut väliaikaisten ja kohdennettujen tuki- tai muiden avustusjärjestelyiden ohjaamista porsaantuottajille, jotka tämän välitysporsaan hinnan alentamisen vuoksi ovat menettäneet tuotannon kannattavuuden lähes täysin, mistä voi olla seurauksena suurikin emakkosikaloiden konkurssiaalto? Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2007 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 485/2007 vp: Onko hallituksella syytä epäillä kartellimaista sopimisjärjestelyä suurten suomalaisten lihatalojen laskiessa samanaikaisesti välitysporsaan hintaa viikon 45 alusta reilulla kymmenesosalla ja onko hallitus harkinnut väliaikaisten ja kohdennettujen tuki- tai muiden avustusjärjestelyiden ohjaamista porsaantuottajille, jotka tämän välitysporsaan hinnan alentamisen vuoksi ovat menettäneet tuotannon kannattavuuden lähes täysin, mistä voi olla seurauksena suurikin emakkosikaloiden konkurssiaalto? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sianlihan markkinatilanne on Suomessa, kuten myös koko Euroopassa, poikkeuksellisen vaikea johtuen viljojen ja rehujen jatkuvasti kohoavista hinnoista ja sianlihan kasvaneesta tuotannosta. Euron vahva kurssi suhteessa dollariin on lisäksi heikentänyt EU:ssa tuotetun sianlihan asemaa vientimarkkinoilla. Tilanteen helpottamiseksi komissio avasi sianlihan yksityisen varastoinnin tuen lokakuun lopussa. Sopimuksia sianlihan yksityisestä varastoinnista EU:n tuella tehtiin nopeasti lähes 100 000 tonnista, josta Suomen osuus oli 906 tonnia. Varastoinnin tuki lopetettiin ainakin toistaiseksi marraskuun lopussa, mutta samaan aikaan otettiin markkinoiden tukemiseksi käyttöön vientituki ruhoille ja ruhon osille sekä kylki- ja kuvelihoille. Suomessa maksetaan muusta EU:sta poiketen sianlihantuotannolle myös kansallista kotieläintukea, jonka merkitys korostuu nykyisessä markkinatilanteessa. Suomessa sianlihan keskihinta on lokakuusta 2007 lähtien ollut EU:n keskihintaa korkeammalla tasolla, mutta lievästi kohonnut hintataso ei kuitenkaan riitä kattamaan korkeita tuotantokustannuksia. Välitysporsaiden hinta on pysynyt tänä vuonna Suomessa vakaasti noin 49 eurossa viikolle 44 saakka, jolloin lihatalot laskivat välitysporsaan hintaa. Viikolla 47 Suomen keskihinta oli 47,06 euroa, eli 20 euroa EU:n keskihintaa, 27,05 euroa, korkeampi. Vaikeassa markkinatilanteessa lihasikalat eivät halua ottaa uusia porsaseriä, mistä on seurauksena markkinoiden ruuhkautuminen. Porsaiden tuotantoa on mahdotonta nopeasti vähentää kysynnän mukaisesti, vaan porsaat on pakko toimittaa markkinoille. Hinnan nopea alentaminen on ainoa keino saada tuotantoketju toimimaan. Ellei porsaille löytyisi markkinoita, ne jouduttaisiin pahimmassa tapauksessa teurastamaan heti syntymän jälkeen. Hankintakilpailu lihatalojen välillä toimii ja markkinoilla on reagoitava nopeasti kilpailijan tekemiin hintamuutoksiin. Muita korkeampaa hintaa pyytävälle välittäjälle porsasruuhka kävisi mahdottomaksi hoitaa ja markkinoiden menetys voisi olla liiketoiminnan kannalta kohtalokasta. Sianlihantuotannossa on tarpeen jatkossa keskustella sopimustuotantoon perustuvan järjestelmän toimivuudesta. Sopimusohjauksella on mahdollista saada porsastuotanto vastaamaan lihasikapaikkojen määrää, jolloin vältytään pa- 2
Ministerin vastaus KK 485/2007 vp Raimo Vistbacka /ps hoilta porsasruuhkilta ja lihasikaloiden porsaspulalta. Nämä kysymykset ovat tuottajien ja teollisuuden välisiä asioita, mutta tuotannonalan tiiviimpi yhteistoiminta toisi paremman tasapainon tuotantoon. Sianlihantuotannon heikko markkinatilanne heijastuu porsaan hintojen kautta ketjun alkupäähän. Kun sianlihan hinta ja hintaodotukset paranevat, alkaa porsaan hinta myös nopeasti nousta. Nykyhinnoilla tuotanto Euroopassa vähenee ja ensi vuonna sianlihan hinnan ennustetaan jälleen paranevan. Suomessakin osa tuottajista suunnittelee hallittua porsastuotannon supistamista hintojen tukemiseksi. Suomi tukee jatkossakin Euroopan unionin markkinatoimenpiteitä hintojen tukemiseksi. Nykyisten kansallisten tukien ja EU:n toimien avulla Suomen porsaantuottajat selviävät vaikeasta markkinatilanteesta. Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 485/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Har regeringen anledning att misstänka att det var fråga om ett kartelliknande avtalsarrangemang då de stora finländska köttföretagen samtidigt, i början av vecka 45, sänkte priset på förmedlingsgrisar med en dryg tiondedel och har regeringen övervägt möjligheten att rikta temporära och preciserade stödeller andra bidragsarrangemang till de grisproducenter som till följd av sänkningen av priset på förmedlingsgrisar nästan helt förlorade lönsamheten i sin produktion, vilket kan resultera i en omfattande konkursvåg bland grisproducenterna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Marknadssituationen för svinkött i Finland är liksom i hela Europa exceptionellt svår på grund av de ständigt stigande priserna på spannmål och foder och den ökade produktionen av svinkött. Eurons starka kurs i förhållande till dollarn har dessutom försämrat exportsituationen för det svinkött som produceras i EU. För att underlätta situationen tog kommissionen i slutet av oktober i bruk ett stöd för privat lagring av svinkött. På kort tid ingicks avtal om privat lagring av svinkött med stöd av EU för nästan 100 000 ton, av vilket Finlands andel var 906 ton. Lagringsstödet avskaffades, åtminstone tillsvidare, i slutet av november, men samtidigt tog man för att stöda marknaden i bruk ett exportbidrag för hela och halva slaktkroppar av gris samt grissida. I Finland betalas till skillnad från i övriga EUländer till svinköttsproduktionen också ett nationellt husdjursstöd, som i den nuvarande marknadssituationen fått ökad betydelse. I Finland har medelpriset på svinkött från oktober 2007 legat på en högre nivå än medelpriset i EU, men den något högre prisnivån räcker ändå inte för att täcka de höga produktionskostnaderna. Priset på förmedlingsgrisar i Finland har i år hållits stabilt vid ca 49 euro ända till vecka 44, då köttföretagen sänkte priset på förmedlingsgrisar. Vecka 47 var medelpriset i Finland 47,06 euro vilket är 20 euro högre än medelpriset i EU som är 27,05 euro. I den svåra marknadssituation som nu råder vill slaktsvinsproducenterna inte ta in nya grispartier, vilket har lett till att marknaden stockats. Det är omöjligt att utgående från efterfrågan snabbt minska produktionen av grisar, man måste få ut grisarna på marknaden. En snabb prissänkning är det enda sättet att få produktionskedjan att fungera. Om marknader inte hittas för grisarna måste man i värsta fall slakta dem genast efter födseln. Det råder en fungerande konkurrens om anskaffningen mellan köttbolagen, och det gäller för dem att reagera snabbt på de prisändringar som konkurrenten gör på marknaden. En förmedlare som begär ett högre pris än de andra står snabbt med ett ohanterligt överskott av smågrisar, och riskerar att förlorar marknadsandelar i en omfattning som kunde bli ödesdiger för affärsverksamheten. Det kommer framöver att bli nödvändigt att inom svinköttsproduktionen ta upp diskussionen 4
Ministerns svar KK 485/2007 vp Raimo Vistbacka /ps om hur systemet med kontraktsproduktion fungerar. Men hjälp av kontraktstyrning kan man få grisproduktionen att motsvara antalet slaktsvinsplatser och undvika överproduktion av smågrisar respektive brist på grisar hos slaktsvinsstallen. Det här är egentligen producenternas och industrins inbördes angelägenheter, men en intensivare samverkan inom branschen skulle öka balansen i produktionen. Svinköttsproduktionens svaga marknadssituation avspeglas via grispriset också i produktionskedjans första led. När priset på svinkött stiger och prisförväntningarna ökar börjar också grispriset snabbt stiga. Med de nuvarande priserna kommer produktionen i Europa att minska, och nästa år förutspås priset på svinkött åter börja stiga. Också i Finland planerar en del av producenterna att kontrollerat minska sin grisproduktion för att stöda prisutvecklingen. Finland stöder också i fortsättningen den Europeiska unionens marknadsåtgärder för stödande av priserna. Grisproducenterna i Finland kommer att klara sig i den svåra marknadssituationen med hjälp av de nuvarande nationella stöden och de åtgärder EU vidtar. Helsingfors den 12 december 2007 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 5