HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 106 1 Kaupunginhallitus LAUSUNTO KAUPUNGINHALLITUKSELLE LUMENKAADON YMPÄ- RISTÖVAIKUTUKSISTA JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHEN- TÄMISESTÄ Ymk 2009-2116 ESITTELIJÄ Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.8.2009 (14/2009) toivomusponnen, jonka mukaan kaupunginvaltuusto edellyttää, että nykyisten lumenkaatopaikkojen ja lumenpoiston haitalliset ympäristövaikutukset minimoidaan ja ennen mahdollisten uusien lumenkaatopaikkojen perustamista tehdään riittävät ympäristöselvitykset. Hallintokeskus pyytää yllä mainitusta asiasta ympäristölautakunnan lausuntoa 31.12.2009 mennessä. Lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 15.1.2009 asti tarvittaessa. Ympäristölautakunta pyysi 16.6.2009 ( 232) yleisten töiden lautakunnalta, teknisen palvelun lautakunnalta, kaupunkisuunnittelulautakunnalta ja satamalautakunnalta lausuntoa lumenkaatotoiminnasta Helsingissä. Kannanottoja pyydettiin lumen vastaanottopaikkojen sijainnista, lumenkaadosta mereen sekä ehdotuksia lumenkäsittelyn kehittämiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Lausunto tuli jättää 30.9.2009 mennessä. Kaikki lautakunnat jättivät lausunnon asiasta. Ympäristölautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon koskien lumenkaadon ympäristövaikutuksia ja haitallisten vaikutusten vähentämistä. Samalla ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi 16.6.2009 ( 232) pyytämänsä kaupunkisuunnittelulautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, teknisen palvelun lautakunnan ja satamalautakunnan lumenkaatoa koskevat lausunnot. Lumen vastaanottopaikat Helsingissä
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 106 2 Vuonna 2008 Helsingissä oli kahdeksan virallista lumen vastaanottopaikkaa, joista viisi sijaitsi maalla (Maununneva, Oulunkylä, Herttoniemi, Vuosaari, Malmi), yksi oli varsinainen merikaatopaikka (Hernesaari) ja kaksi lumensulatusallasta (Viikki, Kyläsaari), joissa lumi kaadettiin puhdistettua jätevettä sisältävään altaaseen, josta vedet kulkeutuvat tunnelissa Katajaluodon edustalle. Uudelle merikaatopaikalle on varattu tila Vuosaarenlahden asemakaavassa. Satamissa on yleensä varatut paikat lumen poistamiselle satamakentältä ja esim. Vuosaaren sataman lumenkaatopaikka sijaitsee Ruusuniemen kärjessä olevalla aallonmurtajalla. Lisäksi on kolme varapaikkaa, jotka voidaan tarvittaessa ottaa tilapäiseen käyttöön. Näistä Rajasaari ja Hakaniemen/Siltasaaren ranta ovat ns. meripaikkoja ja Vuosaaren varapaikka sijaitsee maalla. Lumen laatu ja vastaanottopaikkojen ympäristövaikutukset Lainsäädäntö Rakennusvirasto on teettänyt vastaanottopaikkojen lumesta laatuselvityksiä jo yli 10 vuoden ajan. Tulosten mukaan lumen raskasmetallipitoisuudet ovat tasolla, josta ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ei ole erityistä haittaa ympäristölle. Katulumi ei myöskään sisällä juurikaan ravinteita, jotka rehevöittäisivät merialuetta. Kaduilta poistettu lumi sisältää etupäässä hiekoitushiekkaa ja suolaa. Suola ei ole meressä ongelma eikä hiekoitushiekkaa pidetä ympäristölle vaarallisena aineena. Hiekka ja laskeumana tuleva pöly muuttavat vastaanottopaikkojen lumen likaisen näköiseksi lumien alkaessa sulaa. Tämä on selvä esteettinen haitta etenkin meren rannoilla. Merikaatopaikoilla lumen joukossa olevat roskat pääsevät leviämään rannoille. Ympäristökeskus pitääkin roskaantumista pahimpana ongelmana lumenkaadossa mereen. Tästä syystä ympäristökeskus on suositellut uusien lumen vastaanottopaikkojen perustamista maalle. Maapaikkoja perustettaessa on kuitenkin otettava huomioon kuorma-autoliikenne ja siitä aiheutuva melu. Tällöin lumen vastaanottopaikkoja ei voi perustaa myöskään lähelle asutusta. Jätelaki Jätelain säädöksissä kaduilta poiskuljetettavaa lunta ei pidetä jätteenä eikä jätettä koskevia määräyksiä tällöin sovelleta lumeen. Lumi sisältää yleensä paljon roskia, jotka jäävät läjitysalueelle lumen sulettua. Jos lumenkaatopaikan pitäjä ei siivoisi roskia, alueen puhdis-
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 106 3 tamiseen voi soveltaa jätelain roskaantuneen alueen puhdistamista koskevia määräyksiä. Niiden nojalla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa jätelain 21 :n mukaan määräyksen roskaantuneen alueen puhdistamisesta. Jätelain roskaantuneen alueen puhdistamista koskevia pykäliä ei tiettävästi ole sovellettu lumenkaatoon. Meripaikat ja niiden ympäristö siivotaan keväisin roskista ja kippauspaikan pohjalle kerääntynyt hiekka ruopataan tarvittaessa paikan ylläpitäjän toimesta. Ympäristönsuojelulaki Ympäristönsuojelulain 9 :ssä säädetään merta koskevista erityiskielloista. Pykälän mukaan mm. jätteen tai muun aineen upottaminen mereen on kielletty sekä aluksista että rannalta käsin. Pykälän 3 momentissa sanotaan, että edellä 2 momentissa mainittu kielto ei koske lumen kaatamista mereen. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Lisäksi ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista. Laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa ei ole listattu lumenkaatoa sellaiseksi toiminnaksi, joka tarvitsee ympäristöluvan. Tällöin on siis tulkittu, ettei lumenkaato sinällään aiheuta ympäristön tai vesistön pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan ympäristölupa tarvitaan myös jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen ja käsittelyyn. Mikäli kaduilta poiskuljetettava ja läjitettävä lumi olisi jätettä, lumen vastaanottopaikat eli jätteen vastaanottopaikat tarvitsisivat myös ympäristöluvan. Lupaviranomainen olisi Uudenmaan ympäristökeskus, koska vastaanotettavat lumimäärät ovat isoja. Lupia ei ole edellytetty, joten lunta ei siis ole katsottu jätteeksi. Mikäli lumi sisältää haitallisia aineita niin paljon, että syntyy ympäristön pilaantumisen vaaraa, voi ainepäästöjen perusteella (VN asetus 889/2006; 3 ) syntyä velvollisuus ympäristöluvan hakemiseen. Asetuksen aineluettelossa olevista aineista raskasmetalleja esiintyy myös lumessa. Luvanvaraisuutta koskevassa pykälässä kuitenkin sanotaan, että lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos toiminnanharjoittaja voi osoittaa, että päästö sisältää niin vähäisen määrän kyseisiä aineita, ettei niiden päästämisestä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle). Maalla sijaitsevilta lumen vastaanottopaikoilta on tutkittu lumen laatua yli 10 vuotta. Selvitysten mukaan raskasmetallien pitoisuudet ovat samaa tasoa kuin merisedimenteissä,
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 106 4 joten tulokset on tulkittu siten, että asetuksen mukaista ympäristön pilaantumisen vaaraa ei synny eikä ainepäästöjen perusteella tarvitse hakea ympäristölupaa. Ympäristölautakunnan tiedossa ei ole yhtään tapausta, että ainepäästöjen perusteella olisi vaadittu luvan hakemista. Kun lumenkaato mereen ei ole periaatteellisesti kiellettyä eikä toiminnalle tarvitse hakea ympäristölupaa, tapauskohtaisesti lumenkaatoon voidaan puuttua valvonta-asiana. Ympäristönsuojelulain 85 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi toimittamansa tarkastuksen nojalla antaa muuta kuin luvanvaraista toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräyksen tulee olla kohtuullinen ottaen huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen merkittävyys. Ympäristönsuojelumääräykset Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan kunnanvaltuusto voi antaa ei luvanvaraista toimintaa koskien paikallisista olosuhteista johtuvia yleisiä määräyksiä eli ns. kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräykset voivat koskea mm. toimia, rajoituksia ja rakennelmia, joilla ehkäistään päästöjä tai niiden haitallisia vaikutuksia. Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 9 :n mukaan lumen vastaanottopaikat on sijoitettava ja toteutettava siten, että lumen sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Myöskään toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa asutukselle tai muulle maankäytölle ja vastaanottopaikan haltijan on huolehdittava alueen siivoamisesta. Helsingissä lumen vastaanottopaikan sijoittaminen tärkeälle pohjavesialueelle on ympäristönsuojelumääräysten mukaan kielletty, mutta lumenkaatoa mereen ei ole kielletty. Eri kunnilla on tässä asiassa kuitenkin erilaista käytäntöä ja toiset kunnat ovat myös kieltäneet lumenkaadon vesistöön tai ranta-alueille. Haittojen vähentämismahdollisuudet Ympäristölautakunta pyysi 16.6.2009 ( 232) kaupunkisuunnittelulautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, teknisen palvelun lautakunnan ja satamalautakunnan kannanottoja lumen vastaanottopaikkojen sijainnista, lumenkaadosta mereen sekä ehdotuksia lumenkäsittelyn kehittämiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Etenkin lautakunnilta pyydettiin näkemyksiä uusien lumen vastaanottopaikkojen sijoittamisesta sekä lumenkaatoon liittyvän roskaantumisen vähentämiskeinoista. Vastaanottopaikat
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 106 5 Lausunnoissaan kaikki lautakunnat pitivät tarpeellisina lumen vastaanottopaikkoja, jotka sijaitsevat lähellä niitä alueita, joista lumi vastaanottopaikkoihin tuodaan. Ajomatkojen pidentyminen lisäisi selvästi kustannuksia sekä liikenneperäisiä ympäristöhaittoja. Erityisen huolestuneita oltiin kaupungin ydinkeskustan lumenpoistosta, jos keskusta-alueella ei ole tulevaisuudessa yhtään lumen vastaanottopaikkaa. Hernesaaren kärjessä olevan nykyisen lumen vastaanottopaikan toimintaa haluttiin tulevaisuudessakin jatkaa, koska Hernesaaren vastaanottopaikkaan tuodaan yli puolet kaikesta vastaanottopaikkoihin tuotavasta lumesta ja se on ainoa ydinkeskustassa oleva vastaanottopaikka. Lumenkaato ja etenkin siihen liittyvä liikenne soveltuu huonosti yhteen entisten satama-alueiden rakentamissuunnitelmien kanssa, joten lumenkaadon mereen Hernesaaressa ennakoidaan kuitenkin loppuvan. Kantakaupungista ei ole pystytty osoittamaan maanpäällisiä sopivia alueita lumen vastaanottoon, mistä syystä lumenkaatoa mereen halutaan jatkaa. Kaupungin yleisten alueiden ja yksityisten kiinteistöjen lisäksi myös satama-alueiden lumien lumenkaatoa mereen halutaan jatkaa erityisesti Vuosaaressa. Nykyisten maanpäällisten lumen vastaanottopaikkojen kapasiteettiä pidettiin liian pienenä runsaslumisina talvina ja tarvittaisiin uusia vastaanottopaikkoja lisää erityisesti keskustaan tai keskustan tuntumaan. Yhdessä lausunnossa toivottiin Rajasaaren ns. varapaikan laajempaa käyttöönottoa. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota yhteistyön kehittämiseen lumenkaatoasiassa koko pääkaupunkiseutualueella, mutta etenkin Espoon ja Vantaan kanssa. Pääkaupunkiseudulla on jo lumen vastaanottotoiminta järjestetty yhtenevin periaattein ja esim. maksujärjestelmä laitteineen on sama Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Mahdollisuuksia yli kaupunkirajojen tapahtuvasta lumenkuljetuksesta ja naapurikaupunkien lumen vastaanottopaikkojen käyttämisestä tulisi selvittää. Lausunnoissa esitettiin selvityksen tekemistä maanalaisten kalliosiilojen tai vastaavien tilojen käytöstä lumen varastointiin (keskustaalueella) ja sulamisenergian hyödyntämisestä esim. kaukokylmän tuotannossa, jos lumenkaato mereen ei keskustassa ole tulevaisuudessa mahdollista. Lumen sulattamista paikallisesti siirrettävällä tekniikalla on selvitetty, mutta lumen hävittäminen kyseisellä tavalla on toistaiseksi selvästi kalliimpaa kuin nykyinen kuljettaminen ja sekin aiheuttaa ympäristöpäästöjä (polttoaineiden käyttö). Lumen sulatusta hyödynnetään tällä hetkellä Kyläsaaren lumen vastaanottopaikalla, jossa lumi pudotetaan Vii-
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 106 6 kinmäki-katajaluoto puhdistettujen jätevesien purkutunneliin, jossa lämmin vesimassa sulattaa lumen. Samaa periaatetta käytetään Viikin ns. lumensulatusaltaissa. Roskien ja hiekoitushiekan kulkeutuminen viemäriin estetään välpillä ja ajoittaisella ruoppauksella. Vedeksi sulanut lumi kulkeutuu lopulta mereen, mutta mm. roskaantuminen on hallittavissa. Uusien lumenkaatopaikkojen avaamista tunneliyhteyteen vaikeuttaa ja estää keskustan tiivis asutus, joka häiriytyisi lumenkaatoon liittyvästä liikenteestä. Roskaantumisen hallinta Lumikuormissa on usein mukana hiekoitushiekkaa ja erilaista irtotavaraa (roskia). Meripaikoilla hiekoitushiekka jää kaatoalueen pohjaan, mutta roskat saattavat levitä kauas ympäristöön. Meripaikoilla vedessä havaitut roskat kerätään keväisin alueelta ja vastaanottopaikan pohja ruopataan yleensä 2-3 vuoden välein. Hernesaaren vastaanottopaikalle arvioidaan kerääntyvän erilaista irtoroskaa lumikuormien mukana noin 1 tonni vuodessa. Roskaantumisen vähentämiseksi lautakunnat esittivät mm. valvonnan tehostamista, ohjeistuksen lisäämistä ja roskaisimpien lumikuormien ohjaamista sellaisille vastaanottopaikoille, missä roskaantumisesta on vähiten haittaa. Etenkin rakennustyömailta ja teollisuusalueilta kerättävä lumi tulisi ohjata paikkaan, missä roskaantuminen ei muodostu ongelmaksi eli käytännössä maalla sijaitseville vastaanottopaikoille. Vastaanottopaikkojen kameravalvonnan tai muun vastaavan valvonnan kehittäminen saattaisi vähentää roskaavia lumikuormia. Roskaavan ajon sanktiointi voisi olla tehokas tapa vaikuttaa lumikuormien puhtauteen, jolla vaikutettaisiin kuljetuksesta vastaavien yritysten ja henkilöiden asenteisiin. Erityisesti teollisuuskiinteistöjen ja rakennustyömaiden kunnossapidosta vastaavia henkilöitä tulisi ohjeistaa, jotta kyseisten kiinteistöjen lumikuormat ohjautuisivat oikeisiin vastaanottopaikkoihin. Tehokas tapa roskaantumisen estämiseksi meripaikoilla olisi lumenkaato meren rannalle rakennettuun altaaseen, josta roskat eivät pääse leviämään ympäristöön. Ympäristölautakunnan ehdotukset jatkotoimenpiteiksi Keskustan satama-alueiden rakentaminen asuinkäyttöön tulee estämään nykyisessä muodossa tapahtuvan lumenkaadon mereen kantakaupungin alueella, koska lumenkaatoon liittyvä liikenne tulisi häiritsemään merkittävästi asukkaita ja roskaantumisen aiheuttama maisemahaitta on merkittävä keskeisillä rantojen virkistyskäyttöalueilla. Samoista syistä myöskään niin sanottuja varapaikkoja (meripaikkoja) Rajasaa-
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 106 7 ressa ja Hakaniemessä ei voitane ottaa käyttöön. Keskusta-alueiden lumen kuljettaminen pitkien matkojen päähän taas aiheuttaa lisää kuljetuksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja kuten liikennepäästöjä ja melua ja voi pahimmassa tapauksessa lisätä haittoja uusilla alueilla. Keskusta-alueelta tulee merkittävä määrä lumikuormia, joten lumen vastaanottopaikka kantakaupungissa on perusteltu ja tarpeellinen. Ympäristölautakunta ehdottaa seuraavia toimenpiteitä lumenkäsittelyn kehittämiseksi: 1. Rakennusvirasto ja rakentamispalvelu yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin Energian kanssa selvittävät mahdollisuuden perustaa ainakin yksi lumen vastaanottopaikka merenrantaan voimalaitosten läheisyydessä siten, että meren rantaan eristetään allasmaisen rakenteen omaava alue, johon johdetaan voimalaitosten lämpimiä lauhdevesiä lumen sulamisen edistämiseksi. Helsingin Satama selvittää vastaavan mahdollisuuden hyödyntää voimalaitoksen lauhdevesiä lumensulatuksessa sataman lumenkaatopaikalla. Voimalaitosten lämpimiä lauhdevesiä johdetaan mereen tällä hetkellä Salmisaaressa, Hanasaaressa ja Vuosaaressa. Lämpöenergiaa voitaisiin hyödyntää lumensulatuksessa. Voimalaitosten läheisyydestä saattaisi mahdollisesti löytyä alue, johon suuntautuva lisääntynyt kuorma-autoliikenne etenkin yöllä ei häiritsisi muuta ympäristöä. Allasmainen rakenne tulisi toteuttaa siten, että lumi sulaa sinne eivätkä lumilautat ja roskat ajaudu altaan ulkopuolelle. Rakenteesta tulee voida tarvittaessa poistaa sinne kerääntynyt jäte. Samalla ympäristölautakunta pitää tarkoituksenmukaisena, että hallitsemattomasta lumenkaadosta mereen (roskia ja hiekkaa sisältävät lumilautat kulkeutuvat kauas vastaanottopaikoilta) luovutaan. 2. Edellä mainitut virastot selvittävät yhdessä Helsingin Veden (1.1.2010 HSY) kanssa mahdollisuudet avata uusi yhteys Viikinmäki-Katajaluoto jätevesitunneliin lumen kaatamiseksi tunneliin. Kyläsaaressa ja Viikimäen ns. lumensulatusaltaissa toteutetaan puhdistetun jäteveden lämmön hyväksikäyttöä lumensulatuksessa. Välpät estävät roskien kulkeutumisen tunneliin ja lumenkaatopaikka voidaan ruopata. Roskat eivät kulkeudu merelle. 3. Edellä mainitut virastot selvittävät yhdessä mahdollisuuden varastoida lunta kalliotunneleissa keskustan alueella sekä mahdollisuu-
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 106 8 den hyötykäyttää lumensulamisenergiaa esim. kaukokylmän tuotannossa. Mikäli lumenkaatoa mereen ei voida enää tulevaisuudessa jatkaa, tarvitaan vaihtoehtoisia ratkaisuja lumen hävittämiseksi keskustan alueelta. 4. Rakennusvirasto/Rakentamispalvelu ohjeistavat lumen kuljetuksesta vastaavat siten, että lumikuormat rakennustyömailta ja teollisuusalueilta ohjataan maalla sijaitseville vastaanottopaikoille. Mikäli tehokkaalla ohjeistuksella ei saavuteta tavoitetta roskaantumisen vähentämisestä, lumikuormien tuonti meripaikoille rakennustyömailta ja teollisuusalueilta kielletään kokonaan. Rakennustyömailta on erityisesti kulkeutunut roskia ja jätettä lumikuormien mukana vastaanottopaikkoihin, joten näiden alueiden lumikuormat on tarkoituksellista ohjata maalla sijaitseviin vastaanottopaikkoihin. 5. Rakennusvirasto/Rakentamispalvelu tehostavat lumikuormien valvontaa. Valvontaan soveltuvia teknisiä menetelmiä, jotka eivät merkittävästi lisää kustannuksia, tulisi kehittää. Tehokkaammalla valvonnalla voidaan vaikuttaa lumikuormissa olevan roskan ja jätteen vähentämiseksi ja sitä kautta parantaa vastaanottopaikkojen ympäristön laatua. 6. Lumen vastaanottopaikat merkitään asemakaavaan. Pysyviä lumen vastaanottopaikkoja on mahdollista hallita ja kehittää paremmin kuin niitä, joiden tulevaisuus on epävarma. 7. Ympäristölautakunta tulee esittämään ilmoitusvelvollisuuden sisällyttämistä kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin niistä tulevista lumen vastaanottopaikoista, joita ei ole merkitty asemakaavaan. Ilmoitusmenettelyn yhteydessä on mahdollista selvittää tarkemmin kunkin suunnitellun lumen vastaanottopaikan ympäristövaikutukset. Ilmoitusmenettely voisi soveltua mm. sellaisille paikoille, joita ei esim. tilapäisyytensä takia merkittäisi asemakaavaan. Kaavaan merkittävien paikkojen ympäristövaikutukset arvioidaan kaavoitusprosessissa.
HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 106 9 8. Maalla sijaitsevien lumen vastaanottopaikkojen ylläpitäjä tehostaa alueen siivousta ja kunnostamista keväisin. Myös maalla sijaitsevien lumen vastaanottopaikkojen ympäristö roskaantuu lumien sulaessa ja tehostettua kunnostusta ja siivousta tarvitaan. Merkittiin, että Marjaliisa Siira Kati Vierikon kannattamana ehdotti, että esityslistan sivulle 49 toisen kappaleen (alkaa sanoilla Samalla ympäristölautakunta pitää) viimeisen virkkeen loppuun lisätään seuraava teksti: ja lisäksi pyritään välttämään lumenkaatoa mereen virkistysalueiden ja luonnonsuojelualueiden rantojen välittömässä läheisyydessä. Ympäristölautakunta edellyttää, että Vuosaarenlahden aallonmurtajan tyvessä sijaitsevan uuden lumenkaatopaikan ympäristövaikutuksia seurataan jatkuvasti virkistysalueen ja Särkkäniemen luonnonsuojelualueen läheisyyden vuoksi. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 6-3, jäsenten Vierikko, Pyhälahti ja Siira jäädessä vähemmistöön. Kirje kaupunginhallitukselle lausuntopyyntöasiakirjoineen ja pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle, teknisen palvelun lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, satamalautakunnalle, ympäristönsuojelu- ja tutkimusyksikölle ja ympäristövalvontayksikölle. Lisätiedot: Nurmi Paula, ympäristötarkastaja, puhelin (09) 310 32005 Lea Saukkonen puheenjohtaja Jaana Junnila toimistopäällikkö