Ilmastolakiko? 02.10.2012 Kalevi Luoma
Selvitys ilmastolain säätämismahdollisuuksista 29.5.2012/Ekroos&Warsta Sisältyy hallitusohjelmaan 2011-2015 Hyvä taustatyö ilmastolakiviritelmistä muualla ja ehdotus lain säätämiseksi. Ehdottaa valtionhallintoa itseään koskevaa lakia; puitelaki tai PTS määräaikaisine raportointeineen eduskunnalle päästötavoitteesta, päästökehityksestä ja toimenpiteistä. Lailla selkeytettäisiin viranomaisten tehtäväjakoa ilmastoasioissa sekä vakiinnutettaisiin tutkijataustainen ilmastopaneeli. Paneelin tehtävänä nyt hahmotella päästövähennystavoite v. 2050. Velvoitteita tulisi vain viranomaisille päästökaupan ulkopuolella olevista ilmastoasioista ml. varautuminen. 1 1.10.2012 Kalevi Luoma
Nykytila Ministeriöt ovat tehneet yhteistyössä tai VN:n johdolla ilmastoon liittyviä strategioita, ohjelmia ja selontekoja virkamies- ja ministeritasolla (VN:n periaatepäätös 30.1.2003) Sektoriministeriöt neuvottelevat ja toimeenpanevat toimialansa EU-tason säädöksiä sekä kv-sitoumuksia, joilla vahva ilmastokytkentä (kytkentä EU:n sektorijakoon) Toimijan kannalta säädökset voivat olla keskenään ristiriitaisia (esim. uusiutuva energia, energiatehokkuustavoite ja EU -päästökauppa) Päästöraportoinnit YK:lle ja EU:lle säännöllisiä Strategiat ja ohjelmat tehokkaammin käytäntöön, mikäli toimijat mukana mahdollisimman varhain valmistelussa 2 1.10.2012 Kalevi Luoma
Ilmastolain tarpeellisuudesta Tärkeimmät sektoriohjauselementit EU:n yhteisiä (energia, ympäristö, maatalous ja liikenne ) ja hillinnässä energia edustaa 80% osuutta Strategiat ja kvneuvottelutavoitteet osataan tehdä yhdessä Hallitukset, eduskunnat ja EU:n parlamentti vaihtuvat-> tarpeet ja myös politiikan painotus voivat muuttua Nykyinen sektorihallinto vaiko joku muu kokoonpano? Takaako hallintoa palveleva ilmastolaki tarvittavan yhteistyön toimijoiden kanssa? Pitääkö ilmastopolitiikka sementoida omakseen vai integroida muuhun päätöksentekoon? Perustuslaki sinällään jo oikeuttaa ilmastotoimet? 3 1.10.2012 Kalevi Luoma
Kuntien kannalta Pitkällä tähtäimellä (2050) osaaminen muodostaa ilmastopolitiikan kivijalan, joka turvaa tarvittavan tutkimuksen ja tuotekehityksen mahdollistaen vähähiilisen yhteiskunnan (elinkeinopolitiikka) Ilmastostrategioiden ja konkreettisten toimien toteutus; rahoitus, osaava henkilöstö ja tulevat kuntarakenteet avainasemassa Valtion taloudellinen tuki, uusiutuvan energian politiikka ja ilmastokoordinaattori kolme tärkeintä toivetta kuntien ilmastotyössä (Selvitys kuntien ilmastotyöstä, Lotta Mattsson, 2012) Päästövähennystavoitteet pitkällä tähtäimellä haastavia, mutta myös nopeat ja merkittävät päästövähennykset mahdollisia - kuntien väliset erot suuria Keskeistä on vaikuttaminen omaan toimintaan ja muiden toimintaedellytyksiin 4 1.10.2012 Kalevi Luoma
Yksityiskohtaisia kommentteja 4.3.1. lain tarkoitus ja soveltamisaloista -3 ei koske päästökauppasektoria! -4 kunnat ja kuntayhtymät osa julkisyhteisöjä -tulisiko tätä kautta kunnille kuitenkin uusia tavoitteita tai velvoitteita?! -romuttaisiko energiatehokkuuden sopimusjärjestelmän? -suhde sektorilakeihin: MRL ja rakentamismääräykset, energiatehokkuus ja uusiutuva energia (syöttötariffi, liikennepolttoaineiden biokomponentti), joukkoliikenne, jätehierarkian mukainen erilliskeräily, hyödyntäminen ja kaatopaikkakaasujen käsittely sekä tulvariskien hallinta 5 1.10.2012 Kalevi Luoma
Yksityiskohtaisia kommentteja 2 4.3.3 ja 4.3.5 Viranomaistoimien lisäksi piirakanhaltijoiden osallistuminen ja osallistaminen sopisi erityisen hyvin tähän 4.3.4 Ilmastopaneeli: tieteellinen taustavoima tärkeä, koulutuksen asiantuntijuudella täydentäen 4.3.6 Varautuminen ja sopeutuminen; miksi tässä tukeudutaan näin voimakkaasti sektorihallintoaloihin? Alueidenkäyttötavoitteiden tarkistaminen ainoa viittaus kentälle 4.3.7 Julkisyhteisöjen velvollisuuksista todetaan perustuslain 121 kunnallinen itsehallinto, mikä on meille tärkeä 6 1.10.2012 Kalevi Luoma
Hyvä ilmastolaki 2050 Olisi läpileikkaava puitelaki/menettelytapasuositus Takaisi kansalaisille ja toimijoille tärkeän neuvonnan ja välttämättömän koulutuksen kaikilla tasoilla Sisältäisi yhteistyövelvoitteen keskeisten toimijoiden kanssa->esim. kuntien kanssa Mahdollistaisi päästövähennystoimien systemaattisen tuen ja kokeilut, tunnistaisi pullonkaulat ja toimisi impulssina politiikkatarkistuksille Antaisi säännöllisesti selkeän tilannekuvan päättäjille kokonaisuudesta ml. päästökauppa Kattaisi sekä hillinnän että varautumisen 7 1.10.2012 Kalevi Luoma
Ilmastopolitiikka kuntien näkökulmasta - kumppanuuksia hakemassa Julkisen sektorin energiansäästöohjelma 1993 KTM Energiansäästösopimukset 1997 KTM/kunta tai kuntayhtymä ja KETS/KEO 2008-2016 TEM Kuntien ilmastokampanja 1997- ; yhteistyötä YM, KTM/TEM/Motiva, LVM ja MMM Ilmastokonferenssit 1997,2000,2005, 2008, 2010 ja 2012 Kuntien, seutujen ja maakuntien ilmastostrategiat (114 kuntaa) Ilmastoallianssi (KL, Motiva, Ilmatieteen laitos, SYKE ja UBC) HINKU-hanke (SYKE), energianeuvonta ja useita KL:n erillishankkeita, joista meneillään Kuntien ilmastokumppanuushanke 8 1.10.2012 Kalevi Luoma