Juha Kilpiä Aktuaali koulutuspalvelu Seksuaalipedagogi (Nacs) Työnohjaaja Ryhmänohjaaja Vapaaehtoistyöntekijä www.aktuaali.fi www.facebook.fi/aktuaali www.twitter.fi/jkilpia juha.kilpia@aktuaali.fi +358 40 5050 114
Mistä puhutaan? Sukupuolesta Moninaisuudesta vai vähemmistöstä? Väkivaltaa tutkittu vähän
Mistä puhutaan? Erityisen huolestuttavaa on, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen altistaa myös väkivallalle. Syrjinnästä ja väkivallasta raportoidaan eri syistä vain harvoin eteenpäin. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa selvitys. 27.6.2014. Oikeusministeriö.
Mistä puhutaan? Tutkimukseeni osallistuneet kokivat, ettei transsukupuolisia ja muita sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia joko osata sosiaali- ja terveydenhuollossa kohdata tai auttaa, tai kertojat kokivat viranomaisten ennakkoluulot heitä kohtaan niin voimakkaina, että jättivät kokonaan hakematta apua. (Mustelmia sateenkaaressa - Narratiivinen tutkimus transsukupuolisten parisuhdeväkivaltakokemuksista. Anne Köngäs. Progradu. Lapin yliopisto. 2013.)
Mistä puhutaan? Sukupuolesta Moninaisuudesta vai vähemmistöstä? Väkivaltaa tutkittu vähän Samanlaista, altistavia tekijöitä
SUKUPUOLI Anatomisten, hormonaalisten, kromosomaalisten, sosiaalisten ja psyykkisten ominaisuuksien kokonaisuus, joka muodostaa yleensä mieheksi tai naiseksi määritetyn sukupuolen. Kaikilla ihmisillä nämä ominaisuudet eivät muodosta selkeää tai yhtenäistä jatkumoa, joten kaksijakoinen käsitys sukupuolesta on ongelmallinen. Muu, mikä? - Sukupuolivähemmistönuorten Visio 2020
SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ne ihmiset, joiden biologinen, sosiaalinen ja/tai psyykkinen sukupuoli ei ole yhtenäisesti määriteltävissä mieheksi tai naiseksi. Näitä ihmisiä ovat mm. transsukupuoliset, transgenderit, intersukupuoliset ja transvestiitit. Muu, mikä? - Sukupuolivähemmistönuorten Visio 2020
Cissukupuolisuus Mies tai nainen, joka ei koe itseään transihmiseksi, intersukupuoliseksi tai muunsukupuoliseksi ja ilmaisee sukupuoltaan pääosin omalle synnynnäiselle sukupuolelleen ominaisesti. Transihminen Yleiskäsite, jolla usein kuvataan kaikkia, joiden sukupuoliidentiteetti tai sukupuolen ilmaisu joskus tai aina eroaa odotuksista sille sukupuolelle, johon heidät syntymähetkellä määriteltiin. Intersukupuolisuus Intersukupuolisuus tarkoittaa synnynnäistä tilaa, jossa ihmisen sukupuolta määrittelevät fyysiset tekijät tai ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti miehen tai naisen. Cissukupuolinen Transihminen Intersukupuolinen Muunsukupuolinen Transgender Transsukupuolinen Diagnoosi mahdollistaa kehon korjauttamisen
TRANSSUKUPUOLINEN Transsukupuolisen ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Transmies Mies, joka on syntymässä määritelty tytöksi. Transnainen Nainen, joka on syntymässä määritelty pojaksi.
TRANSGENDER, MUUNSUKUPUOLINEN Ihminen, jonka sukupuoli on omanlaisensa yhdistelmä mieheyttä ja naiseutta. Hän voi kokea itsensä sukupuolettomaksi tai monisukupuoliseksi eli hän elää mieheyden ja naiseuden rajalla, välillä tai ulkopuolella. Hän voi myös korjata kehoaan.
INTERSUKUPUOLINEN Intersukupuolisuus tarkoittaa synnynnäistä tilaa, jossa ihmisen sukupuolta määrittelevät fyysiset tekijät tai ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti miehen tai naisen.
TRANSVESTIITTI Transvestiitti on mies tai nainen, joka voi eläytyä eri sukupuoliin. Hänellä on tarve ilmentää ajoittain sekä maskuliinista että feminiinistä puolta itsessään esimerkiksi pukeutumalla. Monelle transvestiitille on tärkeää, että hänet kohdataan siinä sukupuolessa, jota hän kulloinkin ilmentää.
JA KAIKKI MUUT Ihmiset toteutuvat sukupuoliltaan moninaisesti niin monin eri tavoin. Luokitusjärjestelmiä ja määreitä käytetään hallinnoimiseen sekä toisaalta pyrkimykseen ymmärtää kokonaisuuksia. Yksilöt joko löytävät itsensä niistä tai eivät on tärkeää muistaa, että ne ovat vain apukeinoja, eivät sääntöjä olemiselle. Ihminen on aina enemmän.
Minkä takia trans* MARGINAALISSA OLO ALTISTAA VÄKIVALLALLE SEKÄ HEIKENTÄÄ AVUN HAKEMISTA Näkymättömyys palveluissa Itsesensuuri Vaikeus tunnistaa väkivaltaa ja omia oikeuksia
Minkä takia trans* SUKUPUOLINORMATIIVISUUS Ihmiset eivät tule nähdyksi sukupuolensa kanssa. Puheeksi ottaminen saattaa sisältää mahdollisesti väärän olettaman. Voi myös syntyä harhakuva, ettei asiakkaina ole sukupuolivähemmistöön kuuluvia lainkaan.
Minkä takia trans* SISÄLLÄ OLO (kaapissa olo) Salaisuus varjeltavana 36 % oli avoin kaikille perheen jäsenille, toisin sanoen 64 % salasi sukupuolensa joltakin 1619 suomalaista 15 25-vuotiasta nuorta Oletko koskaan pelännyt, jos paljastat sukupuoli-identiteettisi että vanhempani katkaisevat yhteyden minuun - 66 % vanhempani pyytävät minua muuttamaan kodistani - 36 %
Minkä takia trans* SISÄLLÄ OLO (kaapissa olo) Avunhakeminen vaikeampaa Yksin jääminen Tulemme omaksi itseksemme toistemme kautta ja jos ei tule nähdyksi, on vaikea saada peiliä itseä varten. Kun ei tiedä, mitä on ja ajattelee, on helpompaa, että joku muu tietää
Minkä takia trans* ULOSTULO Useasti tunnelatautunut tilanne Arvot ja asenteet, maailmat kohtaavat Äkkipikaiset teot Vanhempien suhtautuminen avoimuuteen Kannustaen 28 % Neutraalisti 30 % Negatiivisesti 11 % EOS/ei kuulu 31 %
Minkä takia trans* ALTISTAA AGRESSION KOHTEEKSI JOUTUMISELLE, VÄKIVALLALLE JA VIHARIKOKSILLE lukekaa iltalehtien, vauva.fi tai vaikkapa kotimaa24.fi keskustelupalstoja kyllä minä sinusta tuon tytön hakkaan voidaan kokea uhkana niin monin tavoin sukupuolinormatiivisessa ympäristössä
Minkä takia trans* VÄKIVALTA OSUU IDENTITEETTIIN 65 % transnuorista kertoi itsemurhaajatuksista (ruotsalainen tutkimus 2010) Väkivalta tulee monelta suunnalta ja se osuu ihmisen identiteettiin, minuuteen.
Mitä on erityinen trans* kokema väkivalta IDENTITEETIN MURTAMISTA TAI TUKEMATTA JÄTTÄMISTÄ Ei haluttu sukupuolittaminen Väärällä nimellä kutsuminen Eristäminen tai ulostaminen Häpäisy Väärin kohtaamista tahallaan Kehokokemuksen huomiotta jättäminen
Mitä on erityinen trans* kokema väkivalta PARISUHDE Ulostulo vanhemmalla iällä Muutokset ihmissuhteessa Tabu luontoisuus Kun parisuhdetta ei julkisesti ole Altistaa vaikenemiselle Sateenkaariperheissä onnistumisen vaade edustetaan helposti kaikkia sateenkaariperheitä
Mitä on erityinen trans* kokema väkivalta USKONNOLLINEN JA KULTTUURINEN Ulos sulkemista Pelottelua Pahaksi/kelvottomaksi asettamista
Sensitiivisyys kohtaamisissa Väkivaltaa kokeneen kohtaaminen vaatii sensitiivistä otetta Sensitiivinen kohtaaminen alkaa tavasta olla ja puhua sekä katsoa ja ymmärtää maailmaa Sensitiivinen suhteen rakentaminen alkaa monesti ennen ensimmäistä tapaamista Onko palveluissa huomioitu ihmisten moninaisuus, tuleeko ihmiselle olo, että hänet on nähty jo ennen tapaamista
Sensitiivisyys kohtaamisissa on asioita, joita mitataan yleisesti senttimetreissä, mutta silti yksilön kohdalla ne voivat näyttäytyä valovuosina. Jollekin gramma on liikaa, toista tonnikaan ei huojuta. Sensitiivisyys kohtaamisissa on sitä, että yritämme ymmärtää toistemme mittayksiköitä ja kunnioitamme niiden erilaisuutta. Suostumme uskomaan, että se mikä minulle on jotakin, ei välttämättä toiselle ole mitään ja toisin päin. Se on halua löytää toinen, sen sijaan että kertoisimme, missä toinen on tai mihin toisen tulisi asettua
Sensitiivisyys kohtaamisissa erityisesti muuttumattomiksi tai varsin pysyviksi kokemat ominaisuutemme suorastaan huutavat sensitiivistä kohtaamista. Ominaisuudet, jotka tekevät ihmisestä oman itsensä ja joiden myötä hän on voi kokea olemassa oloa itsenä, ovat meille usein varsin herkkiä. Sukupuolen kokemuksemme yltää monesti tälle alueelle
Sensitiivisyys kohtaamisissa ihmiset ansaitsisivat enemmän kunnioitusta heidän kehollensa, kehon kokemukselleen, sukupuolelleen, omille valinnoille ja elämänhistorialle sekä sille, että he ovat eittämättä omanlaisiaan yksilöitä. Meidän olemassa olomme tulisi olla kokemuksenamme toivottua sellaisena, kuin olemme
Juha Kilpiä Aktuaali koulutuspalvelu Seksuaalipedagogi (Nacs) Työnohjaaja Ryhmänohjaaja Vapaaehtoistyöntekijä www.aktuaali.fi www.facebook.fi/aktuaali www.twitter.fi/jkilpia juha.kilpia@aktuaali.fi +358 40 5050 114