Uusinta tutkimustietoa istumisen vähentämisestä ja aktiivisuuden lisäämisestä Nina Nevala LitT, vanhempi tutkija Työterveyslaitos Ma. professori, Jyväskylän yliopisto 11.3.2014 Nevala Nina 1
Sonderborgin yliopisto Tanska 11.3.2014 Nevala Nina 2 Työterveyslaitos www.ttl.fi
Paljonko ihmiset istuvat? noin 50 % suomalaisista istuu vähintään 6 tuntia päivässä (naisista 46 %, miehistä 51 %) (Sjöström ym. 2006) joka neljäs työntekijä istuu pääosan työajastaan (Työ ja terveys Suomessa 2012) USAssa ihmiset istuvat keskimäärin 7,7 h/pv (Matthews ym. 2008) ja Australiassa 8,1 h/pv (Healy ym. 2008) Nevala Nina
Tutkimustietoa Patel ym. Leisure time spent sitting in relation to total mortality in a prospective cohort of US adults. Am J Epidem. 2010; 172: 419-29. istumisen määrä on itsenäisenä tekijänä yhteydessä kuolleisuuteen riippumatta vapaaajan liikunnan määrästä niillä, jotka istuvat vapaa-aikana yli 6 h, on suurempi kuoleman riski kuin alle 3 h istuvilla 14 vuoden seurantatutkimus, johon osallistui noin 120 000 henkilöä terveysneuvonnassa pitää huomioida sekä liikunnan lisääminen että istumisen vähentäminen Nevala Nina
Seiso ja istu vuorotellen työn tehokkuus on parempi, kun työskennellään vuoroin istuen ja seisten (Nevala ja Choi 2013, Ebara ym. 2008, Hedge ja Ray 2004) enegiankulutus on 13% suurempi seisten kuin istuen > tukee painonhallintaa (Schofield ym. 2009) tule -kuormitus on vähäisempää, kun työskennellään vuoroin istuen ja seisten (Nevala ja Choi 2013, Robertson ym. 2008) pitkäaikainen paikallaan istuminen tai seisominen aiheuttaa jaloissa epämukavuuden tunnetta (Reid ym. 2010) ja turvotusta (Chester ym. 2002) Nevala Nina Työterveyslaitos www.ttl.fi
Sähköisesti säädettävät työpisteet yksi ratkaisu - hankintaprosessit uusien työtilojen rakentaminen ja peruskorjaus yksittäisen työpisteen uusiminen työolosuhteiden mukauttaminen osatyökykyiselle 11.3.2014 Nevala Nina 6
Uusien työtilojen rakentaminen ja peruskorjaus - primaaripreventio sähköisesti säädettävät työpisteet huomioidaan jo tilojen suunnittelussa sähköiset pöydät ovat perinteisiä pöytiä pienempiä tehokkaampi tilankäyttö (Wilks ym. 2006) esim. Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen (Tyke) laboratorion saneeraus > kaikki laboratorion työpisteet sähköisesti säädettäviä suunnittelijan velvollisuus on huomioida uusin tutkimustieto 11.3.2014 Nevala Nina 7
Yksittäisten työpisteiden hankinta - sekundaaripreventio 1. Työpisteitä uusitaan vähitellen ja työntekijä voi halutessaan valita myös sähköisesti säädettävän (vaikka hänellä ei ole oireita) tai 2. Työntekijä saa sähköisen työpisteen, jos hänellä on tule -oireita (esim. niska-hartia-, selkä- tai yläraajavaivat) ja työterveyshuolto suosittelee työpisteen hankintaa Käsi kipsissä 11.3.2014 Nevala Nina 8
Työolosuhteiden mukauttaminen tertiääripreventio sähköinen työpiste hankitaan jonkin sairauden tai vamman perusteella (esim. selkävaiva, MS-tauti, näkö- tai liikuntavamma) työnantaja voi saada TE-toimistolta työolosuhteiden järjestelytukea työpisteen hankintaan 11.3.2014 Nevala Nina 9
Sähköiset työpisteet osatyökykyisillä henkilöillä (n=205) (Nevala ym. 2010) kyselytutkimus avoimilla työmarkkinoilla toimiville Kelan vammaistukea saaville henkilöille (liikunta-, näkö- tai kuulovamma tai kognitiivinen häiriö, n=205) sähköisesti säädettävä työpiste oli käytössä 9 %:lla (n=18) Vaikka puolet (51 %) vastaajista sanoi, että heidän työtilansa eivät ole työn sujuvuuden kannalta toimivat ja käytännölliset 11.3.2014 Nevala Nina 10
Säädettävien työpisteiden käyttö sähköisesti säädettäviä työpisteitä hyödynnetään vähän vain 20% säätää työpistettään päivittäin ja 60% säätää kerran kuukaudessa tai harvemmin (Wilks ym. 2006) henkilöt, joilla on ollut tule -oireita ja ovat saaneet ergonomiaopastusta, säätävät työpistettään muita useammin (Wilks ym. 2006) Nevala Nina
Sähköisesti säädettävien työpisteiden käyttö call centereissä (n=504) valtaosalla (73%) oli sähköisesti säädettävä työpiste kuinka usein säädät työpöytäsi korkeutta? monta krt/pv 7% 1x/pv 16% 1x/vk 21% 1x/kk 44% en koskaan 9% en osaa sanoa 3% 9% vastanneista sanoi seisovansa yli 1 h/pv 11.3.2014 Nevala Nina 12
Työturvallisuuslaki 2002 24 Työpisteen ergonomia, työasennot ja työliikkeet käytettävät työvälineet on valittava, mitoitettava ja sijoitettava työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla. työntekijällä on mahdollisuus vaihdella työasentoa Nevala Nina
Miten istumisaikaa voidaan vähentää? hanki sähköisesti säädettävä työpiste - työskentele vuoroin seisten ja istuen pidä työssä lyhyitä esim. 2 min kävelytaukoja 20 min välein eli kolme kertaa tunnissa kokouksissa voi myös seistä ja kävellä (myös videokokoukset) se on sosiaalisesti hyväksyttävää seiso ja kävele, kun puhut puhelimessa, ajattelet tai luet seiso kahvi- ja ruokatauolla tee lounastauolla pieni kävelylenkki vähennä tavallisella tuolilla istumista ja istu korkealla tuolilla (esim. satulatuoli) käytä portaita hissin sijaan kävele tai pyöräile työmatka seiso ja kävele myös junassa tai nouse välillä autosta kävelemään seiso ja jumppaa tv:n ääressä pidä puntit lähellä Nevala Nina
Ihmiset tarvitsevat tietoa, neuvontaa ja ohjausta Tietoa miksi istumista kannattaa vähentää Neuvontaa miten istumista voi vähentää Ohjausta tukea ja motivointia käyttäytymisen muutokseen työssä ja vapaa-ajalla > Työfysioterapeutit ja liikunnan ammattilaiset apuun! Nevala Nina
11.3.2014 Nevala Nina 16
(Lehtikuva/Vesa Moilanen) Kansanedustaja Leena Harkimo vaatii eri hallinnonaloilta toimia ja yhteistä tahtotilaa liikkumattomuuden estämiseksi. Suomalaiset passivoituvat fyysisesti "miljardiluokan kustannukset" http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/harkimo_suomalaiset%20passivoit uvat-16905 11.3.2014 Nevala Nina 17