Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LIIMATTALAN OSAKASKUNTA ALA- JA KESKI-KEITELEEN KALASTUSALUE Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014

Sisällys Tiivistelmä 5 1. Johdanto 6 2. Liimattalan Isojoki ja Keitele 7 3. Maastokartoitukset ja kunnostuskohteet 9 3.1 Kunnostuskohteet 10 4. Sähkökoekalastukset 37 5. Kunnostus ja kunnostusten kustannusarvio 40 Liite 1. Isojoen valuma-alue (vesistötunnus 14.414) Liite 2. Isojoen jakso- ja kohdekartat Liite 3. Isojoen kunnostuskohteiden maa- ja vesialueiden omistajaluettelo

Tiivistelmä Isojoessa esiintyy luontaisesti lisääntyvä taimen- ja harjuskanta joita on seurattu sähkökalastamalla joen alaosan koskien vakioituja koealoja. Liimattalan osakaskunta ja Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalue kiinnostuivat selvittämään joen nykytilaa ja poikastuotantopotentiaalia. Uoma inventoitiin Keski-Suomen kalatalouskeskuksen toimesta loppukesällä 2014 ajankohdan virtaaman ollessa keskimääräistä vähäisempi. Isojoella on tehty uittosäännön kumoamiseen liittyviä kunnostuksia. Isojoen virtavedet sijaitsevat uoman alaosilla noin 6,5 km:n matkalla jokisuulta ylöspäin. Valuma-alue on (101 km²) pääasiassa hiekka- ja hiesumailla ja joelle on tyypillistä pitkät ja matalat uomajaksot joiden virtausnopeus on vähäinen. Hiekkaisillakin osuuksilla on useita virtapaikkoja, olivat ne sitten kivipohjaisia tai uomassa olevan runsaan puuaineksen muodostamia virta-alueita. Joen lähivalumaalueella on jyrkkiä törmiä joissa on lähteitä ja tihkupintoja. Vesi pysyy viileänä myös kesäkuukausien aikana. Metsätalouden aiheuttama kuormitus näyttäisi olevan vähäistä tämän päivän Isojoella. Ensisijaisia kunnostustoimenpiteitä ovat kutupohjien lisääminen virtavesissä ja alivirtaaman aikaisten vesipintojen nosto uoman virtapaikoilla. Myös koskissa on vielä kivettävää. Vuoden 2014 koekalastuksissa Isojoessa oli hyvät taimenen poikastiheydet (27 64 yks/a). Vanhemman ikäryhmän kaloista ( 1 vuotta) kerättiin DNA-näytteet myöhempiä kannan määrityksiä varten. Näytteet otettiin 15 taimenesta. Isojoen kunnostukset toteutetaan pääuomassa kone- (traktori) ja miestyönä. Kustannusarvio on noin 28 000 euroa. Keski-Suomen ELY-keskus on rahoittanut Isojoen uomainventointia ja kunnostustarvekartoitusta kalatalouden edistämismäärärahoista.

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 6 1. Johdanto Isojoessa esiintyy luontaisesti lisääntyvä taimen- ja harjuskanta joita on seurattu sähkökalastamalla joen alaosan koskien vakioituja koealoja. Liimattalan osakaskunta ja Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalue kiinnostuivat selvittämään joen nykytilaa ja poikastuotantopotentiaalia. Vuoden 2013 sähkökalastuksen yhteydessä koekalastettiin myös Isojoen sivuhaara, Lehtisenhaara, jossa havaittiin runsaasti poikasikäryhmien taimenia. Uomaa on kunnostettu alaosastaan Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta, mutta joen latvojen ja sivuhaarojen kalataloudellinen potentiaali ja nykytila ei ollut tiedossa. Ala-Keiteleeseen laskee vain muutama taimenen poikastuotantoalueena toimiva pienvesi, joista Liimattalan Isojoki on yksi. Tämä raportti kuvaa Isojoen nykytilaa ja kalataloudellista potentiaalia. Raportissa selvitetään myös kunnostustarvetta, menetelmiä ja kunnostusten kustannuksia. Maa- ja vesialueen omistajien kanssa ei ole tehty suostumuksia tai sopimuksia. Hankkeesta ei ole pidetty tiedostustilaisuutta. Uomainventointiin on saatu rahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta kalataloudellisista edistämismäärärahoista.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 7 2. Liimattalan Isojoki ja Keitele Isojoen valuma-alueen (vesistötunnus 14.414) koko on 101,04 km². Keskivirtaama (MQ) Keiteleelle tullessa on noin 1 m³/s. Järvisyys % on 2,8. Soiden osuus valumaalueen maa-alasta on 24 % ja maankäyttö on 90 %:sti metsätaloutta. Maatalouden osuus on n. 5 %. (Kuva 1, Isojoen uomastoa, Liite 1, Valuma-aluekartta). Vedenlaatu on valuma-alueen latvajärvissä hyvä. Iso-Salmisessa helmikuussa 2003 mittattu veden ph oli 6,2, fosfori P 17 µg/l, typpi N 430 µg/l ja väriluku 60 mg Pt/l. Ylä-Kivetty on huomattavasti tummempivetinen ja rehevämpi. 2013 lokakuussa veden ph oli 6,2, fosfori P 23 µg/l, typpi N 490 µg/l ja väriluku 200 mg Pt/l. Iso-Kalliojärvessä veden laatua on tutkittu 1988. Veden laatu on erittäin hyvä. Veden ph oli 6,2, fosfori P 6 µg/l, typpi N 260 µg/l ja väriluku 50 mg Pt/l. Kaikissa järvissä veden pohjanläheinen happipitoisuus vähenee kerrostuneisuuden aikana. Isojoen alaosasta on myös otettu vesinäytteitä. Huhtikuun 14. 2010 jokivesi oli sameaa (FNU 9,2, Kiintoaine 94 mg/l, väri 240 mg Pt/l) ja ravinteikasta (Fosfori P 87 µg/l ja typpi N 910 µg/l). Virtaavalle vedelle korkeammat ravinnepitoisuudet ovat tyypillisiä kuin myös tulvanaikainen samentuminen. Samentumista toki lisää valuma-alueen maankäyttö, maatalous, ojitus ja turvetuotanto. Isojoen valuma-alueen länsireunalla on Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa varattu suuret turvetuotantoalueet. Ojitukset ovat alueella olleet mittavia ja vedenlaadun voidaan olettaa heikkenevän turvetuotantoalueiden käyttöönoton seurauksena. Isojoen alaosalla vedenlaatu vaihtelee herkästi. Alimmat mitatut ph:t ovat olleet 5,5 ja ylimmät noin 6,5. Isojoen varrella on suuria tihkupintoja ja vesistöön purkautuu lähteitä. Veden lämpötila pysyy joessa viileänä kesäkuukausienkin ajan. Haukikoskella on kasvatettu kirjolohta sivualtaassa, eikä viljelijän mukaan veden lämpötila noussut kesäisin yli 17 asteen. Keitele kuuluu Kymijoen vesistöön ja siellä Viitasaaren reitin vesistöalueeseen (Vesistötunnus 14.421). Järvityypiltään Keitele on suuri vähähumuksinen järvi ja vesistö on luokiteltu ekologisen tilan/muun tila-arvion mukaan luokkaan hyvä (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015). Liimattalan Isojoen lauttaussääntö aloitti suuremmat perkuut uomassa. Kivetyllä oli jo aiemmin laskettu joidenkin järvien veden pintoja perkaamalla niiden luusuat ja mm. Lehtisenhaarassa oli tehty perkauksia. Lauttaussäännössä lueteltiin Isojoen pääuoman ja silloin Lehtisenjokena tunnetun uoman kuntoonpanotyöt, perkaukset, leikkaukset ja ohitukset. Isojoella on tehty perkauksia myös maankuivattamiseksi paremmin viljelyskäyttöön sopiviksi. Ihmisen toiminta näkyy lähes koko uoman matkalla. Jokivarresta kuitenkin löytyy luonnontilaisia/luonnontilaisen kaltaisia jaksoja sen metsäisillä osuuksilla.

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 8 Kuva 1. Isojoen uomastoa.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 9 3. Maastokartoitukset ja kunnostuskohteet Maastokartoitukset tehtiin 14.-15.8 ja 1.9.2014. Isojoen virtaama oli 2014 elokuussa hieman alle ajankohdan keskimääräisen virtaaman. Uoma tarkasteltiin Pyyrinlahdelta Iso-Salmisen ja Ala-Kivetyn järviltä tuleville uomille. Sivu-uomina ja haaroina inventoitiin Lehtisenhaara (nousuesteelle asti ja hieman siitä ylös). Kalliojärven ja Heinälammen sivupurot osoittautuivat kalataloudellisesti vähämerkityksellisiksi. Yhteensä uomaa inventoitiin n. 16 km, josta pääuoman osuus on 15 km. Suurin osa kunnostettavista virtavesistä sijaitsee ensimmäisellä 6,5 km matkalla. Uoma jaettiin jaksoihin alhaalta ylös. 1. jakso on Isojoen suulla Pyyrinlahdella. Kunnostuskohteet ovat joko koko jakson mittaisia tai lyhyitä virtapaikkoja muuten samanlaisen jaksokokonaisuuden sisällä. Lyhyitä virtapaikkoja on useita, joista kaikki kivipohjaiset ja peratut on merkitty. Puurytöjen muodostamia virtapaikkoja ei ole merkitty. Kohteet on merkitty liitteen 1 jakso- ja kohdekarttoihin. Uoma inventoitiin alhaalta ylöspäin ja tekstissä mainitut suunnat kohdekuvauksissa ja kunnostustoimenpiteissä ovat ylävirtaan katsottuna. Pyyrinlahdella Isojoen suu on voimakkaasti liettynyt joen tuomasta kiintoaineesta (Kuva 2). Kiintoaines on peräisin ojista, pelloilta ja uomaston perkauksen aiheuttamasta eroosiosta. Myös metsäojitukset ovat olleet valuma-alueella erittäin voimakkaita, mutta tällä hetkellä metsämaan ojituksilla ei ole juurikaan vaikutusta Isojokeen. Ojitusten kuljettamaa orgaanista kiintoainesta varmasti on, mutta maa-aineen, hiekan ja hiesun aiheuttama liettyminen on vähäistä ja myös uomalle luontaista. Jaksolle 25 laskee Huosiaspuro pellonvieriojana joka liettää uomaa (s.22, kuva 24). Uomaa on kivetty ja sorastettu Haukikoskelta alaspäin uittosäännön kumoamisen liittyvissä kunnostuksissa. Monissa koskissa on vielä kunnostettavaa. Koskien suojaisuutta (kivet, montut), kerroksellisuutta ja materiaalin lajittumista voidaan parantaa. Kutupohjia Isojoessa on nykyisin hyvin vähän suhteessa sen virtaavaan pinta-alaan ja poikastuotantopotentiaaliin. Kunnostustoimenpiteiden suurin yksittäinen toimenpide on kutupohjien rakentaminen. Tyypillisesti Isojoki on korkealaitainen uoma ja leveysvaihtelua koskialueilla on yllättävän vähän. Tulvavirtaamat ovat hyvin voimakkaita tällaisissa uomissa, joka näkyy mm. koskien alapuolisina syvinä suvantoina. Kunnostuksissa tulvavirtaamien vaikutusta on käytettävä hyväksi pitämään koskien alapuoliset suvannot syvinä muuten matalassa uomassa. Kivimateriaalia kunnostukseen on joillain kohteilla paljon ja toisilla ei yhtään. Isot kivet ja kalliota on räjäytetty koko uoman matkalla Keiteleestä ainakin Kangasjärvelle saakka. Särkykiviä on lähes jokaisella, pienemmälläkin, virtapaikalla. Virtapaikkoja muodostavat myös paikoin erittäin runsas puumateriaali uomassa. Hiekkapohjaisilla jaksoilla puuaines, tukit, rangat, juurakot ja liisteet ovat ainoita virran rakennetta monipuolistavia elementtejä, jotka rikkovat pintavirtauksen, lajittavat pohjamateriaalia ja luovat suojapaikkoja uomaan (varjot, montut).

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 10 Uoma on yläosiltaan eroosioherkempää kuin alaosalta. Paikoin uoma kulkee aivan pellon laidassa jyrkän törmän alla. Eroosio on kuitenkin ollut melko vähäistä näilläkin kohdilla viimevuosina. Metsäisillä osuuksilla on kaksi suurempaa vyörynyttä uoman laitaa, mutta ne eivät aiheuta kalataloudellista haittaa. Kuva 2. Pyyrinlahden liettymä Pyyrinlahdella Keiteleessä.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 11 3.1 Kunnostuskohteet Jakso 1 (pit. 100 m, lev. 7 m) Kuva 3. Tyyppikuva jaksosta 1. Isojoki laskee Keiteleeseen. Järven puoli on liettynyt matalaksi suistoksi (Kuva 2). Alaosa on virtaava kivipohjaista nivaa. Perkuuvalleissa on suuria kiviä ja vanha uoman on osin nähtävissä uoman oikealla puolella. Alaosan nivajakso voidaan kunnostaa sorastuksilla ja pintakivillä. Uoman alivirtaaman aikaista leveysvaihtelua lisätään ranta-alueiden kiveyksillä. Uomassa on veneliikennettä. Kohteelle on tuotava välpättyä (Ø 16-32 mm) soraa 10 m³. Jakso 3 (pit. 25 m, lev. 5-7 m) Kuva 4. Jakson 3 koski suurella virtaamalla 14.5.2014.

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 12 Kuva 5. Jaksoa 3 elokuun alivirtaamalla 13.8.2014. Jaksolla 3 niskaa on korotettu isoilla kivillä. Niska kunnostetaan kutualueeksi pidentämällä virta-aluetta. Kohteelle tuodaan niskalle ja koskeen 10 m³ kiveä (Ø 100-300 mm) ja 10 m³ (Ø 16-32 mm) soraa. Suuremmasta kivestä muotoillaan niskan pohja ja rantavyöhyke. Sora asetellaan tämän uuden tasatun pohjakiveyksen päälle. Kosken jyrkälle osuudelle asetetaan sillan yläpuolen oikean puolen suuria perkuukiviä pellon laidasta. Myös kosken loppuun asetetaan isoja kiviä tulvavirran ohjaamiseksi (suvannon putsaus). Kosken rantavyöhykettä parannetaan pienpoikasalueiksi levittämällä matalaa rantavyöhykettä. Jakso 4. Virtapaikka 10 m Lyhyt virtapaikka. Kohdetta voidaan kivetä lisää, mutta kohteelle on tuotava kivimateriaalia noin 8 m³. Virtaamaa kuristetaan ja kiihdytetään pintakiveyksin ja virtaa ohjaavilla suisteilla.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 13 Jakso 5. (pit. 105 m, lev. 8-9 m) Kuva 6. Alaosan virtaamaton kivikko. Jaksolla 5 on kaksi virtapaikkaa ja välisuvanto. Alaosan 40 metrin virtapaikka (Kuva 6) kunnostetaan niskan sorastuksella 10 m ³ (kynnys) (Ø 16-32 mm sora). Niskan kiveyksellä nostetaan välisuvannon pintaa ja luodaan kivikkoon pudotuskorkeutta. Koskeen tuodaan pientä kiveä 10 m ³ (Ø 32 200 mm). Kiveyksin ohjataan vettä ulkokaarteen kivikkoon ja kynnystetään kosken kynnyksiä. Soraa sijoitetaan myös koskiputamiin. Välisuvanto. Ei toimenpiteitä. Yläosan 35 m virtapaikka (kuva 7) kunnostetaan kynnystämällä kosken niska-alue soralla (10 m ³, Ø 16-32 mm). Parannetaan oikean laidan rantavyöhykkeen kiveystä eroosiosuojaukseksi. Tehdään koskeen monttuja ja parannetaan kosken kynnyksiä. Virtaa ohjataan matalilla suisteilla. Kuva 7. Jakson 5 yläosan koski.

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 14 Jakso 7. (pit. 80, lev. 7-8 m) Kosken yläosassa on sorapohjia. Koski on paikoin turhan kiivasvirtainen ja suojaton. Alaosaan uoman oikealle sivulle on syöpynyt oikovirtaus ohi kunnostuskivikon (Kuva 8). Kohteelle tuodaan 20 m³ 63 200 mm:stä kunnostuskiveä ja niska-alueen kutupohjiksi 10 m³ 16-32 mm soraa. Alaosan oikovirtauksen yläpuolelle kivetään suiste ohjaamaan virtaa uoman keskelle kohti kivikkoa. Yläosan hiekkapohjaisia osuuksia kivetään kohteelle tuodulla kivimateriaalilla. Kosken kalastoa on seurattu sähkökalastuksin Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalueen toimesta. Kosken vakio kalastusala kalastettiin myös 2014. (Kts s.37). Kuva 8. Koealakosken lopun kivikko ja oikovirtaus Jaksolla 7. Jakso 9. (pit. 95 m, lev. 3-8 m) Jakso 9 rakentuu kahdesta virta-alueesta ja syvästä välisuvannosta. Alaosa levenee poikasuomaksi, mutta on tulvalle suojaton (Kuva 9). Koskessa on hyvä varjostus rantapajukon suojaamana. Toimenpiteet ovat vähäisiä miestyönä tehtäviä rantavyöhykkeen kunnostuksia. Yläosalla rantapenkereen isot kivet (Kuva 10) puretaan (kaivinkoneella) kapeaan uomaan ja tasataan kohteen pudotuskorkeutta. Kivien välit sorastetaan (Ø 16-32 mm) soralla 10 m³. Niskaa sorastetaan 6 m³. Niskalle asetetaan pintakiviä.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 15 Kuva 9. Alaosan poikasalueita. Kuva 10. Yläosan kapea koski. Jakso 11 (pit. 70 m, lev. 6 m) Jakson 11 alaosa on nivaa ja yläosa on jyrkkä ja isokivinen koski (Kuva 11). Alaosalle tuodaan 63 200 mm kiveä 10 m³. Pudotuskorkeutta jaetaan kosken lopun kanssa. Jyrkälle osuudelle ei osoiteta toimenpiteitä, mutta yläosan niskakynnystä loivennetaan nousumahdollisuuden parantamiseksi. Niskalle tuodaan 16-32 mm soraa 10 m ³. Oikean rannan kiviä voidaan käyttää soran sitomiseen niskalle. Kuva 11. Jakson 11 jyrkkää koskea. Jaksolla 12 on lyhyt, kivinen virtapaikka (Kuva 12)

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 16 Kuva 12. Lyhyissäkin virtapaikoissa on usein kunnostettavaa. Jakso 13 (pit. 90 m, lev 4,5-6 m) Jaksolla on kaksi virtapaikkaa. Alemman virtapaikan niskakynnystä nostetaan ja ohjataan vettä vasemman laidan oikovirtaukselta/peratusta osasta oikean rannan kivikkoon. Kivikkoa levitetään uomassa. Yläosan (Kuva 13) virtaa kivetään rantojen perkuukivillä. Vasemmalla penkalla on suuria perkuukiviä joita asetetaan koskiuomaan ja niskalle pintakiviksi. Niska sorastetaan 10 m³ (Ø 16-32 mm). Kuva 13. Jakson 13 kivetön niva.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 17 Jaksolla 14 on runsaasti virtapaikkoja joille ei osoiteta toimenpiteitä. Osa virtapaikoista on puurydöistä muodostuneita, jotka lajittavat pohjamateriaalia sorikoiksi muuten matalalla ja hiekkapohjaisella jaksolla. Jakso 15 (pit. 80 m, lev 4,5 m) Jakso 15 alkaa vanhan sillan kohdalta. Jakso koostuu pitkästä nivasta ja alaosan kivikynnyksestä (Kuva 14). Pudotuskorkeutta jaetaan kivipohjaiselle virtaosuudelle reunojen perkuukivillä ja pohjaan kiilattavilla tukeilla. Kunnostukseen käytettävää kivimateriaalia on penkoilla hyvin vähän. Kuva 14. Jakson 15 kivipohjaisen nivan lopun kivikynnys. Jaksolla 16 on useita virtapaikkoja. Kivikynnykset ovat perattuja ja alivirtaamalla uoman vesipinta laskee turhan alas. Kaikilla virtapaikoilla on pienimuotoista kunnostamista. Lähinnä isojen kivien siirtämistä virtaan ja kynnysrakenteiden parantamista.

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 18 Jakso 17 (pit. 280 m, lev. 4,5-6 m) Pitkä koskijakso muodostuu kolmesta erilaisesta virta-alueesta. Virta-alueet ovat suojattomia ja matalia (Kuva 15). Kivien vähyys ja pieni koko uomassa ei luo kalastolle suojaa virranpainetta vastaan virtausten kasvaessa. Koski voidaan kunnostaa käsin. Inventoinnin aikana koskessa havaittiin taimenia. 1. 65 m, Alaosalla on kynnys kosken lopussa. Kynnyksen korkeutta (mm. pintakivet) kasvatetaan tulvan pitäessä kosken alapuolisen suvannon syvänä. Kunnostukseen on käytettävä uomassa olevia kiviä ja puumateriaalia. Rannan lähellä olevista tuulen kaatamista puista voidaan tehdä kunnostusrakenteita. 2. 80 m, Kosken rannoilla on enemmän kiviä kunnostukseen. Virtaa kunnostetaan koskimaiseksi, mutta nivamaisuutta säilytetään harvalla kiveyksellä. Uomaan asetetaan erikokoista kivimateriaalia siten, että uomassa on pintakiviä myös suuremmilla virtaamilla. Kohteelle tuodaan soraa (Ø 16 32 mm) 10 m³. 3. 135 m, Kohteella on paljon kiviä ja jyrkkäjakso kivetään reilusti. Koskeen jätetään ja tehdään monttuja. Soraa tuodaan niskalle ja koskeen 10 m³. Jakso 19 (pit. 270 m, lev. 4 8 m) Kuva 15. Tyypillistä virtaa jaksolla 17. Jakso on kivinen ja paikoin jyrkkä vaihteleva koskijakso. Jakson yläosassa on Alaja Keski-Keiteleen kalastusalueen sähkökoekalastusala. Jyrkkiä osuuksia kivetään huomattavasti reilummin. Parannetaan kynnyksiä alivirtaamatilanteen läpivirtavuuden vähentämiseksi. Koskiin asetetaan suuria kiviä ja tehdään sekä jätetään monttuja. Jyrkillä osuuksilla uomaa kavennetaan suurilla kivillä. Koskien loppuun asetetaan isoja kiviä. Kohteen jyrkille osuuksille ja yläosan suvannon jälkeiseen nivaan tuodaan soraa (Ø 16 32 mm) yhteensä 30 m³. Sorastettavan nivan reunoille puretaan rantavallin isoja kiviä kiihdyttämään virtausta ja ohjaamaan sitä puolelta toiselle.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 19 Kuvat 16, 17 ja 18. Ylh. puolivälin kivettävää koskiosuutta, kesk. yläosan suvannon alapuolista perattua nivaa. Sorastuskohde. Alh. Jakson ylin koski, koeala. Ei toimenpiteitä.

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 20 Jakso 21 (pit. 35 m, lev. 5 m) Lyhyt virtapaikka (Kuva 19). Suoran oikovirtauksen kiveäminen ja virtauksen levittäminen kivikkoon. Loppu kivetään reilusti. Kuva 19. Jakson 21 virtapaikka. Jakso 23 (pit. 280 m, lev. 4,5 15 m) Jakso 23 on pitkä virta-alue. Jakson alaosalla on nivaa. Nivan kynnystämisellä nostetaan yläpuolisen suvannon alivesipintaa (Kuva 20). Suvanto on laaja ja osin liettynyt. Kunnostustoimenpiteenä on kosken lopun ja suvannon ruoppaus. Hienompi maa-aines läjitetään pellolle ja karkeampi kiviaines jakson lopun nivaosuudelle. Kuva 20. Jakson 23 suvantoa.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 21 Sillan alapuolelle kosken loppuun tehdään tulvaa kynnystävä kiveys. Jyrkkään koskeen tehdään monttuja ja kynnyksiä alivirtaaman aikaisen vesittymisen parantamiseksi. Kosken vasemmalla puolella sillan yläpuolella on perkuukiviä koskeen ja kosken niskalle. Niskalle ja koskeen tuodaan 16 32 mm:n soraa (5 m³). Sillan yläpuolisella osuudella virtaa kivetään isoilla kivillä (uoman rantavyöhykkeen kivillä), koskea kynnystetään ja virtaa ohjataan puolelta toiselle (Kuva 21). Kosken niskalle tuodaan soraa 16-32 mm 5 m³. Niskan vasemman puolen penkkaan tehdään eroosiosuojaus. Kuva 21. Sillan yläpuolista osuutta. Jakson ylin osuus on suojatonta virtaa. Virtaa poikkeutetaan isoilla kivillä puolelta toisella. Kosken lopun kiviä ja rantapenkereen kiviä käytetään uoman kiveämisessä. Niska-aluetta sorastetaan 16-32 mm soralla (10 m³). Kuva 22. Jakson 23 ylin koskiosuus.

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 22 Jakso 25 (pit. 36 m, lev. 4 m) Jakso on alaosastaan suojaton, matala ja suoraviivainen (Kuva 23). Koskea kivetään rantapenkereiden kivillä, ohjataan virtausta pintakivillä ja lisätään uoman sisäistä leveysvaihtelua. Koskeen tehdään monttuja. Kosken niskalle laskee Huosiaspuro, josta kulkeutuu hiekkaa uomaan (Kuva 24). Liettyminen näkyi 13.8.2014 vain uoman suulla, mutta sen uomaa liettävä vaikutus ulottuu pidemmälle alavirtaan. Kuva 23. Jakson 25 suoraviivaista uomaa. Kuva 24. Huosiaspuron tuomaa kiintoainekuormaa 13.8.2014. Jaksolla 26 on lyhyt, kivinen virtapaikka. Kohteelle ei kohdisteta toimenpiteitä.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 23 Jakso 27, Haukikoski (pit. 150 m. lev, 3,5-12 m) Isojoen virtavesistä osa on kivetty Haukikoskesta alaspäin. Loivemman alaosan (kuva 25) keskiuomaan siirretään pintakiviä ja tehdään monttuja. Jakson loppua voidaan kynnystää. Yläosa on jyrkkää ja tyypillistä Isojoen koskea (Kuva 26), jossa on vähän matalaa reunavyöhykettä ja uoman keskellä on kiveämätön voimakasvirtainen kanava. Uoman keskellä on kala-altaiden vedenottoputki, josta ei ole kalataloudellista haittaa, mutta uoman kiveämisen kannalta putken sijainti on hankala. Kuva 25. Jakson 27 alaosaa. Kosken yläosalle ja niskalle tuodaan 10 m³ soraa. Kosken kynnyksiä parannetaan ja rantavyöhykettä pyritään kunnostamaan pienpoikasille sopiviksi (matalat alueet ja hidas virtaus). Koskessa ja rannoilla on suuria kiviä kunnostusmateriaaliksi. Kuva 26. Haukikosken yläosan jyrkkä osuus.

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 24 Jakso 28 on pitkä (870 m), mutkitteleva, hiekka- ja hiesupohjainen uomajakso. Uoman pohjassa on paikoin runsaasti puuta. Uomaan ja sen yli on kaatunut puustoa. Hiekkapohjaisilla uomilla on lähes luonnontilaisia osuuksia. Jaksolla on kaksi kivistä virtapaikkaa (karttaliite 2) ja kivi- ja hiekkapohjainen nivajakso (Kuvat 27-29). Ylempi virtapaikka kivetään ja nostetaan uoman alivesipintaa. Kuva 27. Tyypillistä uomaa jaksolla 28. Kuva 28. Jakson 28 ylempi virtapaikka ennen nivajaksoa.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 25 Kuva 29. Jakson 28 kivistä nivaa. Jakso 29. (pit. 125 m, lev. 4-6 m) Jakso koostuu alaosan 35 metrin virta-alueesta, 20 metrin leveästä suvannosta ja yläosan 70 metrin virta-alueesta (Kuva 30). Kosket on perattu räjäyttämällä. Käytännössä perkuukivet ovat edelleen uomassa, mutta sen reunoilla penkereinä. Virta-alueet ovat suoraviivaisia ja suojattomia. Kunnostustoimenpiteinä on jyrkkien osuuksien kiveäminen ja leveysvaihtelun lisääminen. Koskiin asetetaan suuria pintakiviä, tehdään kynnyksiä ja virtaa ohjaavia suisteita. Rakenteilla pyritään myös lajittamaan kosken pohjamateriaalia. Koskien loppuun asetetaan suuria kiviä, joilla pidetään suvannot syvinä. Virta-alueille tuodaan 16-32 mm soraa yhteensä 10 m³. Välisuvantoon ei kohdisteta toimenpiteitä. Kuva 30. Perattua koskea jaksolla 29.

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 26 Jaksolla 30 on lyhyt, kivettävä virtapaikka. Uoma kivetään ja nostetaan yläpuolen alivesipintaa. Kohteen loppuun asetetaan isoja kiviä (Kuva 31) Kuva 31. Jakson 30 virtapaikka. Jakso 31. (pit. 60 m, lev. 3 m) Jakso on kivi- ja sorapohjaista uomaa (Kuva 32), joka kunnostetaan yksittäisillä kivillä puulla. Olemassa olevia hakoja asetetaan uomaan lajittamaan pohjamateriaalia ja luomaan suojapaikkoja kaloille. Kuva 32. Tyyppikuva jaksolta 31.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 27 Jaksolla 32 (3 800 m) on kaksi kivettävää virtapaikkaa (Karttaliite 3). Karttaliitteeseen on merkitty myös uomaeroosiokohde. Jakso on hiekkapohjaista 3-5 metriä leveää uomaa. Uoman virtaus vähenee huomattavasti Lehtisenhaaran jälkeen. Lehtisenhaara lisää Isojoen virtaamaa lähes puolella. Vesi on tummempaa kuin pääuomassa. Lehtisenhaaraa inventoitiin noin 600 metriä. Isojoen laskukohdasta ylävirtaan noin 130 m:n päässä on kalojen ylösvaelluksen estävä silokallio ja vanhan myllyrakennelman perustukset. Jakson kosket on perattu, mutta jyrkimmillä kohdilla on myös perkaamattomia kohtia. Uomassa on luontaisesti lisääntyvää taimenta (Kts. s. 37). Nousuesteen poisto ei juurikaan lisäisi elinympäristöjen määrää Isojoella. Jakso 33 (pit. 55, lev. 2-4 m) Jakso 33 on räjäytettyä ja perattua koskiuomaa. Koski on tehokkainta kunnostaa koneella, mutta helppo kunnostaa myös miestyönä. Uomaa voidaan levittää enemmän oikealle puolelle. Vasen puoli on kosteaa tihkupintaa ja koneella ajo tulee ohjata uoman oikealle puolelle ylävirtaan katsoen. Kohteelle tuodaan 16 32 mm soraa 10 m³ (Kuva 33). Kuva 33. jakson 33 perattu koski.

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 28 Jakso 35. (pit. 76 m, lev. 3 m) Perattu virta kivetään ja levitetään koskeksi (Kuva 34). Jakson alaosaan ei kohdistu toimenpiteitä (Kuva 35). Kohteen niskalle ja koskeen tuodaan 16-32 mm soraa 10 m³. Kuva 34. Jakson 35 perattua koskea. Kuva 35. Jakson 35 alempaa koskea. Ei toimenpiteitä. Jaksolla 36 on yksi virtapaikka ja uomaeroosion sorruttama korkea penkka. Uomaan on kaatunut paljon puuta.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 29 Jakso 37. (pit. 150 m, lev. 1,5-5 m) Jakson kosket ovat voimakkaasti perattu varsinkin kohteen yläosalla (Kuva 36). Kohteella on kaksi suvantoa ja hiekka-/sorapohjaista nivaa (kuva 37). Kosket sijaitsevat jakson ylä- ja alaosilla. Jakson koskilla on korkeat törmät, hienompi maaaines on kulkeutunut nivoihin ja koskien alle. Rannoilla on runsaasti perkuumateriaalia ja niskalla on lähes 3 m korkeat maavallit uomaperkauksista (Kuva 38). Kuva 36. Jakson 37 perattua koskea. Kosket kunnostetaan palauttamalla perkuukivet uomaan. Leveysvaihtelu palautetaan ja uomaan jätetään/tehdään myös syviä alueita. Kosket voidaan kunnostaa miestyönä. Alemmalle jaksolle tuodaan 5 m³ 16-32 mm soraa ylemmälle koskijaksolle 10 m³. Kuva 37. Sorapohjaista nivaosuutta jaksolla 37.

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 30 Kuva 38. Jakson 37 niska-alueen perkuuvalleja. Jakso 38 (pit. 1 700 m, lev. 2,5-5 m) Jaksolla 38 uoma on perattu erittäin voimallisesti. Vanha uoma on osin näkyvissä vallien takana. Kaivetun uoman eroosio on ollut erittäin voimakasta. Uoman pohjaa ja laitoja on paalutettu ilmeisesti uiton helpottamiseksi ja eroosiosuojaksi (Kuva 39) Kuva 39. Jakson 38 kaivettua ja syöpynyttä uomaa rakenteineen.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 31 Jaksolla 38 on kaksi virtapaikkaa joita on perattu ja räjäytetty. Virtapaikat sijaitsevat jakson ylemmällä osuudella (Karttaliite 2). Uomalla on korkeat törmät. Alemmalla virtapaikalla (20 m) on räjäytetty kalliota ja kivimateriaali on pientä (Kuva 40). Kohdetta voidaan kunnostaa suurilla kohteelle tuotavilla kivillä ja puumateriaalilla. Ylempi virtapaikka on pidempi (60 m) nivamainen ja kivipohjainen osuus (Kuva 41). Kohteelle on tuotava kivimateriaalia 10 m³ 200-400 mm kiveä ja 5 m³ 16 32 mm soraa. Kuva 40. Jakson 38 alempi virtapaikka

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 32 Kuva 41. Jakson 38 ylempi virtapaikka

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 33 Jakso 39 (pit. 75 m, lev 2-3 m) Lyhyt ja perattu virtapaikka (Kuva 42). Uoma voidaan kunnostaa palauttamalla leveysvaihtelua ja tekemällä monttuja koskeen. Perkuukiviä on runsaasti rantavyöhykkeessä kunnostusta varten. Koskeen virtaavalle niskaosuudelle tuodaan 3 m³ 16-32 mm soraa. Kuva 42. Jakson 39 perattu virtapaikka. Jakso 40 (pit. > 2 200m, lev. 1,5-2 m) Jakson alku on perattua uomaa. Paikoin vanha uoma on vesittyneenä näkyvissä (Kuva 43) Uomaan on rakennettu säästöpato (Kts. liite 4 Kuvat 44 ja 45). Pato saattaa olla nousueste uomassa alivirtaamien aikana. Padon alapuolen vesipintaa voidaan nostaa rantojen perkuukivillä. Pellonvierioja on osin sortunut lisäten uoman kiintoainekuormaa (Kuva 46). Peltojen jälkeen uoma jatkuu taas luonnontilaisena. Uoman mutkittelevuus on ko. maa- aineksessa tyypillistä ja uoma eroosiota tapahtuu luontaisesti (Kuvat 47 ja 48 ). Kuva 43. Jakson 40 vanhaa uomaa (vas.) ja perattu uusi uoma.

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 34 Kuvat 44 ja 45. Jaksolla 40 sijaitseva säästöpato. Kuva 46. Syvän ja jyrkkätörmäisen pelto-ojan uomaeroosiota. Kuvat 47 ja 48. Uoma eroosiota kahdella eri kohtaa jaksolla 40. Heinälammen puro on pitkä ja Isojoen laskukohdastaan perkaamaton (Kuva 49). Heinälammenpuron uoma on vähävetinen ja yläosastaan metsäojitusten yhteydessä perattu. Uomalla ei ole Isojoen kunnostuksen kannalta kalataloudellista merkitystä. Isojoen yhtäjaksoinen inventointi on lopetettu Pahalammin laskuojaan.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 35 Luonnontilaisessa uomassa on aina paljon puuainesta ja paremmin syvyysvaihtelua. Se tarjoaa paremmin suojaa kaloille ja tarttumispintoja mm. vesisammaleille. Isojoella on myös perkaamattomia osuuksia jotka lisäävät muuten suojattoman uoman monimuotoisuutta (Kuva 50). Kuva 49. Heinälammenpuroa Kuva 50. Luontaista uomaa jaksolla 40, jossa koskimaisen rakenteen luo kuollut puuaines.

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 36 Jakson 40 lopussa on Kivetyntien silta johon on sillanrakennuksen yhteydessä tuotu kiviä (Kuva 51). Jakso jatkuu hiekkamaastossa mutkittelevana ja hidasvirtaisena (Kuva 52). Kuva 51. Jakson 40 lopun virtapaikka. Kuva 52. Tyypillistä uomaa Isojoen latvaosuudella. Isojoen kalataloudellinen merkitys pienenee kohti latvaosuuksia. Uoma on käytännössä hyvin vähän virtaavaa ja matalaa jakson 40 lopussa ja siitä ylävirtaan. Yläosalta uomaa inventoitiin vain osin. Kivetyn tieltä Koivikkolehtoa kohti lähtevän ajotien kohta (Kuva 53) ja ennen Iso-Salmista Haikulanniityn suuntaan kääntyvän metsätien kohta sillalta alavirtaan 650 m (Kuvat 54 ja 55). Yläosalla on luonnontilaista ja perattua osuutta. Kalataloudellinen hyöty kunnostuksista olisi kustannuksiin nähden olematonta. Yläosalle ei joen nykymuodossa esitetä kunnostustoimenpiteitä.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 37 Kuva 53. Isojoen latvavesiä. Kuva 54. Haikulanniityn alapuolen perattua uomaa Kuva 55. Iso-Salmisen alapuolinen virtapaikka

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 38 4. Sähkökoekalastukset Kartoituksen yhteydessä Isojoen luontaisen taimenkannan levinneisyyttä tutkittiin sähkökalastamalla Ala- ja Keski-Keiteleen kalastusalueen vakioidut koekalastusalat Isojoen alaosilla ja Lehtisenhaara 28.8.2014. Sähkökoekalastuskohteet on merkitty karttaliitteisiin 1 ja 3. Sähkökalastus tehtiin Hans Graslin IG200-2 akkukäyttöisellä sähkökalastuslaitteella. Veden lämpötila oli 11,7 C astetta, Lehtisenhaarassa 9,1 C astetta veden korkeuden ollessa ajankohtaan nähden normaali. Koealat kalastettiin kahden poistopyynnin menetelmällä. Isojoen tarjoama elinympäristö on myös sopiva harjukselle vaikka isomman harjuksen viihtyminen joessa on haastavaa. Joki on pieni ja alivirtaamilla hyvin suojaton ja matala isommille yksilöille. Alin koeala 4-tien alapuolella (Kuva 53) on väljästi kivetty ja kunnostuksissa uomaan on tuotu soraa. Kuva 53. Isojoen alin koekalastusala 4-tien alapuolella 28.8.2014. Alimmalta koealalta (130 m²) saatiin yhteensä 37 taimenta, 7 harjusta ja 9 simppua. Kokonaistiheys taimenille oli 35 yks/a ja harjukselle 5,4 yks/a. Taimenista 33 oli ikäryhmää 0+ (58-88 mm) ja loput 4 1+ ikäryhmää (143-159 mm).

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 39 Toinen koeala sijaitsee noin 2 km:ä 4-tieltä ylävirtaan. Koeala on jyrkän kosken yläosassa pitkän koskijakson yläpäässä (koeala, kuva 54). Kuva 54. Koekalastusala Keskisenkoski Toiselta koealalta Keskisenkoskelta (114 m²) saatiin yhteensä 31 taimenta ja 13 simppua. Kokonaistiheys taimenille oli 27 yks/a. Taimenista 29 oli ikäryhmää 0+ (56-75 mm) ja loput 4 1+ ikäryhmää (133, 133, 155, 175 mm). Lehtisenhaara koostuu useista latvapuroista ja noroista. Alaosalla on pysyvä virtaus ja peratussa uomassa on luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Alaosasta ennen uomassa olevaa nousuestettä kalastettiin 88 m² ala (Kuva 55). Koealalta saatiin 57 taimenta, joista 54 kpl oli 0+ ikäryhmää (45-77 mm). 1+ ikäryhmän kaloja saatiin 3 kpl (124, 129 ja 145 mm). Taimenen kokonaistiheys oli 64 yks/a. Kuva 55. Lehtisenhaaran alaosan koeala 28.8.2014

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 40 Taimenen poikastiheydet Isojoessa olivat 2014 erittäin hyviä ja tiheydet ovat Keski-Suomen keskimääräisiin poikastiheyksiin nähden hyviä. Isojoen kutukannasta ei ole nykyisin tietoa. Nouseeko jokeen järvivaelluksen tehnyttä kalaa, elääkö joessa riittävästi purotaimenia ylläpitämään poikastuotantoa useilla koskilla vai sekä että? Isojoessa ei juurikaan esiinny muita kalalajeja ja poikasiin kohdistuva saalistuspaine voi olla pientä. Pohjavesivaikutteisena vedenlaatu ja lämpötila pysyvät myös hyvinä. On mahdollista, että Isojoessa on oma taimenkanta joka on myös sopeutunut ympäristöönsä hyvin. (Isojoesta otettiin DNA-näytteitä 15:ltä taimenelta. Perimää voidaan verrata muuhun Keski-Suomessa kerättyyn taimenaineistoon). Hyviä poikastiheyksiä omaavissa virtavesissä ei pidä kunnostaa voimallisesti. Konekunnostukset ovat usein liian rajuja ja joskus on syytä pidättäytyä kunnostuksista kokonaan tai tehdä niitä vain tarkasti rajattuna kohdistuen esim. kutualueisiin, pienpoikasalueisiin (sivu-uomat, rantavyöhyke) tai nousuesteisiin. Jokiuoman mittakaavassa parannuksia voidaan kuitenkin tehdä. 5. Kunnostus ja kunnostusten kustannusarvio Kunnostettavia virtavesiä, koskia ja kivipohjaisia nivoja Isojoella on noin 1,13 ha. Kunnostettavat alueet painottuvat joen alaosille välille Jokirinne-Pyyrinlahti 6,5 km matkalle. Kunnostustoimenpiteinä ovat kutusorastukset noin 16-32 mm soralla. Joillain koskilla tarvitaan myös karkeampaa kivimateriaalia, noin 56 300 mm kiveä. Kunnostuksissa käytettävän kivimateriaalin siirto on aina haastavaa, jos koskelle ei johda teitä. Etukuormaimellisen traktorin käyttö soran siirrossa on tehokasta. Jyrkillä penkoilla voidaan käyttää myös muovisia rumpuputkia soran johtamiseen alas virtapaikoille suoraan etukuormaajasta. Traktori on usein ajettavissa lähelle kunnostuskohteita ja sitä voidaan hyödyntää myös isojen kivien siirtämisessä vetoapuna. Kaivinkone on kömpelö ja Isojoen tapauksessa ylimitoitettu reitin vaatimiin kunnostuksiin nähden, vaikka tietyillä kohteilla (joissa on paljon purettavaa perkuukivirantaa) se olisikin nopeampi. Kunnostusten toteuttaminen miestyönä vaatii harjaantuneet ja motivoituneet kunnostajat. Talkootyötä voidaan tehdä käytännössä soran siirrossa uomaan. Soran siirto on raskasta ja talkoopäiviä tulee järjestää useampia. Talkootyöläisiä voivat olla esim. paikalliset, osakkaat, seurat ja opiskelijat. Talkoiden järjestäminen tuo hankkeelle näkyvyyttä ja on hyvä tilaisuus jalkauttaa mm. osakaskuntien ja kalatalousalueiden toimintaa. Kunnostuksissa pyritään luomaan enemmän koski pinta-alaa ja monipuolisempia elinympäristöjä sekä poikasille, että kookkaammille sukukypsille kaloille. Isojoella on vähän kutualueita ja toinen puuttuva ominaisuus on vesisyvyys. Kunnostuksissa syvyyttä voidaan kasvattaa vain rajallisesti esim. koskien lopuissa, välisuvannoissa ja koskimontuissa. Uoman alivirtaamien aikaista vesitilavuutta voidaan parantaa nostamatta ylivirtaamien aikaista veden pinnan korkeutta.

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 41 Kunnostusten kustannusarvio Soran kustannus on 10 12 euroa/tonni tienvarteen lähelle kohdetta toimitettuna. Kunnostussuunnitelman arvioitu soramäärä on 210 m³, joka on noin 315 tonnia kiveä. Isomman kiven määräksi on arvioitu 71 m³ eli noin 110 t. Soran ja kiven hintaan perustuen materiaalikustannukset ovat soran ja suuremman kiviaineksen osalta on 4 250 5 500 euroa. Soran siirto kunnostuskohteille muodostaa suuren kustannuserän johon vaikuttaa sora-asemien sijainti kunnostuskohteeseen nähden, kohteen saavutettavuus ja käytetyn työvoiman määrä ja sen kustannukset. Aikaa sorastukseen kuluu arviolta 15 päivää (konekustannus 50 /h = 6 000 euroa). Työmiesten tuntihinta on noin 20-30 euroa ja työn määrä 2 miehellä on noin 25 päivää. Jaksoilla 33, 35 ja 37 soramateriaalin vieminen kohteille on erittäin haasteellista. Koskille ei johda teitä, rantamaastot ovat paikoin erittäin jyrkkiä ja kulkukelvottomia (tihkupinnat). Mahdollisesti osasta ko. sorastuksia on luovuttava. Kunnostusten kustannusrakenne Isojoki, Äänekoski /h (t) määrä/d (m³) Yhteensä konetyö traktori 50 15 6 000 työ 30 25 (*2) 12 000 materiaali sora 16-32(56)mm ~11 210 m³ (=315 t) 3 150-3 800 kivi ~100-300 mm ~10 71= (110 t) 1 100-1 700 muu varuste, työkalu 1000 työnjohto/hallinto 45 4 1 460 26 710-27 960 Kunnostushankkeessa tulee varautua toimenpiteiden seurantaan työmaapäiväkirjoilla joihin kirjataan kohdekohtaisesti toimenpiteet ja suunnitelman muutokset sekä tavoitteiden toteutuminen. Työ tulee myös dokumentoida valokuvin. Kunnostustoimenpiteet tulee dokumentoida vähintään valokuvaamalla, mahdollisesti mittaamalla uomarakennetta, kutupohjia ja/tai seuraamalla kalastoa esim. sähkökalastamalla. Koekalastustulokset eivät välttämättä kerro kunnostusten vaikutuksista koko uomastossa, mutta esim. poikasille soveltuvien alueiden mittaamalla todettu lisääntyminen korreloi mahdollisesti kokonaistuotantomääriin.

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 42 Liite 1. Isojoen valuma-alue (vesistötunnus 14.414).

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 43 Karttaliite 1. Jaksokartta 1. 1/ 6

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 44 Karttaliite 1. Jaksokartta 2. 2/ 6

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 45 Karttaliite 1. Jaksokartta 3. 3/6

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 46 Karttaliite 1. Jaksokartta 4. 4/6

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 47 Karttaliite 1. Jaksokartta 5. 5/6

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 48 Karttaliite 1. Jaksokartta 6. 6/6

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 49 Liite 3. Isojoen kunnostuskohteiden maa- ja vesialueiden omistajaluettelo. Oletetut osoitteet kursiivilla. Jakso Tila Rek. tunnus Omistaja Osoite Vesialue Maa-alue Keitele - Äänekoski-Saarijärvi kuntaraja) Liimattalan osk 992-460-876-1 Isoviita, Markku Riihilahdentie 300, 44400 KONGINKANGAS 1 PAJUPURO 992-460-4-199 Liimatainen, Matti Eemeli Peräpohjantie 213, 44400 KONGINKANGAS 1 TAAVILA 992-460-4-361 Sormunen, Seppo Armas Ilmari Ruuttulantie 154, 44440 RÄIHÄ Sormunen, Simo Kalle Antero Ruuttulantie 154, 44440 RÄIHÄ 1 SILTALA 992-460-3-109 Hänninen, Tuula Maria Toltintie 7-9 as. 3, 24800 HALIKKO Hokkanen, Paula Helena Piispantie 2 B 13, 41900 PETÄJÄVESI Hokkanen, Pekka Tapio Eteläntie 5, 74130 IISALMI Hokkanen, Pentti Juhani Kalevankatu 5 B 17, 44100 ÄÄNEKOSKI Hokkanen, Raimo Henrik Hakaniemenranta 30 B 80, 00530 HELSINKI Hokkanen, Rauni Airi Anelma Sahitie 2b as. 4, 41900 PETÄJÄVESI Hokkanen, Reijo Veli Reinikantie 173, 44420 LIIMATTALA Hokkanen, Reino Johannes Isonvillasaarentie 1 D 40, 00960 HELSINKI Martti Hokkasen kuolinpesä Yhteystietoja ei saatavilla 1 PYKÄLISTÖ 992-460-17-7 Pekkola, Jani Juhani Tuularinkatu 2 B 18, 33300 TAMPERE 1 REINIKAN PAIKALLISTIE 992-895-1-6804 Pekkanen, Satu K-S ELY-keskus, PL 250, 40101 JYVÄSKYLÄ 3 SEPPOLA 992-460-3-312 Manninen, Seppo Juhani Mansikkatie 52, 44420 LIIMATTALA 3 UUSI-KOTILA 992-460-3-422 Ohvo, Jussi Petteri ja Sanna-Maija Mansikkatie 77, 44420 LIIMATTALA 3,4 KAUPPILA 992-460-3-123 Kontunen, Pekka Tapani ja Ritva Anneli Mansikkatie 61, 44420 LIIMATTALA 4 KOTILA 992-460-3-240 Kauppinen, Pentti Matti Lonnikontie 698, 44480 NIINILAHTI 5,7 PYYRINLAHTI II 992-460-4-176 Luukkanen, Antti Sakari Hannes Setäläntie 1, 40950 MUURAME 5,7 JOKIPELTO 992-460-4-175 Kauppinen, Pentti Matti Lonnikontie 698, 44480 NIINILAHTI 7 KUKKULAMÄKI 992-460-4-171 Pasanen, Leena Irmeli ja Matti Juhani Ouluntie 1874, 44420 LIIMATTALA 9 LAITALA 992-460-4-205 Niskanen, Veli Sakari Polunharjuntie 63a, 44420 LIIMATTALA

K E S K I - S U O M E N K A L A T A L O U S K E S K U S RY 50 Jakso Tila Rek. tunnus Omistaja Osoite Vesialue Liimattalan osk 992-460-876-1 Isoviita, Markku Riihilahdentie 300, 44400 KONGINKANGAS Maa-alue 9,11,12,13 RANTA-AHO 992-460-4-291 Liimatainen, Marja Liisa ja Pasi Tapio Polunharjuntie 48, 44420 LIIMATTALA 9 RANTAKOLO 992-460-4-289 Korjonen, Esko Einari ja Reetta Anneli Syväjärventie 187, 41180 VEHNIÄ 11,12,13 MANSIKKA-AHO 992-460-4-290 Manninen, Seppo Juhani Mansikkatie 52, 44420 LIIMATTALA 15,16 JOKIAHO 992-460-4-247 Vertainen, Arto Ensio Vesakkokuja 3, 44150 ÄÄNEKOSKI 15,16 KAPPELIAHO 992-460-4-367 Kainulainen, Margit Hillevi ja Timo Juhani Konginkankaantie 102, 44400 KONGINKANGAS 16,17,23 NIITYNTAUS 992-460-4-321 Janhonen, Pasi Kristian ja Tanja Helena Jokivarrentie 5, 44420 LIIMATTALA 16,17,19,22 KESKINEN 992-460-4-106 Kunelius, Minna Mirjam Häkkiläntie 93b, 44420 LIIMATTALA 17 HIEKKAHARJU 992-460-4-345 Hytönen, Antti Elias Polunharjuntie 108, 44420 LIIMATTALA 21 JAAKKOLA 992-460-16-0 Hytönen, Kalevi Edvard Jokivarrentie 9, 44420 LIIMATTALA 23 TOIVOLA 992-460-4-241 Virkkunen, Hilkka Anneli ja Timo Heikki Kalervo Liimattalantie 1098, 44420 LIIMATTALA 23 JOKIRANTA 992-460-4-287 Minkkinen, Jukka Antero Kekkosentie 261, 43100 SAARIJÄRVI 23 LATIKKA 992-460-4-320 Janhonen, Pasi Kristian ja Tanja Helena Jokivarrentie 5, 44420 LIIMATTALA 25 TAMILA 992-460-4-351 Mahoutchian, Leena Orvokki Hache Str 3, 28844 WEYKE, SAKSA 25, 28, 29 JOKELA 992-460-4-138 Maijala, Heidi Johanna ja Mikko Ilmari Jokivarrentie 26, 44420 LIIMATTALA 25 PELTONIEMI 992-460-4-146 Kerminen, Hannu Juhani Häkkiläntie 161, 44420 LIIMATTALA 27,28 PELTOLA 992-460-4-398 Jokihalme, Elina Marjaana Loikanlahdentie 9, 43100 SAARIJÄRVI 27 ISOJOENRANTA 992-460-4-292 Kalliokoski, Sami Kalervo, Siltanen, Elina Annukka Häkkiläntie 171, 44420 LIIMATTALA 27 ALA-KOSKELA 992-460-4-382 Latikka, Heikki Juhani ja Riitta Liisa Häkkiläntie 185a, 44420 LIIMATTALA 28,29,30,31,32 KOSKELA 992-460-4-348 Finsilva Oyj, 1943058-8 Yhteystiedot, katso www.ytj.fi 28 VANHA PELTOLA 992-460-4-376 Hänninen, Heli Pauliina Juhonraitti 10, 44250 ÄÄNEKOIVISTO Jokihalme, Ulla Kristiina Kuusisentie 23, 41340 LAUKAA Jokihalme, Elina Marjaana Loikanlahdentie 9, 43100 SAARIJÄRVI 29,30,31,32 JOKIRINNE 992-460-4-144 Hiironen, Maila Matilda Jokipohjantie 30, 44420 LIIMATTALA Hiironen, Sulo Aatos Yhteystietoja ei saatavilla

Liimattalan Isojoen uomainventointi ja kalataloudellinen kunnostuskartoitus 2014 51 Maa- ja vesialue 33, 35 LAURILA 992-460-3-437 UPM-Kymmene Oyj, 1041090-0 35, 37 JOKIRINNE 729-407-63-0 Hiironen, Maila Matilda Jokipohjantie 30, 44420 LIIMATTALA Hiironen, Sulo Aatos Yhteystietoja ei saatavilla 35,37 PAAVOLA 729-407-66-0 Korkala, Hannu Tapio Hirvisalontie 114, 44420 LIIMATTALA 37 HIRVAANMYLLY 729-407-61-1 Hokkanen, Markku Juhani Yhteystietoja ei saatavilla 38 JOKINIEMI 729-407-62-7 Hokkanen, Markku Juhani Yhteystietoja ei saatavilla 40 JOKIRANTA 729-407-17-3 Moisio, Mirja Leena ja Pauli Ensio Jokimaantie 224a, 43170 HÄKKILÄ 40 RANTAPUISTO 729-407-17-22 Vihervaara, Marja-Kristiina Köpingintie 13 as. 5, 66100 MAALAHTI