Monitaideyhdistys Piste ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toimintasuunnitelman kirjoitti yhteisten keskustelujen pohjalta yhdistyksen puheenjohtaja Riikka Vuorenmaa. Toimintasuunnitelman hyväksymisestä päätti yhdistyksen syyskokous 29.10.2011. 1.Toiminnan tarkoitus...2 2.Organisaatio...2 2.1.Jako neljään...2 2.2.Jäsenistö...3 2.3.Toiminnan ohjaus...3 2.4.Tiedonkulku...3 3.Talous...3 4.Työntekijät...4 5.Tilat...4 6.Collective Rasa...5 6.1.TALK TALK...6 6.2.Kivistä puista...6 6.3.Oi hillo...6 6.4.Danspool-projekti...6 6.5.Tilausteos IKRA-festivaalille...6 6.6.Mapa...7 6.7.Kolmen koreografin ilta...7 6.8.North Hidden Behind The Darkness...7 6.9.Piilouttaa...7 7.Nurin Kurin Group...7 7.1.Vau vanne...7 7.2.Turinatuokio fotoateljeessa...8 7.3.Klovni Klementtiini goes satsumas...8 7.4.Artturin pitkä käsi...8 7.5. Missä on tiikeri huusi herra Mattenson...9 7.6.Kreivitär ja karvakorvat...9 7.7.Onnellinen talo (työnimi)...9 8.Taidekasvatus...9 9.Tapahtumat...10 9.1.Salainen aarre...10 9.1.Lastentapahtuma Kittilään...10 9.2.Vitus-festivaali...10 10.Verkostot...11 10.1.Tunnettuus...11 10.2.Jäsenyydet...11 10.3.Yhteistyökumppanit...11 11.Toiminnan arviointi...11 12.Tulevaisuus...12 12.1.Vuonna 2014?...12 12.2.Vuonna 2016?...12 1/12
1. Toiminnan tarkoitus 2. Organisaatio Sääntöjen mukaan "Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää Lapin sirkus-, tanssi-, kuva- ja mediataiteen toimintaa, sekä toimia paikkakunnan ja lähiympäristön aktiivisena eri taidemuotojen tekijänä. Tarkoituksena on myös uudistaa ja kehittää kansalaisten käsitystä esitys-, kuva- ja mediataiteista." Toimintasuunnitelma kuvaa, miten tätä tarkoitusta käytännössä toteutetaan. Pisteen organisaatiomallista keskusteltiin koko vuosi 2011. Muovautuneet ajatukset otetaan käyttöön seuraavana vuonna. Jäsenistö koki tarpeelliseksi esitystoiminnan jäsentämisen kahdeksi selkeäksi ammattilaisryhmäksi. Myös monipuolisen toiminnan ohjausta kehitetään. Kukin ryhmä vastaa jatkossa taiteellisesta linjastaan ja taloudellisista päätöksistään entistä itsenäisemmin. Yhdistyksen hallitus tekee vain suurimmat päätökset, jolloin se voi kokoontua harvemmin. 2.1. Jako neljään Pisteellä on jatkossa neljä toimivaa ryhmää. Ryhmiin voi kuulua ja ryhmät voivat työllistää vaikkei olisi Pisteen jäsen. Tanssijat Titta Court ja Marjo Selin, valosuunnittelija Riikka Vuorenmaa ja tuottaja-sirkusartisti Matti Selin muodostava tanssiryhmä Rasa Collectiven. Sirkusartistit Matti Selin, Marjo Ylikorva, Mette Ylikorva sekä näyttelijä Irene Tikka, valosuunnittelija Riikka Vuorenmaa ja tuottaja-valokuvaaja Joonas Martikainen muodostavat sirkusryhmä Nurin Kurin Group. Useimmat jäsenet osallistuvat taidekasvatusryhmän toimintaan, jonka ydinjäsenet ovat projektikoordinaattori Riikka Vuorenmaa, kuvataidekasvattaja Hanna Levonen-Kantomaa ja sirkustaiteen ohjaaja Mette Ylikorva. Tapahtumaryhmän kaksi vuotuista festivaalia kokoavat kaikki tekijät yhteen. Tapahtumaryhmän ydinjäsenet ovat lastentapahtuman taiteellinen johtaja Mette Ylikorva ja Vitus-festivaalin taiteellinen johtaja Joonas Martikainen. Ryhmät päättävät itsenäisesti ohjelmistostaan ja projekteistaan, toki keskenään koordinoiden. Ne järjestävät toiminnalleen rahoituksen. Yhdistys hoitaa keskitetysti palkkojen maksun ja toiminnan juoksevat kulut, järjestää toimiston ja varaston. Omaisuus, kuten valo- ja äänikalusto, työkalut, materiaalit ja opetusvälineet, on kaikkien ryhmien yhteisessä käytössä. 2/12
3. Talous 2.2. Jäsenistö Yhdistyksellä on vuoden 2012 alussa kymmenen jäsentä. Yhdistyksen jäsenrakenne ja -kriteerit ovat nykyisellään toimivia. Uusia jäsenhakemuksia voidaan käsitellä. Jäseniksi hyväksyttävien on oltava aktiivisia, monipuolisia taiteen tai kulttuurin tekijöitä. 2.3. Toiminnan ohjaus Sääntömääräisiä yleiskokouksia on kaksi. Keväällä hyväksytään edellisen vuoden toiminnan dokumentit, syksyllä seuraavan vuoden toiminnan suunnat. Yhdistyksen hallitus kokoontuu vuonna 2012 kahden kuukauden välein. Kokouspäivät sovitaan vuoden alussa. Asiat tuodaan kokouksiin hyvin valmisteltuina. Valmisteluvastuu jaetaan hallituksen jäsenten ja yhdistyksen työntekijöiden kesken. Aktiivisessa vaiheessa olevien projektien viikkopalavereissa voidaan reagoida nopeasti, tehdä pieniä päätöksia ja ohjata lyhyen aikavälin toimintaa. Kaikki jäsenet viettävät 2 3 kertaa vuodessa laajoja kaaria maalaavan keskusteluillan. Illan aikana puidaan edellisten aikojen kokemuksia ja tulevalle kohdistuvia odotuksia ja toiveita. Säännölliset keskittyneet tapaamiset vahvistavat jäsenten osallisuutta ja yhteisymmärrystä. 2.4. Tiedonkulku Pisteellä on sähköinen arkisto, jonne kootaan kaikki useiden jäsenten tarvitsemat dokumentit. Erityisesti pöytäkirjojen ja muistioiden nopeaan käsittelyyn on kiinnitettävä huomiota. Osa taidekasvatuksen arkistosta on avattu yhteistyökumppaneille. Asiakirjojen ja toiminnan dokumentoinnin paperiversiot säilytetään toimistolla. Myös ne arkistoidaan järjestelmällisesti, niin että kaikkien on helppo löytää etsimänsä tieto. Työnantajuudesta syntyy salassapidettävää aineistoa. Sille on järjestettävä asianmukainen säilytystapa. Esityksistä kuvataan ja editoidaan taltiot, lehtijutut kootaan omaan kansioonsa. Näitä hyödynnetään esitysten markkinoinnissa. Yhdistys on yleishyödyllinen, eikä sen tavoitteena ole tuottaa voittoa. Järkevä taloudenpito kuitenkin mahdollistaa korkeatasoisen taiteellisen toiminnan. Talousarviossa kokonaisbudjetiksi lasketaan 393 000 euroa. Se on suuri summa. Se on kuitenkin jatkumoa Pisteen aiemmalle kehitykselle. Yhdistyksen toiminta on vakiintunutta ja laaja-alaista. Piste on valtakunnallisesti ja paikallisesti merkittävä taiteen tekijä. Piste on opetellut käyttämään useita erilaisia rahoitusmalleja. Pysyvät toiminta-avustukset ovat välttämättömiä jatkuvuuden ja kehittämisen kannalta. Vuonna 2012 taloudellinen tavoite on esiintyvien ryhmien saaminen Taiteen keskustoimikunnan harkinnanvaraisen toiminta-avustuksen piiriin, sekä 3/12
4. Työntekijät mahdollistaa korkeatasoinen ammattimainen esitystoiminta tanssin ja sirkustaiteen aloilla. Vaikuttava sirkus -hankkeen omarahoitusosuus pyritään kokoamaan ja myyntipalveluista toteuttamaan vähintään puolet. Tähän saakka suurelta osalta talkootyönä tehdyille tapahtumille on saatava selkeä budjetti ja kehittymisen mahdollistava rahoitus. Kasvanut toiminta, useat päällekäiset projektit ja rahoituksen sirpaleisuus haastavat kehittämään taloushallintoa. Yhdistys siirtyy reaaliaikaiseen kirjanpitoon, josta kulujen jyvittyminen ja budjeteissa pysyminen ovat milloin vain tarkistettavissa. Palkkojen maksu ja laskutus siirtyvät samaan järjestelmään. Piste palkkaa sivutoimisen toimistosihteerin, joka yhteistyössä tilitoimiston kanssa ottaa uuden järjestelmän käyttöön vuoden alussa. Pisteen on aika palkata kuukausipalkkaisia työntekijöitä. Tuntiperusteinen palkkaus sopi toiminnan käynnistysvaiheeseen. Muutama työntekijä on kuitenkin vuonna 2011 säännöllisesti tehnyt 20-60% työaikaa. Tämä on huomioitava työsopimuksissa. Kuukausipalkkainen työ on myös kustannustehokasta. Piste pyrkii palkkaamaan kaksi päätoimista tuottajaa vastaamaan esitys- ja tapahtumatoiminnasta. Taidekasvatusprojektien tuottaminen ja järjestelytyöt tehdään edelleen tuntityönä. Tanssija Marjo Selin ja sirkustaiteilija Mette Ylikorva ovat olleet Pisteen esitystaiteellisen työn selkärankoja. Selinin 3-vuotinen taiteilija-apurahakausi alkaa vuoden vaihteessa. Piste pyrkii palkkaamaan Mette Ylikorvan osa-aikaiseksi sirkusartistiksi ja sirkustaiteen ohjaajaksi 35-75% työajalla. Vaikuttava sirkus työllistää häntä 25% työajalla, työnantaja on Tampereen yliopisto. Pisteen tuotannot ja tapahtumat työllistävät myös lavastajia, puku-, valo- ja äänisuunnittelijoita. Osa-aikaisen skenografin palkkaaminen olisi perusteltua. Nämä tehtävät on kuitenkin mahdollista vielä hoitaa projektikohtaisina sitoumuksina. Muu työ tehdään edelleen produktio-, tunti- tai keikkasopimuksilla. Piste haluaa kohtauttaa eri taiteen lajeja, taiteilijoita ja taidekasvattajia. Kahtena viime vuotena Piste on maksanut palkkaa noin 30 eri henkilölle. Tämä laaja verkosto pyritään säilyttämään. Piste soveltaa kaikissa työsopimuksissaan teatterialan ja tanssinopettajien työehtosopimuksia. Piste levittää sopimusmalleista kokoamaansa tietoa omalla alueellaan. Talkootyötä tehdään edelleen paljon. Talkootyön määrää seurataan ja sen rasittavuus pyritään minimoimaan. Talkoilun on oltava sosiaalisesti palkitsevaa ja ehdottomasti vapaaehtoista. 5. Tilat Rotko, josta Piste on vuokrannut toimisto- ja varastotilaa, palautuu Lapin yliopiston käyttöön väistötiloiksi. Vaikka Piste saisikin pitää huoneensa, Rotkolla 4/12
jatkaminen voi käydä ahtaaksi. On mahdollista, että Piste vuokraa yhdessä Agit Cirk -yhdistyksen kanssa halvempaa varastotilaa, jolloin Rotkon huone tai muu vastaava tila vapautuisi kokonaan toimistoksi, mahdollisesti jaettuna Agit Cirkin kanssa. Harjoitus- ja esitystiloille on jatkuva tarve. Niiden hankinnassa on käytettävä kekseliäisyyttä. Yhteistyökuvioita hyödyntämällä saadaan huokeaa harjoitustilaa käyttöön. Yhdistys etsii edelleen uusia kiinnostavia esitystiloja ja yhteistyökumppaneita. Perinteisten esitystilojen lisäksi Piste pyrkii hyödyntämään yllättäviäkin tiloja. Salivuoroja haetaan edelleen nuorisotila Mondelta. Mondea käytetään säännöllisesti kokoontuvien ryhmien harjoituksissa. Vuorot ovat ilmaisia nuorisoryhmille ja kohtuuhintaisia muillekin. Paikan huono puoli on lyhyellä varoitusajalla tapahtuvat vuorojen peruutukset. Vaikuttava sirkus ja muut taidekasvatusprojektit käyttävät yhteistyökumppaniensa tiloja. Keskustelut tilayhteistyöstä muiden alueellisten toimijoiden kanssa ovat alkaneet vuonna 2009. Yhteisenä haaveena on saada Rovaniemelle vapaiden ryhmien ja taiteilijoiden käyttöön uusi esitystila ammattimaisesti hoidettuine tukitoimintoineen. Tila toimisi myös freelancereiden yhteisöllisenä henkisenä tukena. Lapin esittävien taiteiden keskus Letke koordinoi tila-hanketta. 6. Collective Rasa Tanssitaiteilijat Titta Court ja Marjo Selin muodostavat Rasa Collectiven, jonka lähtökohtana on tuottaa taiteellisesti korkeatasoista tanssitaidetta erityisesti Pohjois-Suomen ja Pohjoiskalotin alueella. Sen tavoitteena on tehdä ja viedä nykytanssia vakiintuneiden esiintymistilojen ulkopuolelle sinne, missä nykytanssia ei ole totuttu näkemään. Collective Rasan työ perustuu tinkimättömälle ammattitaidolle ja rohkeudelle rikkoa rajoja. Teokset ovat taiteellisesti korkeatasoisia, kunnianhimoisia ja taiteellisesti omaperäisiä. Collective Rasan ohjelmistossa on vuonna 2012 kuusi ensi-iltaa ja kolme aiemmin valmistunutta teosta. Teokset TALK TALK, Kivistä Puista ja Oi Hillo lämmitetään ja niille pyritään saamaan lisää esityksiä. Titta Court valmistaa uuden sooloteoksen Danspool-projektiin, osallistuu kansainvälisessä teokseen North Hidden Behind The Darkness ja toteuttaa varsovalainen Anna Piotrowskn kanssa tilausteoksen Haaparannan IKRA -tanssi- ja performanssifestivaalille sekä toimii tanssijana ja koreografina Barents yhteistuotannossa Whispers. Marjo Selin valmistaa kaksi uutta sooloteosta sekä osallistuu Lapin kansantanssiyhtye Rimpparemmin kanssa toteutettavaan kolmen koreografin iltaan. Kolmen vuoden päästä Rasa Collectiven toiminta on lähtenyt täysimittaisesti käyntiin. Se on yksi Pohjois-Suomen keskeisimmistä tanssin ammattilaisryhmistä, jonka töistä ollaan kiinnostuneita myös valtakunnallisesti ja ulkomailla. Rasa Collective tuottaa keskimäärin neljä uutta nykytanssiteosta vuodessa ja se työllistää tanssitaiteilijoiden lisäksi osa-aikaisia tuotannon, skenografian, äänisuunnittelun, musiikin ja pukusuunnittelun ammattilaisia. 5/12
Torniolainen Titta Court ja rovaniemeläinen Marjo Selin ovat työskennelleet tanssijoina ja koreografeina viitisentoista vuotta. Kumpikin nauttii vuonna 2012 taiteilija-apurahaa, Titta Court viisivuotista ja Marjo Selin kolmivuotista. He ovat valmistuneet teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitokselta 1990-luvulla. 6.1. TALK TALK TALK TALK sai ensi-iltansa vuonna 2009, jonka jälkeen se on esitetty muun muassa Joensuun Yksin Sateessa -festivaalilla ja Hammerfestin Barentsin tanssifestivaalilla. Vuodelle 2012 on tiedossa Itä-Suomen kirjastokiertue helmimaaliskuussa sekä esitys Joensuun Kalevalan mitalla -festivaalilla helmikuussa. Esityksen ovat tehneet ja siinä tanssivat Titta Court ja Pia Lindy (Joensuu). 6.2. Kivistä puista Marjo Selinin nykytanssiteos Kivistä puista sai ensi-iltansa vuonna 2010. Vuonna 2012 tavoitteena on järjestää neljän esityksen Luontokeskuskiertue Lapissa. Lämmitysharjoitusten yhteydessä on mielekästä kuvata esityksestä esittelyvideo sekä pitää pari esitystä Rovaniemellä. Myös festivaalikeikkoja pyritään järjestämään. Marjo Selinin lisäksi työryhmään kuuluvat vieraileva äänisäveltäjä Meri Kytö ja Pisteeltä Riikka Vuorenmaa (valot, lavastus, projisoinnit) ja Mette Ylikorva (puvut). 6.3. Oi hillo Maaliskuussa 2011 ensi-iltansa saanut, tanssia ja runoutta sisältävä lapsille suunnattu teos lämmitetään. Ensimmäinen esitysjakso on helmi-maalikuussa ja toinen syksyllä. Esityskertoja pyritään saamaan kummallekin kaudelle 6-8 ja yleisöä esitystä kohden keskimäärin 70. Työryhmään kuuluvat Titta Court (esiintyminen), Marjo Selin (esiintyminen), Riikka Vuorenmaa (skenografia) sekä Mette Ylikorva (puvustus). Oi hillon koreografi on akateemikko Marjo Kuusela. Tekstit ovat Laura Ruohosen lastenrunokirjoista Allakka Pullakka ja Yökyöpelit. Äänet suunnitteli ja sävelsi Jukka Hannula. 6.4. Danspool-projekti Danspool on Dans I Nordin eli Pohjois-Ruotsin tanssin resurssi- ja kehityskeskuksen organisoima EU-projekti tanssin ja yritysmaailman kohtaamisista. Titta Court osallistuu projektiin valmistamalla sooloteoksen ja olemalla mukana yhteisteoksessa, jonka koreografi on Florence Peake Lontoosta. 6.5. Tilausteos IKRA-festivaalille Titta Court ja varsovalainen Anna Piotrowska tekevät tilausteoksen Tornio- Haaparannan IKRA -tanssi- ja performanssifestivaalille kesäkuussa. Musiikin tekee Jonathan Lundberg Ruotsista. Tuotannosta vastaavat yhdessä Dans I Nord, Eferte ja Titta Court. Ensi-esityksen jälkeen teosta tarjotaan kiertueelle ja festivaaleille. 6/12
6.6. Mapa Marjo Selin työstää sooloteoksen pienille lapsille. Skenografian suunnittelee Riikka Vuorenmaa. Esitys koostuu kaupunkielämää koskevista havainnoista. Se tehdään hyvin pieneen tilaan ja hyvin kevyesti kuljetettavaksi. Ensiesitys on Lasten Jutajaisissa kesäkuussa 2012. Mapa kiertää Pohjois-Suomen tarhoissa ja lastentapahtumissa elo-lokakuussa 2012. Tavoitteena on ainakin 12 esityskertaa, joissa keskimäärin 40 katsojaa. 6.7. Kolmen koreografin ilta Piste ja Lapin kansantanssiyhtye Rimpparemmi tuottavat yhteistyössä kolmen koreografin illan. Yksi koreografeista on Pisteen Marjo Selin, muut Matti Paloniemi (Rimpparemmi) ja Mikko Orpana (vier). Ensi-ilta on lokakuussa 2012. Rimpparemmi on illan päätuottaja. Pisteen vastuulla on tuottajan assistentti, taltioinnin tekeminen ja esitystekniikka. 6.8. North Hidden Behind The Darkness Kansainvälisessä teoksessa on mukana taiteilijoita Pohjois-Suomesta, Iso- Britanniasta, Pohjois-Kanadasta ja Pohjois-Norjasta. Projektin tavoitteena on synnyttää pysyvää yhteistyötä pohjoisten ja muiden perifeeristen alueiden välille. Titta Court osallistuu projektiin tanssijana ja tuottajana. Koreografi on lontoolainen Gaby Agis. Teos tulee ensi-iltaan Walesissa vuoden 2012 lopulla, jonka jälkeen sitä tarjotaan kiertueelle ja festivaaleille. 6.9. Piilouta Marjo Selin jatkaa metsä-aiheella syyskauden päättävässä Piilouta-teoksessa. Työryhmään kuuluu Selinin lisäksi skenografi, äänisuunnittelija ja pukusuunnittelija. 7. Nurin Kurin Group Sirkusryhmä Nurin Kurin Groupilla on koko vuoden 2012 kattava, tekijöille ja yleisöille mielekäs kalenteri eri työvaiheessa olevine esityksineen. Kaikki teokset on suunniteltu kiertämään. Ohjelmistossa jatkaa kaksi esitystä aiemmilta vuosilta. Niillä on Suomen lisäksi keikkoja myös Euroopassa. Ensi-iltaan tuodaan kaksi teosta ja yksi monitaiteinen leikittävä esitys. Uuden, Pisteen mittakaavassa suuren esityksen tuotanto käynnistyy. Esityksiä on Rovaniemellä ja keikoilla yhteensä 70 kertaa. Kokonaiskatsojatavoite on 3040. 7.1. Vau vanne Vuonna 2008 valmistunut Vau vanne jatkaa keikkailua maailmalla. Vau vanne on vauvaperheille suunnattu sirkusesitys, johon liittyy lyhyt työpaja. Esitys on aiemmin kiertänyt eri puolilla Suomea ja vieraillut Ranskassa. Työryhmään 7/12
kuuluvat Mette Ylikorva (esiintyminen) ja Riikka Vuorenmaa (skenografia). Esityksen äänimaailmaa jatkojalostetaan äänisuunnittelijan tai muusikon avulla. Vau vanteelle tavoitellaan 20 esityskertaa, joista 4-6 Suomen ulkopuolella. Se kannattaa esittää vain täydelle yleisölle, sillä katsojiksi mahtuu kerrallaan 10-15 vauvaa perheenjäsenineen. Vau vanteen kokonaiskatsojatavoite on 520 henkeä. 7.2. Turinatuokio fotoateljeessa Turinatuokio fotoateljeessa on taidetempaus, jonka lähtökohtana on tehdä matalan kynnyksen taidekasvatusta siellä, missä ihmisiä on ja liikkuu. Turinatuokioon pääsi osallistumaan ensimmäisen kerran Kameli Kemelin Keskiviikot -kesätapahtumassa vuonna 2010. Teltta toimii fotoateljeena, jossa lapset, vanhemmat ja muut ohikulkevat ihmiset saavat kuvauttaa itsensä. Taustalla on ajatus hetken taiteesta. Kuvia ei tallenneta, vaan ohikulkija saa kuvauksen jälkeen tulostetun valokuvan itselleen. Valokuvaushetken ilmapiiri, rekvisiitta ja lavastus vapauttavat ihmisiä kertomaan tarinoita, turinoimaan. Tarinat, keskustelut ja kommentit voidaan taltioida dokumentaariseksi äänimaisemaksi. Vuonna 2012 Fotoateljee vierailee kahdella lastenfestivaalilla, mahdollisesti muuallakin. Työryhmään kuuluvat Hanna Levonen-Kantomaa, Joonas Martikainen ja Taito Kantomaa. 7.3. Klovni Klementtiini goes satsumas Klementtiinin esitys on saanut alkunsa klovnihahmon keikoillaan esittämistä numeroista. Esityskokonaisuutena se nähtiin muutaman kerran loppuvuonna 2010. Sekä esiintyjä Mette Ylikorva että skenografi Riikka Vuorenmaa kaipaavat noin kolmen viikon työaikaa ja ulkopuolista ohjaajaa, jotta esitys saataisiin hiottua kirkkaaksi. Kalenterissa tälle olisi aikaa elokuun alussa. Ohjaajaksi on lupautunut Taina Kopra Sorin Sirkukselta Tampereelta. Esityksen on helppo kiertää yhdessä Vau vanteen kanssa, sillä niillä on sama työryhmä, mutta eri kohderyhmät. Klementtiini sopii monen ikäisille katsojille. Klementiini goes satsumas nähdään ainakin 10 kertaa, ja sen katsojakeskiarvoksi tavoitellaan noin 40:tä henkilöä. Klovnille on tilausta myös tapahtumiin, joissa kokonainen esitys ei ole mahdollinen. Tällaisia keikkoja lienee odotettavissa kuutisen kertaa. 7.4. Artturin pitkä käsi Yhdessä Rovanimen teatterin kanssa tuotettu Artturin pitkä käsi veti keväällä 2011 katsomot täyteen. Esitys siirtyi teatterilta Pisteen ja työryhmän käsiin. Esitys oli tekijöille palkitseva ja sille oli paljon kysyntää, joten se on ehdottomasti lämmitettävä. Keikkoja varten Pitkäkädelle suunnitellaan uusi, kevyempi valaistus. Mahdollisia kiertueajankohtia ovat maalis-toukokuu ja elo-syyskuu. Rovaniemellä pyritään pitämään viitisen esitystä ja kiertueella 10-15. Lisäksi Pitkäkäsi vierailee parilla festivaalilla. Esityksille tavoitellaan 60 katsojan keskiarvoa. Työryhmään kuuluvat Irene Tikka (esiintyminen), Riikka Vuorenmaa (skenografia), Marjo Ylikorva (esiintyminen), Mette Ylikorva (esiintyminen, 8/12
puvut). Uutena mukaan tarvitaan äänisuunnittelija / ääniteknikko. Esityksen kirjoitti ja ohjasi Esko Janhunen. 7.5. Missä on tiikeri huusi herra Mattenson Missä on tiikeri -laulu kuultiin ensimmäisen kerran Salainen Aarre -lastentapahtumassa syyskuussa 2011. Laululeikkihetken onnistuminen innosti työryhmää viemään ajatusta pidemmälle. Mikäli työstämiseen saadaan rahoitus, Kentaro-tiikerin ja herra Mattenssonin ympärille luodaan 40 minuuttinen monenlaisia hahmoja sisältävä esityksellinen laululeikki. Se saa ensiesiintymisensä kesän 2012 lastenfestivaalilla, ja tämän jälkeen leikittäjät voivat vierailla muuallakin. Osallistujia hetkeen mahtuu noin 80 kerrallaan, tavoite on 50. Työryhmään kuuluvat Mari Mulari (käsikirjoitus, musiikki, esiintyminen), Pelle Mulari (käsikirjoitus, musiikki, esiintyminen), Matti Selin (esiintyminen, tuotanto), Mette Ylikorva (käsikirjoitus, tuotanto, esiintyminen). 7.6. Kreivitär ja karvakorvat Kreivitär ja karvakorvat on sirkusesitys koko perheelle. Irene Tikka, Marjo Ylikorva ja Mette Ylikorva aloittivat teoksen harjoittelun loppuvuonna 2011. Harjoituskauden päätteeksi esityksen hahmoilla oli yksi keikka. Syksyllä 2012 Kreivitär ja karvakorvat kasvatetaan koko illan esitykseksi. Esityksiä on 4-10 pääasiassa Rovaniemen seudulla. Katsojakeskiarvoksi toivotaan 50 henkeä. 7.7. Onnellinen talo (työnimi) Artturin työryhmä, ohjaaja-näytelmäkirjailija Esko Janhunen, näyttelijä Irene Tikka, valosuunnittelija Riikka Vuorenmaa, sirkusartisti Marjo Ylikorva ja sirkusartisti Mette Ylikorva aloittavat uuden yhteisen tuotannon valmistelut. Työryhmä täydentyy säveltäjä-äänisuunnittelijan roolissa toimivilla Pelle ja Mari Mularilla sekä lavastaja Hanna Levonen-Kantomaalla. Onnellisen talon taustalla on Janhusen muistiin tarttunut runo. Vuoden 2012 aikana teokselle haetaan rahoitusta, päätetään aikataulut ja luonnostellaan sen maailmaa. Ideointiharjoitukset voivat alkaa lokakuussa 2012, mikäli rahoitus on koossa. 8. Taidekasvatus Pisteen taidekasvatus astuu suuren harppauksen, kun Vaikuttava sirkus -hanke alkaa vuodenvaihteessa 2012. Tampereen yliopiston hallinnoima valtakunnallinen hanke työllistää kaksi sirkusohjaajaa 25% työajalla ja projektin vetäjän 20% työajalla. Hankkeen kohderyhmiä ovat erityisryhmät, muun muassa tukea tarvitsevat lapset ja nuoret, vauvaperheet, vanhukset ja kuntoutujat. Hankkeen aikana kehitetään myös sirkuksen työhyvinvointipalveluja. Yhteistyö Lapin kuntien kanssa syvenee. Pisteen työntekijät pääsevät osallistumaan hankkeen seminaareihin ja täydennyskoulukseen, ja mikä tärkeintä, saavat työnohjausta ja vertaistukea. 9/12
9. Tapahtumat Pisteen sirkusryhmät alkavat vakiintua. Myös rahoitusmallit selkenevät. Kohtaamisia-projektista alkunsa saanut Pisteen nuoret -ryhmä harjoittelee 2,5h viikossa 1-2 sirkusohjaajan opetuksessa. Myös Elonuoret jatkavat joka toinen viikko 1,5h kerrallaan. Nuorten ryhmät rahoitetaan pienillä osallistumismaksuilla (n 2e/krt) sekä kaupungin ja Kansalaisfoorumin tuella. Piste pyrkii järjestämään kahta vauvasirkus- ja kahta perhesirkusryhmää. Nämä rahoitetaan osallistumismaksuilla ja ulkopuolisella tuella. Apurahoja haetaan määräkestoisille taidekasvatusprojekteille. Jo käynnistyneet taidetyöpajasarjat ja Elotapahtumat jatkuvat keväällä 2012. Taide heijastaa -kuvataideprojektille haetaan rahoitusta kolmannelle toimintakaudelle yhteistyössä Lapin taiteilijaseuran kanssa. Se käynnistyisi syksyllä 2012. Pisteen jäsenet pitävät kiinnostuksensa mukaan omien alojensa lyhytkursseja eri kohderyhmille. Lisäksi osallistutaan ammattitaitoa ylläpitävien ja ammattilaisia kohtauttavien tapaamisten ja harjoitusten järjestämiseen. Tapahtumien tuottaminen muodostaa Pisteen toiminnassa neljännen selkeän kokonaisuuden. Kesän tapahtumat on suunnattu lapsiperheille. Marraskuinen Vitus-festivaali koskettavat aikuista yleisöä. Festivaaleilla erilaiset taiteen tekijät kohtaavat ja keskustelevat. 9.1. Salainen aarre Folklorefestivaali Jutajaiset ja Piste ovat alustavasti sopineet kolmivuotisesta yhteistyöstä jokavuotisen kesäisen lastenfestivaalin järjestämiseksi. Myös Rovaniemen kaupunkia kositaan osapuoleksi. Lastentapahtuma on osa Jutajaisten ohjelmistoa. Piste suunnittelee tapahtuman sisällön, Jutajaiset hoitaa markkinoinnin. Molemmat osallistuvat tuotantoon. Festivaalilla nähdään sekä Pisteen omaa ohjelmistoa että vierailevia artisteja. Työpajat ovat olennainen osa tapahtumaa. Pääsymaksu on nimellinen. Kesäkuun loppupuolella järjestettävälle 1-3 päiväiselle tapahtumalle tavoitellaan noin 500 kävijää päivässä. 9.1. Lastentapahtuma Kittilään Monitaideyhdistys Piste tuottaa yhteistyössä Kittilän kunnan kulttuuritoimen kanssa yksipäiväisen lastentapahtuman Kittilän perinteisten markkinoiden yhteyteen heinäkuun alkuun. Tapahtuman sisältö rakentuu lapsille ja lapsiperheille suunnitelluista esityksistä, perinneleikki-työpajoista sekä musiikkia sisältävistä laululeikki-ohjelmanumeroista. Tapahtuman kustannuksista vastaa Kittilän kunta. 9.2. Vitus-festivaali Monitaiteinen Vitus-festivaali järjestetään jo viidettä kertaa marraskuussa 2012. Festivaali kestää rahoituksesta riippuen kahdesta kolmeen päivään. Ohjelmisto kootaan Pisteen ja yhteistyökumppanien pienimuotoisista esityksistä. Teokset yhdistelevät taiteenlajeja ja ylittävät niiden rajoja. Tekijöiden kohtaaminen ja keskustelut ovat festivaalien tärkeää antia. Festivaalissa tekijöillä on mahdollisuus demota esityksiään. Yleisöksi odotetaan noin 100 henkeä tapahtumailtaa kohden. 10/12
10. Verkostot 10.1. Tunnettuus Piste on paikallisesti ja valtakunnallisesti tunnettu kulttuurialan toimijoiden keskuudessa. Vuonna 2012 Piste haluaa näyttäytyä kiinnostavana kumppanina Lapin kunnille. Toinen kohde ovat valtakunnalliset ja Eurooppalaiset festivaalit. 10.2. Jäsenyydet Piste on Suomen Nuorisosirkusliiton jäsen ja toimii liitossa aktiivisesti sosiaalista sirkusta koskevissa asioissa. Piste on Lapin Nuorison Liiton jäsen. Liitto on väylä yhteistyöhankkeille ja tiedonvälitykselle. 10.3. Yhteistyökumppanit Piste on vuonna 2009 perustetun Lapin esittävien taiteiden keskuksen perustajajäsen. Letkeessä mukana oleminen vahvistaa Pisteen pohjoista näkyvyyttä, takaa tiedonkulun ja hyvät yhteistyösuhteet alan pohjoisten ja valtakunnallisten toimijoiden kesken. Letke markkinoi Pisteen tuotantoja Lapin alueella. Sirkuksen tiedotuskeskuksen kautta Piste pääsee esille valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Piste on esitellyt tuotantojaan eurooppalaisissa tapahtumissa. Piste osallistuu Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön laitoksen koordinoimaan Vaikuttava sirkus -hankkeeseen. Hankkeen osatoteuttajasirkusten kesken käydään keskusteluja ja välitetään kokemuksia. Hankkeen kohderyhmät puolestaan tuovat mukanaan uusia yhteistyöorganisaatioita. Aiemmat kumppanit, kuten Erityislasten omaiset, Moninet ja Kolpeneen palvelukeskus pysyvät rinnalla. Rovaniemen kulttuuripalvelukeskuksen, Lapin kuntien kulttuuritoimien sekä Lapin lasten Taikalamppu-verkoston kanssa tehtävä yhteistyö muovautuu edelleen. Yhteistyö koskee lähinnä esityksiä ja Vaikuttavaa sirkusta. Yhteistyötä tehdään paikallisten kulttuurialan toimijoiden kuten Agit Cirkin, Lapin taiteilijaseuran, Mediataideyhdistys Magneetin, Rovaniemen kuvataidekoulun, teatterin, taidemuseon jne kanssa. 11. Toiminnan arviointi Jotta kokemukset keräytyisivät hyödyttämään tulevaisuutta, on yhdistyksen aktiivisesti tutkailtava toimiaan ja kerättävä palautetta yleisöiltään. Toimintasuunnitelma ja toimintakertomus ovat arvioinnin apuvälineitä. Työryhmät pitävät työpäiväkirjaa projektien etenemisestä. Etenkin esitysten työstämiseen etsitään Pisteelle sopivia harjoitusmetodeja, jolloin kokeilujen seuraaminen työpäiväkirjan avulla on olennaista. Projektin päättyessä keskustellaan työtapojen toimivuudesta ja taiteellisesta ja tuotannollisesta onnistumisesta. Keskustelussa käsitellään saadut kritiikit ja yleisöpalaute. Yhteistuotannoissa kokeillaan erilaisia riskienhallinnan menetelmiä. 11/12
12. Tulevaisuus Taidekasvatusprojektien opetussuunnitelmat ja opetuspäiväkirjat tehdään sähköiseen arkistoon. Suunnitelmissa asetetaan tavoitteita sekä ohjaajille, muulle työryhmälle, osallistuvalle ryhmälle ja tarpeen mukaan myös yksittäisille osallistujille. Opetuspäiväkirjat kokoavat ensikäden vaikutelman kunkin opetuskerran opeista, prosessin vaiheesta ja haasteista. Kauden lopussa päiväkirjamerkintöjen pitkä nauha muodostaa kokonaiskuvan tavoitteisiin vastaamisesta. Lyhytkursseille ja tapahtumatoimintaan osallistuneilta pyydetään palautetta tapahtuman onnistumisesta sekä tarpeellisuudesta tai merkityksestä heidän näkökulmastaan. Palautteesta kootaan yhteenveto johon tekijät liittävät omia huomioitaan. Usea Pisteen projekti on myös rahoittajien tai muun ulkopuolisen tahon organisoiman arvioinnin piirissä. Vuosi 2011 merkitsi loivaa käännettä Pisteelle. Toiminta on ammattimaista, selkeää ja tavoitteellista. Tulevana vuonna testataan uutta organisaatiorakennetta. Mallin hioutuminen vaatinee useita vuosia. 12.1. Vuonna 2014? Kolmen vuoden kuluttua Nurin Kurin Group ja Collective Rasa työllistävät vakituisesti kolmesta neljään henkilöä taiteellisissa ja tuotannollisissa tehtävissä. Tuotantojen määrä pysynee ennallaan, sen sijaan esityskertoja on enemmän. Yhteistyö Lapin esittävien taiteiden keskuksen ja Lapin kuntien kanssa on vakiinnuttanut tanssi- ja sirkusesitysten tarjonnan pohjoisille yleisöille. Myös Vaikuttava sirkus -hanke on onnistunut luomaan malleja, joilla sosiaalinen sirkus on kaikkien lappilaisten saatavilla. Pisteelle on kertynyt kokemusta uusien erityisryhmien kanssa työskentelystä. Kunnat kokevat Pisteen virkistäväksi ja luotettavaksi kumppaniksi. Pisteen kaikki ryhmät toimivat myös kansainvälisesti. Kolmen vuoden päästä Euroopan ja Barentsin alueen mielekkäät kumppanit ovat seuloutuneet, ja pari yhteistyöprojektia käynnissä. Piste on monitaiteinen. Mistä löytyy paikka esityksille, joita ei voi määritellä tanssin tai sirkuksen kautta? On pidettävä huoli, että kaikki jäsenet kokevat Pisteen organisaatioksi, joka mahdollistaa taiteellisten haaveiden toteuttamisen. Eri taiteenalat inspiroivat toisiaan. On siis tärkeää, että Pisteellä on jatkossakin kevyitä, spontaaneja ja monitaiteisia tempauksia ja taiteenlajeihin täsmäämättömiä tuotantoja. 12.2. Vuonna 2016? Piste ei pysy paikallaan. Kun suuret kuviot on saatu suvantoon, on aika tehdä jotain uutta. Pisteen jäsenet ovat kehittyneet ammatillisesti ja saaneet inspiraatiota toisiltaan. Lappia ja muuta maailmaa kulkiessa ajatukset ovat kaarrelleet. Viiden vuoden päästä lienee aika taas kiepsahtaa. 12/12