Arttu-seminaari 24.5.2011



Samankaltaiset tiedostot
Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

Itä-Suomen huippukokous Virpi Kölhi

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Terveyspiirien prosessien kehittäminen strategian avulla. Pentti Itkonen, toimitusjohtaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Rakennepoliittinen ohjelma ja rahoitusjärjestelmän uusiminen lukiokoulutus

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ULKOINEN ARVIOINTI

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Avoimen yliopisto-opetuksen uudelleen organisointi yliopistoissa - strategiana maakunnallinen yhteistyö

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen

TUOTTAVUUSOHJELMA Liite 7.

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI

MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄ YHTEENSOVITTAA ALUEKEHITYSTYÖTÄ

Teollisuuskaupungista venäläisten ykkösmatkailukeitaaksi vuoteen 2020! Yachting Dream Ltd Jorma Pakkanen

Kansalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä. Terveydenhuollon ATK päivät 2010 Maija Paukkala ESSHP

Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta strategiaan

IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto

Inkoo

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Kuntien ympäristönsuojelutehtävien järjestäminen maakuntauudistuksen toteutumisen yhteydessä. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo


ETELÄ-KARJALAN VIESTINTÄ- JA MARKKINOINTIHANKKEEN LOPPURAPORTTI

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Kunnallisjohdon seminaari

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

DIGITAALISUUS MAAKUNTAUUDISTUKSESSA

RAKENNEMALLI 2040

Maakunnan keskeiset tehtävät

Liite 4. Otteet yleis- ja asemakaavoista sekä asemakaavojen muutostarpeet

TERVE SOS 2010 Lahti. Miltä näyttää tulevaisuuden palvelujärjestelmä?

MAAKUNTAVAALIOPAS 2018

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella

Liikkuvat palvelut lähipalveluiden turvaajina kunnan näkökulma

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

MAAKUNTAHALLINNON UUDISTUS

FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Kuntanäkökulmia yksityisten sosiaalipalvelujen ohjaukseen ja valvontaan

GOSAIMAA.COM MYR

Pyhtään sote-uudistus. Olli Nuuttila, kunnanjohtaja Eduskunnan hallintovaliokunta

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset ja PoSoTe

Vuodet : Mitä osaamista vaatii kehittyvä elinkeinojen toimintaympäristö - julkisen puolen näkökulma

Kanta-Hämeen sote 2016

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Puitelain 7 :n mukainen kaupunkiseutusuunnitelma Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

Tästä eteenpäin Tehyn johtamisen ja esimiestyön päivät

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

E-P:n Matkailuparlamentti Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

Näin sen näen Paikallinen näkökulma mediaan. Kuntakoulutus Helsinki

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Etelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointi

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Toimintasuunnitelma 2012

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Etelä-Karjala digiaikaan

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

Pohjois-Suomen päihdetyön kehittämisyksikkörakenne

Etelä Suomen näkökulmasta

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Kanta-Hämeen sote 2016

Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely (MAL) Oulun seudulla

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Väliraportti Henkilöstötyöryhmä

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Transkriptio:

Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1

Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus Kaakkois-Suomen kaupallinen keskus Yliopistokaupunki ja koulutus- ja osaamiskeskus Logistinen keskittymä ja kansainvälisen liikenteen solmukohta EU:n ja Venäjän kohtaamispaikka Saimaan matkailualueen sydän 2

Matkailukaupunki Lappeenranta on perinteikäs ja värikäs matkailukaupunki. Suomen 2. suosituin kohdekaupunki ulkomaalaisten vierailijoiden keskuudessa. N. 800 000 ulkomaalaista matkailijaa vuosittain. Saimaa ja Linnoitus. Kansainvälisten liikenneyhteyksien paraneminen ja uudet matkailuinvestoinnit ovat merkittävästi lisäämässä koko alueen vetovoimaa.

Tax free -myynti 2011 Lähde: Global Blue Finland Oy Lappeenrannan kaupunki, kehittämisyksikkö 4

Nopeat ja vaivattomat lennot Eurooppaan Lappeenrantaan on erinomaiset yhteydet maanteitse, rautateitse, Saimaan kanavaa pitkin ja lentäen. Junamatka taittuu nopeutuneen ratayhteyden ansiosta vuonna 2011 Helsinkiin alle 2 tunnin ja Pietariin 1 1/2 tunnissa. Lappeenrannan kansainväliseltä lentokentältä on suorat yhteydet Düsseldorfiin, Riikaan, Milanoon ja Brysseliin. Ryanair ja AirBaltic tarjoavat lisäksi erinomaiset jatkolentoyhteydet. Lentokentän sijainti kaupungin keskustassa takaa erityisen nopeat ja joustavat lennot Keski-Eurooppaan. Vuoden 2011 tavoite yli 100.000 lentomatkustajaa 5

LAPPEENRANTA 2012- STRATEGIA Kansallinen edelläkävijä kuntarakenteen, toimintatapojen ja yhteistyökäytäntöjen uudistajana Kaupungin palvelujen ja hallinnon tuottavuuden parantaminen rakenteellisin uudistuksin. Kaupunki on avoin uusille kuntaliitoksille sekä seudullisten palvelujen yhteen kokoamiseen tähtääville aloitteille. Arvioidaan palvelujen tuottamistapojen laatukustannustekijöitä, otetaan käyttöön parhaita toimintamalleja ja hankitaan palveluja myös muilta palveluntuottajilta oman tuotannon rinnalla.

LAPPEENRANTA 2012- STRATEGIA Kansallinen edelläkävijä kuntarakenteen, toimintatapojen ja yhteistyökäytäntöjen uudistajana jatkoa Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri tuo omistajakunnille yhtenäisen palvelurakenteen ja mahdollistaa tuottavuuden nousun sekä kustannuksiltaan kilpailukykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Yrittäjälähtöisen toiminnan arvostaminen Lappeenranta on johtava toimija valituilla aloilla julkisten sähköisten palveluiden kehittäjänä ja toteuttajana Vanhusten kotona asumiseen liittyvien toimintamallien, palveluiden, teknologioiden ja kehittäminen

Etelä-Karjala 1.1.2010 lukien

Yhteenveto kaupunkiseutusuunnitelman esitysten toteumasta 1. Joutseno liittyi Lappeenrantaan 1.1.2009 lukien. 2. Ylämaa liittyi Lappeenrantaan 1.1.2010 lukien. 3. Sosiaali- ja terveyspiiri aloitti 1.1.2010 lukien. 4. Talous- ja tietohallintopalveluyhtiö (Saita Oy), Lappeenranta- Eksote-(muut kunnat ja kuntayhtymät) 5. Saimaan tukipalvelut Oy, Lappeenranta-Eksote-Imatra(muut kunnat ja kuntayhtymät) 6. Maakunnallinen työterveyshuoltoyhtiö, Lappeenranta-Eksote- (muut kunnat ja kuntayhtymät)

Yhteenveto kaupunkiseutusuunnitelman esitysten toteumasta 7. Seudullinen ympäristötoimi aloittanut 2009 (Isäntäkunta Lappeenranta) 8. Maakunnallisen hankintayksikön perustaminen toiminta käynnistynyt 2008, mukana myös kuntayhtymät (Isäntäkunta Lappeenranta) 9. Yhteiset matkailun edistämistoimet - GoSaimaa ja kylpylämatkailun oheispalvelujen vahvistaminen Lappeenranta Imatra- seuduilla - tapahtumatuotannon kehittämishanke, maakunnallinen kalenteri kansallisena edelläkävijänä - Pietari- yhteistyö

Yhteenveto kaupunkiseutusuunnitelman esitysten toteumasta jatkuu 10.Lappeenrannan kaupunkiseudun yhteinen rakennekaava, maankäyttö ja asuminen - valmistelu alkoi 2009, valtuustot hyväksyneet vuoden 2010 aikana 11.Käynnistetty asumis- ja tonttipoliittisen ohjelman valmistelu konkreettiseksi osaksi rakennekaavan tavoitteiden toimeenpanoa 12.Lappeenrannan seudun liikennejärjestelmä-suunnitelma ja Etelä- Karjalan liikennestrategia - toimii perustana maakuntaohjelmalle, valmistunut 2009 - joukkoliikenteen palvelutasot määritellään yhteistyössä ELYn kanssa kaikille kunnille 2011 (yhteinen seutulippu käytössä koko maakunnassa)

Yhteenveto kaupunkiseutusuunnitelman esitysten toteumasta jatkuu 13. Sopimukset opetuspalvelujen myymisestä sekä erityisopetuksen palvelujen tarjonta ja ostosopimusten valmistelu toteutuu rajoitetusti nykyisin resurssein 14. Lappeenrannan seudun henkilöstö- ja rekrytointiohjelma valmistunut 2008, jatkona kuntarekryn hyödyntäminen 15. Lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelma valmistunut 2008, monikulttuurisuuskeskus Momentti palvelee koko maakuntaa 16. Seutukirjaston muodostaminen laaja valmistelu 2009-2010, joka ei kuitenkaan johtanut yhteiseen kirjastoon

Yhteenveto kaupunkiseutusuunnitelman esitysten toteumasta jatkuu 17. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 18. Saimaan ammattikorkeakoulu Oy 19. Maakunnallinen pelastuslaitos 20. Maakunnallinen jätehuoltoyhtiö 21. Tietomaakunta ekarjala Oy

Sosiaali- ja terveyspalvelut Etelä- Karjalassa Vuonna 2008 sosiaali- ja terveyspalvelut tuotettiin 12 eri organisaatiossa. Sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen jälkeen palvelut tuotetaan yhdessä organisaatiossa + Imatran perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Yksi yhteinen maakunnallinen terveyskeskus, jolla eri kunnissa omat terveysasemansa Sosiaali- ja terveyspiiri: - Erikoissairaanhoito 133 908 asukasta (+ 6 068) - Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 104 750 as. Imatran perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 29 156 as.

Piirin toiminnan lähtökohdat: Asiakaslähtöisyys. - Potilaan valinnanvapaus, palvelut yli kuntarajan. Piirin toiminta tulee järjestää niin, että kustannuskehitys on valtakunnallista keskimääräistä kustannuskehitystä alhaisempi. Kustannusten hallinta: - Palveluprosessien hallinta. - Palveluketjut. Hoidon ja tehtävien oikea porrastus. - Päällekkäisyyksien poistaminen. - Hallinnosta ja tukipalveluista resursseja varsinaiseen toimintaan.

Piirin toiminnan lähtökohdat: jatkuu Jokaisen jäsenkunnan kanssa tehdään - Palvelusopimus (vuosisopimus) - Strateginen palvelusopimus (3-vuotissopimus, tarkistus vuosittain) Ostopalvelukorvaus sovitaan etukäteen, ei jälkilaskutusoikeutta

Kuntaliiton ja Artun tutkimustyöllä on tärkeä merkityksensä Lappeenrannankin päätösten valmistelussa. Kiitos mielenkiinnostanne!