Rakennepoliittinen ohjelma ja rahoitusjärjestelmän uusiminen lukiokoulutus

Transkriptio

1 Rakennepoliittinen ohjelma ja rahoitusjärjestelmän uusiminen lukiokoulutus LUKIO SUOMESSA TULEVAISUUSSEMINAARI Kunnan puheenvuoro Tuija Willberg Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja

2 Lappeenranta sijaitsee Euroopan neljänneksi suurimman järven, Saimaan, etelärannalla, EU:n ja Venäjän rajalla Lappeenranta-Helsinki (215 km): junalla noin 2 h autolla noin 2 h 45 min Lappeenranta-Pietari (195 km): Allegro-junalla 1,5 h (4 x päivässä) Lappeenrannan lentokentältä: Ryanairin lennot 2 x viikossa Milano Bergamo Düsseldorf Weeze Barcelona Girona (kesäkausi)

3 Kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki, Kaakkois-Suomen kaupallinen keskus Lappeenranta on Etelä-Karjalan maakuntakeskus Väestö noin Joutseno kuntaliitos 2009 ( asukasta) Ylämaa kuntaliitos 2010 ( asukasta) Kunnallisvero 21 % vuodesta 2014 lukien Kaakkois-Suomen kaupallinen keskus Helsingin jälkeen Suomen toiseksi suosituin ulkomaisten turistien matkailukohde, noin 2 miljoona matkailijaa vuosittain Suomen Tax free -myynnin kärkisijoilla Rauha, Skandinavian suurin matkailualue, 300 hehtaaria

4 Metsäteollisuuden ja kestävän kehityksen Lappeenranta Kaakkois-Suomi on tuotantokapasiteetiltaan Euroopan suurin ja samalla maailman toiseksi suurin metsäteollisuuskeskittymä. Luodaan uutta osaamispohjaista liiketoimintaa ja yrityksiä energiatehokkuuden, cleantechin ja biotalouden toimialoille. Lappeenrannan tuottamasta energiasta jo 90 % saadaan uusiutuvista energialähteistä. Kaupunki kehittää Suomen suurimpia tuuli- ja aurinkopuistoja yltääkseen sataprosenttiseen uusiutuvan energian käyttöön. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on Suomen suurin energia-alan yliopisto (40 %). Lappeenrannassa on Suomen vihrein kampus:

5 Kansainvälinen yliopistokaupunki Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), 5700 opiskelijaa, kauppatieteet ja tekniikka Saimaan ammattikorkeakoulu, (Saimia) 3000 opiskelijaa (toimipisteet Lappeenrannassa ja Imatralla) Maasotakoulu, 650 opiskelijaa Saimaan ammattiopisto Sampo, 4200 opiskelijaa (toimipisteet Lappeenrannassa ja Imatralla) Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) strategiset osaamisalueet ovat vihreä energia ja teknologia, kestävän kilpailukyvyn luominen ja kansainvälinen Venäjä-yhteyksien rakentaja Saimaan ammattikorkeakoulussa on viisi koulutusalaa: tekniikka, liiketalous, sosiaali- ja terveysala, matkailu- ja ravitsemispalvelut sekä kulttuuri. Yksi merkittävimmistä osaamisen painopistealueista on Venäjä Lappeenrannassa yhteinen kampus Skinnarilassa.

6 Lukiokoulutus Lappeenrannassa Koko ikäluokan koko noin 710 Lukiopaikkoja varataan 50 %:lle peruskoulun päättävästä ikäluokasta, keskiarvoraja 7,00 Kaupungin ylläpitämiä lukioita nyt 4, syksyllä 2 Kaupungin ylläpitämissä lukioissa opiskelijoita päivälinja 1150 aikuislinja lukiotutkinto 50 Aineopiskelijat 190 kaksoistutkinnon opiskelijat 133 Painotuksia Liikunta Etelä-Karjalan IB-lukio, yhdessä Imatran kanssa (IB*) Metsäklusterilinja yhdessä alueen metsäteollisuuden ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa Yhteistyö Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukion kanssa (ISK*) Urheiluakatemia Steiner-koulun lukio-opetus * Erityinen koulutustehtävä ja sen mukainen korotettu rahoitus 6

7 Kuntatalouden tasapainottaminen ja kuntien velvoitteiden vähentäminen Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa 2 mrd euroa, josta puolet valtion ja puolet kuntien toimenpitein Valtion toimet Hallitus antaa esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä, joiden huomioon ottaminen vähennyksenä kehysmäärärahoihin edellyttää säädöstasoista ratkaisua. Kyseiset lainmuutokset antavat kunnille liikkumatilaa kuntien menojen vähentämisessä ja muuttavat valtionosuuksien laissa olevia perusteita. valtion rahoitus vähenee, mutta ratkaisut palvelujen vähentämisestä on tehtävä kunnissa Kuntien muut toimet - Suorat sopeutustoimet - Toimet tuottavuuden kohentamiseksi - Veronkorotukset 7

8 Lukiokoulutuksen rahoitus uudistetaan Rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi vastaavalla tavalla kuin yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla. Jatkossa talousarvioon otettavaa määrärahaa korotettaisiin kustannustason muutosta vastaavasti indeksiin perustuen. => Valtion rahoitus vähenee, mutta ratkaisut palvelujen vähentämisestä on tehtävä kunnissa Nyt Lukiopaikkojen määrää ei ole kansallisesti rajoitettu Yksikköhinta on laskettu jakamalla todelliset kustannukset kaikkien lukiolaisten kesken Yksikköhintoja on porrastettu vähäisen opiskelijamäärän mukaisen tunnusluvun perusteella Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat opiskelijaa kohden ammattikorkeakouluissa aiheutuneet valtakunnalliset kokonaiskustannukset jaetaan laskennallisten opiskelijoiden yhteismäärällä. Ammattikorkeakoulun yksikköhinta määräytyy laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus. 8

9 Lukiokoulutuksen rahoitus Etelä-Karjalassa Opiskelijamäärä 2014 Yksikköhinta 2014 Toteutunut kustannus 2012 Imatra Lappeenranta Luumäki Parikkala Rautjärvi Savitaipale Lähde: OPH:n raportit

10 16 18-vuotiaat ja oman lukiokoulutuksen oppilaat 110 Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala vuotiaat = Lappeenrannan seutu Imatran seutu Etelä-Karjala Lähde:Tilastokeskus vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Lappeenrannan seutu Lukion oppilaat* Imatran seutu Lukion oppilaat* Etelä-Karjala Lukion oppilaat* *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2011, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen 10

11 11

12 Etelä-Karjalan maakunta asukkaita n Lappeenrannan seutu Lappeenranta Luumäki Savitaipale Lemi Taipalsaari Imatran seutu Imatra Ruokolahti Rautjärvi Parikkala Kunnassa lukio Kunnassa myös monialaista ammatillista koulutusta Ammatillista koulutusta ylläpitää kuntayhtymä, jonka jäseninä kaikki maakunnan kunnat

13 Lukioon hakeutunut vuosina Kunnassa lukio 47 % Kunnassa myös monialaista ammatillista koulutusta 43 % 47 % 51 % 41 % 43 % Ammatillista koulutusta ylläpitää kuntayhtymä, jonka jäseninä kaikki maakunnan kunnat 37 % 43 % 48 %

14 Rahoitus Toisen asteen koulutuksessa keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta Rajataan lukion opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeen vuoteen Tuleeko rahoituksen mittareiksi vain yo- tutkintojen määrä ja laatu? Lukiolain 2 :n mukaan lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lukiokoulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana. Lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto. Tutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Tutkinnot, opiskelijapalaute, jatko-opintoihin pääsy, kansainvälisyys? Opiskelijoiden hyvinvointi ja osallisuus? 14

15 Lukiokoulutuksen rahoitus ja järjestäjäverkko uudistetaan Rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyen puolitetaan valtion lisärahoitus lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän toteuttamiseen lopetetaan valtionosuusrahoitus lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkinnon suorittaneilta, => merkitsevät kaikki lisäkustannuksia kunnille tai antavat kunnille liikkumavaraa tehdä paikallisia päätöksiä 15

16 Oppivelvollisuuden pidentäminen Oppivelvollisuusikä nostetaan 17 vuoteen, koskee koko ikäluokkaa ja valmistellaan siten, että tavoitetaan erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Jatkovalmistelussa korostetaan yhteyttä ammatilliseen kuntoutukseen, kytköstä etsivään nuorisotyöhön sekä vahvistamalla opinto-ohjausta. Tavoite hyvä, mutta onko keino oikea? Mitä sisältää? Minkälainen malli on ministeriössä valmisteltu? Tarkoittaako kaikille 16-vuotiaille maksuttomia oppimateriaaleja ja matkakustannuksia tai majoituskustannuksia? Onko opiskelijoilla oikeus valita? Kuka osoittaa koulupaikan? Kustannukset kunnille??? 15 miljoonaa euroa, joista 10 miljoonaa on kuntien osuus? Suomen Lukiolaisten Liiton laskurin mukaan kustannukset noin 63 miljoonaa euroa vuodessa. 16

17 Tilanne keväällä 2014 Avoinna ja muutoksessa lukiokoulutuksessa Lukiokoulutuksen järjestäjät Rahoitus ja rahoituksen mittarit Opiskelijat Koulutuksen sisältö ja tavoitteet, digitaaliset oppimisympäristöt Päättökoe ja oppimisen arviointi 17

18 Kiitos mielenkiinnostanne!