Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100

PÄÄTÖS UUDELY/54/07.04/2010 21.12.2010 HSY Jätehuolto Juha Uuksulainen PL 100 00521 Helsinki SAANTITODISTUKSELLA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIME- NETTELYN TAPAUSKOHTAISESTA SOVELTAMISESTA 1. HANKKEESTA VASTAAVA 2. HANKKEEN KUVAUS Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 00521 Helsinki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa on vanha kaatopaikka, jonka muotoilu ja viimeistelyrakentaminen ovat käynnissä. Jätteenkäsittelykeskuksen vanhan kaatopaikan viereen on louhittu kaatopaikan laajennusalue ja kaatopaikan laajennusosan 1. täyttöalue on otettu käyttöön ja täyttö on käynnissä. Kaatopaikkatoiminnan lisäksi jätteenkäsittelykeskuksessa sijaitsevat mm. kompostointilaitos ja - kenttä, Sortti-asema, ongelmajätteiden vastaanottopaikka ja pilaantuneiden maiden käsittelykenttä sekä hyötykäyttökenttä. Kaatopaikkakaasu käsitellään alueella sijaitsevassa kaasumoottorivoimalaitoksessa. Jätevedet johdetaan viemäriverkkoon. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen on suunnitteilla uusia toimintoja ja joidenkin olemassa olevien toimintojen muutoksia, joissa käsiteltävien jätteiden määriä aiotaan muuttaa ympäristölupapäätöksissä sallituista määristä. Jätteenkäsittelykeskukseen on suunnitteilla ympäristölupahakemusluonnoksen liitteen 18.1:n mukaan seuraavia uusia toimintoja ja toiminnan muutoksia: Hyötykäyttökentillä välivarastoitavat ja käsiteltävät jätteet Maa- ja kiviainesmaa, joka sisältää jätemateriaaleja, ja jonka sisältämien haittaaineiden pitoisuudet ovat alle valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjen ylempien ohjearvojen, ja joka ei ole ongelmajätettä; käsittely murskaamalla ja seulomalla, hyödyntäminen peitemaana ja kaatopaikkarakenteissa Välivarastoitava jätepolttoaine; välivarastointi alueella ja kuljetus muualla poltettavaksi Määrä t/a Lupa- tai YVA-tilanne 30 000 Päätös YS 1163/ 20.9.2007, hyväksytty maiden käyttö määrälle 190 000 t/a. Seulottava määrä 30 000 t/a 120 000 Päätös YS 1163 /20.9.2007 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS/Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki

2/12 Puutarha- ja puistojätteiden kompostointi sekä kompostoinnin tukiaineiden käsittely hakettamalla ja välivarastointi. Puujätteen haketus ja välivarastointi; käyttö kompostin tukiaineena ja polttoaineena Välivarastoiva kyllästetty puujäte, poltetaan jätteenpolttolaitoksessa Kompostointikentällä käsiteltävät jakeet Metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä muodostuvien kuitulietteiden kompostointi Mullan valmistus maaaineksista ja biojätekompostista sekä mullan välivarastointi Vanhan kaatopaikan muotoilu ja viimeistelyrakentaminen Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellun jätteenpolton kuonan hyödyntäminen kaatopaikka- ja viimeistelyrakentamisessa Jätteenkäsittelykeskuksen pilaantuneiden maiden kentällä hallissa käsitellyt pilaantuneet maat, joiden sisältämien haittaaineiden pitoisuudet ovat alle valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjen ylempien ohjearvojen, eivätkä ole ongelmajätteitä, hyödyntäminen kaatopaikka- ja viimeistelyrakentamisessa Kaatopaikan laajennusalue Murskattava, paalattava ja välivarastoitava sekajäte (energiajäte); käyttö polttoaineena jätteenpolttolaitoksella ja metallien ohjaus hyötykäyttöön Syntypaikkalajitellun rakennusjätteen käsittely; alitteen käyttö kaatopaikalla peitemaana ja loppusijoitus, metallien ohjaus hyötykäyttöön ja käyttö polttoaineena muualla Erilliskerättyä biojätettä käsittelylaitosten seisokkien aikana, loppusijoitus kaatopaikalle 40 000 Lupa YS 553/26.5.2003, määrä avoin 30 000 Lupa YS 553/ 26.5.2003, määrä avoin 2 000 Huomioitu luvassa YS 553/26.5.2003 15 000 Liete kompostoidaan muualla,mutta varaudutaan käsittelyyn Ämmässuolla 300 000 Huomioitu YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen kehittäminen -YVAssa 70 000 YVA-menettely määrälle 72 000 t/a, päätös YS 1163/ 20.9.2007 määrälle 20 000 t/a 50 000 Lupa YS 553/ 26.5.2003 25 000 tonnille vuodessa Ämmässuon kaatopaikan laajennus ja pilaantuneiden maiden käsittelyä koskevassa YVAssa arvioitu 25 000-30 000 t/a vaikutukset 30 000 YVA käynnissä 30 000 YVA käynnissä Poikkeustilanteissa muodostuva jätejae, jonka määrä ei tiedossa ELY-keskuksen päätös 18.3.2010 Hyötykäyttö- ja kompostointikentillä käsiteltävät Jätteenkäsittelykeskukseen tuodaan rakennustyömailta maa- ja kiviaineksia, jotka sisältävät jonkin verran rakennusjätteitä, kuten tiiltä, betonia ja puuta. Maat eivät ole pilaantuneita ja niiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjen ylempien ohjearvojen eivätkä ole ongelmajätettä.

3/12 Maista seulotaan rakennusjätteet, jotka toimitetaan kaatopaikan jätetäyttöön. Suuret kivenlohkareet murskataan. Seulotut maat ja hyödynnetään kaatopaikan peitemaana ja kaatopaikkarakenteissa. Puujätettä haketetaan ja välivarastoidaan hyötykäyttökentällä lupahakemuksen mukaan 30 000 t/a. Hake käytetään kompostoinnin tukiaineena tai toimitetaan voimalaitoksen polttoaineeksi. Puujätteen käsittely on huomioitu Uudenmaan ympäristökeskuksen lupapäätöksessä YS 553/26.5.2003. Päätöksessä ei ole määrätty puujätteen käsittelymäärää. Puujätettä on 2000-luvulla otettu vastaan noin 18 500 tonnia vuodessa. Määrä kasvaa tulevina vuosina, kun kaikki HSY:n Sortti-asemilla vastaanotettu puujäte ohjataan käsiteltäväksi Ämmässuon käsittelykeskuksessa. Puutarha- ja puistojätteitä sekä risuja otetaan vastaan, välivarastoidaan ja haketetaan hyötykäyttökentällä lupahakemuksen mukaan 40 000 t/a. Hake kompostoidaan ja sitä käytetään kompostoinnin tukiaineiden. Puutarha- ja puistojätteen käsittely on huomioitu Uudenmaan ympäristökeskuksen lupapäätöksessä YS 553/ 26.5.2003. Käsittelymäärästä ei päätöksessä ole määrätty. Puutarha- ja puistojätteitä on 2000-luvulla otettu vastaan noin 11 000 t/a. Määrät ovat kasvamassa. Lupaa haetaan metsäteollisuuden jätevesilietteiden kompostointiin kompostointikentällä 15 000 t/a. Lietteen kuiva- ja kuitupitoisuus ovat korkeita. Niiden kompostointi on rinnastettavissa biojätteiden jälkikompostointiin. Metsäteollisuuden jätevesilietteet on kompostoitu HSY:n Metsäpirtin kompostointikentällä, jossa kompostointi todennäköisesti jatkuu, mutta Ämmässuolla varaudutaan lietteiden käsittelyyn. Valmiista biojätekompostista tehdään multaa sekoittamalla valmiin kompostin joukkoon maa-aineksia. Suurin osa biojätekompostista on käytetty jätteenkäsittelykeskuksessa. Mullan valmistukseen sitä on käytetty vain 10 000-20 000 t/a, mutta määrä tulee kasvamaan lupahakemuksen mukaan 300 000 tonniin vuodessa. Mullan valmistuksesta huolehtii Kekkilä Oy. Multatuotteiden valmistuksen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu osana biojätteiden käsittelyä "Biojätteen käsittely sekä jätteen energiahyödyntämisen tuhkien ja sijoittaminen" -YVA-menettelyssä vuonna 2005. Pilaantuneiden maiden kentällä käsiteltävät Pilaantuneiden maiden käsittely tapahtuu alueelle rakenteilla olevissa halleissa. Ensimmäinen halli valmistuu alkuvuodesta 2011. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuvassa hallissa käsitellään pilaantuneita maita 25 000 t/a. Maat ovat pääasiassa öljyllä pilaantuneita. Toisen hallin valmistuttua käsittelymäärä halutaan nostaa 50 000 tonniin vuodessa. Pilaantuneen maan käsittely ja välivarastointi on hyväksytty ympäristölupapäätöksessä YS 553/26.5.2003. Sen mukaan alueella saa käsitellä ja välivarastoida pilaantuneita maita 25 000 t/a. Pilaantuneen maan käsittely ja välivarastointi on huomioitu myös Ämmässuon kaatopaikan laajennuksen ja pilaantuneiden maiden käsittelyn YVA-menettelyssä, joka on tehty vuonna 2001. YVA-

Hanketta koskevat luvat 4/12 menettelyssä arvioitu pilaantuneiden maiden käsittelymäärä oli 25 000 30 000 t/a. Käsittelyn jälkeen maat käytetään vanhan kaatopaikan muotoilussa ja viimeistelyrakentamisessa. Niiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuudet ovat alle valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjen ylempien ohjearvojen, eivätkä ole ongelmajätteitä. Kaatopaikan laajennusalueella käsiteltävät Sekajätteen murskaukselle, paalaukselle ja välivarastoinnille kaatopaikan laajennusalulla haetaan lupaa käsitellä 30 000 t/a, mutta määrää aiotaan myöhemmin nostaa. Jätteen murskaus, paalaus ja välivarastointi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa - ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnissä ja sitä koskeva arviointiselostus on tullut vireille Uudenmaan ELY-keskuksessa 30.11.2010. Arviointimenettelyssä on arvioitu 75 000 t/a sekajätteen käsittelyn ja 150 000 t/a sekajätepaalien välivarastoinnin vaikutukset. Sekajäte toimitetaan jätteenpolttolaitokselle polttoon. Rakennusjätteen murskauksen, seulonnan ja paalauksen ympäristövaikutukset arvioidaan samassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä kuin sekajätteen käsittely. YVA-menettelyn mukaan käsittely tapahtuu kaatopaikan laajennusalueella tai vaihtoehtoisesti keskuksen luoteiskulmauksessa olevalla järjestelykentällä. Arvioinnissa tarkastellaan 50 000 t/a rakennusjätteen käsittelyä. Jätteet murskataan ja seulotaan. Erilleen seulottu metalli ohjataan hyötykäyttöön. Poltettava osuus paalataan ja toimitetaan energiajakeena jätteenpolttolaitokselle polttoon ja seulanalite käytetään kaatopaikalla peitemaan. Kaatopaikalle sijoittaminen Erilliskerättyä biojätettä joudutaan poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten kompostointilaitoksen korjaus- ja huoltotöiden aikana sijoittamaan kaatopaikan jätetäyttöön. Määrää ei pystytä arvioimaan. Biojätteen sijoittamiseen kaatopaikalle on ympäristölupa. Tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltujen jätteenpolton kuonia tuodaan jätteenkäsittelykeskukseen 70 000 t/a ja hyödynnetään kaatopaikka- ja viimeistelyrakentamisessa. Tuhkien vaikutukset on arvioitu YVAmenettelyssä määrälle 72 700 t/a. Tuhkien käytölle on myönnetty ympäristölupa YS 1163/20.9.2007. Lupapäätös on myönnetty 20 000 t/a tuhkamäärälle. Jätteenkäsittelykeskus - Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös YS 553/ 26.5.2003 - Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 04/0551/1/22.12.2004 - Korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 466/8.3.2006

5/12 - Korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 1454/29.5.2007 lainvoiman saaneen päätöksen (taltionumero 466/8.3.2006) purkamista koskevasta hakemuksesta - Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös YS1163/20.9.2007 - Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 08/0373/28.11.2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen lupamääräysten muuttamista koskevasta ympäristölupapäätöksestä (YS1163/20.9.2007) tehdystä valituksesta - Korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 1113/11.5.2010 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 08/0373/28.11.2008 tehdyistä valituksista - Uudenmaan ympäristökeskuksen vesien yhteistarkkailuohjelman hyväksymistä koskeva päätös No YS 14/8.1.2004 - Uudenmaan ympäristökeskuksen vesien yhteistarkkailuohjelmapäätöksen muuttamisesta, No YS 357/12.3.2007. Kaatopaikan laajennusalue - Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 659/16.5.2005, joka koskee kaatopaikan laajennusaluetta - Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 06/0139/1/10.5.2006 - Korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 3383/27.12.2007 - Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös laajennusalueen lupamääräysten muuttamisesta No YS 1163/20.9.2007 - Vaasan hallinto-oikeuden päätös n:o 08/0371/1/28.11.2008 Uudenmaan ympäristökeskuksen lupamääräysten muuttamista koskevasta ympäristölupapäätöksestä (No YS 1163/20.9.2007) tehdystä valituksesta - Korkeimman hallinto-oikeuden päätös taltionumero 113/11.5.2010 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 08/0371/1/28.11.2008 tehdyistä valituksista. Ilmanlaadun ja melun tarkkailua koskevat päätökset - Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 1466/8.12.2004, joka koskee hiukkaspitoisuuksien ja meluntarkkailun jatkamista ja muuttamista - Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1618/8.11.2006, joka koskee hiukkasmittausten toteuttamissuunnitelman hyväksymistä - Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1444/9.10.2006, joka koskee meluntarkkailuohjelman hyväksymistä - Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 582/5.5.2008, joka koskee melutarkkailuohjelman tarkistamista. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille on tehty seuraavat ympäristövaikutusten arvioinnit: - Ämmässuon kaatopaikan laajennus ja pilaantuneiden maiden käsittely, arviointiselostuslausunto 28.9.2001. - Sekajätteen käsittelylaitos, arviointiselostuslausunto 7.11.2002

6/12 - YTV:n jätteenkäsittelykeskuksen kehittäminen (biojätteiden käsittelyn ja tuhkien ja kuonan loppusijoitus), arviointiselostuslausunto 4.5.2005 - Kaatopaikan laajennusalueen vaihtoehtoinen käyttö, arviointiselostuslausunto 21.3.2006 - Pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunnan jätevoimala, arviointiselostuslausunto 28.2.2008. - Hankkeen "Jätteen murskaus, paalaus ja välivarastointi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa, Espoo ja Kirkkonummi" ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnissä. Yhteysviranomainen on antanut sitä koskevasta arviointiohjelmasta lausunnon 27.4.2010. Arviointiselostus on tullut vireille 30.11.2010. Alueella on tehty myös muiden hankkeesta vastaavien laatimia ympäristövaikutusten arviointimenettelyjä, joissa arvioitu toiminta sijaitsee on rinnastettavissa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin. Toimintojen ympäristövaikutukset ovat vastaavanlaisia kuin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja kohdistuvat samalle alueelle. Näitä ovat mm.: - Ämmässuon ja Kulmakorven maanläjitysalueet, arviointiselostuslausunto 14.6.1999 - Pääkaupunkiseudun rakennusjäte Oy:n Ämmässuon rakennusjätteen käsittelylaitos, arviointiselostuslausunto 15.3.2001 - Pääkaupunkiseudun energialaitokset. Tuhkan läjitysalueen YVA. Arviointiselostuslausunto 14.5.2001 - Maankaatopaikkojen sijoittaminen Ämmässuolle, arviointiselostuslausunto 15.2.2002 - Lohja Rudus Oy Ab:n pääkaupunkiseudun kiviaineksen kierrätysalueet, arviointiselostuslausunto 14.5.2007 - Kulmakorven puhtaiden maiden ylijäämämassojen läjityksen sekä maa-ainesten otto alue, arviointiselostuslausunto 13.5.2009. Lisäksi Espoon kaupunki, Kirkkonummen kunta, Uudenmaan liitto sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunta (YTV, nykyinen HSY) ovat teettäneet Ämmässuon-Kulmakorven alueen toimintojen ympäristövaikutusten kokonaisarvion 2002. Ämmässuon kaavoitusta laadittaessa kokonaisarvioita on käytetty apuna ja se on liitetty asemakaava-aineistoon kaavaselostuksen liitteenä. Kaavoitusprosessin aikana alueelle tehtiin selvitykset liito-oravista sekä maisemallinen selvitys ja Loojärven valuma-alueen kuormitusselvitys. 3. ASIAN KÄSITTELY Asian vireille tulo Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle ympäristöluvan 26.5.2003/YS 553. Lupapäätöksen mukainen kaatopaikkatoiminta vanhalla jätetäytöllä tuli lopettaa 30.11.2007 mennessä. YTV (nykyinen HSY) valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi valituksen johdosta 10.5.2006 päivätyn päätöksen. Päätöksestä valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimman hallinto-oikeus palautti 11.5.2010

7/12 päivätyllä päätöksellä Ämmässuon vanhan kaatopaikan jatkokäyttöä koskeva lupa-asian lupaviranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupahakemus on vireillä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa (AVI). Lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä hakemusta oli tarve täydentää ja osin laajentaa lupahakemuksessa esitetyistä toimista. Täydentämisen yhteydessä on tullut esiin jätteenkäsittelykeskuksen mahdollinen lain ympäristövaikutuksista 4 :n tarkoittaman ympäristövaikutusten arvioinnin tarve. HSY Jätehuolto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) ovat pitäneet 8.6.2010 ja 11.8.2010 kokoukset, jossa käsiteltiin HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen nykyisiä toimintoja ja suunniteltuja toiminnan muutoksia sekä niiden YVA-menettelyn tarvetta. Läsnä oli myös Espoon kaupungin edustaja. HSY Jätehuollon Ämmässuon toimintojen YVA-menettelyn tarvetta koskevaa kirje liitteineen saapui Uudenmaan ELY-keskukseen 7.10.2010. HSY täydensi kyselyä 10.11.2010 Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) saapuneella kirjeellä. Viranomaisten kuuleminen Uudenmaan ELY -keskus on pyytänyt 8.10.2010 päivätyllä kirjeellä Espoon kaupunginhallitukselta ja Kirkkonummen kunnanhallitukselta lausuntoa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan ja toiminnan muutoksen johdosta. Espoon kaupunginhallitus eikä Kirkkonummen kunnanhallitus ole antanut lausuntoa. 4. HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta sijaitsee Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan alueella. Etäisyys Helsingin keskustaan on noin 30 km. HSY Jätehuollolla on Ämmässuolla käytössä alueita yhteensä noin 123 ha. Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 50 ha ja sen itäpuolella sijaitsevan laajennusalueen 60 ha. Keskuksen länsireunassa sijaitsevat hyötykäyttökenttä ja pilaantuneiden käsittelykenttä. Koillisosassa sijaitsevat HSYn kompostointilaitos ja kenttä. Jätteenkäsittelykeskuksen pohjois-koillispuolella on Espoon kaupungin suljettu Ämmässuon maankaatopaikka. Itäpuolella sijaitsevat Espoon kaupungin uusi maankaatopaikka ja Kulmakorven suljettu maankaatopaikka sekä Jersanmäen kallio-, louhinta- murskaus- ja maankaatopaikka-alue. Koillisessa sijaitsee useita toimintoja, kuten Rakentajien Ekopark Oy, Hyvinkään Tieluiskan Oy:n mullan seulonta ja kantojen murskausalue, asfalttiasema, betoniasema, polttoaineen jakeluasema.

8/12 Kaavoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue on kaikilla kaavatasoilla varattu jätteenkäsittelytoiminnoille. Asutus Espoon puolella lähin asutus on Kolmperän asuinalue, joka sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta pohjoiseen. Kirkkonummen puolella lähin asuinalue, Laitamaa, sijaitsee 450 metrin etäisyydellä loppusijoitusalueesta louteeseen. Kauhalan asuinalue Kirkkonummella sijaitsee 1,5 km:n etäisyydellä lounaassa. Lähin asuinalue lounaassa sijaitsee 600 metrin etäisyydellä. Uutta pientalovaltaista Histan asuntoaluetta suunnitellaan Turuntien pohjoispuolelle vajaan 2 km:n päähän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta. Liikenne kulkee pääkaupunkiseudulta Turunväylän moottoritietä Histan eritasoliittymään ja siitä Nupurintietä noin 1,5 km Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen liittymään. Tavoitteena on parantaa Ämmässuon tieyhteyksiä osoittamalla raskaalle liikenteelle Histan liittymästä suora yhteys Ämmässuolle. Tieyhteyden rakentamista ei ole aloitettu. Suora yhteys vähentäisi liikenteen vaikutuksia Nupurintiellä sekä Kolmperän asuinalueella. Liittymän sijaintia, muotoa ja poikittaisyhteyksiä on tarkasteltu vuonna 2007 tehdyssä Tiehallinnon selvityksessä "Turunväylän (vt 1) ja Espoo-Lohja radan liikennekäytäväselvitys". Liikenne Ämmässuon liikennemäärä on noin 3 300 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 1 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nupurintien liikennemäärä on Ämmässsuon ja Histan liittymien välillä arvioilta 5 300 ajoneuvoa vuorikaudessa. Määrästä arvioilta lähes puolet on Ämmässuon alueen aiheuttamaa. Nupurintien liikennemäärä Ämmässuon liittymästä länteen päin on noin 2 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ilman laatu Jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimmät ilmapäästöt koostuvat hiukkasista ja kaatopaikkakaasun sisältämistä rikkiyhdisteistä. Ilmanlaatua on tarkkailtu vuodesta 2000 lähtien ympäristöluvan mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen ja sen ympäristön ilman laatua tarkkaillaan Ämmässuon ilmanlaatuasemalla. Mittaukset ovat jatkuvatoimisia. Haju Jätteenkäsittelykeskuksen alueella haisevia rikkiyhdisteitä muodostuu orgaanisen jätteen anaerobisessa hajoamisessa ja biojätteen kompostoinnissa. Ämmässuon mittausasemalla on seurattu pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) -pitoisuuksia vuodesta 2000. Alkuvuonna 2010 TRS-pitoisuudet eivät ole ylittäneet ohjearvoja. Hajutunneiksi määriteltiin noin 4 % ajasta. Vuonna 2009 lukema oli 2 %.

9/12 Hajuvalituksia on heinäkuuhun mennessä vuonna 2010 tehty 11 kpl, joista helmikuussa tehtiin 7 kpl. Pöly Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölle aiheuttamia pölyhaittoja seurataan mittaamalla hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Vuonna 2010 heinäkuun loppuun mennessä ilman PM 10 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylitti annetun ohjearvon (70 ug/m 3 ) kolme kertaa. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin heinäkuussa, jolloin koko Helsingin ilmanlaatu oli tavanomaista heikompi. Maisema ja kulttuuriympäristö Jätteenkäsittelykeskuksen alue on rakennettua, eikä sillä ei ole maisemallista arvoa. Lähimmät arvokohteet ovat Kakarlammen luonnonsuojelualue 1,5 km etäisyydellä alueen länsipuolella. Alue ei lukeudu kulttuuriympäristöön eikä sen välittömässä läheisyydessä ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. 5. UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN RATKAISU Uudenmaan ELY-keskus päättää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 6 :n perusteella, että edellä kuvatun HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan muutokseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. 6. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, YVA-lain) 4 :n 1 momentin ja vastaavan asetuksen (713/2006, YVAasetuksen) 6 :n mukaisesti säännöskohdan hankeluettelossa lueteltuihin hankkeisiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöön paneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi YVA -lain 4 :n 2 momentin mukaisesti sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 4 :n momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Harkittaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä YVA -lain 4 :n 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet, mm. hankkeen koko ja sen aiheuttama pilaantuminen ja muut haitat, sijainti, mm. nykyinen maankäyttö ja luonnon sietokyky ottaen erityisesti huomioon mm. maisemansuojelualueet tai historiallisesti tai kulttuurisesti merkittävät alueet sekä vaikutusten luonne, mm. vaikutusalueen laajuus, altistuvan väestön määrä tai vaikutusten suuruus.

10/12 YVA -asetuksen 6 :n hankeluettelon kohdan 11 b) mukaan YVA-lain tarkoittaman menettelyn piiriin kuuluvat muiden kuin ongelmajätteiden fysikaalis-kemiallinen käsittely yli 10 t/vrk ja biologiset käsittelylaitokset, joiden käsittelymäärä on yli 20 000 t/a. Hankkeen ympäristössä lähimmät asuinalueet sijaitsevat noin 450 metrin etäisyydellä Laitamaalla ja pohjoisessa Kolmperän asuinalue kilometrin etäisyydellä ja Kirkkonummen puolella Kauhalan asuinalue 1,5 kilometrin etäisyydellä. Hanke ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä hankealueella ole arvokkaita luonto- tai kulttuurikohteita. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot aiheuttavat liikennettä ja sen aiheuttamat haju- ja pölyhaitat ovat mahdollisia. Alueella ei ole maisemallista arvoa. Useiden hakemuksen mukaisten toimintojen ja asutuksen väliin jää vanhan kaatopaikan korkea jätetäyttö, joka vähentää toiminnoista aiheutuvia haittoja asutukseen päin. Jätevedet ja kaatopaikan kaasuja käsitellään ja alueen ilmanlaatua ja ilman TRSpitoisuuksia ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia seurataan säännöllisesti. Kaikilla kaavatasoilla alue on varattu jätehuollollisille toiminnoille. Alueella on tehty Ämmässuon-Kulmakorven toimintojen kokonaisarviointi, joka on huomioitu kaavan laadinnassa. Alueella on tehty useita ympäristövaikutusten arviointimenettelyjä, jotka koskevat HSY:n (entinen YTV) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ja alueen muiden toiminnanharjoittajien toimintoja, joiden ympäristövaikutukset ovat vastaavanlaisia. Toiminnoille, joiden vaikutuksia on arvioitu aiemmin tehdyssä YVAmenettelyssä tai YVA-lain 10 :n mukaisessa muussa vastaavassa menettelyssä, kuten Ämmässuon-Kulmakorven alueen toimintojen ympäristövaikutusten kokonaisarvion 2002, ei vaikutuksia tarvitse arvioida uudessa YVA-menettelyssä. Pilaantuneiden maiden käsittely ja kompostointi pilaantuneiden maiden kentällä sekä haitattomaksi käsiteltyjen pilaantuneiden maiden käyttö kaatopaikan peitemaina ja rakenteissa on arvioitu Ämmässuon laajennusta ja pilaantuneiden maiden käsittelyä koskevassa YVAmenettelyssä. YVA:ssa arvioitu käsittelymäärä on 25 000 30 000 t/a. Lupaa haetaan nyt 50 000 tonnille vuodessa. ELY-keskus katsoo, että muutos on YVA-asetuksen 6 :n kohdan 11 b) tarkoittamaa toimintaa vähäisempää eikä muutokseen tarvita YVA-menettelyä. Jätteenpolton kuonan hyödyntäminen kaatopaikalla on arvioitu tuhkien vaikutuksia koskevassa YVA-menettelyssä vuonna 2005. Sekajätteen ja syntypaikkalajitellun rakennusjätteen murskauksen ja paalauksen YVAmenettely on käynnissä. YVA-selostus on vireillä ja yhteysviranomaisen lausunto annetaan kevään 2011 aikana, jonka jälkeen rakennusjätteen käsittelylle voidaan myöntää ympäristölupa suuremmalle määrälle kuin nyt haetulle määrälle 30 000 t/a.

11/12 Mullan valmistaminen kompostista on tarkastelu osana kompostointia ja mullan valmistuksen vaikutukset on huomioitu Ämmässuon- Kulmakorven alueen toimintojen ympäristövaikutusten kokonaisarvion 2002 yhteydessä. Lisäksi Uudenmaan ELY-keskuksen katsoo, ettei mullan valmistaminen valmiista kompostista ole YVA-astuksen 6 :n kohdan 11 b) tarkoittamaa jätteen biologista käsittelyä. Se ei ole myöskää YSL:n mukaista ympäristöluvanvaraista toimintaa, ellei siihen valmistuksessa lisätä jätteitä, kuten lietteitä tai jätteeksi luokiteltavia maa-aineksia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoille on myönnetty useita ympäristölupia. Rakennustyömaiden maa- ja kiviainesten, jotka sisältävät vähäisiä määriä rakennusjätettä, käyttö kaatopaikalla (190 000 t/a) on hyväksytty ympäristöluvassa (20.9.2007). Lupaa on nyt tarkoitus hakea maaainesten ja kivien (30 000 t/a) seulontaan ja seulonnasta saatujen kivien murskaukseen. ELY-keskus katsoo, ettei haettu toiminta olennaisesti muutu lupapäätöksen (20.9.2007) mukaisesta eikä edellytä YVAmenettelyä. Lupapäätöksissä on sallittu käsitellä alueella jätteitä, joiden käsittelymääriä ei ole lupamääräyksissä tarkemmin määritetty. Näitä ovat puujätteen haketus ja välivarastointi, kyllästetyn puun välivarastointi, puutarha- ja puistojätteiden haketus ja kompostointi ja käyttö kompostin tukiaineena. Edellä mainittujen jätejakeiden käsittely on huomioitu ympäristölupapäätöksissä (26.5.2003 ja 20.9.2007) ja niiden käsittelyä tehdään nykyisinkin jätteenkäsittelykeskuksessa. ELYkeskuksen mielestä lupahakemuksen mukaiset jätemäärien tarkennukset eivät ole sellaisia toiminnan muutoksia, jotka edellyttävät YVA-menettelyä. Jätepolttoaineen välivarastointi on hyväksytty ympäristöluvassa 20.9.2007, samoin kuin tavanomaiseksi jätteeksi luokitellun jätteenpolton kuonan käyttö (20 000 t/a). Jälkimmäisen ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-menettelyssä, jossa on tarkastelu 72 000 t/a:n ympäristövaikutuksia. Poikkeuksellisissa tilanteissa muodostuvien biojätteen sijoittaminen kaatopaikan jätetäyttöön on hyväksytty ympäristöluvassa (18.3.2010). Hankkeen ominaisuudet, hankkeen sijainti ja vaikutusten luonne eivät ole sellaisia, että jätteenkäsittelykeskuksen toiminnat ja toiminnan tarkennukset ja muutokset todennäköisesti aiheuttaisivat laadultaan ja laajuudeltaan YVA -asetuksen hankeluettelon hankkeiden ympäristövaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, eivät myöskään toimintojen ja niiden muutosten yhteisvaikutukset huomioiden, joten YVA -lain 4 :n 2 momentin mukainen ympäristövaikutusten tapauskohtainen arviointimenettely ei tule kysymykseen. Hankkeen toteutuksessa tulee kuitenkin noudattaa YVA -lain 25 :n yleistä selvilläolovelvollisuutta hankkeen ympäristövaikutuksista. Mainitun lainkohdan mukaan myös muiden hankkeiden kuin YVAmenettelyyn tulevien hankkeiden osalta hankkeesta vastaavan on

12/12 oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää. 7. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 2, 4, 6 ja 19. Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7. Hallintolaki 60. 8. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 9. MUUTOKSENHAKU Tämä päätös lähetetään saantitodistuksin hankkeesta vastaavalle. Uudenmaan ELY -keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan myös sähköisesti Uudenmaan ELY-keskuksen internetsivuilla osoitteessa: Internet ELY-keskus > FI > ELY-keskukset > Uudenmaan ELY > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA> YVA-päätökset >Jätehuolto. Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Päätökseen voi kuitenkin hakea muutosta hanketta koskevan muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisun tai hankkeen toteuttamisen kannalta muun olennaisen päätöksen muutoksenhaun yhteydessä. Tällöin tähän päätökseen voivat hakea muutosta ne, joilla on valitusoikeus em. muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai päätöksestä. Apulaisjohtaja Rolf Nyström Ylitarkastaja Pirkko Kekoni LIITTEET Valitusosoitus JAKELU Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Espoon kaupunginhallitus Kirkkonummen kunnanhallitus Etelä-Suomen aluehallintovirasto