Tilanne ja näkymät 3/211 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailmantalouden näkymät Velkakriisi heikentää jo teollisuuden tilannetta s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Yritysten tilanne jatkunut epäyhtenäisenä, huolena heikko kannattavuuskehitys s. 5
Sisällysluettelo Maailmantalouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 6 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 7 Metallien jalostus Suomessa... 8 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa... 9 Tietotekniikka-ala Suomessa... 1 2 Tilanne ja näkymät 3/211
Maailmantalouden näkymät Velkakriisi heikentää jo teollisuuden tilannetta Epävarmuus maailmantaloudessa on lisääntynyt viime viikkoina. Teollisuuden ja palvelualojen maailmanlaajuiset ostopäällikköindeksit kesä- ja heinäkuulta kertovat jopa kasvun pysähtymisestä sekä näkymien heikkenemisestä. Näkymien heikkeneminen koskee erityisesti Eurooppaa sekä Yhdysvaltoja. Kehittyvissä maissa Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa talouden kehityksessä ei odoteta tapahtuvan ainakaan merkittäviä muutoksia lähikuukausina. Talouden ylikuumentuminen Kiinassa pakottaa kuitenkin maan hallituksen kiristämään edelleen rahapolitiikkaa ja luotonantoa. Nämä vaikuttavat jo teollisuuden kehitykseen Kiinassa. Vuosien 28-29 finanssikriisiä seurannut julkisen talouden nopea velkaantuminen koskee lähes kaikkia kehittyneitä Euroopan maita sekä Yhdysvaltoja ja Japania. OECD:n arvion mukaan velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää tänä vuonna 1 prosenttia Belgiassa, Irlannissa, Islannissa, Italiassa, Japanissa, Kreikassa, Portugalissa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Julkinen velka OECD-maissa keskimäärin ylittää niin ikään 1 prosenttia kuluvana vuonna, kun vuonna 25 osuus oli noin 75 prosenttia. EU-maita koskevan Maastrichtin sopimuksen mukaan EU-valtio on ylivelkainen, jos julkinen velka ylittää 6 prosenttia bruttokansantuotteesta. On esitetty laskelmia, joiden mukaan julkisen velan osuuden saaminen 6 prosentin tasolle lähimmän kymmenen vuoden aikana edellyttäisi esimerkiksi Kreikassa bruttokansantuot- teessa yli 2 prosentin kasvua joka vuosi. Vastaavasti Irlannissa ja Italiassa kasvun tarve vuosittain on runsaat 1 prosenttia sekä Portugalissa vajaat 1 prosenttia ja Espanjassa 5 prosenttia. Ranskassakin kasvun tulisi olla vuosittain 6,5 prosenttia ja Saksassa 4,5 prosenttia. Talouden vakauden ja näkymien kannalta oleellista onkin huomata, että ylivelkaantuminen sekä globaali rakennemuutos merkitsevät länsimaille ennennäkemättömiä haasteita. Näissä maissa kilpailukyky ei enää riitä ylläpitämään riittävää talouskasvua ja nykyisen laajuista julkista sektoria. Vastaavasti työmarkkinoilla esiintyvät tarpeettomat jäykkyydet ja työvoimakustannusten liian nopea kasvu estävät osaltaan paluun täystyöllisyyteen. Suomen viennissä ja investoinneissa ammottava aukko Vienti tuo Suomen bruttokansantuotteesta noin puolet, kun otetaan huomioon myös viennin välilliset vaikutukset. Tuoreet tiedot Suomen viennin kehityksestä vahvistavat käsitystä siitä, että myöskään julkisen sektorin velkaantumista ei ole mahdollista saada hallintaan ilman ripeitä toimenpiteitä viennin vahvistamiseksi. Suomen ulkomaanviennin arvo oli huhti-kesäkuussa vajaat 19 miljardia euroa. Ennen talouskriisiä vuonna 28 tavara- ja palveluvienti oli vastaavalla ajanjaksolla runsaat 23 miljardia euroa. Näiden tietojen avulla voidaan laskea, että koko vuoden tasolla Suomen 3 Tilanne ja näkymät 3/211
vienti on edelleen 18 miljardia euroa pienempi kuin ennen talouskriisiä. Jos vertailutasoksi otetaan pidemmän ajan trendikasvun mukainen viennin arvo, Suomen viennistä puuttuu vuositasolla jopa 27 miljardia euroa. Myös yritysten investointien väheneminen kertoo Suomen menettämästä kilpailukyvystä. Yritysten kiinteät investoinnit Suomessa vähenivät vuosina 29 ja 21 kaikkiaan noin neljänneksen. Tänä vuonna investointien ennakoidaan elpyvän jonkin verran, mutta jäävän selvästi kriisiä edeltävästä tasosta. Esimerkiksi Saksassa investoinnit saavuttavat kriisiä edeltävän tason jo tänä vuonna. Hallitusohjelma ei tue yritysten investointeja ja kasvua Suomessa Uuden hallituksen ohjelma ei kokonaisuutena rohkaise yrityksiä investoimaan Suomeen ja työllistämään. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta tämä on haitallista, kun ottaa huomioon viennin tasopudotuksen sekä Suomen heikon vetovoiman investoinneissa. Vienti on Suomen talouden selkäranka eikä sen edistämistä ole nyt varaa laiminlyödä. Yhteisöverokannan alentaminen yhdellä prosenttiyksiköllä on täysin riittämätön palauttamaan Suomen menettämää verokilpailuasemaa. Pääoma- ja osinkoverotuksen muutokset kiristävät yrittäjien yhteenlaskettua verotusta erityisesti keskisuurissa yrityksissä. Hallitusohjelmassa on maininta yritysten t&k-verokannustimen käyttöönoton selvittämisestä. Epämääräisyys sen sisällöstä ja voimaantulon ajoituksesta eivät ainakaan edistä tavoiteltua t&k-investointien osuuden kasvattamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Työntekoa ja sen lisäämistä rasitetaan edelleen ankaralla verotuksella. Todellisuudessa ansiotulojen verotus tulee nousemaan, kun kunnallisverotus kiristyy ja eläkemaksuja korotetaan. Energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkurin laajentaminen sekä vientirahoituksen kehittäminen kilpailijamaiden tasolle ovat tärkeitä uudistuksia. Liikennepolttoaineiden veronkorotukset sekä windfall-veron käyttöönotto sen sijaan nostavat yritysten energia- ja logistiikkakustannuksia. Teollisuuden tilanne on alkanut heikentyä 1 5-5 -1-15 -2-25 -3-35 -4 25 26 27 28 29 21 211 EU-maiden teollisuuden luottamusindeksi, vas.ast. USA:n ostopäälliköiden indeksi, oik.ast. 7 65 6 55 5 45 4 35 3 5=Kasvun raja USA:ssa Julkisen talouden ylivelkaantuminen koskee lähes kaikkia länsimaita 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Julkinen velka / bkt, % 25 Ruotsi Belgia 26 27 Suomi Irlanti 28 29 Espanja Italia 21e 211e Saksa Portugali 212e USA Kreikka Viimeinen havainto 6/211 tai 7/211. Lähde: ISM ja EU:n komissio: Business and Consumer Surveys Lähde: OECD, Economic Outlook, May 211 Suomen viennistä puuttuu vuositasolla jopa 27 miljardia euroa Suomi ei houkuttele yritysten investointeja 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin 25 26 27 28 29 Toteutunut vienti Vienti, jos 3 %:n vuosikasvu olisi jatkunut Viimeinen havainto huhti-kesäkuu 211 (ennakkotieto) Lähde: Tilastokeskus, Tullihallitus, Teknologiateollisuus ry 21 211 13 125 12 115 11 15 1 95 9 85 Yritysten kiinteät investoinnit eri maissa Indeksi, 25=1 25 Sveitsi Saksa 26 27 Ruotsi USA Belgia Suomi Lähde: OECD, Economic Outlook, May 211 28 29 21e 211e 4 Tilanne ja näkymät 3/211
Teknologiateollisuus Suomessa Yritysten tilanne jatkunut epäyhtenäisenä, huolena heikko kannattavuuskehitys Teknologiateollisuuden liikevaihdossa ohitettiin talouskriisin synkin vaihe vuoden 21 alussa. Sen jälkeen liikevaihto on asteittain elpynyt. Liikevaihto koko alalla Suomessa oli 64 miljardia euroa vuonna 21. Vuonna 28 liikevaihto oli 82 miljardia euroa. Viimeaikaisesta, toteutuneesta kysynnän paranemisesta huolimatta Suomessa sijaitsevien teknologiateollisuuden yritysten ennustehorisontti on lyhyt. Maailmantalouden tilanne on hyvin epävarma ja altis nopeille muutoksille. Yrityksillä on myös vaikeuksia siirtää nopeasti kohonneita kustannuksia lopputuotteidensa hintoihin. Toukokuussa alan alihankkijayrityksistä ainoastaan 27 prosenttia piti kannattavuuttaan hyvänä, kun ennen talouskriisiä tästä kertoi puolet yrityksistä. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 25 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21 ja 11 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Kun verrataan tilannetta talouskriisiä edeltävään aikaan syksyllä 28, uudet tilaukset olivat huhti-kesäkuussa lähes neljänneksen alemmalla tasolla. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa hieman suurempi kuin samaan aikaan vuonna 21 ja 7 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Verrattuna talouskriisiä edeltävään aikaan tilauskanta oli kesäkuun lopussa 4 prosenttia alemmalla tasolla. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta edelleen merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Teknologiateollisuuden henkilöstön määrä Suomessa pysyi ennallaan tammi-kesäkuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa kaikkiaan 288. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli 329. Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 Kotimaahan Vientiin Yhteensä II,211 / II,21 II,211 / I,211 Muutos (vientiin): + 24 % + 29 % Muutos (kotimaahan): + 26 % - 2 % Muutos (yhteensä): + 25 % + 11 % 21 211 *) Pl. metallien jalostus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/211 Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 25 26 27 28 Kotimaahan Vientiin 29 3.6.211 / 3.6.21 3.6.211 / 31.3.211 Muutos (vientiin): - 9 % + 8 % Muutos (kotimaahan): + 36 % + 4 % Muutos (yhteensä): + 1 % + 7 % Yhteensä 21 211 *) Pl. metallien jalostus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.6.211 Teknologiateollisuuden tilauskannan muutos Suomessa talouskriisin seurauksena Teknologiateollisuuden henkilöstö 2 % 18 % 16 % 14 % 12 % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % -2 % -4 % -6 % -8 % -1 % Muutos yrityksittäin 3.6.211 / 3.9.28 Yritykset satunnaisjärjestyksessä Mediaani: -9 % Keskiarvo: -4 % 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 (3.6) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 5 Tilanne ja näkymät 3/211
Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Copyright ABB Uudet tilaukset ja tilauskanta edelleen matalalla tasolla Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa oli vajaat 19 miljardia euroa vuonna 21. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli 3 prosenttia suurempi kuin vuonna 21 vastaavalla ajanjaksolla. Yritysten tavaravienti Suomesta oli alkuvuonna euromääräisesti 8 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta lähes 5 prosenttia pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Merkittävä väheneminen koskee yksinomaan tietoliikennelaitteita. Alkuvuoden viennistä Länsi-Euroopan osuus oli lähes 4 prosenttia, Aasian sekä Keski- ja Itä-Euroopan osuudet vajaa viidennes, Pohjois-Amerikan osuus 1 prosenttia sekä latinalaisen Amerikan osuus noin 5 prosenttia. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 31 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21 ja 11 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 2 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna 21 ja 6 prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän lähikuukausina matalalla tasolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön määrä Suomessa väheni tammi-kesäkuun aikana 1 5:lla eli lähes kolme prosenttia verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa kaikkiaan 54. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli 61 5. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 25 25 26 26 27 II,211 / II,21 II,211 / I,211 Muutos (vientiin): - 33 % - 6 % Muutos (kotimaahan): - 18 % - 29 % Muutos (yhteensä): - 31 % - 11 % 27 28 Kotimaahan Vientiin Yhteensä 28 29 29 21 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/211 Yhteensä 21 211 Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa 211 Kotimaahan Vientiin 3.6.211 / 3.6.21 3.6.211 / 31.3.211 Muutos (vientiin): - 26 % - 9 % Muutos (kotimaahan): + 19 % + 12 % Muutos (yhteensä): - 2 % - 6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.6.211 6 Tilanne ja näkymät 3/211
Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Copyright KONE Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 25 26 Kotimaahan 27 28 Kotimaahan Vientiin Yhteensä II,211 / II,21 II,211 / I,211 Muutos (vientiin): + 87 % + 53 % Muutos (kotimaahan): + 53 % + 3 % Muutos (yhteensä): + 78 % + 38 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/211 27 28 Vientiin 29 29 21 Yhteensä 21 211 Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa 211 3.6.211 / 3.6.21 3.6.211 / 31.3.211 Muutos (vientiin): - 4 % + 13 % Muutos (kotimaahan): + 54 % + 1 % Muutos (yhteensä): + 5 % + 12 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.6.211 Uusissa tilauksissa merkittävää kasvua, myös tilauskanta vahvistunut Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa oli 24,5 miljardia euroa vuonna 21. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli 21 prosenttia suurempi kuin vuonna 21 vastaavalla ajanjaksolla. Yritysten tavaravienti Suomesta oli alkuvuonna euromääräisesti 3 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan, mutta 4 prosenttia pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Alkuvuoden viennistä Länsi-Euroopan osuus oli 45 prosenttia, Aasian sekä Keski- ja Itä-Euroopan osuudet vajaa viidennes sekä Pohjois-Amerikan ja latinalaisen Amerikan osuudet noin 5 prosenttia. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 78 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21 ja 38 prosenttia enemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 5 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 21 ja 12 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstön määrä Suomessa lisääntyi hieman tammi-kesäkuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa kaikkiaan 125. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli 152. 7 Tilanne ja näkymät 3/211
Metallien jalostus Suomessa Liikevaihdossa vahvaa kasvua, tuotannon määrässä heikompaa kehitystä Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa oli 9,5 miljardia euroa vuonna 21. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli 31 prosenttia suurempi kuin vuonna 21 vastaavalla ajanjaksolla. Liikevaihdon kasvu perustui ennen kaikkea raaka-aineiden hintojen nousuun, mutta myös kysynnän lisääntymiseen. Yritysten alkuvuoden ulkomaanviennistä Länsi-Euroopan osuus oli 7 prosenttia, Keski- ja Itä-Euroopan sekä Aasian osuudet noin 1 prosenttia. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotantomäärä Suomessa oli tammi-toukokuussa kaikkiaan 9 prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Verrattuna vuoden 21 syksyn tilanteeseen tuotanto on jonkin verran supistunut. Tuotannon määrä oli alkuvuonna runsaat 15 prosenttia pienempi kuin ennen talouskriisiä vuoden 28 alussa. Maailman terästuotanto kasvoi tammi-kesäkuussa 8 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Tuotanto Aasiassa lisääntyi 9 prosenttia, Pohjois-Amerikassa 5 prosenttia ja EU-maissa 4 prosenttia. Kesäkuussa Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli 47 prosenttia. Metallien jalostusyritysten henkilöstön määrä Suomessa lisääntyi hieman tammi-kesäkuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa kaikkiaan 17. 25=1 25=1 Copyright Ruukki Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 25 26 27 28 29 21 211 1-4,211 / 1-4,21 Muutos: +31 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeinen havainto 4/211 Lähde: Tilastokeskus Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa 12 11 1 9 8 7 6 5 25 26 27 28 29 21 211 1-5,211 / 1-5,21 Muutos: +9 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeinen havainto 5/211 Lähde: Tilastokeskus 8 Tilanne ja näkymät 3/211
Suunnittelu ja konsultointi Suomessa Suunnittelu- ja konsulttialan uudet tilaukset Suomessa 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 Kotimaahan Vientiin Yhteensä II,211 / II,21 II,211 / I,211 Muutos (vientiin): + 6 % - 15 % Muutos (kotimaahan): + 4 % - 23 % Muutos (yhteensä): + 28 % - 21 % 21 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/211 Suunnittelu- ja konsulttialan tilauskanta Suomessa 211 4 35 3 Yhteensä 25 2 15 1 5 25 26 27 28 29 21 211 Kotimaahan Vientiin 3.6.211 / 3.6.21 3.6.211 / 31.3.211 Muutos (vientiin): % % Muutos (kotimaahan): + 26 % + 3 % Muutos (yhteensä): + 17 % + 2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.6.211 Uusia tilauksia alkuvuotta vähemmän, tilauskanta vahvistunut hieman Suunnittelu- ja konsulttialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa oli 4,7 miljardia euroa vuonna 21. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli 9 prosenttia suurempi kuin vuonna 21 vastaavalla ajanjaksolla. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsulttialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 28 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21, mutta 21 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Tilaukset ovat lisääntyneet erityisesti kotimaasta, mutta jonkin verran myös ulkomailta. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 17 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 21 ja 2 prosenttia suurempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsulttialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Suunnittelu- ja konsulttialan henkilöstön määrä Suomessa lisääntyi hieman tammi-kesäkuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa kaikkiaan 43. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli 46 5. 9 Tilanne ja näkymät 3/211
Tietotekniikka-ala Suomessa Uusia tilauksia alkuvuotta vähemmän Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli 6,4 miljardia euroa vuonna 21. Tämän vuoden tammi-huhtikuussa liikevaihto oli 7 prosenttia suurempi kuin vuonna 21 vastaavalla ajanjaksolla. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 16 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 21, mutta 42 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä tammi-maaliskuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 24 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 21, mutta 3 prosenttia pienempi kuin maaliskuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Tietotekniikka-alan henkilöstön määrä Suomessa pysyi ennallaan tammi-kesäkuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli kesäkuun lopussa kaikkiaan 48. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli 52. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa 9 85 8 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 25 26 27 28 29 II,211 / II,21 II,211 / I,211 Muutos: + 16 % - 42 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/211 Tietotekniikka-alan tilauskanta Suomessa 16 14 12 1 8 6 4 2 27 28 29 21 211 21 211 3.6.211 / 3.6.21 3.6.211 / 31.3.211 Muutos: + 24 % - 3 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto 3.6.211 1 Tilanne ja näkymät 3/211
TILANNE JA NÄKYMÄT 3/211 Tiedot perustuvat tilanteeseen 27.7.211 Lisätietoja: Pääekonomisti Jukka Palokangas, puhelin (9) 1923 358, 4 75 5469, asiantuntija Matti Paavonen, puhelin (9) 1923 357, 5 534 256. Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta: www.teknologiateollisuus.fi
Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231, faksi (9) 624 462 www.teknologiateollisuus.fi Kansikuvat: Copyright KONE