Kurikan kaupungin sivistystoimen strategia 2012-2015



Samankaltaiset tiedostot
Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Anjariitta Carlson

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN VAPAA-AIKAPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyslautakunta Liite 80 Tark. /

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

SIVISTYSVIRASTO 2013 ( tilanne)

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tehtäväalue: Hyvinvointi LIITE 1

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset.

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Sivistyslautakunta. Hallinto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa alkaen.

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

Kurikan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy ).

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

Kaupunginvaltuusto

Strategia Koululautakunta

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma Tammikuu-Huhtikuu Liikuntalautakunta

SÄÄD Ö SK O K O E L M A

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Sivistyslautakunta Siv.ltk LIITE 2

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti:

Uudistunut nuorisolaki

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.

Lautakunta edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 / Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Varhaiskasvatuksen kehittäminen kunnan strateginen valinta

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2012

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko

7.1 Lainsäädännöllisiä lähtökohtia ja toiminnan järjestämisen periaatteita

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja.

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Vasite -tiimi on Utajärven kunnan vapaan sivistystyön ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstön tiimi.

Sivistystoimiala opetus

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

SIIKAISTEN KUNNAN LIIKUNNAN SEKÄ NUORISO- JA KULTTUURITYÖN AVUSTUSTEN JALKOPERUSTEET

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus

Kulttuuritoimi. Kulttuurista hyvinvointia, elinvoimaa, osallisuutta ja vetovoimaa!

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

Lapin sivistysjohtajien syyspäivät

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

300 Sivistystoimen hallinto TA 2018 Tot Erotus Tot %

Palvelu: Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%)

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi

Koulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila

TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014

Sivistyslautakunnan johtosääntö

1. Tehdään selvitys urheilutalo - uimahallin vaihtoehtoisista toimintamalleista.

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana

Transkriptio:

Kurikan kaupungin sivistystoimen strategia 2012-2015 Kurikka on perinteitään kunnioittava, tulevaisuuteen suuntautuva, innovatiivinen, asukkaitaan ja yrityksiään monipuolisesti palveleva, taloudellisesti vahva kuntakentän suunnannäyttäjä!

Sisällysluettelo Sivistysosaston nykyinen organisaatiorakenne... 3 Menestyksen perusta ja toimintaympäristön haasteet... 3 Lähtökohta strategialle... 4 Tilastotietoa Kurikasta... 5 Perusopetus... 6 Kunnan asukkaita palveleva kouluverkko perusopetuksen 1-9 vuosiluokilla Lukio-opetus... 7 Lukiot tänään Lukion tulevaisuus Kurikassa Varhaiskasvatuspalvelut... 9 Päiväkodit Ryhmäperhepäivähoitokodit Perhepäivähoito Esiopetus Päivähoidon tarve 2011-2015 Tavoitteet vuosille 2012-2013 Kurikan kaupungin kirjasto- ja tietopalvelut... 11 Kirjaston nykytilanne Tilat ajanmukaisiksi ja viihtyisiksi Kulttuuritoimi... 12 Kurikan kaupungin kulttuuritoimi tänään Vapaa-aikatoimi... 13 Kurikan kaupungin vapaa-aikatoimi Yleistä nuorisotoimesta Yleistä liikuntatoimesta Painopistealueet Nuorten kuuleminen Erityisnuorisotyö Toiminta-avustukset Liikuntamatkailu Ammatillinen opetus ja ammattikorkeakoulutus... 16 Resurssit... 16 Henkilöstö... 17 Sivistystoimen tuleva organisaatiorakenne... 18 2

Sivistysosaston nykyinen organisaatiorakenne Sivistysosasto jakautuu eri yksikköihin seuraavasti: Sivistyslautakunta Perusopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta Lukio Kirjasto Varhaiskasvatus Kulttuurilautakunta Kulttuuritoimi Vapaa-aikalautakunta Liikuntatoimi Uimahalli Erityisryhmien liikunta Nuorisotoimi Yhteistyötahot Kotiseutumuseot Musiikkiopisto Kansalaisopisto Yrittäjät Ammattioppilaitos ja ammattikorkeakoulu Menestyksen perusta ja toimintaympäristön haasteet Kurikan sivistystoimen kivijalkoina, eli asioina, joiden varaan menestys on rakentunut, voidaan pitää mm. seuraavia seikkoja: - pätevä henkilökunta - vakituiset viranhaltijat - II-asteen oppilaitosten fyysinen sijainti Kurikassa (lukio, ammattioppilaitos) - perusopetuksen, toisen asteen, ammattikorkeakoulun ja elin-keinoelämän välinen yhteistyö - koulukuraattoripalvelut - koulupsykologipalvelut - hyvät liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut - kansainvälinen nuoriso- ja kulttuuritoiminta Sivistystoimen kehittämisen kannalta keskeisimpiä kansallisia ja kansainvälisiä haasteita ovat: - oppilasmäärän lasku ja ikärakenteen muutos - tukea tarvitsevien oppilaiden lukumäärän voimakas kasvu ja nuorten syrjäytyminen - kuntatalouden kiristyminen - kuntayhteistyön lisääntyminen, kuntarakenteen muutostarve - tiedon ja osaamisen merkityksen kasvu; teknologinen kehitys 3

- globalisaatio, riippuvuus erilaisista verkostoista. - palvelujen tason ylläpitämisen ja parantamisen edellyttämät toimenpiteet - tehokkuuden vaatimukset Lähtökohta strategialle Strategia on näkemys siitä, miten sivistystoimen palvelut hoidetaan tulevaisuudessa. Se korostaa valintojen tekemisestä, pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Lyhyen aikavälin tekemisiä tulisi peilata strategiaa vasten. Strategia on myös viesti asukkaille, yrityksille, järjestöille, valtionhallinnolle, muille kunnille ja toimijoille siitä, mitä tavoitellaan ja mitä asioita pidetään tärkeinä. Strategian toteuttaminen vaatii kiinteää yhteyttä talouden ja toiminnan suunnitteluun sekä henkilöstöjohtamiseen. Strategian toteuttaminen edellyttää muun muassa sitä, että strategian sisällöistä ja linjauksista viestitään henkilöstölle ja että sivistystoimen strategiset tavoitteet näkyvät lautakuntien työskentelyssä. Strategian ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti ja tarvittaviin muutoksiin reagoidaan nopeasti. Kunnan tuottamat varhaiskasvatus-, opetus-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ovat tärkeitä kuntalaisille. Kunnalla on sosiaalinen vastuu sivistyspalveluiden järjestämisestä. Näiden palvelujen hoitamiseen ja resursoimiseen on oltava selkeät näkemykset ja tavoitteet. Kurikan sivistystoimen strategia on päivitetty vuoden 2011 aikana. Strategiset päämäärät on määritelty vuoteen 2015, mutta strategian näkeminen osana sivistystoimen johtamisjärjestelmää korostaa tarvetta tarkistaa linjavalintoja säännöllisesti ja käsitellä vuosittain seuraavaa vuotta koskevia tavoitteita. Muutoksen alla ja tarkasteltavana päivitetyssä strategiassa on edelleen mm. - toimiva ja taloudellinen kouluverkko ja perusopetuksen toteuttaminen - lukioiden tulevaisuus - varhaiskasvatuspalveluiden tuottaminen - hallinnon järjestäminen ja rakenne 4

Tilastotietoa Kurikasta Ikäjakauma 2011 lkm % väestöstä 0-6 -vuotiaat 1005 6,88 7-18 -vuotiaat 2038 13,96 19-29 -vuotiaat 1715 11,75 30-65 -vuotiaat 6999 47,95 yli 65 v. 2 840 19,46 joista 75-84 1120 7,67 joista 85-442 3,03 Asukasluku 14597 Ikäjakauma 2011 8000 7000 6999 Tilastokeskus, luettu 27.6.2011 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1005 2038 1715 1 2 840 1120 442 0-6 -vuotiaat 7-18 -vuotiaat 19-29 -vuotiaat 30-65 -vuotiaat yli 65 v. joista 75-84 joista 85 - Väestöennuste 2011-2030 2011 2015 2020 2025 2030 0-6 -vuotiaat 1005 961 948 919 885 7-18 -vuotiaat 2038 1787 1741 1708 1694 19-29 -vuotiaat 1715 1577 1441 1356 1351 30-65 -vuotiaat 6999 6398 5861 5534 5308 yli 65 v. 2 840 3385 3855 4152 4288 joista 75-84 1120 1104 1202 1655 1923 joista 85-442 515 564 602 713 Väestöennuste 2011-2030 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 2011 2015 2020 2025 2030 1000 0 0-6 - vuotiaat 7-18 - vuotiaat 19-29 - vuotiaat 30-65 - vuotiaat yli 65 v. joista 75-84 joista 85-5

Perusopetus Kurikan perusopetuksessa 1-6 vuosiluokilla on 915 oppilasta, vuosiluokilla 7-9 on 517 oppilasta ja lukioissa on 228 oppilasta (20.9.2011) Kurikan koulujen oppilasmäärän kehitys on seuraavanlainen: Lv. Kangas Koivisto Luopa Mieto Paulaharju Peura Säntti Tuiskula Yhteiskoulu Yläkoulu Jurva Yhteensä 11-12 118 67 72 77 253 +34 221 47 49 373 125 1402 +34 12-13 123 66 79 72 268+15 224 44 49 337 139 1401 +15 13-14 124 66 74 81 267+10 222 45 57 324 139 1399 +10 Oppilasmäärä Jurvan lukiossa on 57 oppilasta ja Kurikan lukiossa 171 oppilasta (luvusta puuttuu kaksoistutkintoa suorittavat oppilaat). Tilasto 20.9.2011. Http://vos.uta.fi/rap/kust/v10/raportit.html tietokannasta otettujen tietojen mukaan perusopetuksen kaikki menot yhteensä Etelä-Pohjanmaalla v. 2010 olivat 7.590 /oppilas. Kurikan kaupungin perusopetuksen menot olivat 7.727 /oppilas vuonna 2010. Ilmajoen kunnan vastaavat menot olivat 7.392 /oppilas, Kauhajoen 9.296 /oppilas, Teuvan 9,369 /oppilas, Kauhavan 7.554 /oppilas, Lapuan kaupungin perusopetuksen menot olivat 7.158 /oppilas ja Seinäjoen kaupungin perusopetuksen menot olivat 7.652 /oppilas. Kunnan asukkaita palveleva kouluverkko perusopetuksen 1-9 vuosiluokilla Tavoite: Kurikan kaupungin kouluverkko on taloudellisesti tehokas ja toimiva asukaslukuun ja oppilasmäärään nähden Mahdollisella kouluverkon keskittämisellä toivotaan saatavan lisäresursseja opetukseen. Mitä useampi opetuspiste on, sitä enemmän tarvitaan resursseja opetukseen ja opetustunteihin. Samoin koulurakennukset ja piha-alueet vaativat säännöllistä kunnossapitoa. Sivistystoimen talousarviossa palkkojen osuus on 80 85 % koko perusopetuksen budjetista. Jäävästä 15-20 %:sta koulukyydityksiin menee puolet ja opetusvälineistöön, materiaaleihin ja muihin kuluihin jää vain muutama prosentti. Opetusta vuosiluokkien 7-9 oppilaille järjestetään kahdessa toimipisteessä Jurvan yläkoulussa ja Kurikan Yhteiskoulussa. Vuoden 2013 aikana Peuran koulu ja Jurvan yläkoulu yhdistyy perusopetuksen vuosiluokat 1-9 kattavaksi yhtenäiskouluksi. 6

Kurikan Yhteiskoulun peruskorjaus ja rakentaminen toteutetaan niin, että kaikki Yhteiskoulua lähikouluna käyvät 7-9 vuosiluokan oppilaat, myös erityistä tukea tarvitsevat 7-9 vuosiluokkien oppilaat Paulaharjun koulun erityisluokista, voidaan fyysisesti sijoittaa samaan pihapiiriin. Siirto on myös hallinnollinen. Koulujen peruskorjausta ja mahdollista lisärakentamista suunniteltaessa huomioidaan varhaiskasvatuksen tilatarpeet. Päivähoito, esiopetus ja perusopetus keskitetään silloin samaan pihapiiriin kun se on mahdollista. Kankaan päiväkodin rakentaminen vuosien 2012-2013 aikana toteutetaan Kankaan koulun pihapiiriin. Tilojen suunnittelussa huomioidaan joustava perusopetus sekä esioppilaiden tehostettu ja erityinen tuki. Esioppilaiden tehostetusta ja erityisestä tuesta vastaa koululla toimiva erityisopettaja yhdessä muun tarvittavan henkilökunnan kanssa. Sarvijoen vanhalla koululla järjestetään tarvittaessa päivähoitoa, esiopetusta ja. 1-2 vuosiluokkien oppilaille aamu-ja iltapäivätoimintaa. Jurvan Sarvijoelta Maalahdessa Kolinan koulussa käyvien oppilaiden opetuksen järjestäminen selvitetään vuoden 2012 aikana. Tuiskulan ja Säntin peruskorjauksesta ja lisärakentamisesta tai koulujen tulevasta toiminnasta on tehtävä päätös vuoden 2012 aikana. Kyseisten koulujen tiloissa opetusta saavien oppilaiden tilat ovat puutteelliset ja edellyttävät peruskorjausta. ja laajentamista. Lukio-opetus Tavoite: Kurikassa on vahva yleislukio Kurikassa tulee olla vahva yleislukio, joka myös tulevaisuudessa on selkeä vaihtoehto perusopetuksensa päättäville kurikkalaisnuorille. Lukiot tänään Verkostoituminen on tärkeä vaihtoehto turvata laaja kurssitarjonta Kurikan lukioissa. Kurikan lukio ja Jurvan lukio kuuluvat Opinlakeus-verkostoon. Lisäksi Kurikan lukio ja Jurvan lukio on ollut mukana Etelä-Pohjanmaan lukioiden virtuaaliverkossa vuodesta 2003 lähtien. Maakunnan lukioiden yhteistyön avulla tarjotaan osallistuvien lukioiden opiskelijoille monipuolista kurssitarjontaa oman kotipaikkakunnan lukiossa. Virtuaaliopetuksen avulla lukiot voivat tarjota opiskelijoille useampia valinnaisaineita ja enemmän oppiaineiden syventäviä sekä soveltavia kursseja. Kun lukion kurssille kootaan opiskelijaryhmät kahdesta tai useammasta lukiosta (esim.virtuaaliopetus), ryhmän koko kasvaa ja siten opiskelijakohtaiset kustannukset alenevat. Opiskelijoilla on yhteistyön kautta mahdollisuus opiskella esimerkiksi harvinaisia lyhyitä kieliä videoneuvottelun ja opetusta täydentävän verkko-opiskelun avulla. 7

Lukiokoulutuksen järjestämiseen käytetään enemmän varoja kuin laskennallinen yksikköhinta on. Lisäksi uusi hallitus on kaavaillut pienten lukioiden valtionosuuden poistamista, joka lisää kunnan taloudellista vastuuta lukioiden ylläpidosta. Oppilasmäärät myös laskevat ja vaikuttavat näin valtionosuuden määrään vähentämällä kunnalle tulevia resursseja. Lukioiden keskimääräinen VN:n asetuksen mukainen vuoden 2012 yksikköhinta on 6.704,40. Kurikan kaupungille 2012 myönnetty yksikköhinta-arvio on 7 670 euroa, josta kunnalle tuleva osuus on noin 3 068 euroa/opiskelija. Jurvan lukion kustannukset /opiskelija ovat 9 316 ja Kurikan lukion kustannukset/ opiskelija olivat n. 7.282 kaikkien menojen osalta (kiinteistöt, hallinto, oppilashuolto, ruokailu, opetus) vuonna 2010. Yhteensä lukioiden kustannukset ovat n. 1, 7 milj. euroa/vuosi. Lukion kustannukset /oppilas eri kunnissa v. 2010 vertailutietoa. 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Alajärvi Alavus Ilmajoki Jalasjärvi Kauhajoki Kurikka Lapua Opetustoimin ta Ruoka Kiinteistö Kurikan kaupungissa toimivissa lukioissa on Sedun opiskelijoilla mahdollisuus kaksoistutkinnon ja kolmoistutkinnon suorittamiseen Lukion vaikuttavuuden kannalta korkeat oppimistulokset ovat keskeinen tulos, jota voidaan mitata ylioppilastutkinnon arvosanoilla sekä tilastokeskuksen tuottamilla tilastoilla. Tavoitteena on valtakunnan keskiarvoon nähden hyvä sijoittuminen jatko-opintoihin sekä saada kaikki abiturientit ylioppilaiksi. Lukion tulevaisuus Kurikassa Peuran koulun ja Jurvan yläkoulun yhdistyessä yhtenäiskouluksi on tässä samassa selvitysvaiheessa huomioitava Jurvan lukion tilanne. Jatkaako Jurvan lukio itsenäisenä lukiona vai yhdistetäänkö se hallinnollisesti Kurikan lukioon. Asiassa on otettava huomioon myös lehtorien virat ja niiden täyttö ja opetusvelvollisuus, koska Jurvan Yläkoulun ja lukion opettajien virat ovat yhteisiä. Opetustunnit lehtoreille kertyvät nyt sekä perusopetuksen 7-9 vuosiluokilta että lukiosta, joten opetus on pystytty toteuttamaan suurimmaksi osaksi pätevillä opettajilla Jurvan yläkoulussa ja lukiossa. Jurvan lukion ja perusopetuksen yhteisiä virkoja on 5. Jurvan lukion toiminnan loppuessa 7-9 vuosiluokkien viranhaltijoilta jää puuttumaan tunteja seuraavasti: 8

- äidinkieli ja kirjallisuus 2-4 tuntia - kielet 12-14 tuntia (englanti, ranska, ruotsi, saksa) - biologia ja maantieto 10 tuntia - liikunta ja terveystieto 18-22 tuntia - historia ja yhteiskuntaoppi 10 tuntia - tekstiili ja tekninen työ 18 tuntia Lukiopalvelujen järjestämiseksi jatkossa ja oppilasmäärän turvaamiseksi on syytä tulevien vuosien aikana keskittää lukio-opetus yhteen yksikköön. Nykyisen lukioita koskevan rahoitusjärjestelmän toimiessa pieni lukio hyödyttää isompaa lukiota. Viimeistään rahoitusjärjestelmän muuttuessa lukio-opetuksen järjestäminen on otettava päätettäväksi. Lisäksi menossa on toisen asteen koulutusselvitys Etelä-Pohjanmaalla. Selvitys koskee lukio-opetuksen ja hallinnon järjestämistä ja toteuttamisvaihtoehtoja. Selvityksen loppuraportin valmistuttua antaa se kattavan tiedon lukio-opetuksen järjestämismahdollisuuksista. Lukion kehittämiselle ja imagolle olisi tärkeää, että vähintään puolet ikäluokasta hakeutuisi lukioon. Myös lukion houkuttelevuuteen opiskelupaikkana on kiinnitettävä huomiota markkinoimalla sen tarjontaa ja kehittämällä sen vetovoimaisuutta. Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluja ovat seuraavat lakisääteiset palvelut: päivähoito, esiopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Päivähoitoa järjestetään päiväkodeissa ja perhepäivähoitona. Perhepäivähoitoa tarjoavat kotona hoitavat perhepäivähoitajat sekä ryhmäperhepäiväkodit. Esiopetusta järjestetään päivähoidon yhteydessä. Kaupunki päättää itse missä ja millä laajuudella aamu- ja iltapäivätoimintaa toteutetaan 1-2 luokkalaisille. Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on tarjota lakisääteiset perheen tarpeita vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Toimintaa toteuttaa ammattitaitoinen ja kehittämisinnokas henkilöstö, joka moniammatillisen yhteistyön kautta vastaa lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta. Toiminnan kulmakivenä on varhainen ja ennaltaehkäisevä tuki sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulma sekä kasvatuskumppanuus. Erityisvarhaiskasvatuksen lähtökohtana on tarjota kaikille lapsille yhteinen ja laadukas varhaiskasvatus, jonka sisällä lasten erityisen tuen tarpeisiin vastataan monimuotoisesti. Kurikassa toimivat seuraavat varhaiskasvatuksen yksiköt (tilanne 1.9.2011) Päiväkodit Päiväkoteja on 6: Jyrän päiväkoti: 5 ryhmää ja 102 paikkaa, Nummen päiväkoti: kolme ryhmää ja 54 paikkaa, Miedon päiväkoti: kaksi ryhmää ja 30 paikkaa, Nikkarinpihan päiväkoti: kaksi ryhmää ja 35 paikkaa sekä Sarvijoen päiväkoti: yksi sisarusryhmä, 15 paikkaa. Salon eskarivintissä on 20 lasta esiopetuksessa; joista 9 on kokopäivähoidossa. Päiväkodeissa yhteensä 245 lasta. 9

Ryhmäperhepäivähoitokodit Ryhmäperhepäiväkoteja on 10, joissa yhteensä 108 päivähoitopaikkaa; Kangas (allergiaryhmä) 8+2 paikkaa, Karuselli (vuoro- ja viikonloppuhoitoa) 8+2 paikkaa, Luopa 8+2 paikkaa, Onnimanni (iltahoitoa) 12 paikkaa, Salo 12 paikkaa, Sinivuokot (vuoro- ja viikonloppuhoitoa) 8+2 paikkaa, varahoitoryhmis Soppeli 12 paikkaa, Touhutupa (vuorohoitoa) 12 paikkaa, Piippola 8+2 paikkaa sekä Vekaratupa 8+2 paikkaa. Perhepäivähoito Kotona hoitavia perhepäivähoitajia on yhteensä 57 ja perhepäivähoitopaikkoja noin 240. Esiopetus Päiväkodeissa esiopetusta tarjotaan päivähoidon yhteydessä päiväkodeissa. Lisäksi on erillisiä esiopetusryhmiä 3. Esiopetus kattaa n. 90% 6-vuotiaiden ikäluokasta. Esiopetusta saa 171 lasta (tilanne 14.10.2011). Päivähoidon tarve 2011-2015 Päivähoidon tarve tulee säilymään Kurikassa nykyisellä tasolla lähivuodet vaikka kaupungin asukasluku jonkun verran vähenisikin. Syntyvyys on vuosina 2006 2009 vaihdellut 129 152 lapsen välillä. Lähivuosien aikana siihen tulee tuskin suurta muutosta. Keväällä 2009 oli 1-2 vuotiaiden lasten ikäluokasta varhaiskasvatuksen piirissä 46 %. Kotona hoitavien perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalain piiriin 1.1.2011 (velvoittavasti 1.8.2011) on aiheuttanut sen, että vuoro- ja viikonloppuhoitopaikkoja ja perhepäivähoitolasten varahoitopaikkoja perhepäivähoitajien tasausvapaiden vuoksi tarvitaan suuri määrä lisää. Tähän tarpeeseen on pyritty vastaamaan laajentamalla päiväkotien aukioloaikoja sekä perustamalla lisää vuorohoitoa tarjoavia ryhmäperhepäivähoitokoteja. Myös kauppojen aukioloaikojen laajentuminen on osaltaan vaikuttanut vuoro- ja viikonloppuhoitopaikkojen lisääntyneeseen tarpeeseen. Tulevaisuudessa on tarkoituksenmukaista järjestää vuoro- ja viikonloppuhoito keskitetysti suurissa yksiköissä. Tavoitteet vuosille 2012-2013 Kurikkaan rakennetaan uusi 5-ryhmäinen päiväkoti Kankaan alueelle. Päiväkotiin sijoitetaan mm. allergiaryhmä, vuorohoitoryhmä sekä esiopetusta. Kankaan päiväkodin valmistuttua voidaan luopua Kankaan ryhmiksestä (8+2 paikkaa, allergiaryhmis) sekä Karusellin, Touhutuvan ja Piippolan ryhmiksistä (yht. 28+4 paikkaa, vuorohoitoa). 10

Toinen uusi päiväkoti tullaan rakentamaan keskustan alueelle. Päiväkoti tulee tarjoamaan kokopäivähoitoa ja esiopetusta. Jurvan alueella Nikkarinpihan päiväkoti ja Koskimäen päiväkoti sekä Sinivuokkojen ryhmis sijoitetaan Jurvan palvelupisteelle remontoitavaan päiväkotiin; Jurvan päiväkotiin. 97-paikkaiseen Jurvan päiväkotiin tarvitsee rakentaa viisi ryhmää: kaksi esiopetusryhmää (yht. 40 paikkaa) ja yksi sisarusryhmä (15 paikkaa), yksi koko päiväryhmä ja yksi vuorohoitoa tarjoava päiväkotiryhmä (21 paikkaa). Kotona hoitavien perhepäivähoitajien keski-ikä on korkea ja eläköityminen suurta. On tarve kehittää palkkausta nk. kokonaispalkan suuntaan. Tavoitteena on palkata uusia kotona hoitavia perhepäivähoitajia palkkausehtoja parantamalla. Lisäksi tarvitaan nk. varahoitokoti-hoitajia, jotka toimivat varahoitopaikkana sekä perhepäivähoitajien tasausvapaiden aikana varahoitokotina. Vuorohoidon maksuperusteita kehitetään tunti-perusteiseksi vuosien 2012-2013 aikana. Lisäksi Kurikkaan laaditaan kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma vuoden 2012 aikana. Kurikan kaupungin kirjasto- ja tietopalvelut Kirjaston nykytilanne Kirjasto tarjoaa laadukkaan ja ajantasaisen aineiston verkkopalveluineen asiakkaan käyttöön. Kirjasto edistää aktiivisesti lukuharrastusta ja kirjallisuuden tuntemusta sekä tukee opiskelua, työtä ja yrittäjyyttä. Kirjastopalvelut ovat kaikkien asukkaiden tasa-arvoisesti saavutettavissa. Kirjasto toimii yhteistyössä Krannit - kirjastojen kanssa. Kirjasto on kuntalaisten aktiivisesti käyttämä peruspalvelu, joka tarjoaa asiakaslähtöisesti ajankohtaisen ja monipuolisen kokoelman erilaisia aineistoja sekä henkilökunnan asiantuntemuksen tiedonhankinnassa. Kirjaston palvelut ovat hyvin saavutettavissa riittävien aukioloaikojen, kattavan palveluverkon sekä sähköisten asiointipalvelujen avulla. Kirjasto on aktiivinen yhteistyökumppani sekä erilaisten tapahtumien järjestäjä. Kirjasto on tärkeä osatekijä vetovoimaisen kuntakuvan muodostumisessa. Tavoite: Laadukasta asiakaspalvelua, vetovoimainen kirjasto Kurikan kirjaston toiminnan painopisteenä ovat perinteisesti olleet lasten ja nuorten palvelut. Kirjaston ja koulujen yhteistyötä kehitetään suunnitelman mukaan. Kirjasto järjestää satutunteja, kirjavinkkausta, kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta, lasten- ja nuortentapahtumia sekä hankkii kirjasarjoja koulujen käyttöön. Ikääntyneiden osuuden kasvaessa kirjasto kehittää ikääntyneille suunnattuja palveluja. Senioriasiakkaiden tarpeet otetaan huomioon palveluja suunniteltaessa. Aineistokokoelmaa kehitetään asiakaslähtöisesti. Kirjastossa on monipuolinen ja ajantasainen aineistokokoelma, joka sisältää käyttäjien tarpeita vastaavat kokoel- 11

Tilat ajanmukaisiksi ja viihtyisiksi mat kauno- ja tietokirjallisuutta, lehtiä, musiikkia, muita tallenteita ja verkkoaineistoja. Aineiston valinnan, varastoinnin ja poiston periaatteet on kirjattu kokoelmapolitiikkaan. Pääkirjaston aukioloaikojen riittävyydestä huolehditaan henkilöstövajetta korjaamalla. Pääkirjastoon rekrytoidaan ammattitaitoista ja pysyvää työvoimaa. Haja-asutusalueen palvelujen saatavuudesta huolehditaan pitämällä kirjastoautopalvelujen kattavuus nykyisellä tasolla. Kirjastoautot tarjoavat kouluille sekä päivähoidon, vanhustenhuollon ja vammaispalvelun toimintayksiköille kirjastopalveluja. Kirjaston palveluja markkinoidaan aktiivisesti. Vuorovaikutteinen verkkopalvelu www.krannit.net tarjoaa asiakkaille osallistumisen kanavia. Kirjastossa järjestetään eri asiakasryhmille suunnattuja tapahtumia, lukupiirejä ja näyttelyitä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Pääkirjaston peruskorjaus toteutetaan ja tilat ajanmukaistetaan toimintojen muuttuneiden vaatimusten mukaan. Tilat ovat virikkeellisiä, muunneltavia ja esteettömiä. Sisäänkäynti lehtilukusaliin järjestetään niin että lehtilukusali voi olla auki myös erillään. Jurvan kirjaston tiloja ajanmukaistetaan viihtyisyyttä, ergonomiaa ja aineiston esillepanoa parantamalla. Kulttuuritoimi Kurikan kaupungin kulttuuritoimi tänään Kulttuuritoimi vastaa kaupungin monipuolisen kulttuurin kehittämisestä ja luo edellytykset kulttuurin toteuttamiselle tukemalla toimijoita yhteistyöllä, avustuksilla ja erilaisilla toimenpiteillä. Kulttuuritoimi on taiteen ja kulttuuriasioiden koordinoija. Tavoite: Elinvoimainen kulttuuritarjonta Kunnalliset kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta on paikallinen imago- ja vetovoimatekijä. Kulttuurista tulee kehittää keskeinen asukkaiden hyvinvointia ja kaupungin imagoa kohottava voimavara. Kulttuuritoimi suunnittelee ja toteuttaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa tilaisuuksia ja osallistuu ajankohtaisiin ja kunnan profiilia nostaviin hankkeisiin. Kurikkalaisiin kulttuuritoimijoihin kuuluvat kansalaisopisto, kirjastot, koulut, kuorot, musiikkiopisto, museot, teatterit, seurakunta ja monet eri lajien järjestöt, seurat, yhteisöt ja yksittäiset taiteen tekijät ja taiteilijat. Kulttuuritoimi tukee toimijoiden tapahtumia avustuksin, markkinoinnilla ja vuokraamalla tiloja. Se myös 12

järjestää itse tapahtumia kuten kaupungin ja seurakunnan yhteinen Itsenäisyyspäivän juhla, Kansallinen veteraanipäivän juhla. Kulttuuritoimi on mukana järjestämässä ja osallistuu vuosittain pohjoismaisille lasten ja nuorten kulttuuripäiville. Kaupungin nettisivuilla on kulttuuritoimen tapahtumakalenteri, johon jokainen tapahtumanjärjestäjä voi ilmoittaa tapahtumatietonsa ja välttää tapahtumien päällekkäisyydet Kulttuuripalvelujen tuottamisessa pyritään siihen, että niiden hinta ei muodostu kuntalaisille liian suureksi, palvelut ovat laadukkaita ja ne on tuotettu asiantuntevasti ja että palveluja olisi tarjolla eri käyttäjäryhmille lähellä tai helposti saatavissa. Kurikan monipuolinen, mutta hajallaan toimiva kulttuurielämä tarvitsee toiminnat kokoavan rakennuksen. Kulttuuritapahtumien ja kolmannen sektorin eri toimijoiden harrastuspohjaisen toiminnan keskittäminen samoihin tiloihin nostaa kulttuurin arvostusta Kurikassa. Vapaa-aikatoimi Kurikan kaupungin vapaa-aikatoimi Yleistä nuorisotoimesta Kurikan kaupungin vapaa-aikatoimi sisältää kunnalliset liikunta- ja nuorisotoimen palvelut. Laadukkaita liikuntapalveluja tuottamalla lisätään liikunnan harrastamista siten, että mahdollisimman moni kurikkalainen liikkuu haluamallaan tavalla ja tasolla. Liikuntatoimen toiminnan tarkoituksena on vastata liikuntapalvelujen tuottamisesta, järjestämisestä ja kehittämisestä siten, että ne tarjoavat kaupunkilaisille toimivan ja virikkeellisen palveluverkoston. Liikuntatoimen toimintaa ohjaa liikuntalaki ja -asetus. Tekninen toimi vastaa osittain liikuntapaikkojen rakentamisesta ja ylläpidosta. Nuorisotoimintaa tukemalla, nuorisopalveluja tuottamalla ja nuorten elinolosuhteisiin vaikuttamalla tarjotaan kurikkalaisille nuorille edellytyksiä hyvään elämään. Vapaa-aikatoimen palveluiden toteutumisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus, terveet elämätavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorisolain mukaan kunnalla on ensisijainen vastuu nuorisotyöstä. Nuorisotyön tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisotyön eri menetelmin tuotetaan palveluja, jotka edesauttavat nuorten elämänhallintaa ja syrjäytymisen ehkäisyä. Nuoria koskevia päätöksiä tehdään monilla hallinnonaloilla. Tärkeänä pidetään, että nuorten asioita hoidetaan poikkihallinnollisena ja moniammatillisena toimintana. Yhteistyö perheiden, koulujen / oppilaitosten, järjestöjen, sosiaali- ja terve- 13

Yleistä liikuntatoimesta ystoimen, poliisin, työvoimatoimiston, kulttuuritoimen sekä seurakunnan kanssa on keskeistä nuorisotyössä. Nuorisotoimessa työskentelee nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ja erityisnuorisoohjaaja, jonka tehtävänä olevan erityisnuorisotyön tarvetta selvitetään vuoden 2011 aikana. Nuorisotoimessa työskentelee 4-7 tuntiohjaajaa. Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä liikunnalle edistämällä liikunta-alan paikallista ja alueellista yhteistyötä, tukemalla liikunnan kansalaistoimintaa ja tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä tarvittaessa itse järjestämällä liikuntatoimintaa ottaen huomioon myös liikunnan erityisryhmien tarpeet. Vapaa-aikatoimen tehtävänä kunnassa on liikunnan ja muun terveyttä edistävän fyysisen aktiivisuuden edistäminen. Perinteisesti kunnat ovat tuottaneet liikuntapalveluja myös terveysliikuntapalveluja rakentamalla uimahalleja ja muita liikuntapaikkoja, vaikuttamalla ulkoilu- ja virkistyspalvelujen ja kevyen liikenteen väylien syntymiseen ja järjestämällä ohjattua liikuntaa. Viime vuosina toiminnan painopistealueina ovat olleet yhteistyö eri viranomaisten kanssa terveysliikunnan edistämiseksi sekä arki- ja lähiliikuntamahdollisuuksien luominen kuntalaisille elämänkaari ajattelun pohjalta. Liikuntatoimessa työskentelee erityisryhmien liikunnanohjaaja. Lisäksi uimahalli Molskiksessa työskentelee kaksi liikunnanohjaaja, kaksi palvelupisteenhoitajaa sekä yksi tuntiohjaaja/palvelupisteenhoitaja. Syys- ja kevätkautena uimahalli on auki seitsemänä päivänä viikossa. Nuorisotoimen tärkeimpänä tehtävänä on tarjota nuoria kiinnostavia palveluja. - kaupungin tekninen toimi kantaa päävastuun yleisten edellytysten luomisesta eli rakentamisesta ja kunnossapidosta. - nuorisotoimi johtaa yhteistyötä eri yhdistysten, järjestöjen ja muiden nuorisotoimijoiden välillä. - sosiaali- ja terveystoimi vastaavat osaltaan perheneuvola toiminnasta. - urheiluseurat ja yhdistykset, päiväkodit ja koulut ovat mukana erityistä tukea tarvitsevien löytämisessä, ohjaamisessa erityisen tuen piiriin. Koulut myös luovat mallin erityiselle tuolle (vrt. Kelpo hanke). Kaupunki tukee seurojen ja yhdistysten järjestämää toimintaa perus- ja kohdeavustuksin. Liikuntatoimen tärkeimpänä tehtävänä on tarjota nuoria kiinnostavia palveluja. - kaupungin tekninen toimi kantaa päävastuun yleisten edellytysten luomisesta eli liikuntapaikkojen ja alueiden sekä reittien suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. - kaupungin tekninen toimi vastaa maa-alueiden varaamisesta ulkoilua, retkeilyä sekä muuta luontoliikuntaa varten - liikuntatoimi johtaa yhteistyötä eri yhdistysten, järjestöjen, teknisen toimen ja muiden liikuntatoimijoiden välillä. 14

Painopistealueet Nuorten kuuleminen Erityisnuorisotyö Toiminta-avustukset - sosiaali- ja terveystoimi, kansalaisopisto sekä yksityiset liikuntapalveluiden tuottajat vastaavat pääosin työikäisten terveysliikunnan ja erityisryhmien liikunnan järjestämisestä ja kouluttamisesta. - urheiluseurat ja yhdistykset, päiväkodit ja koulut vastaavat pääsääntöisesti lasten ja nuorten liikuntatoiminnan järjestämisestä. Kaupunki tukee seurojen ja yhdistysten järjestämää toimintaa perus- ja kohdeavustuksin. Nuorilla tulee olla vaikuttamismahdollisuudet elinympäristöönsä. Nuorten osallistuminen yhteisönsä päätöksiin on yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisen kasvatuksen tavoitteista. Kurikan nuorille varataan mahdollisuus osallistua paikallista nuoria koskevien asioiden käsittelyyn mm. kaupunkisuunnitteluun.. Kurikassa toimii nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuusto kokoontuu noin kaksi kertaa kuukaudessa. Lisäksi nuorisovaltuuston jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus Kurikan kaupungin vapaa-aika- ja kulttuuri lautakunnissa. Kaupungin lautakuntatyössä nuoret saavat ilmaista mielipiteensä, mutta eivät osallistua varsinaiseen päätöksentekoon. Kurikan kaupungin nuorisovaltuuston toimintaa on tuettava ja heille on myönnettävä määrärahoja toimintaansa. Nuoret kiinnostuvat osallistumisesta, jos heille annetaan vastuuta ja mahdollisuus tutustua luontevasti kunnallisdemokratian toimintaan. Myös kouludemokratia toimii hyvänä lähidemokratian oppimismuotona samoin kuin nuorisotalodemokratia. Erityisnuorisotyö ja ns. etsivä nuorisotyö ovat Kurikassa eräänlaista nuorisotyön perustoimintaa. Kurikan erityisnuorisotyössä toimitaan vahvasti yhteistyössä koulujen ja sosiaalitoimen kanssa. Erityisnuorisotyön kohdejoukko on saavutettavissa näiden toimijoiden kautta. Tavoitteena on tarjota jokaiselle nuorelle oma juttunsa, joka löytyy esimerkiksi nuoriso-, liikunta- tai kulttuuripalvelujen kautta tai vaikkapa nuorten osallisuushankkeista. Kurikan etsivän nuorisotyön tarpeesta tehdään selvitys, jonka tulosten perusteella suunnitellaan tavoitteellista yhteistyötä kotien, sosiaalitoimen, JIK:in poliisin, työvoimatoimiston sekä seurakunnan kanssa. Paikallisten nuorisojärjestöjen sekä seurojen avustaminen on keskeinen kunnallisen vapaa-aikapalvelujen palvelu. Paikallisia nuorisojärjestöjä sekä urheiluseuroja tukemalla luodaan perusedellytykset Kurikassa tapahtuvalle nuorisotoiminnalle sekä liikuntapalveluille. Avustusten ohella tärkeitä tukitoimia tulevaisuudessa ovat ostopalvelut, jolloin vapaa-aikatoimi voi hankkia tietyn palvelun järjestöiltä. Avustusten jakoperusteet tarkistetaan strategiakaudella. 15

Liikuntamatkailu Vapaa-aikatoimi osallistuu aktiivisemmin liikuntamatkailun kehittämiseen Kurikassa eri yhteistyötahojen kanssa. Maaseutu- ja liikuntamatkailun kehittämisessä Kurikan elinkeinotoimi, elinkeinotoimenharjoittajat, yrittäjät ovat tärkeä yhteistyötaho. Ammatillinen opetus ja ammattikorkeakoulutus Kurikan kaupungille on tärkeää, että ammatillinen opetus Kurikassa säilyy. Kunnan tulee aktiivisesti edistää ratkaisuja, jotka vahvistavat Kurikassa sijaitsevan ammattioppilaitoksen ja ammattikorkeakouluyksikön asemaa. Opiskelijoille on tarjottava sellaisia mahdollisuuksia opiskelussa, ettei heidän tarvitse hakeutua muualle. Esimerkkinä tästä on lukion ja ammattioppilaitoksen välillä tehty yhteistyö, joka on lisännyt opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia. Ammatillinen toinen aste on osa Seinäjoen koulutuskuntayhtymää ja Kurikan ja Jurvan toisen asteen oppilaitokset ovat sen opetuspisteitä. Toisen asteen koulutusta kehitetään mm. elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta. Ammattikorkeakoulun osalta selvitystä tehdään edelleen toimipisteiden edellytyksistä jatkaa toimintaa. Tuottavuus ja laatu ovat avainsanoja, jotka ohjaavat kehittämistä. Yhteen yksikköön opetuksen keskittäminen ei kuitenkaan saa olla itseisarvo ja ainut tavoittelemisen arvoinen vaihtoehto. Keskittämisellä on oma etunsa, mutta eri toimipisteiden mahdollinen karsiminen tulee tehdä harkitusti. Arviointikriteereinä voidaan käyttää mm. koulutusohjelman vetovoimaisuutta, keskeyttäneiden opiskelijoiden määrää, suoritettuja tutkintoja, kansainvälistä toimintaa ja henkilöstön osaamista ja koulutuksen tasoa. Lisäksi on huomioitava alueellinen merkitys ja työllistymisvaikutus toimialalla. Kurikan kaupungin tärkein tehtävä ammattioppilaitoksen ja ammattikorkeakouluyksikön säilyttämiseksi on että kaupungin omassa markkinoinnissa jatketaan niiden imagon mainostamista ja rakentamista yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja osallistutaan aktiivisesti paikallistasolla keskusteluun yksiköiden tarpeellisuudesta. Resurssit Ajanmukaiset tilat, välineet ja laitteet ovat edellytys laadukkaalle ja nykypäivän vaatimukset täyttävälle opetukselle ja vapaa-ajanpalveluille. Sivistystoimessa pyritään uudistamaan ja hankkimaan laitteistoa vuosittain niin, että se vastaa siihen tarpeeseen, mitä toimintayksikössä on. 16

Opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain, yhdysluokittain tai muutoin tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. Koulujen henkilöstö toteuttaa joustavasti opetusta ja miettii uusia opetustapoja ja erilaisia ratkaisuja ja menetelmiä, koska oppilailla esiintyvät ongelmat ja vaikeudet edellyttävät myös opetukselta ja koululta muutoksia, että niihin pystytään vaikuttamaan. Mm. samanaikaisopetuksen käyttäminen, tukiopetustuntien toteuttaminen eri tavoin ja joustavaopetus ja muut joustavat opetusjärjestelyt ovat koulun arkipäivää. Opetuksen järjestämisessä on koulutuksen järjestäjällä oikeus osoittaa oppilaan huoltajalle lähikouluksi muu kuin maantieteellisesti lähin koulu, jos se opetuksen järjestämiseksi on perusteltua. Samoin niissä tapauksissa, joissa huoltaja valitsee lähikouluksi muun kuin oppilaalle osoitetun lähikoulun ja ryhmä sen vuoksi tulisi jaettavaksi on opetuksen järjestäjän perusteltua osoittaa oppilaan lähikoulu. Henkilöstö Sivistysosaston virat ja toimet ovat kunta-, ei toimipiste tai koulukohtaisia. Näin on mahdollista saada kunnalle pätevin henkilöstö ja turvata virka- tai työsuhteen pysyvyys. Sivistysosasto koostuu viidestä toimialueesta: - varhaiskasvatus - vapaa-aikatoimi - kirjastotoimi - kulttuuritoimi - koulutoimi Osastoa johtaa osastopäällikkö. Sivistysjohtaja on koko sivistysosaston osastopäällikkö. Jokaisella eri sivistysosaston toimialueella on kyseisen toimialueen käytännön toteuttamisesta ja taloudesta vastaava esimies. Myös koulutoimen toimialueelle esitetään tulevien vuosien aikana otettavaksi opetustoimenpäällikköä. Eri yksiköillä ja toimipisteillä voi olla oma lähiesimies tai vastaava. Sivistystoimen johtoryhmään kuuluvat sivistysjohtaja, kirjastotoimenjohtaja, kulttuuripäällikkö, vapaa-aikatoimen päällikkö sekä varhaiskasvatuspäällikkö. Varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat esiopetus, päivähoito sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Varhaiskasvatuksen henkilöstöresurssiselvitystyössä kehitetään varhaiskasvatuksen hallintoa. Toiminnallisena tavoitteena on kehittää pedagogista johtajuutta ja osaamista, keskittää hallinnollisia tehtäviä sekä tehostaa henkilöstöresurssien käyttöä jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä. Varhaiskasvatuksen esimiesten tehtäväkuvia selkiytetään ja kehitetään kohti alueesimiesmallia. 17

Esimiehiltä ja eri yksiköiden johtajilta edellytetään yhteistyökykyä, kehittämisaktiivisuutta, hyvää henkilöstöjohtamista ja yhteisten periaatteiden kunnioittamista ja osaamista. Kurikan kaupungin sivistystoimessa tulee kiinnittää huomiota henkilöstön koulutukseen siten, että henkilökunnan uudistushalukkuutta tuetaan. Työhön ja työyhteisöön tyytyväinen sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö on edellytys jatkuvalle toiminnan kehittämiselle ja asiakkaiden tyytyväisyydelle. Henkilöstön jaksamiseen, hyvinvointiin ja motivointiin kiinnitetään huomiota. Koulunkäyntiavustajat pyritään sijoittamaan vuotuisten sitovien tavoitteiden mukaisesti. Ne pätevät avustajat, jotka ovat toimineet useamman vuoden kaupungin määräaikaisina koulunkäyntiavustajina, vakinaistetaan. (n. 15 avustajaa) Lehtorien ja luokanopettajien virat hoidetaan mahdollisuuksien mukaan tuntiopettajilla tai määräaikaisilla viranhaltijoilla, siihen asti kunnes Kurikan kaupungissa on määritelty kouluverkon kokonaisuus niin perusopetuksen kuin lukion osalta. Perusopetuksen osalta määrittely tulevasta kouluverkosta tehdään vuonna 2012 ja lukion osalta vuoteen 2015 mennessä. Sivistystoimen organisaatiorakenne Sivistyslautakunta Hyvinvointilautakunta Esittelijä: sivistysjohtaja Esittelijä: hyvinvointiohjaaja (ent. erityisryhmien liikunnanohjaaja) - koulutoimi - varhaiskasvatus - vapaa-aikatoimi - kirjasto - kulttuuritoimi Jäseniä:11 Jäseniä: 9 Peuran koulun Paulaharjun koulun Jurvan yläkoulun ja Kurikan yhteiskoulun Kurikan lukion johtokunta johtokunta lukion johtokunta johtokunta johtokunta Jäseniä: 8 Jäseniä: 8 Jäseniä: 8 Jäseniä: 8 Jäseniä: 8 18