Nuorten palkansaajien työuran alku 1980luvulta 2010luvulle Satu Ojala, sosiaalipolitiikka, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto Eläketurvakeskuksen sosiaaliturvaseminaari, Aulanko, 11. 12.5.2017
Esityksen runko ja käytettävät tilastot I. Työvoimatutkimuksen aikasarjat nuorista 1989 2016: työllisyys, työttömyys II. Nuorten palkansaajien työurien alku Työoloaineistot 1984, 1990, 1997, 2003, 2008 + 3 vuoden rekisteriseuranta vuosittaisista työkuukausista III. Nuorten X ja Ykohorttien työkuukaudet 25 27 vuotiaina FLEEDrekisteriaineisto, jossa kolmannekset kaikista työikäisistä kohorteista, tarkastelussa X:t 1972 ja 1977 sekä Y:t 1982 ja 1987 IV.Työlinja ja nuoret
Onko kaikki niin huonosti? Mitä mieltä media on nuorista? HS Ura 30.4.2017: TYÖN TEKEMINEN on murroksessa. Vakituinen palkkatyö näyttää vähenevän ja antavan sijaa keikkataloudelle: työmarkkinalle, jonka perustana ovat lyhyet sopimukset ja freelancetyöt. Epävarmuus kasvaa, ehkä työttömyyskin, ja palkat saattavat laskea. Aamulehti 12.2.2017: Suomen Ysukupolvi jäi tyhjän päälle 1980 1990luvuilla syntyneet vaarassa syrjäytyä pysyvästi työmarkkinoilta
Onko kaikki niin huonosti?..myös tutkimus antaa aihetta ihmetellä: Laura Haapala: Joustava työ, epävarma elämä (Like 2016): Vakituiset kuukausipalkkaiset työsuhteet ovat jäämässä historiaan: ne korvataan pätkätöillä, nollatuntisopimuksilla, ketjutetuilla sijaisuuksilla ja pakkoyrittäjyydellä. tai kv. tutkimus yleistyy Suomeen liian helposti: Courtin & Avendano 2016: the growing financial instability of younger cohorts and the lengthening of the transition towards adulthood (Billari and Liefbroer, 2010; Furstenberg et al., 2004; Kahn et al., 2013; Kaplan, 2012; Lee and Painter, 2013)
Empiirisiä havaintoja Kinnunen & MäkiFränti (Suomen pankki 11.3.2016): Nuorten sukupolvien tulokehitys lähes pysähtynyt ks. keskustelua Roope Uusitalon, Pasi Pyöriän blogit koulutustaso Alatalo, Mähönen & Räisänen (TEM 2017): Nuorten ja nuorten aikuisten työelämä ja sen ulkopuolisuus: Nuorten voimassa olevat työsuhteet lyhytkestoisia Nykyisen työsuhteen kesto vuosina, työoloaineistot 1524 2534 3544 4554 5564 1990 1,1 4,1 9,4 16,3 19,2 1997 0,9 4,1 9,2 14,5 19,9 2003 1,1 3,5 8,2 14,2 19,2 2008 0,8 3,3 7,9 14,0 19,3 2013 0,9 3,3 7,2 12,7 19,5
I Työvoimatutkimuksen aikasarjat nuorista 1989 2016: työllisyys, työttömyys www.stat.fi taulukkotyökalut
100 I Työllisyys ja työttömyysasteet 15 24v., 25 34v., vs. 15 64v. 1989 2016 vuosikeskiarvot, työvoimatutkimus 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2534 Työllisyysaste, % 1564 Työllisyysaste, % 1524 Työttömyysaste, % 1524 Työllisyysaste, % 1564 Työttömyysaste, % 2534 Työttömyysaste, %
I Työvoiman ulkopuolella olevien osuus samanikäisestä väestöstä, 1989 2016, vuosikeskiarvot, työvoimatutkimus 70% 60% 50% 1524 Työvoiman ulkopuolella olevien osuus samanikäisestä väestöstä 40% 30% 20% 10% 0% 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1564 Työvoiman ulkopuolella olevien osuus samanikäisestä väestöstä 2534 Työvoiman ulkopuolella olevien osuus samanikäisestä väestöstä
60 I Nuorimpien miesten tilanne, vrt. huoli 20 24vuotiaiden miesten korkeasta NEETasteesta (OECD Education at a Glance 2016), työllisyys ja työttömyys 15 24v. 1989 2016, vuosikeskiarvot, työvoimatutkimus 50 Naiset 1524 Työllisyysaste, % 40 37,2 Miehet 1524 Työllisyysaste, % 30 20 10 8,7 19,6 22 24,1 19,9 25,4 21,8 Miehet 1524 Työttömyysaste, % Naiset 1524 Työttömyysaste, % 0 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Johtopäätöksiä työvoimatilastoista: nuorten työmarkkinaasema, etenkin nuorimpien miesten, kaikkein suhdanneriippuvaisinta nykytilanne vertautuu 2000lukuun (työllisyys ja työttömyys 15 35vuotiailla melkein yksi yhteen v. 2001 kanssa) PAITSI nuorimmilla ero naisten ja miesten välillä revennyt miksi 25 34vuotiaiden työvoimaan kuulumattomien osuus kasvanut 2010luvulla? (vai onko?)
II Nuorten palkansaajien työuran alku Satu Ojala ja Pasi Pyöriä (2016) Vakautta vai epävarmuutta? Nuorten palkansaajien työuran alku 1980luvulta 2010luvulle. Teoksessa Noora Järnefelt (toim.) Työolot ja työurat: tutkimuksia työurien vakaudesta ja eläkkeelle siirtymisestä. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 8/2016.
Mitä tehtiin? Verrattiin vuosien 1984, 1990, 1997, 2003 ja 2008 työoloaineistojen nuoria 15 24 ja 25 30v. (väh. 10 viikkotyötuntia syksyllä/keväällä palkkatyössä olleita) kaikkiin palkansaajiin, tarkastelussa työkuukaudet vuosina +1 +3 (vuosikeskiarvo kolmena seurantavuonna) Pitkittäismuotoiset aineistot ja GEEmenetelmä Taulukko 1. Työoloaineistojen ja rekisterien vastaajamäärät ikäryhmittäin. 1984 1990 1997 2003 2008 15 24v. 670 481 251 302 358 25 30v. 770 607 432 558 547 31 40v. 1489 1032 827 1009 1033 4150v. 971 884 964 1141 1162 51 60v. 532 459 471 998 1135 Yht. 4432 3463 2945 4008 4235
12 11 10 Mitä löydettiin? Kolmen vuoden seurantaajan vuosittaisten työkuukausien keskiarvo, nuoret vs. kaikki palkansaajat 9 8 7 6 Malli 1, vakioitu seurantaajan vuodet, päätoiminen opiskelu 1984+3v. 1990+3v. 1997+3v. 2003+3v. 2008+3v. Voimakkaimmin yhteydessä iän lisäksi: aika (nuorilla vakaa tai yhä paraneva kiinnittyminen t1t3, pl. 1990l.) työsuhteen määräaikaisuus aiempi työttömyys tietysti syntyvä vauva. Alueen tyött%, toimiala vähemmän kuin arveltiin 2530v. Ka. Kaikki palkansaajat 1524v. 12 11 10 9 8 7 6 Malli 4, vakioitu t1t3, opiskelu, sp, koulutustaso, parisuhde, onko ja syntyykö lapsi, viikkotyöaika, määräaikaisuus, aiempi työttömyys, toimiala, työpaikan henkmäärä, alueen tyött.aste 1984+3v. 1990+3v. 1997+3v. 2003+3v. 2008+3v. 2530v. Ka. Kaikki palkansaajat 1524v.
Myös 2008 jälkeen nuorten työkuukausien määrä koheni 12 Yksilö ja rakenteellisia tekijöitä kontrolloitu 11 10 9 8 1524 yrs. 2530 yrs. 3145 yrs. 4660 yrs. 7 2008 + 1 year 2008 + 2 years 2008 + 3 years = 2011
Vastaavasti työttömyys vähenee nuorilla, 2008 palkansaajat + työttömyyskuukausien keskiarvot t1 t3 3 Vain t1t3 mallissa, ei julkaistu 2,5 2 1,5 1 0,5 1524vuotiaat 2530v. 3145v. 4660v. 0 2009 2010 2011
Vielä, työttömyyskuukaudet t1 t3 15 24vuotiailla 1984 2013 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Maanisesti kontrolloitu tilanne, ei julkaistu 1984, 19851988 1990, 19911993 1997, 19982000 2003, 20042007 2008, 20092011 +1 v +2 v +3 v
Mitä päätellä työoloaineistojen nuorista palkansaajista? Kerran työllinen, myös toisen kerran pitkään työllinen? Työhön kiinnittyminen paranee? Työurat pitenevät mukavasti alkupäästä nuorimmilla? 25 30vuotiaat jo tiukimmin työelämässä eri ikäryhmiä verrattaessa
III Päteekö työurien koheneminen kaikilla kohorteilla vai onko jotakin tapahtunut sitten vuoden 2011? oliko kyseessä vain valikoitunut joukko nuoria palkansaajia? Nuorten X ja Ykohorttien työkuukaudet 25 27vuotiaina, alustavaa analyysia Ojala & AartJan Riekhoff: FLEEDrekisteriaineisto, jossa kolmannekset kaikista työikäisistä vuosittain alkaen jo 1988 tarkastelussa työkuukaudet kahdella X ja Ysukupolven kohortilla, opiskelevilla ja ilman Kohortti Työkuukaudet Seurantavuodet X 1972 25., 26. ja 27. 1997 1999 X 1977 ikävuonna 2002 2004 Y 1982 2007 2009 Y 1987 2012 2014
III Päteekö työurien koheneminen nuorilla? Cohort All N total Mean employed months total SD Followup years / age 25 27 X 1972 16236 25,91 10,68 1997 1999 X 1977 16344 30,18 7,73 2002 2004 Y 1982 17640 31,27 7,03 2007 2009 Y 1987 15996 31,12 7,21 2012 2014 Those not studying during these years Cohort N total Mean total SD Followup years / age 2527 X 1972 12444 29,08 9,23 1997 1999 X 1977 13758 32,09 6,12 2002 2004 Y 1982 14930 33,13 5,08 2007 2009 Y 1987 13531 32,99 5,38 2012 2014
III Pätee niin naisilla kuin miehillä ALL Cohort N men Mean men N women Mean women 1972 8832 27,45 7404 24,07 1977 8748 31,02 7596 29,21 1982 9442 31,71 8198 30,77 1987 8384 31,44 7612 30,77 Those not studying during these years Cohort N men Mean men N women Mean women 1972 6954 30,5 5490 27,27 1977 7502 32,82 6256 31,21 1982 8072 33,52 6858 32,68 1987 7219 33,17 6312 32,78
III Ja eri koulutustasoilla ALL Cohort N edu low Mean edu low N edu mid Mean edu mid N edu high Mean edu high 1972 9105 25,53 4184 27,55 668 25,07 1977 9699 29,69 4187 31,18 940 31,63 1982 11562 30,9 3142 32,41 898 32,05 1987 9875 31,08 3621 31,34 703 31,62 Those not studying during these years Cohort N men Mean edu low N edu middle Mean edu middle N edu high Mean edu high 1972 6410 29,72 3465 29,86 589 25,97 1977 7741 32,15 3787 32,35 846 32,58 1982 9398 33,22 2832 33,49 832 32,83 1987 8257 33,14 3031 33,22 650 32,29 Nuorten työkuukausissa ei korkean koulutuksen premiumlisää tai sitten ero vasta myöhemmin uralla?
III Kohorttiefekti? Logistinen regressio em. kohorttiaineistoille 0=alle 36 kk, 1=36 kk eli koko ajan töissä (54 %) Model 1 Model 2 OR Sign. OR Sign. Constant 0,951 0,025 1,046 0,122 Woman (Ref. Man) 0,668 0,000 0,539 0,000 Ref. Low education Middle education 1,001 0,964 1,017 0,695 Higher education 0,68 0,000 0,62 0,000 Ref. 1972 Born 1977 1,59 0,000 1,528 0,000 Born 1982 1,887 0,000 1,601 0,000 Born 1987 1,953 0,000 1,628 0,000 Woman * 1977 0,99 0,852 Woman * 1982 1,344 0,000 Woman * 1987 1,729 0,000
FLEEDhavainnoista Ynuorten työhön kiinnittyminen on 25 27vuotiaina parempaa kuin Xnuorten.. ehkä aiempienkin sukupolvien? nuorten urat saattavat jopa pidetä alkupäästä, mutta vertailu pitää ulottaa vielä 1980luvulle ja eri kohortteihin ja ikäryhmiin, koulutus, toimialaerot (Alatalo et al. 2017) työurien fragmentoituminen on vähän eri asia, mutta onko se todennäköistä: ammattien määrän osalta ei muutoksia sitten 1980luvun, työsuhteiden kestot lyhentyneet 90luvulta hieman (työoloaineistot) Alatalo et al. TEM 2017: Nuorten aikuisten asema työmarkkinoilla on kokonaisuutena heikentynyt pitkittyneen taantuman aikana suhteessa vanhempiin ikäryhmiin. Miten näin erilaiset arviot?
IV Työlinja ja nuoret
Kansalaisten työhalukkuutta arvostellaan aina kovenevina aikoina (Ojala 2016) YLE 29.2.2016: Hesburgerin Salmela tylynä [ ]: Sosiaaliturva on vienyt suomalaisten työhalut : Jokainen turha ja tehoton yksilö, joka on tässä paketissa, on vientituotteen hinnassa, ja siksi meillä ei kauppa käy. Siinä on kymmenen vuotta hukkaan heitettyä aikaa, kun nuoriso opiskelee lähes kolmekymppiseksi.
"Kun saisi edes prosentin Kiran innosta" tullikoiralle lisääntyneet työt maistuvat (YLE 28.9.2015)
70% Pitääkö nuorten työasenteista olla huolissaan? Pasi Pyöriä & Satu Ojala (2016) Nuorten työasenteet puntarissa eroaako Ysukupolvi edeltäjistään? Yhteiskuntapolitiikka 81:1, 572 583. 60% 50% 40% 30% 20% 10% Kuvio 1. Ansiotyötä erittäin tärkeänä pitävät palkansaajat iän mukaan v. 1984 2013 (%). Tilastokeskus: työoloaineistot. 0% 1984*** 1990*** 1997 2003 2008 2013 30+ v. 15 29v.
Nuorten työt: vahvuudet Nuoret kohortit kiinnittyneet työhön yhtä hyvin tai paremmin kuin edeltäjät päässeet arvioitua paremmin yli 2008 alkaneesta lamasta? Määräaikatyöt, ilta, yö, viikonlopun palvelualojen työt, nollatuntisopimukset ja itsensä työllistäminen koskevat muita useammin nuoria, mutta muita palkansaajia useammin joustavat työehdot on ihan ok, ja niistä siirrytään tai kiinnitytään ehdoiltaan vakiintuneempiin oman alan töihin = stepping stone /bridgehypoteesi (vs. trap) Työssä käyvät nuoret kokevat työelämänsä vanhempia yleisemmin laadukkaaksi. (Alatalo et al. 2017)
Entä se heikosti pärjäävä osa? Nuorten miesten (20 24v.) suhteessa heikko / hyvin suhdanneriippuvainen / samanikäisiin naisiin nähden heikentynyt työmarkkinaasema? Politiikkatoimien kapea työlinja, sanktiot uhka itsemääräämisoikeudelle ja psyykkiselle toimintakyvylle pitkällä aikavälillä Työlinjasta seuraa yhteiskunnan ilmapiirin ongelma: stigma tulevissa työnhauissa, sosiaalinen leima (Coutts 2009) Sosiaaliturvan ongelma: näin vahvasti ansiosidonnainen sosiaaliturva ei ole sosiaalisesti kestävä tapa huolehtia perusturvasta Halmetoja, Koistinen, Ojala (toim. 2016) Sosiaalipolitiikan lumo, TUP OA Books. Sanktiointi, vahtiminen ja haastatteleminen on kallista? Työntekijöille väsyttävää?
Nuoria koskevan politiikan ongelma Parhaimmillaan aktiiviset työmarkkinatoimet ovat hyvää sosiaalipolitiikkaa: vähentävät psyykkistä oireilua, lisäävät työhalukkuutta, taitoja ja saatua ammattilaisten tukea tuovat päivärytmin, sosiaalisen yhteisön, mielekästä tekemistä (Coutts 2009) Jos politiikan ensisijaisena tavoitteena on sosiaalisen kuuluvuuden tunteen ja oman toimijuuden vahvistaminen (selfefficacy) sekä osallisuus (Isola 2016).. tällöin syrjäytymisuhkaisille nuorille keskeistä olisi luoda paikallisesti ympäristöjä, jotka tukevat arkea: vertaisryhmän helppo saavuttaminen ilman stigmoja aikuinen ja ammattiapu lähellä mutta ei vastaanottokontekstissa Ja vasta näistä huolehtimisen jälkeen nuorisotakuun työpolitiikkatoimet.
Murros, vai alituinen muutos? muutosta on aina vaikea nähdä kattavaa murrosta, se lienee toimialakohtaista ja sen sisällä eriaikaista, erilaajuista Työmarkkinoilla on paljon integroivaa kapasiteettia (Pertti Koistinen 2016) Menneen maailman trendeillä on myös ennustusvoimaa? Suomi yhä erityinen Kiitos!
Extra Nuorten korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnistä ja opiskelusta Ajankäyttöaineistot 1987/1988, 1999/2000 ja 2009/2010
(Korkeakoulu)opiskelijat tärkeä, ehkä joustavin osa työvoimaa? Pyöriä et al. (2017) Nuoret työelämässä. Teoksessa Pyöriä (toim.) Työelämän myytit ja todellisuus. Gaudeamus. 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Kuvio. Korkeakouluopiskelijoista työhön, opiskeluun tai vapaaajan toimintoihin osallistuneet (%), arkipäivisin syystoukokuussa klo 04 04, v. 2009/2010. Tilastokeskus: ajankäyttöaineistot. 0% 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 00 01 02 03 Työ Opinnot Vapaaaika
Korkeakouluopiskelijoiden ansiotyöhön osallistuminen klo 04 04 (%), arkipäivisin syystoukokuussa, v. 1987/1988 2009/2010. 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 1987/1988 1999/2000 2009/2010 10% 5% 0% 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 00 01 02 03 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluun osallistuminen klo 04 04 (%), arkipäivisin syystoukokuussa, v. 1987/1988 2009/2010. 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 00 01 02 03 1987/1988 1999/2000 2009/2010
Korkeakouluopiskelijoiden ansiotyöhön ja opintoihin osallistuminen klo 04 04 (%), arkipäivisin syystoukokuussa, v. 2009/2010. 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 4 5 6 7 8 9 10 Työllisten työhön (ja opiskeluun) osallistuminen summattuna klo 04 04 (%), työpäivinä v. 2009/2010. 4 5 6 7 8 9 10 11 11 12 12 13 13 14 Työ 14 15 15 16 16 17 Opinnot 17 18 18 19 19 20 20 21 21 22 22 23 23 00 00 01 01 02 02 03 03 Työttömien (kaikkien) työhön, opiskeluun ja kotitöihin osallistuminen summattuna klo 04 04 (%) v. 2009/2010, naiset ylhäällä, miehet alhaalla 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 4 5 6 7 8 9 10 4 5 6 7 8 9 10 11 11 12 12 13 13 14 14 15 2010 work 2010 household work 2010 studies 15 2010 work 2010 household work 2010 studies 16 16 17 17 18 18 19 19 20 20 21 21 22 22 23 23 00 00 01 01 02 02 03 03
Kirjallisuus Johanna Alatalo, Erno Mähönen & Heikki Räisänen (2017) Nuorten ja nuorten aikuisten työelämä ja sen ulkopuolisuus. Työ ja elinkeinoministeriö. Coutts Adam P. (2009) Active Labour Market Programmes (ALMPs) and health: an evidencebase. University of Oxford. Ojala Satu (2016) Työttömyyden sanktioinnin sijaan aktiivisuuslisä yhteiskunnallisesta työstä. Teoksessa Halmetoja Antti, Koistinen Pertti, Ojala Satu (toim.) Sosiaalipolitiikan lumo. Tampere: Tampere University Press, 102116.