Joukkorahoitus osana yritysrahoituksen uudistumista Toimialojen rahoitusseminaari 10. 11.5.2017 Säätytalo, Snellmaninkatu 9, Helsinki Lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju & Finanssineuvos Urpo Hautala Rahoitusmarkkinat
Rahoitusmarkkinoiden murros Taustalla mm. vuoden 2008 rahoitusmarkkinoiden kriisi. Seurauksena luottolaitoksia koskevien vakavaraisuus- ja maksukykyvaatimusten kiristyminen (sääntelytsunami). Lisäksi pitkään jatkunut taantuma ja heikko sekä epävarma taloustilanne on: Lisännyt pankkien luottotappioiden riskiä; ja Yleisesti ottaen vähentänyt riskinottohalukkuutta. Internetin saavutettavuus ja yleistyminen sekä teknologian kehitys merkittävinä taustavaikuttajina. Finanssiteknologialla tuotettujen palveluiden odotetaan laskevan kustannuksia, parantavan tehokkuutta ja transaktioiden nopeutta, monipuolistavan rahoitusmarkkinoita ja lisäävän kilpailua. 2
Mitä joukkorahoitus on? Osa digitalisoituvia rahoitusmarkkinoita. Ajatuksena on yleensä kerätä verkossa suhteellisen pieniä summia suurelta joukolta ihmisiä. Samalla voidaan tehdä yhteistyötä ja saada huomiota hankkeelle (markkinointikanava). Kiinnostaa etenkin siemen-, kasvu- ja osin myös pk-yrityksiä. Verkko ja some ovat mahdollistaneet kasvun. Rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta kyseessä on sijoitus- ja rahoituskanava. 3
Joukkorahoituksen eri muodot Rahoitusmuoto Palautuksen muoto Rahoittajan motiivi Esimerkkejä palveluntarjoajista Kotimainen lainsäädäntö Lahjoitusmuotoinen joukkorahoitus Lahjoitus Ei palautusta Sosiaalinen - Rahankeräyslaki Hyödykemuotoinen joukkorahoitus Lainamuotoinen joukkorahoitus Laina (yksityisille tai yrityksille) Hyödyke Palkinto Vastike Palvelu Tuote Laina korkoineen, mutta sosiaalinen lainaus yleensä korotonta Sosiaalinen, mutta myös tietyn konkreettisen vastikkeen saaminen Taloudellinen ja sosiaalinen Mesenaatti.me Kiririnki Rapport PocketVenture Kickstarter (US) Lainaaja.fi Fixura Fellow Finance Fundu Vauraus Suomi Kiva (US) Lending Club (US) Rahankeräys-, kuluttajansuoja- ja kauppalaki Lahjoitus Ennakko-osto Ennakkotilaus, Ennakkositoumus Rahoitusmarkkinalainsäädäntö ja kuluttajansuojalaki Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus Sijoitus (usein osakkeisiin, joukkolainoihin tai hybridiinstrumentteihin) Usein taloudellinen, mutta myös sosiaalinen Invesdor Venture Bonsai Kansalaisrahoitus PocketVenture FundedByMe (SE) Crowdcube (UK) Pääoman arvonnousu, jos yritys menestyy Osinko Myös sosiaalinen tuki ilman tuottoodotuksia Rahoitusmarkkinalainsäädäntö 4
Hallituksen kärkihankkeita Osa hallituksen kärkihankkeiden toimintasuunnitelmaa. Hallitus pitää tärkeänä, että VM valmistelee hallituksen esitykset joukkorahoitusta koskevan puitelainsäädännön luomiseksi. Tavoitteena erityisesti yritysrahoituksen saatavuuden parantaminen. Laina- ja sijoitusmuotoinen joukkorahoitus keskiössä. VM valmisteli kotimaista joukkorahoituslakia yhteistyössä markkinatoimijoiden ja viranomaisten (ml. komission) kanssa. 5
Tavoitteena tukea alan kasvua On luotu selkeät laintasoiset pelisäännöt, jotta ala pystyy toimimaan ja kasvamaan Suomessa. On selkeytetty viranomaisten vastuita valvonnassa, parannettu sijoittajansuojaa ja monipuolistettu rahoitusmarkkinoita. On lisätty erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä pienten innovatiivisten ja kasvuhakuisten yritysten rahoitusvaihtoehtoja. Sijoittajille on tuotu korkeariskisempiä ja korkeatuottoisempia sijoitusvaihtoehtoja. Joukkorahoitus on mahdollistettu osaksi vakiintuneita ja säänneltyjä rahoitusmarkkinoita. Sääntelyä on kevennetty joukkorahoituksen välittämisessä ja hankkimisessa kotimaassa. 6
Koskee lainoja ja sijoituksia Joukkorahoituslaki kattaa ainoastaan elinkeinotoiminnan rahoituksessa hyödynnetyn laina- ja sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen. Se ei koske vertaislainojen välitystä tai rahankeräystä. Laki koskee keskeisiltä osiltaan joukkorahoituksen välittäjiä. Laissa on lisäksi asetettu velvoitteita joukkorahoitusta keräävälle taholle ja vastaavasti tiettyjä oikeuksia sijoittaja-asiakkaalle. Rahoitusta voivat kerätä yhteisöt ja säätiöt. Itsesääntely. 7
Välittäjät rekisteriin Joukkorahoitusta saa välittää vain elinkeinonharjoittaja, joka on merkitty erityiseen joukkorahoituksen välittäjien rekisteriin. Rekisteröinnillä pyritään luomaan riittävä markkinoille tulon kynnys. Lisää sijoittajansuojaa ja rahoitusmuodon uskottavuutta. Rekisteristä ja valvonnasta vastaa Finanssivalvonta. Toistaiseksi Finanssivalvonta ei ole hyväksynyt uusia rekisteröintiä hakeneita yrityksiä. 8
Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen sääntely kevenee tietyin rajoituksin Aikaisemmin Toimilupa (välittäjille kallis, hallinnollisesti raskas ja aikaa vievä). Välittäjän liityttävä sijoittajien korvausrahastoon. Välittäjän vähimmäispääoma 125 000 euroa. Nyt Rekisteröityminen (halvempi, yksinkertaisempi ja nopeampi) tai toimilupa. Välittäjän ei tarvitse liittyä sijoittajien korvausrahastoon. Välittäjän vähimmäispääoma 50 000 euroa. Pääomavaatimuksen vaihtoehdoksi vastuuvakuutus, pankkitakaus tai muu vastaava vakuus. Esiteraja on noussut 5 miljoonaan euroon (joukkorahoituspoikkeus). 9
Lainamuotoinen joukkorahoitus on saanut selkeät laintasoiset pelisäännöt Aikaisemmin lainamuotoinen joukkorahoitus katsottiin pitkälti rahoituksen välitykseksi, jota ei ole kaikissa tapauksissa säännelty laissa. Tämä koskee etenkin luottojen välittämistä yrityksille. Nyt lainamuotoista joukkorahoitusta säännellään kuten sijoitusmuotoista joukkorahoitusta. Osapuolten ymmärrys oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan selkeytyy. 10
Joukkorahoitus kasvaa nopeasti Suomessa 11
FVCA:n tilastot osoittavat, että osakepohjainen joukkorahoitus on kasvamassa volyymiltaan yhtä merkittäväksi kuin bisnesenkeleiden rahoitus 12
Joukkorahoitus näyttää kehittyvän suotuisasti. Kuitenkin vasta muutaman vuoden kuluttua olemme keränneet riittävästi tietoa asiasta nyt on aika antaa toimialan kasvaa ja kehittyä ja välttää nopeita lainsäädännön muutoksia. Alan asiantuntijat arvioivat, että venture-sijoittajille joukkorahoitus tulee tuomaan suoran kilpailun lisäksi myös yhteistyömahdollisuuksia esim. kanssasijoittajana ja hankevirran lähteenä. Venture-sijoittajat ovat joukkorahoituksen kautta sijoittaville tärkeä toimija, koska hankevirran seulonta ja aktiivinen omistajuus tuovat merkittävää lisäarvoa. 13
EU-maat tekevät kansallisia ratkaisuja EU-sääntelyä ei ole odotettavissa lähiaikoina. Komissio perusti eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin (engl. European Crowdfunding Stakeholder Forum, ECSF) keväällä 2014. Toimikausi loppui kesällä 2016. Komission raportti joukkorahoituksesta on julkaistu 3.5.2016. Odotettavissa on pääomamarkkinaunionin puolivälin tarkastelu 7.6.2017. Kansallista sääntelyä ovat panneet täytäntöön Italia, Ranska, Iso- Britannia, Saksa, Espanja, Itävalta, Alankomaat, Portugali, Belgia ja Liettua. Kansainvälisesti mm. Yhdysvallat, Uusi-Seelanti, Kanada ja Japani. Sääntelytarvetta selvitetään parhaillaan useissa muissa EUvaltioissa (mm. Ruotsi). 14
KIITOS! Kysymyksiä ja/tai kommentteja? Ilkka Harju Lainsäädäntöneuvos Puh. 0295 16001 (vaihde) Lisätieto: ilkka.harju@vm.fi www.vm.fi Urpo Hautala Finanssineuvos Puh. 0295 16001 (vaihde) Lisätieto: urpo.hautala@vm.fi www.vm.fi