TEOLLISUUSPUTKIHITSAAJA KOULUTUS Opettajana opetussuunnitelmaa kehittämässä Keijo Kinnunen Kehittämishankeraportti Tammikuu 2008 Ammatillinen Opettajakorkeakoulu
JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Tekijä(t) Keijo Kinnunen Julkaisun laji Kehittämishanke 2 KUVAILULEHTI Päivämäärä 28.8.2008 Sivumäärä 34 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus Työn nimi Opettajana opetussuunnitelmaa kehittämässä Salainen saakka Koulutusohjelma Ammatillinen Opettajakorkeakoulu Työn ohjaaja(t) Marja Vuortama-Räsänen Toimeksiantaja(t) Jyväskylän Ammatillinen Opettajakorkeakoulu Tiivistelmä Kehittämishankkeeni tehtävänä on tehdä opetussuunnitelma teollisuusputkihitsaaja koulutukseen liitteineen. Koulutus ei ole tutkintoon johtava, eikä tietääkseni vastaavanlaista koulutusta ole aikaisemmin järjestetty Suomessa. Tämän työni tärkein tehtävä, on se, että sen tulisi palvella työelämän tarpeita mahdollisimman hyvin, koulun ja opetusmaailman sisällöt huomioiden. Tämä työ on tarkoitus ottaa käyttöön heti sen valmistuttua koulussamme. Työni tekemisessä olen hyödyntänyt tämän alan pitkää työkokemusta (23v) ja suhteita alan yrityksiin. Olen ollut yhteydessä tämän alan yrityksen johto henkilöihin ja saanut sieltä tietoa tämän hetken työelämän vaatimuksista alalta. Suoritin itse myös tämän työn tekemisen aikana hitsaajan pätevöittämiskoulutuksen ja näin ollen sain päivitettyä standardit ajan tasalle. Liitteinä tässä työssä on mukana tekemäni alustavat hitsausohjeet (pwps) ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman lomakepohja tähän koulutukseen liittyen. Mielestäni sain tehtyä sellaisen opetussuunnitelman, että sen pitäisi palvella tällä hetkellä työelämän tarpeita tämän päivän hitsausmenetelmät, materiaalit ja standardit huomioon ottaen. Työssäni on myös huomioitu se, että se soveltuu Kainuun ammattiopiston/edukain koulutusohjelmiin. Teollisuusputkihitsaajien tarve on alueellisesti täällä Kainuussa kasvussa, johtuen teollisuuden rakentamisen vilkkaudesta ja ammattitaitoisen väen ikääntymisestä. Näistä näkökulmista katsoen tämä työ on erittäin tarpeellinen ja ajankohtainen. Avainsanat (asiasanat) Opetussuunnitelmat, Teollisuusputkihitsaaja Muut tiedot
JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Author(s) Keijo Kinnunen Type of Publication Bachelor s Thesis DESCRIPTION Date 28.8.2008 3 Pages 34 Language English Confidential Title Developing education plan as teacher Until Degree Programme Occupational Teacher University Tutor(s) Marja Vuortama-Räisänen Assigned by Occupational Teacher University of Jyväskylä Abstract The target of my development study was to make an education plan for the education of pipe welding professionals. This education does not lead to the examination and as far as I know there has not been similar education earlier in Finland. The most important aim of my study is to serve as much as possible the needs of the industry, but also take into account needs and contents of the education principles. This study will be taken in use immediately after finished in our school. When doing this study I have utilized my long working experience (23 years) and relations to the companies on this sector. I have had a lot of contacts to the persons in leading positions in the industry of this sector and got huge amount of practical advice of the current requirements in the industry. I have also performed at same time of this study the education of professional welder and on this way got update of the current industrial standards. I have made and included to this study as schedules also preliminary welding instructions (pwps) and the personal forms of this education. I think that the education plan made in this study will serve the needs of the industry taking also into account the most recent welding methods, materials and standards. I have also took into account that this study can be adopted to the education plans of Kainuu/Edukai Technical College. The needs of new professional pipe welders have increased locally here in Kainuu, because of the local growth in the metal industry and existing professionals going more and more to the pension. When looking this study at this point of view it is very useful and will serve current needs perfectly. Keywords Education Plans, Industrial pipe welders Miscellaneous
4 SISÄLLYSLUETTELO 1.Johdanto...6 1.1 Arvolähtökohdat...6 1.2 Opintojen henkilökohtaistaminen...7 1.3 Oppimisen ja opetuksen järjestäminen...7 1.4 Kohderyhmä...8 2. Koulutuksen sisältö ja tavoiteet...8 2.1 Työyhteisövalmiudet...8 2.2 Työympäristövalmiudet...8 2.3 Valmiudet taloudelliseen työskentelyyn...8 2.4 Laatuvaatimukset ja laadun hallinta...9 2.5 Henkilökohtainen työturvallisuus...9 2.6 Turvallisuusmääräysten tuntemus ja toimintavalmiudet...10 2.7 Työskentely asennuskohteissa...10 2.8 Hitsausprosessien tuntemus...10 2.9 Työpiirustusten lukutaito...10 2.10 Materiaalien tuntemus...11 2.11 Mittaustyöt...12 2.12 Nosto- ja siirtotyöt...12 2.13 Sahaustyöt...12 2.14 Hiontatyöt...13 2.15 Putkiliitosten esivalmistelu...13 2.16 Peittaus...13 2.17 Erityisvaatimuksia työympäristölle ja materiaalin...13 käsittelylle...13 2.18 Sähkön käyttö hitsauksessa...14 2.19 Hitsausalan standardien tuntemus...14 2.20 Hitsaajien pätevöittäminen...15 3. AMMATTITAITOVAATIMUKSET...15 3.1 Ammattitaidon osoittamistavat...15 3.2 Arvioinnin kohteet ja kriteerit...15 4. Koulutuksen toteutus ja opintojen jaksotus...16 4.1 Teollisuusputkihitsaajan perustiedot ja taidot 4 ov...16 4.2 Hitsausharjoituksia 8 ov...16 4.3. Ensimmäinen työssä oppimisjakso 10 ov...17 4.4 Hitsausharjoituksia 8 ov...17
4.5 Toinen työssä oppimisjakso 6 ov...17 4.6 Koulutuksen päätös ja arviointi...17 5. POHDINTA..18 LÄHTEET.19 LIITTEET...20 5
1. Johdanto 6 Tämä työ on opettajan pedagoginen kehittämistyö ja se liittyy opettajaopintoihini, joita suoritan Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Olen kouluttajana Kainuun ammattiopistossa aikuiskoulutuspuolella ja työssäni pidän tärkeänä opetustyön lisäksi vahvaa osaamista opetussuunnitelmien tekemisen ja kehittämisen alueilla. Tämä opetussuunnitelma perustuu lähinnä kognitiiviseen eli mestari/kisälli opetukseen yhdistettynä siihen osittain kokemuksellinen oppimiskäsitys. Olen valinnut tämän työni opetussuunnitelman kehittämisen omalla alallani siksi, että tällaista teollisuusputkihitsaajan opetussuunnitelmaa ei ollut olemassa ja toiseksi kouluttajana pidän tärkeänä, että oppii ja osaa tehdä ja kehittää opetussuunnitelmia. Opetussuunnitelmatyö on myös kouluttajien keskinäistä yhteistyötä ja erittäin tärkeää oppilaitoksenkin näkökulmasta. Kaiken edellä mainitun lisäksi tämän työn tarkoitus on tehdä sellainen opetussuunnitelma jossa kohtaavat työelämän tarpeet, sekä oppilaitoksen visiot ja arvomaailma. Tässä työssä on otettu huomioon kestävän kehityksen periaatteet, siten että kaikki opetuksessa käytettävä materiaali menee uudelleen sulatukseen ja myöhemmin uudelleen käyttöön. Opetussuunnitelmassa on huomioitu oppimisvaikeuksien tunnistaminen, huomioimalla oppimisen henkilökohtaistaminen. Opetussuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet edustajiensa kautta alueelliset/paikalliset teollisuusputkialan työntekijät sekä yrittäjät ja heidän etujärjestönsä. Opetussuunnitelmassa korostetaan laadukasta ja asiakaslähtöistä toimintaa. Oppimis/opetusmenetelmissä huomioidaan tietotekniikan hyödyntäminen. 1.1 Arvolähtökohdat Kainuun ammattiopisto (KAO) on Kainuun maakunta -kuntayhtymän omistama kunnallinen liikelaitos. Monialainen oppilaitos antaa toisen asteen ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Kiinteät toimipaikat ovat Kajaanissa, Kuhmossa, Kuusamossa, Suomussalmella ja Vuokatissa. Kainuun ammattiopistossa opiskelee noin 3400 nuorta ja aikuista sekä 600 oppisopimusopiskelijaa. Työntekijöitä on noin 420 henkilöä ja liikevaihto on noin 27 miljoonaa euroa. Kainuun ammattiopiston aikuiskoulutuspalvelut Edukain koulutuksissa huomioidaan aina sekä oppijan että hänen työyhteisönsä lähtötilanne, tarpeet ja odotukset. Aikuiskoulutuksen monipuoliset asiantuntijamme tietävät, miten yhdistää oppijan elämänkokemus ja vankka työhistoria sekä toisaalta laadukkaat opetussisällöt, - menetelmät ja -ympäristöt.
7 Edukain koulutussuunnittelun oppilaitoskohtaiset arvot ovat: luottamus, tuloksellisuus, jatkuva parantaminen, kumppanuus. Nämä arvolähtökohdat näkyvät oppimisprosessissa ja sen ohjaamisessa valtuuttamisena, arviointina ja itsearviointina sekä yhteistyönä lähtökohtana jatkuvalle parantamiselle. Edukai korostaa oppijan roolia aktiivisena toimijana, joka on halukas oppimaan ja kehittymään sekä arvioimaan omaa osaamistaan ja oppimistaan. 1.2 Opintojen henkilökohtaistaminen Koulutuksen alussa oppijan kanssa laaditaan kirjallinen henkilökohtainen opiskeluohjelma, johon kuuluvat oppimissuunnitelma ja näyttösuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa otetaan huomioon oppijan aikaisempi työ-, opiskelu- ja elämänkokemus. Oppijan aikaisemmin hankittu osaaminen on tunnistettava ja tunnustettava. Henkilökohtaistaminen ei ole yksilöllistetty opetus, vaan henkilökohtainen oppimispolku. Henkilökohtaistaminen nostaa motivaation korkeammaksi, meillä aikuiskoulutuspuolella, kun olennaista on työllistyminen. Henkilökohtaistamisella saadaan joustavuutta yksilökohtaisiin ratkaisuihin. Tämän prosessin aikana kartoitetaan oppijan oppimistyylit ja mahdolliset oppimisvaikeudet. Nämä huomioidaan henkilökohtaisessa oppimis-suunnitelmassa. Suunnitelmassa määritellään myös työssäoppimisen tavoitteet. Suunnitelman toteutumista seurataan ja muokataan koulutuksen kuluessa. Henkilökohtaistaminen toteutuu ohjausprosessina, jossa opiskelijan kokemuksia, tavoitteita ja opiskelulle antamia merkityksiä yhdistetään työelämän vaatimuksiin koulutuksen tavoitteisiin ja opetussuunnitelmaan. Arviointimenetelminä käytetään itsearviointia, havainnointia, haastatteluja, työnäytteitä, kirjallisia kokeita ja muuta dokumentaatiota. Ammattitaidon ydinosaamisen arviointi perustuu pääosaltaan autenttisissa tilanteissa tapahtuvaan käytännön ammattitaidon arviointiin. 1.3 Oppimisen ja opetuksen järjestäminen Opiskelu jakautuu tietopuolisiin opintoihin, työsaliharjoitteluun ja työssä oppimisen jaksoihin. Tietopuolinen opiskelu ja työsaliharjoittelu tapahtuu Edukailla. Tietopuolinen ja käytännön opetus ja työssä oppiminen palmikoidaan siten, että ne muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Työssä oppiminen on tavoitteellista, ammattitaitovaatimusten mukaista oppimista, jota ohjataan henkilökohtaisella opiskeluohjelmalla.
8 1.4 Kohderyhmä Koulutus on tarkoitettu työttömille tai työttömyysuhanalaisille työnhakijoilla, joilla on mielellään metallialan peruskoulutus tai alan työkokemusta. Käsihitsaus edellyttää hyvää silmän ja käden yhteistoimintaa. Teollisuusputkihitsaajan on hallittava erityisesti putkienhitsauksessa käytetyt tekniikat. Työssä on eduksi hyvä fyysinen kunto, hyvä näkö ja matkustushalukkuus sekä hyvät sosiaaliset taidot. 2. Koulutuksen sisältö ja tavoitteet 2.1 Työyhteisövalmiudet Koulutuksen suorittaja tuntee pääpiirteittäin edustamansa yrityksen markkinat, tuotteet, arvot, tavoitteet ja toimintaperiaatteet sekä osaa kertoa, mikä vaikutus näillä on organisaation toimintaan ja ottaa ne toiminnassaan huomioon. Hän sekä kontaktihenkilöt ja asiointimenettelyt niin, että osaa itse asioida oikein ja tarvittaessa neuvoa myös muita. Hän osaa palvella ulkoisia ja sisäisiä asiakkaita yrityksensä palveluperiaatteiden mukaisesti. Hän tietää omat velvollisuutensa, vastuunsa ja oikeutensa työyhteisön jäsenenä ja tuntee työyhteisön käyttäytymissäännöt. Hän osaa toimia yhteistyökykyisesti työyhteisön ja työryhmän jäsenenä ja hoitaa vastuullisesti itselleen kuuluvat tehtävät. 2.2 Työympäristövalmiudet Koulutuksen suorittaja tuntee työympäristölle ominaiset tapaturmavaarat ja työterveyshaitat sekä osaa suorittaa tarvittavat turva- ja suojatoimenpiteet. Hän tuntee työpaikalla sovitun työvälineiden, raaka-aineiden ja puolivalmisteiden säilytys- ja kulkukäytännön sekä pitää osaltaan yllä työpaikan järjestystä. Hän tuntee työympäristön puhtausvaatimukset, käytettävien aineiden ympäristövaikutukset ja jätteiden oikeat käsittelytavat. Hän tuntee edustamansa yrityksen ympäristöohjelman ja - toimintaperiaatteet. Hän osaa työssään ottaa huomioon työn vaikutukset työympäristöön, kuten tulityöt ja hiomakipinät, ja huolehtii tarvittavasta suojauksesta. 2.3 Valmiudet taloudelliseen työskentelyyn Koulutuksen suorittaja osaa käyttää raaka-aineita ja tarvikkeita taloudellisesti ja ottaa huomioon työsuunnitelmissa materiaalien kokonaistaloudellisen käytön. Hän käyttää työvälineitä, koneita ja laitteita hyväksyttävällä tavalla ja pitää yllä niiden käyttökuntoa tehtävänkuvansa mukaisesti. Hän hallitsee tehtäväalueensa työtehtävät siten, että pystyy työsuorituksissaan saavuttamaan työltä vaadittavan laadun ja
joutuisuuden. Hän tietää työn kokonaishinnan muodostavat tekijät ja niiden vaikutukset kokonaiskustannuksiin. Hän osaa työsuorituksissaan ja ratkaisuissaan ottaa huomioon työmenetelmän vaikutukset kokonaiskustannuksiin. Koulutuksen suorittaja pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan työtehtävänsä siten, että tarpeettomat odotusajat vältetään. Hän sitoutuu vastaanottamiinsa työtehtäviin sekä vastaa osaltaan niiden tuloksista. Hän tuntee työn tuottavuuden ja tehokkuuden merkityksen liiketaloudellisessa toiminnassa sekä osaa arvioida oman työnsä tehokkuutta. Hän ymmärtää jatkuvan parantamisen merkityksen osana työtä ja pyrkii ottamaan sen huomioon omassa toiminnassaan. Hän pystyy arvioimaan tehtäväalueensa työprosesseja ja tekemään kehitysehdotuksia työmenetelmien, työn laadun ja taloudellisuuden kehittämiseksi. Hän arvostaa ammattiaan ja työtään sekä huolehtii työkyvystään. 9 2.4 Laatuvaatimukset ja laadun hallinta Koulutuksen suorittaja tuntee työpaikalla käytössä olevien laatujärjestelmien toiminnalle asettamat vaatimukset ja osaa toimia niiden mukaisesti. Hän pystyy työpiirustusten ja työohjeiden avulla selvittämään työltä ja tuotteelta edellytettävän laadun sekä toteuttamaan vaaditun laatutason. Hän ymmärtää työn laadun ja muodostuvien kustannusten keskinäisen riippuvuuden sekä osaa välttää laatuvaatimusten ylityksestä aiheutuvat lisäkustannukset. Hän ymmärtää työn laadun merkityksen tuotteen käytettävyyden ja markkinoitavuuden kannalta. Hän ymmärtää ajantasaisen henkilökohtaisen ammattitaidon merkityksen osana yrityksen laatujärjestelmää ja toimii aktiivisesti ammattitaitonsa ylläpitämiseksi. 2.5 Henkilökohtainen työturvallisuus Koulutuksen suorittaja tuntee henkilökohtaiset suojavälineet sekä niiden käyttötarpeet ja -vaatimukset. Hän osaa suojata näkökykynsä käyttämällä silmäsuojaimia, kuten suoja- ja hitsauslaseja sekä hitsausmaskeja. Hän tietää ultraviolettisäteilyn haittavaikutukset iholle ja silmille sekä osaa suojautua säteilyn vaikutuksilta. Hän osaa suojata kuulonsa käyttämällä kuulosuojaimia, kuten tulppa-, kupu- ja kypäräsuojaimia. Hän osaa suojata päätään ja kasvojaan käyttämällä päänsuojaimia, esimerkiksi suojakypäriä ja kasvosuojaimia. Hän osaa käyttää oikein erilaisia hengityssuojaimia, esimerkiksi pölysuojaimia, sekä osaa valita suodatustavan ja tehokkuuden työolojen mukaan. Hän tietää hitsaushuurujen terveydelliset haittavaikutukset ja osaa ottaa ne huomioon omassa ja työympäristönsä suojauksessa. Hän tietää alumiinioksidi- ja alumiinipölyn haittavaikutukset terveydelle ja osaa suojautua pölyhaitoilta. Hän tuntee raittiin hengitysilman tuontitavat hengitysalueelle
ja osaa käyttää tarvittavia välineitä. Hän tuntee peittaushappojen vaaratekijät ja oikeat suojautumistavat. Hän osaa käyttää oikein muita suojaimia, kuten suojakäsineitä, jalkasuojaimia, työ- ja suojavaatteita sekä putoamissuojaimia. Hän tuntee vastuunsa henkilökohtaisten suojaimien käytössä. 10 2.6 Turvallisuusmääräysten tuntemus ja toimintavalmiudet Koulutuksen suorittaja tuntee käytössä olevat työturvallisuusohjeet ja määräykset. Hän tuntee työympäristön tulitöille asetettavat vaatimukset, tulitöiden turvamääräykset ja omaa voimassa olevan tulityökortin. Hän tietää sähkölaitteiden käyttöön liittyvät tapaturmavaarat ja oikeat toimenpiteet niiden välttämiseksi sekä osaa seurata ja ylläpitää sähkölaitteiden käyttökuntoa. Hän tuntee säiliötöitä koskevat turvamääräykset. Hän tuntee kaasujen aiheuttamat vaaratekijät ja niiden oikeat torjuntamenetelmät. Hän osaa ottaa ennakkoon huomioon työkohteessa tarvittavat, työtehtävien vaatimat turvatoimenpiteet. Hänellä on voimassa oleva työturvallisuuskortti. 2.7 Työskentely asennuskohteissa Koulutuksen suorittaja tietää korkealla tapahtuvan työskentelyn vaatimukset turvatelineiden ja -kaiteiden käytölle ja osaa työskennellä turvallisesti em. työkohteissa. Hän osaa ulkona työskennellessä ottaa huomioon sääolosuhteet, kuten kosteuden, tuulen ja kylmyyden sekä osaa suorittaa tarvittavat hitsauskohteen suojaukset. Hän osaa suorittaa oikein maadoitusjärjestelyt. Hän osaa työkohteen järjestelyssä ottaa huomioon muiden työntekijöiden suojauksen hitsauksen aiheuttamilta vaaratekijöiltä. 2.8 Hitsausprosessien tuntemus Koulutuksen suorittaja tuntee Puikko, Tig ja Kaasuhitsausprosessin, niiden tyypilliset käyttöalueet sekä hitsauslaitteistojen rakenteen ja varusteet. Hän tuntee plasman käsitteen ja plasmahitsauksen sovellutukset sekä plasmahitsauslaitteiston rakenteen ja varusteet. 2.9 Työpiirustusten lukutaito Koulutuksen suorittaja tietää, miten työpiirustuskokonaisuus muodostuu pääkokoonpanopiirustuksesta osapiirustuksiksi. Hän osaa osaluettelojen avulla selvittää työssä tarvittavat rakenteen osia koskevat tiedot. Hän pystyy kuvantoja lukien hahmottamaan työpiirustuksissa esitetyt kappaleet ja rakenteet sekä työkappaleen yksityiskohdat
11 sen eri asennoissa. Hän pystyy mitoitusmerkintöjä lukien tai mittakaavoja tulkiten hahmottamaan kappaleen ja sen yksityiskohtien todellisen koon. Koulutuksen suorittaja pystyy tulkitsemaan koneenpiirustuksen mitoitusmerkinnät ja tunnukset. Hän tuntee eri mitoitusmenetelmien käyttöperiaatteet ja osaa ottaa ne huomioon työsuorituksissa. Hän tuntee työtapakohtaisten toleranssien määräytymisperusteet ja osaa taulukoiden avulla selvittää toleranssin suuruuden. Hän tuntee ISO-toleranssijärjestelmän rakenteen ja osaa tulkita toleranssimerkinnät. Koulutuksen suorittaja osaa tarkistusmittauksissa päätellä, onko mitattu mitta toleranssin sisällä. Koulutuksen suorittaja osaa tulkita piirustuksissa esitetyt, voimassa olevan standardin (Standardi SFS-EN22553) mukaiset hitsausmerkinnät. Koulutuksen suorittaja pystyy kokoonpano- ja valmistuspiirustusten sekä osaluetteloiden avulla muodostamaan kuvan laitteen rakenteesta. Hän pystyy tekemään työsuunnitelman ottaen huomioon laitteen rakenteen vaatimukset oikealle työn etenemisjärjestykselle. 2.10 Materiaalien tuntemus Koulutuksen suorittaja tietää pääpiirteet teräksen valmistuksesta. Hän tietää pääpiirteet seostamattomien terästen koostumuksesta ja ominaisuuksista sekä terästen seostuksesta ja seosaineiden vaikutuksista terästen ominaisuuksiin. Hän tuntee teräksien lujuusominaisuuksien määritteet, kuten myötö- ja murtolujuus, iskusitkeys ja väsymislujuus, sekä niiden vaikutuksen rakenteen lujuuteen. Hän tuntee rakenneterästen ryhmittelyt, käyttöominaisuudet ja tyypilliset käyttökohteet sekä yleisimpiä kauppalaatuja. Koulutuksen suorittaja tuntee pääpiirteet muovaavan työstön ja lämpökäsittelyn vaikutuksista teräksen ominaisuuksiin. Hän tuntee hitsauksen vaikutukset hitsattavaan perusaineeseen sekä teräksien hitsattavuuteen vaikuttavat tekijät ja rajoitteet. Hän tietää pääpiirteet teräksen hitsauksessa esi- ja jälkikuumennuksen ja jännitysten poiston tarpeista, tavoitteista ja oikeista suoritustavoista. Tutkinnon suorittaja tietää pääpiirteet hitsattavuuskokeiden suorituksesta. Hän tuntee terästen perusaineryhmät ja niiden tunnukset sekä perusaineryhmiin kuuluvien aineiden yleiset käyttö- ja hitsattavuusominaisuudet. Tutkinnon suorittaja osaa lukea työpiirustuksista ja osaluetteloista teräslevyjen, teräsputkien, putkipalkkien ja valssattujen muototeräsprofiilien, esimerkiksi U-palkin ja T-palkin, aines- ja mitoitusmerkinnät. Hän pystyy ainesmerkintöjen, ulkonäön ja muiden havaintojen perusteella tunnistamaan muut rakenteissa käytetyt metallit sekä tuntee niiden käyttöominaisuudet.
12 2.11 Mittaustyöt Koulutuksen suorittaja tuntee nauhamittojen tyypilliset käyttökohteet, saavutettavan mittaustarkkuuden ja tyypilliset mittausvirheet sekä osaa suorittaa nauhamittaukset oikein. Hän tuntee työntömittojen tyypilliset käyttökohteet, saavutettavan mittaustarkkuuden ja tyypilliset mittausvirheet sekä osaa suorittaa mittaukset oikein. Hän osaa tarkistaa suorakulmalla, että osat täyttävät asetetut suorakulmaisuusvaatimukset. Hän osaa tarkistaa säädettävällä astekulmamitalla kappaleen sivujen välisen kulmaasennon. Koulutuksen suorittaja osaa tarkistaa vesivaa alla rakenteiden vaaka- ja pystysuoruuden. Hän osaa tarkistaa kaltevuuden mittaukseen tarkoitetuilla vesivaaoilla tai laskennallisin menetelmin kappaleen kaltevan asennon. Hän osaa tarkistaa viivaimilla pinnan ja sivun suoruuden. Hän osaa tarkistaa muototulkeilla muodolle asetetut muototarkkuusvaatimukset. Hän tuntee geometriset menetelmät rakenteiden tarkistusmittauksissa, kuten ristiinmittaukset ja kohtisuoruuden tarkistuksen. 2.12 Nosto- ja siirtotyöt Koulutuksen suorittaja tuntee nosto- ja siirtotöiden tapaturmavaarat ja nostotöitä koskevat turvallisuusmääräykset. Hän pystyy selvittämään nostettavan kappaleen massan, massakeskipisteen ja soveltuvat nostokohdat ja valitsemaan nostoon tai siirtoon soveltuvat välineet, kuten tarraimet, liinat, köydet, ketjut, puomit, tuet ja suojaimet. Hän pystyy suorittamaan noston tai siirron vaatimat käyttöturvalliset ja kappaleen rakenteen huomioonottavat sidonnat. Hän osaa käyttää levytyöpajan yleiskäyttöisiä puomi- ja siltanostureita. Hän osaa suunnitella ja toteuttaa kappaleiden käännöt ja tavanomaiset nostoprosessit. Hän osaa ohjata nostoa nostotöissä käytetyin käsimerkein. Hän ottaa huomioon kaikessa työkappaleen käsittelyssä ja säilytyksessä tarvittavan suojauksen. 2.13 Sahaustyöt Koulutuksen suorittaja osaa turvallisesti ja oikeita työtapoja noudattaen suorittaa raaka-aineiden katkaisut kulmahiomakoneella, konesahalla, vannesahalla tai pyörösahalla ja putkien katkaisut orbitaalisella pyörösahalla. Hän osaa valita ja asentaa käytettävään sahaan, sahaukseen soveltuvan terän ottaen huomioon sahattavan aineen ja ainevahvuuden. Hän osaa tehdä sahan käyttöhuollon.
13 2.14 Hiontatyöt Koulutuksen suorittaja tuntee kulma-, penkki- ja karalaikkahiomakoneen käyttöön liittyvät tapaturmavaarat ja turvallisuusmääräykset. Hän osaa käyttää kulmahiomakonetta oikein hionta- ja katkaisutöissä sekä hiomalaikat ja turvamääräykset tuntien valita ja vaihtaa kulmahiomakoneeseen työssä käytettävän laikan. Hän osaa käyttää penkkihiomakonetta oikein sekä valita ja vaihtaa penkkihiomakoneeseen työssä käytettävän laikan. Hän osaa käyttää karalaikkahiomakonetta oikein esim. putkiliitosten esivalmistelutehtävissä sekä karalaikat ja turvamääräykset tuntien valita ja vaihtaa siihen työssä käytettävän laikan. Hän tuntee nauhahiomakoneen käyttöalueen ja oikean käyttötavan osien viimeistelytehtävissä sekä osaa valita ja vaihtaa nauhahiomakoneeseen työssä käytettävän nauhan. Hän osaa tehdä kulma-, penkki-, karalaikka- ja nauhahiomakoneen käyttöhuollon. 2.15 Putkiliitosten esivalmistelu Koulutuksen suorittaja tuntee yleisesti käytetyt putkiliitosten liitosmuodot, niiden nimitykset ja tyypillisiä käyttökohteita. Hän osaa suorittaa putkiliitoksien railonvalmistus-, esiasettelu- sekä kiinnitys- ja silloitustyöt. 2.16 Peittaus Koulutuksen suorittaja tuntee peittauskäsittelyn merkityksen, vaikutukset ja tavoitteet ruostumattomien terästuotteiden viimeistelyssä. Hän tuntee peittausaineiden käsittelyn tapaturmavaarat ja osaa käyttää tarvittavia suojavälineitä. Hän tuntee peittausaineiden ympäristöhaitat ja oikeat säilytystavat sekä osaa käsitellä peittausaineita ympäristövaatimusten ja -ohjeiden mukaisesti. Hän osaa suorittaa peittaustyöt käytössä olevilla peittausmenetelmillä turvallisesti. 2.17 Erityisvaatimuksia työympäristölle ja materiaalin käsittelylle Koulutuksen suorittaja tuntee ruostumattomien terästuotteiden ja alumiinituotteiden valmistuksen erityisvaatimukset työympäristölle, kuten rajoitukset muiden rautametallien käsittelylle. Hän ottaa työssään huomioon ruostumattomien teräsputkien kanssa kosketukseen tulevien työtasojen, pyöristystelojen, levynpidättimien yms. puhtauden ja kunnon merkityksen tuotteen pinnan laatuun. Hän käyttää putkien ja työkappaleiden nostoissa ja siirroissa ruostumattomien putkien pintaa vahingoittamattomia välineitä. Hän tietää materiaaleja suojaavien suojakalvojen merkityksen tuotteen
pinnanlaatuun, osaa säilyttää ne ehyinä materiaalin käsittelyn ajan ja poistaa hitsausalueelta. Hän osaa suorittaa tarvittavat työkappaleen suojaukset tuotteen pinnan laatua vaarantavissa työtilanteissa. Hän tietää jäännösmateriaalien merkinnän tärkeyden ja osaa suorittaa tarvittavat merkinnät. 14 2.18 Sähkön käyttö hitsauksessa Koulutuksen suorittaja tietää pääpiirteittäin sähkön muodostumisen ja sähköenergian tuottamisen periaatteita. Hän tuntee hitsaustehtävissä tarvittavat sähkötekniset käsitteet, suureet ja mittayksiköt sekä niiden keskinäiset riippuvuudet. Hän tuntee sähkön käyttäjän tarvitsemassa laajuudessa sähkön jakeluverkon, sähkökeskukset, kytkinlaitteet ja pistorasiat sekä niihin liittyvät oikeat käyttötoimenpiteet. Hän tietää tasa- ja vaihtovirran sähkötekniset ominaisuudet sekä tuottamistavat hitsausvirraksi. Hän tietää tasa- ja vaihtovirran tyypilliset käyttöalueet hitsauksessa ja soveltuvuuden erilaisiin hitsaustehtäviin. Hän tietää yleisesti käytössä olevien hitsausvirtalähteiden rakenne- ja toimintaperiaatteet sekä niiden tuottaman hitsausvirran käyttöominaisuudet. Hän tietää napaisuuden merkityksen ja valintaperiaatteet erilaisissa hitsaustehtävissä sekä osaa suorittaa mahdollisen valinnan hitsausvirtapiiriä kytkiessään. Hän tietää sähkön fysikaaliset hyöty- ja haittavaikutukset hitsaustyössä ja osaa ottaa ne huomioon työtehtävissään. Hän tietää sähkön fysiologiset haittavaikutukset sekä osaa ottaa ne suojautumisessaan ja toimenpiteissään huomioon. Hän osaa hitsausvirtapiiriä kytkiessään välttää turhat ylimenovastukset, magneettiset haittavaikutukset ja sähkön haitallisen kulun rakenteissa. Hän tietää pääpiirteet valokaaren muodostumisesta ja sen hyväksikäytöstä perus- ja lisäaineen sulatuksessa sekä lisäaineen siirtymistavat valokaaressa eri hitsausprosesseilla. 2.19 Hitsausalan standardien tuntemus Tutkinnon suorittaja tietää pääpiirteittäin CEN:n (Eurooppalaisen standardisointijärjestön) tehtävän ja päätoiminnot sekä suhteen kansallisiin standardisointijärjestöihin. Hän tietää hitsauslaitteistoja, hitsauslisäaineita, suojakaasuja ja hitsauksen suoritusta koskevien voimassa olevien standardien keskeiset sisällöt. Hän tietää, miten tuotestandardeissa otetaan huomioon hitsausta koskevia vaatimuksia. Hän tietää hitsauksen laatua ja sen koordinointia koskevien, voimassa olevien standardien keskeisen sisällön.
2.20 Hitsaajien pätevöittäminen Koulutuksen suorittaja tietää pääpiirteet hitsatuille tuotteille ja hitsaajille yleisesti asetetuista pätevyys- ja laatuvaatimuksista. Hän tietää pätevyyskoestandardin SFSEN 287-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 pääpiirteittäisen sisällön, ymmärtää siinä käytettyjä nimityksiä ja osaa tulkita siinä esitetyt merkinnät. Hän tietää SFS-EN 287-1 ja SFS-EN ISO 9606-2 mukaisten pätevyyskokeiden suorittamiseen ja hyväksymiseen kuuluvat toimenpiteet sekä pätevyyden rajautumisen, voimassaoloajan ja sen ehdot. Hän tuntee IIW:n (International Institute of Welding) hitsaustutkintojen tasot. Hän tietää IW-todistuksien (International Welder) myöntämisen ehdot ja suorittamistavat. Hän tietää hitsaajien pätevöittämisessä ja sen suorituksen tuottamien pätevyyksien valinnaisuudet, rajautumisen ja voimassaoloajan. 15 3. AMMATTITAITOVAATIMUKSET 3.1 Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito voidaan osoittaa hitsaajan pätevyyskokeilla, todellisissa työtehtävissä työssä oppimispaikalla, erillisillä työnäytteillä ja osaltaan pelkästään suullisilla ja kirjallisilla tehtävillä. Esimerkiksi työyhteisövalmiuksien osaaminen osoitetaan todellisissa työtehtävissä työssä oppimispaikalla. Ammattitaito voidaan osoittaa niiltä osin kuin se on mahdollista ja järkevää myös muiden osien (liitosten esivalmistelu ja jälkikäsittely, Puikkohitsaus, Kaasuhitsaus, ja TIG-hitsaus) työnäyttöjen yhteydessä. 3.2 Arvioinnin kohteet ja kriteerit Suoritukset arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Hylätystä suorituksesta annetaan osallistujalle ilmoitus, sekä selvitys siitä, miksi suoritus on hylätty. Koulutukseen osallistujan ammatillisen kehittymisen edistämiseksi myös hyväksytystä suorituksesta tulee antaa palautetta. Suoritus hyväksytään, jos koulutuksen suorittaja osaa, mitä vaatimuksissa edellytetään ja koulutuksen suorittajan toiminta on muutoin seuraavan kuvauksen mukaista: Koulutuksen suorittaja hallitsee kokonaisuuksia. Työn suoritus on suunnitelmallista ja etenee johdonmukaisesti. Hän valitsee oikeat työmenetelmät ja välineet sekä käyttää niitä oikein. Hänellä on työssä tarvittavat tiedot. Hän valitsee oikeat materiaalit ja tarvikkeet ja käyttää niitä taloudellisesti. Hän on kustannustietoinen ja ottaa huomioon toiminnan kokonaistaloudellisuuden.
Hän on yhteistyökykyinen. Hän osaa palvella asiakkaita hyvin palveluperiaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa turvallisuutta työn suorituksessa ja työympäristön järjestyksessä. 16 4. KOULUTUTUKSEN TOTEUTUS JA OPINTOJEN JAKSOTUS 36 ov 4.1 Teollisuusputkihitsaajan perustiedot ja taidot 4 ov 4.2 Hitsausharjoituksia (työhalli) 8 ov - työyhteisövalmiudet - työympäristövalmiudet - valmiudet taloudelliseen työskentelyyn - laatuvaatimukset ja laadun hallinta - henkilökohtainen työturvallisuus - turvallisuusmääräysten tuntemus ja toimintavalmiudet - työskentely asennuskohteissa - hitsausprosessien tuntemus - työpiirustusten lukutaito - materiaalien tuntemus - mittaustyöt - nosto ja siirtotyöt - sahaustyöt - hiontatyöt - putkiliitosten esivalmistelu - peittaus - erityisvaatimuksia työympäristölle ja materiaalien käsittelylle - sähkön käyttö hitsauksessa - hitsausalan standardien tuntemus - hitsaajan pätevöityminen - tulityökortti - työturvallisuuskortti - hopsin teko - lähtötasotesti (eri hitsausmenetelmillä) - hopsin mukaan putken hitsausharjoituksia eri menetelmillä eri materiaaleille. a) Puikko (111). 1.2, 8.1 b) Tig (141). 1.2, 8.1 c) Kaasu (311). 1.2 - hopsin mukaan ensimmäisen hitsauskokeen suorittaminen, jollekin seuraavista menetelmistä ja materiaaleista. DN 50 putkelle puikko (111) materiaalit: 1.2, 8.1 DN 50 putkelle tig (141) materiaalit: 1.2, 8.1 DN 50 putkelle kaasu (311) materiaalit: 1.2
4.3. Ensimmäinen työssä oppimisjakso (työmailla) 10 ov 17 4.4 Hitsausharjoituksia (työhalli) 8 ov - alan eri yrityksissä työssä oppimista työmailla - hopsin mukaan putken hitsausharjoituksia niillä menetelmillä ja materiaaleilla, joille se on oppijalle tarpeen. Puikko (111). 1.2, 8.1 Tig (141). 1.2, 8.1 Kaasu (311). 1.2 - hopsin mukaan toisen hitsauskokeen suorittaminen, tavoitteena saada oppijoille vähintään kaksi eri hitsauksen pätevyyskoetta suoritettua. DN 50 putkelle puikko (111) materiaalit: 1.2, 8.1 DN 50 putkelle tig (141) materiaalit: 1.2, 8.1 DN 50 putkelle kaasu (311) materiaalit: 1.2 4.5 Toinen työssä oppimisjakso (työmailla) 6 ov 4.6 Koulutuksen päätös ja arviointi 2pv - alan eri yrityksissä työssä oppimista työmailla - hopsin seuranta - omien suunnitelmien selventäminen (miten tästä eteenpäin) - työllistymissuunnitelman laadinta - todistusten jako
5. POHDINTA 18 Seuraavaksi on tarkoitus käydä läpi tämän työn oleellisempia asioita. Opetussuunnitelma on koulutyön tärkein asiakirja. Opetussuunnitelma antaa perustan kaikelle koulun opetus- ja kasvatustyölle sekä koulun arvioinnille ja kehittämistyölle. Opetussuunnitelma tukee opettajan työn suunnittelua, toteuttamista ja arviointia sekä toimii tiedon lähteenä meillä täällä aikuiskoulutuspuolella työvoimakoulutuksissa työvoimatoimistoille sekä TE-keskuksille. Opetussuunnitelma on samanaikaisesti hallinnollinen ja pedagoginen asiakirja: se kertoo mitä ja miten koulussa opitaan ja työskennellään. Tässä työssä olen pyrkinyt huomioimaan erityisesti vielä työnantajapuolen vaatimukset, haastattelemalla alan johtavia työnantajan edustajia ja pyrkinyt toteuttamaan heidän toiveensa mahdollisuuksien mukaan. Näistä edellä mainituista asioista tärkeimpänä pidän koehitsauksen putkimateriaalien sekä putkikokojen valintaa työelämän vaatimuksiin sopiviksi. Tätä työtä tehdessä tuli itsellenikin päivitettyä opetussuunnitelman perusteet ja hitsauksen standardit. Oma osaamiseni lisääntyi tätä työtä tehdessä. Oli minun, saman alan kouluttajien ja oppilaitoksen kannalta hienoa, että sain tehdä tästä aiheesta tämän kehitystyön ja pääsin tutustumaan mielestäni oikein hyvin opetussuunnitelma työn tekemiseen ja kehittämiseen. Lisäksi Huomasin kun koulutan samanaikaisesti tätä työtä tehdessä juuri teollisuusputkihitsaaja oppilaita, niin välipalaute minkä oppilaat antoivat oli todella hyvä, keskiarvo oli 4.3. Kainuun Ammattiopisto/Edukai ja meidän metalli-osaston kouluttajat saa käyttöönsä tämän opetussuunnitelman tuleviin teollisuusputkihitsaaja koulutuksiin. Alan johtavat työnantajat/työntekijät ovat myös päässeet vaikuttamaan opetussuunnitelman ammatilliseen sisältöön. Tämän työ tekeminen oli mielestäni aika työlästä ja aikaa vievää, mutta tämä antoi hyvät lähtökohdat tehdä ja kehittää opetussuunnitelmia. ohjaavan opettajan tuki oli tärkeää työtä tehdessä. Tästä on hyvää jatkaa vastaavanlaisia töitä eteenpäin.
19 LÄHTEET Kainuun ammattiopisto/ Edukai YIT-Teollisuus Oy Betamet piping Oy Suomen hitsausteknillinen yhdistys (shy) Esab Oy Kemppi Oy Internet Alan kirjallisuus Oph
20 LIITTEET Liite 1: Hitsaajan pätevyyskokeen suoritus ohjeet Liite 2: Hitsausohje (pwps) 141, 8.1, 2.0 Liite 3: Hitsausohje (pwps) 141, 1.2, 3.2 Liite 4: Hitsausohje (pwps) 111, 1.2, 3.2 Liite 5: Hitsausohje (pwps) 111, 8.1, 2.0 Liite 6: Hitsausohje (pwps) 311, 1.2, 3.2 Liite 7: Henkilökohtainen opiskelu suunnitelma lomake
21 HITSAAJAN PÄTEVYYSKOKEEN SUORITUS 1. TUNNISTAMINEN - henkilöllisyystodistus, ajokortti, tunnettu henkilö 2. TIETO- JA TAITOTASONTARKISTUS (tehty mahdollisesti aikaisemmin, teoriakoe) 3. TEHTÄVÄN ANTO - WPS tai pwps (hitsausohje, alustava hitsausohje) 4. KOEKAPPALEEN ESIVALMISTUS - viisteet - silloitus - leimaus 5. VALVOJAN ALOITUSLUPA 6. KOKEEN HITSAUS 7. SILMÄMÄÄRÄINEN TARKASTUS - valvoja hyväksyy tai hylkää suorituksen 8. PUHDISTUS - putkien paloittelu ohjeen mukaan - koepalan leikkaus lähetyskokoon - koepalan puhdistus harjaamalla - koepalan palautus valvojalle 22.01.2008 Keijo Kinnunen LIITE 1
Ketunpolku 1 87100 Kajaani puh. (08) 616561 HITSAUSOHJE pwps Hitsausohjeen numero Menetelmäkoepöytäk. n:o Hitsausohjeen numero 1 Rev. 0 Perusaineet Erityisolosuhteet Aineen paksuus Putken ulkohalkaisija Liitosmuoto Hitsausasento Railon valmistus Railon puhdistus Kappaleen kiinnitys Silloitus Suoritustekniikka 8.1 (AISI 316 L) HALLI 2.0 60.3 BW H-L 045 SAHAUS SUTIKONEELLA HITSAUSPÖYTÄ ILMAN LISÄAINETTA LEVITYS ALLE 2mm Työlämpö- Korotettu työlämpötila Välipalkojen puhdistus EI VÄLIPALKOJA käsittely Palkojen väl. lämpötila Juuren avaus ss Esikuumennusmenetelmä Juurituki nb Työlämpötilan mittaus Lisäaineet Luokittelumerkintä EN 12072:19.12.3 Jälkilämpökäsittely Menetelmä/ohje ja Lsi Kuumennusnopeus kaasut Pitolämpötila Kauppamerkintä Elga Cromatig 316 Lsi Pitoaika Jäähtymisnopeus Poistolämpötila Käsittely VALM.OHJEET Jälki- Puhdistus SUTIKONEELLA Jauhe käsittely Peittaus Lankojen lukumäärä 1 Hionta Suojakaasu Virtausnopeusalue ARGON 7-10 L /min Huomautuksia: Juurikaasu Virtausnopeusalue ARGON 4-5 L /min Kirjaamispäivämäärä 10.1.2008 TIG-elektrodi WT 20 2.4 Laatija Keijo Kinnunen Polttimen/pistoolin kulma Lisäaine Sähköiset ominaisuudet Sykehitaus Kuljetus- Lämmön- Vapaa- Pal- Hitsaus- Tunnus M itat Virtalaji Napa Virta Jännite Aika Pulssi Taajuus Perus nopeus tuonti lankapit. ko pros. DC/AC +/- A V ms A Hz A cm/min kj/mm mm 1 141 316 LSI 2.0 DC - 50-55 12-13 - - - Hyväksytty Valmistaja Asiakas: Valvontaviranomainen: EDUKAI OY 22 Päiväys: Päiväys: Päiväys: LIITE 2
Ketunpolku 1 87100 Kajaani puh. (08) 616561 HITSAUSOHJE WPS Hitsausohjeen numero Menetelmäkoepöytäk. n:o Hitsausohjeen numero 3 Rev. 0 Perusaineet Erityisolosuhteet Aineen paksuus Putken ulkohalkaisija Liitosmuoto Hitsausasento Railon valmistus Railon puhdistus Kappaleen kiinnitys Silloitus Suoritustekniikka 1.2 HALLI 3.2 60.3 BW H-L 045 SAHAUS HIOMAKONEELLA HITSAUSPÖYTÄ LISÄAINEELLA SIVULIKE Työlämpö- Korotettu työlämpötila Välipalkojen puhdistus HIOANTA käsittely Palkojen väl. lämpötila Juuren avaus Esikuumennusmenetelmä Juurituki Työlämpötilan mittaus Lisäaineet Luokittelumerkintä EN 1668 W46 2W3si1Jälkilämpö- Menetelmä/ohje ja käsittely Kuumennusnopeus kaasut Pitolämpötila Kauppamerkintä ELGATIG 100 Pitoaika Jäähtymisnopeus Poistolämpötila Käsittely VALM.OHJEET Jälki- Puhdistus TERÄSHARJALLA Jauhe käsittely Peittaus Lankojen lukumäärä Hionta Suojakaasu ARGON Virtausnopeusalue Huomautuksia: Juurikaasu Virtausnopeusalue Kirjaamispäivämäärä 10.1.2008 TIG-elektrodi WT 20 2.4 Laatija Keijo Kinnunen Polttimen/pistoolin kulma Lisäaine Sähköiset ominaisuudet Sykehitaus Kuljetus- Lämmön- Vapaa- Pal- Hitsaus- Tunnus M itat Virtalaji Napa Virta Jännite Aika Pulssi Taajuus Perus nopeus tuonti lankapit. ko pros. DC/AC +/- A V ms A Hz A cm/min kj/mm mm 1 141 ET 100 2.4 DC - 65-75 12-14 - - - Hyväksytty Valmistaja Asiakas: Valvontaviranomainen: EDUKAI OY 23 Päiväys: Päiväys: Päiväys: LIITE 3
Ketunpolku 1 87100 Kajaani puh. (08) 616561 HITSAUSOHJE pwps Hitsausohjeen numero Menetelmäkoepöytäk. n:o Hitsausohjeen numero 4 Rev. 0 Perusaineet Erityisolosuhteet Aineen paksuus Putken ulkohalkaisija Liitosmuoto Hitsausasento Railon valmistus Railon puhdistus Kappaleen kiinnitys Silloitus Suoritustekniikka 1.2 HALLI 3.2 60.3 BW H-L045 HIOMALLA HIOMAKONEELLA HITSAUSPÖYTÄ LISÄAINEELLA SIVULIIKE Työlämpö- Korotettu työlämpötila Välipalkojen puhdistus HIONTA käsittely Palkojen väl. lämpötila Juuren avaus ss Esikuumennusmenetelmä Juurituki nb Työlämpötilan mittaus Lisäaineet Luokittelumerkintä EN 499:E462B12H5 Jälkilämpökäsittely Menetelmä/ohje ja Kuumennusnopeus kaasut Pitolämpötila Kauppamerkintä ELGA P48P Pitoaika Jäähtymisnopeus Poistolämpötila Käsittely VALM.OHJEET Jälki- Puhdistus TERÄHARJALLA Jauhe käsittely Peittaus Lankojen lukumäärä Hionta Suojakaasu Virtausnopeusalue Huomautuksia: Juurikaasu Virtausnopeusalue Kirjaamispäivämäärä 21.1.2008 TIG-elektrodi Laatija Keijo Kinnunen Polttimen/pistoolin kulma Lisäaine 90 ASTETTA Sähköiset ominaisuudet Sykehitaus Kuljetus- Lämmön- Vapaa- Pal- Hitsaus- Tunnus M itat Virtalaji Napa Virta Jännite Aika Pulssi Taajuus Perus nopeus tuonti lankapit. ko pros.. +/- A V ms A Hz A cm/min kj/mm mm 1 111 P48P 2.0 DC + 40-48 20-22 - - - 2 111 P48P 2.0 DC + 55-65 20-22 - - - Hyväksytty Valmistaja Asiakas: Valvontaviranomainen: EDUKAI OY 24 Päiväys: Päiväys: Päiväys: LIITE 4
Ketunpolku 1 87100 Kajaani puh. (08) 616561 HITSAUSOHJE pwps Hitsausohjeen numero Menetelmäkoepöytäk. n:o Hitsausohjeen numero 5 Rev. 0 Perusaineet Erityisolosuhteet Aineen paksuus Putken ulkohalkaisija Liitosmuoto Hitsausasento Railon valmistus Railon puhdistus Kappaleen kiinnitys Silloitus Suoritustekniikka 8.1 HALLI 2.0 60.3 BW H-L045 SAHALLA SUTIKONEELLA HITSAUSPÖYTÄ LISÄAINEELLA LEVITYS ALLE 2MM Työlämpö- Korotettu työlämpötila Välipalkojen puhdistus EI VÄLIPALKOJA käsittely Palkojen väl. lämpötila Juuren avaus ss Esikuumennusmenetelmä Juurituki nb Työlämpötilan mittaus Lisäaineet Luokittelumerkintä EN1600E19123LR11 Jälkilämpökäsittely Menetelmä/ohje ja Kuumennusnopeus kaasut Pitolämpötila Kauppamerkintä ELGA 316 LP Pitoaika Jäähtymisnopeus Poistolämpötila Käsittely VALM.OHJEET Jälki- Puhdistus SUTIKONEELLA Jauhe käsittely Peittaus Lankojen lukumäärä Hionta Suojakaasu Virtausnopeusalue Huomautuksia: Juurikaasu Virtausnopeusalue Kirjaamispäivämäärä 21.1.2008 TIG-elektrodi Laatija Keijo Kinnunen Polttimen/pistoolin kulma Lisäaine 90 ASTETTA Sähköiset ominaisuudet Sykehitaus Kuljetus- Lämmön- Vapaa- Pal- Hitsaus- Tunnus M itat Virtalaji Napa Virta Jännite Aika Pulssi Taajuus Perus nopeus tuonti lankapit. ko pros. DC/AC +/- A V ms A Hz A cm/min kj/mm mm 1 111 316 LP 2.0 DC + 30-50 20-22 - - - Hyväksytty Valmistaja Asiakas: Valvontaviranomainen: EDUKAI OY 25 Päiväys: Päiväys: Päiväys: LIITE 5
Ketunpolku 1 87100 Kajaani puh. (08) 616561 HITSAUSOHJE pwps Hitsausohjeen numero Menetelmäkoepöytäk. n:o Hitsausohjeen numero 6 Rev. 0 Perusaineet Erityisolosuhteet Aineen paksuus 1.2 HALLI 3.2 Putken ulkohalkaisija Liitosmuoto Hitsausasento Railon valmistus Railon puhdistus Kappaleen kiinnitys Silloitus Suoritustekniikka BW H-LO45 LAIKKAKONEELLA HIONTA HITSAUSPÖYTÄ LISÄAINEELLA VISPAUS Työlämpö- Korotettu työlämpötila Välipalkojen puhdistus EI VÄIPALKOJA käsittely Palkojen väl. lämpötila Juuren avaus ss Esikuumennusmenetelmä Juurituki nb Työlämpötilan mittaus Lisäaineet Luokittelumerkintä SFS 2369 G-132 Jälkilämpökäsittely Menetelmä/ohje ja Kuumennusnopeus kaasut Pitolämpötila Kauppamerkintä AGA H 44 Pitoaika Jäähtymisnopeus Poistolämpötila Käsittely VALM.OHJEET Jälki- Puhdistus TERÄHARJALLA Jauhe käsittely Peittaus Lankojen lukumäärä Hionta Suojakaasu Virtausnopeusalue Huomautuksia: Juurikaasu Virtausnopeusalue Kirjaamispäivämäärä 22.1.2008 Hitsauspoltin 315 L Laatija Keijo Kinnunen Polttimen/pistoolin kulma VETÄVÄ, VASTAHITSAUS Lisäaine Sähköiset ominaisuudet Sykehitaus Kuljetus- Lämmön- Vapaa- Pal- Hitsaus- Tunnus M itat Virtalaji Napa Virta Jännite Aika Pulssi Taajuus Perus nopeus tuonti lankapit. ko pros. DC/AC +/- A V ms A Hz A cm/min kj/mm mm 1 311 H 44 2,5 Hyväksytty Valmistaja Asiakas: Valvontaviranomainen: EDUKAI OY 26 Päiväys: Päiväys: Päiväys: LIITE 6
27 Teollisuusputkihitsaaja HOPS Opiskelijan nimi: 1. alussa / / 20 2. lopussa / / 20 Liite 7
1 HENKILÖTIEDOT 28 Nimi Syntymäaika Osoite kotipaikkakunnalla Osoite opiskelupaikkakunnalla Puhelin Kotiin / Opiskelupaikkakunnalle Perhesuhteet Terveydentila Erityisruokavalio, yliherkkyys, allergia tms. Lääkitys Harrastukset Peruskoulutus: Kansakoulu / Peruskoulu / Lukio Aikaisempi ammatillinen koulutus Työkokemus
2 LÄHTÖKOHTIEN SELVITYS 29 2.1 Itsetutkiskelu Tarkkaile ensimmäiseksi itseäsi millainen ihminen ja missä elämän tilanteessa olet. Opiskelun suunnittelemisen kannalta on tärkeätä tietää mitkä osaamisesi alueet ovat vahvoja ja mitkä kaipaavat eniten kohentamista. Yritä löytää mahdollisimman todenmukainen vastaus seuraaviin kysymyksiin. 2.2 Millaiset ovat taitosi nyt? Millainen on tällä hetkellä koulutuksesi ja työkokemuksesi? Mitä mieltä läheisesi ovat sinun taidoistasi? 2.3 Mitkä ovat hyviä puoliasi, vahvuuksia? Missä tehtävissä olet todella hyvä? Mitkä muut taidot ovat vahvoja puoliasi? Millaisia vahvuuksia sinä arvostat? 2.4 Mitkä asiat ovat sinulle hankalia työssä ja työelämässä? Millaiset tilanteet, tehtävät ja työt tuottavat sinulle vaikeuksia? Tunnistatko mikä aiheuttaa kyseiset vaikeudet? Mitä tietoja ja taitoja sinulta puuttuu? Mitä näistä puutteista haluaisit kehittää itsessäsi ensimmäiseksi? 2.5 Millaisia ovat tekniset tietosi ja taitosi? Onko työtekniikoita tai menetelmiä joita et hallitse? Onko ammattialallesi tullut koneita, laitteita tai tietotekniikkaa yms. teknisiä laitteita joita et hallitse?
2.6 Millaisia ovat suunnittelutaitosi? 30 Onko sinulla taito suunnitella omaa työtäsi ja työaikaasi? Onko sinulla taitoa järjestellä tehtäviä ja asioita taloudellisesti, tuottavasti ja turvallisesti? 2.7 Millaisia ovat arviointitaitosi? Osaatko arvioida työsuorituksesi laatua, tulosta, tuottavuutta ja työturvallisuutta? 2.8 Millaisia ovat sosiaaliset taitosi? Tuletko toimeen asiakkaiden ja työtovereiden kanssa, oletko palvelualtis, helposti lähestyttävä, oletko valmis yhteistyöhön, osaatko keskustella ja sanoa oman mielipiteesi? 2.9 Mitkä ovat opiskelutaitosi? Kuinka kauan on viimeisistä opinnoistasi? Miten voit parantaa opiskelutaitojasi? 2.10 Mitkä ovat mahdollisuutesi? Kuinka tehokkaasti voit osallistua opiskeluun? Mitkä ovat kehittymismahdollisuutesi ammatissasi? 2.11 Mitä ongelmia tai uhkia on opiskelullesi?
Tukeeko lähipiirisi opiskeluasi? Kuinka voit sovittaa perheesi tarpeet ja harrastuksesi opiskeluun? 31 2.12 Onko sinulla ammattitaidon lisäksi muita henkilökohtaisia kehittymistavoitteita? Miten ne voitaisiin liittää koulutukseen? 3 OPISKELUN TAVOITTEET Koulutuksen tavoitteet, mitä tavoitteita olet asettanut koulutukselle? Koulutusammatin tavoitteet, mitä odotuksia sinulla on ammattia kohtaan? Ammatillisten osa-alueiden tai koulutussisältöjen tavoitteet Sosiaaliset tavoitteet Missä alan yrityksessä haluaisit työskennellä ja miksi?
4 OPPIMISSUUNNITELMA 32 4.1 Kuinka hyvin hallitset koulutuksen opetussuunnitelman mukaiset sisällöt Rastita vaihtoehto kuinka hyvin hallitset alalla tarvittavat tiedot ja taidot. OSA 1 TEOLL.PUT.HITSAAJAN PERUSTAIDOT Kiitettävä Hyvä Tyydyttävä En osaa Osaa käyttää perustyökaluja työturvallisesti Osaa henkilökohtaisen työturvallisuuden periaatteet Tietää eri hitsaus menetelmät alk u loppu alk u loppu alk u loppu alk u loppu Tuntee eri hitsausmenetelmien piirustus merkinnät Tuntee putkimateriaalit ja niiden käyttökohteet Tuntee hitsauksen lisäaine materiaalit ja merkinnät Osaa hitsata kaasuhitsausmenetelmällä Osaa hitsata puikkohitsaus menetelmällä Osaa hitsata tig-hitsaus menetelmällä. Osaa hitsata mig/mag hitsaus menetelmillä Ymmärtää tapaturmavaaran sähkölaitteiden yhteydessä. Tuntee paloturvallisuus ym. viranomaismääräykset Hallitsee nosto ja siirtotyöt Tuntee eristysmateriaalit ja niiden käyttökohteet Osaa fosfori-kupari sekä messinki juottamisen Ymmärtää hitsauksen pätevyyskokeiden luokitukset Tuntee alan laatuvaatimukset Osaa putkiliitosten esivalmistelut
4.2 Ensimmäinen seuranta: koulutuksen sisältö ja opiskelijan suuntautuminen koulutusalalle (koulutuksen alussa). 33 Päiväys Kajaanissa.. 20 Opiskelija Opettaja
5 KOULUTUKSEN LOPPUMINEN 34 5.1 Toinen seuranta: asetettujen tavoitteiden toteutuminen, jatkosuunnitelmat ja palaute (koulutuksen lopussa) Työllistymiseni koulutuksen / tutkinnon suorittamisen jälkeen. Työllistyn välittömästi Työllistyn 1 kk sisällä Työllistyn 3 kk sisällä Lähden jatkamaan opiskeluja Aloitan yrittäjänä Ei tällä hetkellä suunnitelmia Minulla on jotain muita suunnitelmia. Mitä? 5.2 Palaute koulutuksesta:
Päiväys.. 20 35 Opiskelija Opettaja