RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU VUONNA Osa I. Vesistötarkkailu

SSAB Europe Oy, Raahen tehdas Raahen Vesi Oy RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10661

i RAAHEN EDUSTAN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA I. VESISTÖTARKKAILU 27.5.2016 Tuomas Lahti, biologi (FM) Satu Ojala, limnologi (FM) Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ... 1 1 JOHDANTO... 2 2 TARKKAILUVELVOLLISET... 3 3 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS... 3 4 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT... 3 4.1 ILMAN LÄMPÖTILA JA SADEMÄÄRÄ... 3 4.2 TUULITILANNE... 5 4.3 MERIVEDEN KORKEUS... 7 5 VESISTÖN KUORMITUS... 7 5.1 RAAHEN VESI OY... 7 5.2 SSAB EUROPE OY, RAAHEN TEHDAS... 9 5.2.1 SSAB EUROPE OY, RAAHEN TEHDAS... 9 5.2.2 SANITEETTIJÄTEVEDET... 10 5.3 KUORMITUKSEN KEHITYS... 11 6 VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015... 14 6.1 YLEISTÄ... 14 6.2 VEDEN LAADUN AJALLINEN VAIHTELU... 15 6.3 VEDENLAADUN ALUEELLINEN VAIHTELU... 18 6.3.1 RAAHEN TERÄSTEHTAAN EDUSTAN ALUE... 18 6.3.2 RAAHEN KAUPUNGIN EDUSTA... 21 6.3.3 PATTIJOEN EDUSTA... 23 6.3.4 SAARISTON ULKOPUOLINEN ALUE... 23 6.4 VEDEN LAADUN KEHITYS... 24 7 KALOJEN METALLIPITOISUUS... 27 8 YHTEENVETO... 27 VIITTEET... 28

LIITTEET ii Liite 1a. Liite 2a. Liite 2b. Liite 3. Osa-aluejako Intensiivisen tarkkailun vedenlaatuaineisto Alueellisen tarkkailun vedenlaatuaineisto Kalojen metallipitoisuustutkimuksen tulokset Copyright Ahma ympäristö Oy Kaupintie 5 00440 HELSINKI p. 040-1333 800 Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/15

TIIVISTELMÄ Raahen edustan merialuetta tarkkaillaan kuormittajien (SSAB Europe Oy, Raahen tehdas ja Raahen Vesi) yhteistarkkailuna. Tarkkailu koostuu alueellisesta ja intensiivisestä tarkkailusta. Alueellisella tarkkailulla selvitetään neljä kertaa vuodessa 7 havaintopaikalta otettavin vesinäyttein veden laadun alueellista vaihtelua ja intensiivisellä tarkkailulla yhdeltä havaintopaikalta yhteensä 15 kertaa vuodessa veden laadun ajallista vaihtelua. Vuonna 2015 näytteet saatiin otettua ohjelman mukaisesti lukuun ottamatta tammi-helmikuun näytekierrosta, joka siirtyi huonon jäätilanteen vuoksi maaliskuun alkuun. Vuosi 2015 oli suppean tarkkailun vuosi. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli kokonaistypen osalta vuonna 2015 hieman suurempi kuin vuonna 2014. Kokonaisfosforin, kiintoaineen ja kemiallisen sekä biologisen hapenkulutuksen osalta kuormitus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Käsiteltyjen jätevesien yhteismäärä oli edellisvuotta suurempi ja koko tarkkailujakson 2006 2015 korkein. SSAB Europe Oy:n Raahen terästehtaan typen nettokuormitus oli edellisvuoden tasolla ja samalla edelleen koko 2006 2015 tarkkailukauden korkeimmalla tasolla. Raudan sekä fosforin nettokuormitus oli vuodesta 2014 vähentynyt alle puoleen. Öljykuormituksen luparaja ylittyi 6 kertaa vuonna 2015. Kuukausikeskiarvoina laskettavat raakaveden, kiintoaineen, sinkin ja kokonaistypen lupaehdot eivät ylittyneet terästehtaalta vuonna 2015. Tehtaan saniteettijätevesien vesimäärä kohosi vuonna 2015 korkeimmalle tasolleen vuosien 2006 2015 tarkkailujaksolla. Vesistökuormitus kohosi edellisestä vuodesta vain kokonaisfosforin osalta. Käsiteltyjen jätevesien mukana Raahen edustan merialueelle päätyvät merkittävimmät kuormitteet ovat kiintoaine, rauta ja typpi sekä vähäisemmässä määrin happea kuluttava orgaaninen aines, fosfori, sinkki ja öljy. Merialueelle päätyvä happea kuluttavan orgaanisen aineksen kuormitus oli vuonna 2015 vuosien 2012 2014 keskimääräisen tason alapuolella. Kiintoainekuormitus oli vuonna 2015 vain noin neljännes edellisvuoden määrästä ja kokonaisfosfori sekä -typpikuormitus olivat vuoden 2014 tason alapuolella. Yhteensä fosforikuormitus merialueelle oli 4,3 kg/d ja typpikuormitus 433 kg/d. Ravinnekuormituksesta suurin osa tuli kaupungin puhdistamolta. Veden laatuun ja jätevesien vaikutusten havaitsemiseen merialueella vaikuttavat tuuli ja virtausolot. Raahen edustalla jokivesien vaikutus on yleensä vähäinen muuhun koilliseen Perämereen verrattuna. Suurimmat Raahen edustalle laskevista joista ovat Piehinginjoki ja Pattijoki. Vuosi 2015 oli keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Erityisesti talvikuukaudet olivat keskimääräistä lämpimämpiä ja kesäkuu poikkeuksellisen sateinen. Meriveden pinta oli keskimääräistä korkeammalla vuonna 2015. Alueellisesti tuloksia tarkkailtiin neljältä osa-alueelta: terästehtaan ja sataman edusta, Raahen kaupungin edusta, Pattijoen edusta ja saariston ulkopuolinen alue. Vuonna 2015 Raahen kaupungin edustan alueella vesi oli keskimäärin sameinta, väriltään tumminta, rautapitoisinta, ravinnepitoisinta ja sisälsi eniten leviä. Saariston ulkopuolella oli puolestaan keskimäärin korkein sähkönjohtavuus. Terästehtaan kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa näytepisteillä, mutta kaupungin jätevesien purkualueella lieviä vaikutuksia oli havaittavissa ajoittain keskimäärin hieman muita alueen pisteitä korkeampina ravinnepitoisuuksina. Planktonlevämäärää oli korkeimmillaan kaikilla pisteillä toukokuussa ja keskimääräinen levämäärä kuvasti lievää rehevyyttä kaikilla osa-alueilla. Epäorgaanisen ravinnesuhteen perusteella perustuotanto oli merialueella pääosin fosforirajoitteista kuten aikaisemminkin. Veden hygieeninen laatu oli alueella erinomainen. Kaikki näytteet täyttivät bakteerimääriltään kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön asettamat hyvän uimaveden laatuvaatimukset. 1

1 JOHDANTO Raahen edustan merialueen tarkkailu on toteutettu alueen kuormittajien yhteistarkkailuna vuodesta 1995 lähtien. Tarkkailuvelvollisia ovat SSAB Europe Oy, Raahen tehdas ja Raahen Vesi Oy, joka käsittelee Raahen kaupungin jätevedet. Kuormittajilla on velvoite tarkkailla jätevesien johtamisen vaikutuksia merialueen veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen. Vuoden 2015 tarkkailu toteutettiin vuosille 2008 2015 laaditun tarkkailuohjelman (Pöyry Environment Oy 2007) mukaisesti, jonka Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus hyväksyi 19.12.2007 (Dnro. PPO-2007-Y-32-121). Vuosi 2015 oli Raahen edustan vesistötarkkailun osalta suppean tarkkailun vuosi. Tarkkailun tavoitteena on selvittää jätevesikuormituksen vaikutusalueen laajuus, vaikutusten ilmenemismuodot ja voimakkuus, veden laadun ajallinen ja alueellinen vaihtelu sekä vesistön tilan muutokset. Raahen edustan vesistötarkkailussa keskitytään veden fysikaalis-kemiallisen laadun ja rehevyyden seurannan lisäksi myös biologiseen tarkkailuun. Tarkkailu koostuu intensiivisestä ja alueellisesta tarkkailusta. Intensiivisellä tarkkailulla seurataan veden laadun ajallista vaihtelua tiheällä (15 kertaa vuodessa) yhden pisteen näytteenotolla, kun taas alueellista vaihtelua seurataan harvemmalla (4 kertaa vuodessa) useamman pisteen näytteenotolla. Biologinen tarkkailu toteutetaan kolmen vuoden välein laajana kasviplanktonin ja pohjaeläinten tarkkailuna. Edellinen laajan tarkkailun vuosi oli 2014. Tässä raportissa esitetään Raahen edustan vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2015. Raahen edustan merialueen vesistötarkkailusta on vuonna 2015 vastannut konsulttina Ahma ympäristö Oy. Nordic Mines Oy:n Laiva-kaivoksen 12.6.2012 myönnetyssä ympäristölupapäätöksessä (Dnro PSAVI/98/04.08/2011) on lupamääräys, jonka mukaan toimijan on osallistuttava kaivostoiminnan alkaessa Raahen edustan yhteistarkkailuun. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten sekä Laiva-kaivoksen ja Raahen edustan yhteistarkkailun osapuolten (SSAB Europe ja Raahen Vesi Oy) käymän neuvottelun pohjalta päädyttiin siihen, että Laiva-kaivoksen tarkkailu liitetään osaksi Raahen edustan yhteistarkkailua vuoden 2015 alusta alkaen siten, että tarkkailujen päällekkäisyydet poistetaan ja vuoden 2015 osalta merialueen tarkkailun raportointi tehdään yhteisesti. Vuoden 2015 maaliskuussa Nordic Mines Oy:n Laiva-kaivoksen pisteiden LaivaMe8 ja LaivaMe10 sijaintia muutettiin seuraavasti. Piste LaivaMe10 siirrettiin Raahen edustan merialueen yhteistarkkailun pisteen RE13 kanssa samaan paikkaan. Vastaavasti kaivoksen pisteen LaivaMe8 sijainti siirrettiin vastaamaan Raahen edustan yhteistarkkailun pistettä RE15. Tässä raportissa on referoitu myös Laiva- kaivoksen teettämään kalojen metallipitoisuuden tutkimusta. 2

2 TARKKAILUVELVOLLISET Raahen edustan merialueen tarkkailu kuuluu SSAB Europe Oy, Raahen tehtaan ja Raahen Vesi Oy:n velvoitetarkkailuun. Kyseisillä toimijoilla on lupa johtaa jätevesiä mereen Raahen edustalla. Raahen Vesi Oy:n jätevedet johdetaan Preiskarin pohjoispuolelle ja terästehtaan jätevedet johdetaan satama-altaaseen. Tarkkailuun velvoittavat lupapäätökset ovat esitettynä taulukossa 2-1. Molemmilla toimijoilla on sekä vesistö- että kalataloustarkkailuvelvoite. Yhdyskuntajätevesien vaikutukset vesistössä ovat pääasiassa rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Raahen terästehtaan jätevesien mukana vesistöön päätyy lähinnä kiintoainetta, sinkkiä, öljyä, rautaa ja typpeä sekä vähäisessä määrin fosforia ja happea kuluttavaa ainesta. Jätevesien laadun ja määrän sekä käsittelylaitteiden tehon tarkkailun laitokset suorittavat ja raportoivat itse lukuun ottamatta Raahen terästehtaan saniteettijätevesitarkkailua, jonka on suorittanut konsultti. Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia tarkkaillaan Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Taulukko 2-1. Raahen edustan kuormittajat sekä niiden tarkkailun velvoittavat lupapäätökset. Toimija Lupapäätös Rautaruukki Oyj, Raahen terästehdas PSY 13/06/2, VHO 07/0242/1, KHO 2487/1/07, 20.8.2008 Raahen Vesi Oy (Raahen kaupunki) PSY 54/06/2, 31.5.2006 3 VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Jokivesien vaikutus on vähäinen Raahen edustalla muuhun Koilliseen Perämereen verrattuna. Raahen edustan merialue sijoittuu Pyhäjoen ja Siikajoen väliin. Merialueelle laskee vain pieniä jokia, mm. alueen pohjoisosaan Pattijoki (F = 141 km²) ja Olkijoki (F = 68 km²) ja eteläosaan Piehinginjoki (F = 176 km²) (Ekholm 1993). Raahen kaupungin lähituntumassa on suppea saaristovyöhyke, joka ulottuu vain muutaman kilometrin päähän rannikosta. Saaristoalueelle tuleva kuormitus on nykyisin lähinnä hajakuormitukseen verrattavia pintaviemäröintivesiä ja saariston loma-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta. Raahen kaupungin käsitellyt jätevedet johdetaan saaristovyöhykkeen ulkopuolelle kaupungin pohjoispuoliselle merialueelle (liite 1a). Raahen terästehdas kuormittaa Lapaluodon edustaa Raahen eteläpuolella (liite 1a). Jätevesien sekoittumis- ja laimentumisolosuhteet Raahen edustalla ovat hyvät merialueen avoimuudesta johtuen. Veden tilan luokittelun perustana on vesien ekologinen tila eli vesistön luontainen tila, johon ihmistoiminta ei ole vaikuttanut. Ekologinen tila määritetään biologisilla näytteenotoilla ja asiantuntija-arvioilla. Raahen edustan merialueen ekologinen tila on todettu tyydyttäväksi rannikon tuntumassa ja hyväksi saariston ulkopuolella. 4 METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT 4.1 Ilman lämpötila ja sademäärä Vuoden 2015 keskilämpötila (4,8 ºC) Siikajoen Revonlahdessa oli vertailujakson vuosikeskiarvoa (1981 2010, 2,6 ºC) yli kaksi astetta korkeampi. Koko vuoden sadesumma Revonlahdessa (709 mm) oli myös keskimääräistä sadesummaa (541 mm) suurempi. (Kuva 4-1). 3

Talvikausi marraskuusta maaliskuulle oli kokonaisuudessa Siikajoen vesistöalueella tavanomaista lämpimämpi. Helmikuun keskilämpötila vuonna 2015 oli peräti 7 astetta korkeampi kuin vuosien 1981 2010 keskiarvo. Kesäkauden kuukausikohtaiset keskilämpötilat huhtikuulta lokakuulle olivat vertailukauden keskimääräisiä lämpötiloja vastaavia. (Kuva 4-1). Talvikauden sademäärä oli lämpötilan tapaan keskimääräistä korkeampi. Varsinkin marrastammikuussa satoi runsaasti verrattuna vuosien 1981 2010 keskimääräiseen sadantaan. Huhtikuu oli normaalia vähäsateisempi, kun taas alkukesällä (toukokuu ja kesäkuu) satoi jälleen huomattavasti enemmän kuin vuosina 1981 2010 keskimäärin. (Kuva 4-1). Vuoden 2015 kesäkuu oli varsin poikkeuksellinen säiden puolesta Pohjois-Pohjanmaan alueella. Vuoden 2015 kesäkuun sademäärä (108 mm) oli yli kaksinkertainen vertailukauden kesäkuun keskiarvoon (50 mm) nähden ja lämpötila oli keskimääräistä viileämpää varsin laajalla alueella Etelä- Pohjanmaalta Länsi-Lappiin ulottuvalla alueella. (Kuvat 4-1 ja 4-2). 4 Kuva 4-1. Kuukausittaiset keskilämpötilat ja -sademäärät Siikajoen Revonlahdessa vuonna 2015 sekä vertailujaksolla 1981 2010 keskimäärin (Lähde: Ilmatieteenlaitos).

5 Kuva 4-2. Kesäkuun 2015 merkittävimmät sääpoikkeamat Suomessa (Lähde: Ilmatieteenlaitos, kesäkuun 2015 ilmastokatsaus). 4.2 Tuulitilanne Merialueen veden laatuun ja jätevesien vaikutusten havaitsemiseen vaikuttavat oleellisesti tuulet, jotka sekoittavat avovesiaikana vesimassoja ja aiheuttavat osaltaan meriveden pinnankorkeuden vaihtelua ja muutoksia virtausoloissa. Matalilla alueilla virtaus on yleensä tuulen suuntainen, mutta coriolisvoiman vaikutuksesta suuremmissa syvyyksissä virtaus on tuulen suuntaan nähden päinvastainen. Hailuodon havaintoasemalla vuonna 2015 tuuli yleisimmin etelästä tai lounaasta. Heinäkuussa vallitsevia olivat etelästä tai pohjoisesta puhaltaneet tuulet. Tuulen keskinopeus avovesiaikaan oli suurin syyskuussa (8,7 m/s) ja heikoin heinäkuussa (4,5 m/s). Raahen edustan veden vaihtumisen kannalta epäedullisten lounais-länsi-luoteistuulten osuus avovesiaikaan vaihteli välillä 32 59 %, ja näiden osuus avovesiaikaan oli suurimmillaan elokuussa. Epäedullisista tuulista yleisin oli lounaistuuli. Koko vuonna 2015 yleisin tuulensuunta Hailuodon havaintoasemalla oli etelästä. (Kuva 4-3).

6 Kuva 4-3. Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) Hailuodon havaintoasemalla touko-lokakuussa vuonna 2015. (Lähde: Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset vuodelta 2015)

7 Raahen edustan velvoitetarkkailu 2015 4.3 Meriveden korkeus Tuuli vaikuttaa vedenkorkeuteen kasaamalla vettä lahtien pohjukoihin, niinpä Suomen rannikolla meriveden korkeus vaihtelee eniten Perämeren pohjoisosassa ja Suomenlahden itäosassa. Vuonna 2015 merivesi oli korkeimmillaan Raahen edustalla 25.12. (114 cm) ja alimmillaan 25.8. (-28 cm). Vuoden 2015 vedenkorkeus Raahen edustalla oli keskimäärin selvästi korkeampi kuin vertailukeskiarvo. Elokuun puolesta välistä lokakuun loppuun merivedenpinta oli keskimääräisen tason alapuolella. Teoreettinen keskivesi oli Raahessa vuonna 2015 korkeusjärjestelmässä N60 31,1 cm. Pohjanlahdella ja Perämerellä maankohoaminen tapahtuu edelleen, joten vedenkorkeus jatkaa laskuaan tulevaisuudessakin. Vertailukauden 1922 2010 kuukausikeskiarvojen perusteella vedenpinta on Raahen edustalla tyypillisesti alimmillaan toukokuussa ja korkeimmillaan Joulukuussa. Vuonna 2015 vedenpinta oli alimmillaan elokuussa ja korkeimmillaan joulukuussa. Vedenkorkeuden hajonta vaihtelee myös vuodenajoittain, ollen voimakkaimmillaan talvella, marras-tammikuussa, ja heikoimmillaan kesällä touko-heinäkuussa. Tämä oli havaittavissa myös Raahen mareografin tuloksissa vuonna 2015 (Kuva 4-3). Yhtenäinen jääpeite vaikuttaa vedenkorkeuden lyhytaikaisvaihteluihin estämällä tuulen vaikutuksen veden pintaan. Pysyvä jääpeite muodostui Raahen edustalle vasta helmikuun lopussa ja jääpeite suli molemmilla jo huhtikuun lopussa 25.4. Jääpäivien määrä Raahen edustalla oli välillä 64 79. Meriveden korkeus Raahe MW(cm) 2015 1922-2010 kk ka 2015 kk ka näytteenotto 100 70 40 10-20 -50 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12. Kuva 4-3. Meriveden korkeus MW-järjestelmässä Raahen mareografilla vuonna 2015 vuorokausija kuukausikeskiarvoina, sekä pitkänajan keskiarvo (1922 2010) kuukausikeskiarvoina ja näytteenoton ajoittuminen vuonna 2015. Nollakohta = teoreettinen keskivesi (Lähde: Ilmatieteenlaitos, merentutkimus) 5 5.1 VESISTÖN KUORMITUS Raahen Vesi Oy Raahen puhdistamo on otettu käyttöön vuoden 1978 alussa. Raahen kaupunkiin kuuluvan Pattijoen kirkonkylän jätevedet on johdettu syyskuusta 1978 alkaen myös Raahen puhdistamolle.

Jätevedenpuhdistamon toiminnasta on vastannut 1.1.2006 lähtien Raahen Vesi Oy. Kaupungin vesihuollon piiriin kuuluu n. 22 500 asukasta, joista viemäröintiin on liittynyt n. 18 000. Puhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos, joka on mitoitettu asukasvastineluvulle 30 000 ja virtaamalle 12 500 m³/d. Puhdistetut jätevedet johdetaan saariston ulkopuolelle. Jätevedenpuhdistamorakennusta ja sen tekniikkaa on peruskorjattu tarpeen mukaan. Vuosina 1996 1997 puhdistamolla saneerattiin puhdistamorakennusta sekä välppäystä, lietteenkuivatusta, ilmastusta ja tulopumppaamoa. Vuosina 2005 2006 uusittiin kaikkien selkeytysaltaiden ketjukaavinjärjestelmät. Puhdistamorakennus liitettiin kaukolämpöön vuonna 2006 ja vuonna 2007 saneerattiin rakennuksen sähkö- ja ilmastointitekniikka sekä laitoksen prosessiautomaatio, joka on liitettynä Raahen Vesi Oy:n laitosautomaatiojärjestelmään. Vanhan purkuputken tilalle rakennettiin kesällä 2007 1 550 metrin pituinen purkuviemäri PE-kennoputkesta ID 800. Putken kaivutyöt aiheuttivat ajoittaista veden samentumista työmaa-alueella ja sen läheisyydessä. Jäteveden siirtoviemäri Vihannista Raaheen valmistui loppuvuodesta 2007. Se lisää puhdistamolla käsiteltävien jätevesien määrää n. 10 15 %. Uusi kompostointikenttä otettiin käyttöön 1.8.2012. Kompostointikenttä on kokonaisalaltaan noin 6 hehtaaria ja siitä on asfaltoitu noin 1,6 hehtaarin alue. Asfaltoidulta alueelta kerätään sade- ja sulamisvedet sekä kuivatun lietteen suotovedet ja johdetaan siirtoviemärin kautta jätevedenpuhdistamolle. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 31.5.2006 antamallaan päätöksellä nro 54/06/2 myöntänyt Raahen Vesi Oy:lle ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toimintaan ja jätevesien johtamiseen Perämereen Raahen kaupungissa. Lupamääräysten mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että päästään seuraaviin puhdistustehoihin ja mereen johdettavan jäteveden pitoisuudet eivät ylitä seuraavia raja-arvoja: BOD7ATU enintään 15 mg/l O2 ja puhdistusteho vähintään 90 % Kokonaisfosfori enintään 0,5 mg/l P ja puhdistusteho vähintään 90 % Raja-arvot tulee saavuttaa neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Vuonna 2015 puhdistamon toiminta täytti pääosin lupaehdot. Lupaehdot ylittyivät puhdistamolta lähtevän veden kokonaisfosforin osalta toisella (0,6 mg/l) ja kolmannella jaksolla (1,2 mg/l). Kolmannella jaksolla 1.7. 30.9.2015 kokonaisfosforin poistoteho oli 88,3 % eli alle lupaehdoissa määritellyn 90 %. Neljännesvuosikeskiarvoina lähtevän veden BOD 7 -arvo oli välillä 5,0 7,3 mg/l ja puhdistusteho 96,3 96,9 %. Vastaavasti fosforipitoisuus vaihteli välillä 0,40 1,22 mg/l ja puhdistusteho 88,3 95,1 %. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli kokonaistypen osalta vuonna 2015 hieman suurempi kuin vuonna 2014. Kokonaisfosforin, kiintoaineen ja kemiallisen sekä biologisen hapenkulutuksen perusteella kuormitus on hieman pienentynyt vuodesta 2014. Käsiteltyjen jätevesien yhteismäärä oli edellistä vuotta suurempi ja koko tarkkailujakson 2006 2015 korkein (Taulukko 5-1). 8

9 Taulukko 5-1. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus vuosina 2005-2015. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Jätevesimäärä m 3 /d 4375 4317 5073 5078 4336 4657 4901 5913 4507 4160 5351 BOD 7 kg/d 39 35 39 27 31 53 34 39 44 43 34 Kok.P kg/d 1,7 1,4 1,4 1,2 1,6 1,8 1,2 2,0 1,5 2,3 3,6 Kok.N kg/d 189 187 186 183 179 206 203 212 220 236 217 Kiintoaine kg/d 30 30 33 28 27 38 26 42 34 70 57 COD cr kg/d 235 216 265 183 212 293 188 250 231 212 280 5.2 SSAB Europe Oy, Raahen tehdas 5.2.1 SSAB Europe Oy, Raahen tehdas Raahen terästehtaan jätevedet käsittävät erilaisia jäähdytys-, lauhde- ja pesuvesiä, joiden pääasialliset kuormitteet ovat kiintoaine ja rauta sekä sinkki ja öljy. Eri osaprosesseista tulevia jätevesiä puhdistetaan mekaanisissa selkeyttämöissä ennen mereen johtamista. Koksaamon jätevedet puhdistetaan biologisesti ja johdetaan lietealtaan ja terästehtaan merivesikierron kautta mereen. Lietealtaaseen johdetaan myös masuunialueelta tulevat jätevedet, satunnaiset harkkovalimon jätevedet, kaatopaikan suotovedet sekä muita jäähdytys- ja hulevesiä. Lietealtaalta vedet johdetaan pumppukaivoon ja sieltä merivesipumppaamolle, joten niiden ja harkkovalimon jätevesikuormitus näkyy merivesiviemäreissä M1 ja M2. Merivesiviemärin M1 kautta johdetaan puhtaita lauhde- ja jäähdytysvesiä. Merivesiviemäriin M2 johdetaan lauhde- ja jäähdytysvesien lisäksi masuunikuonan granuloinnissa ja kalkinpolttamolla käytettyä makeaa vettä ja konvertterien kaasujen pesussa käytettyä merivettä. Tehtaan käyttöveden ottaminen vesistöstä ja jätevesien johtaminen Raahen edustan merialueelle perustuvat Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 14.2.2006 antamaan ympäristölupapäätökseen 13/06/2, jota on muutettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 07/0242/1 sekä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 2487/1/07. Lisäksi tehtaalla on voimassa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 8/05/2 koskien meriveden ottoputken ja merivesiviemärin jatkamista. Raahen terästehtaan bruttokuormitus vuonna 2015 ja lupaehdot kuormitukselle on esitetty taulukossa 5-2. Kuormitukset lasketaan kuukausikeskiarvoina. Öljykuormituksen luparaja ylittyi 6 kertaa vuonna 2015. Lämpökuorma mereen oli 644 TJ/kk vuonna 2015.

Taulukko 5-2. Raahen terästehtaan vuosikuormitus vuonna 2015 ja lupaehdot. Kuormitukset lasketaan ja lupaehdot tulee saavuttaa kuukausikeskiarvoina. Muuttuja Yks. Otto/purkupaikka Lupaehto Kuormitus 2015 Raakavesi m 3 /h meri 23 000 11 452 Kiintoaine t/d meri 2 0,4 Sinkki kg/d meri 8 0,4 Öljy kg/d meri 5 8,7 N tot kg/d lieteallas 4 200 141 Terästehtaalta mereen päätyvä rauta- ja kokonaisravinnekuormitus vuosina 2006 2015 on esitetty taulukossa 5-3. Nettokuormituksesta on vähennetty raakaveden mukana tuleva kuormitus. Kokonaisfosforin ja raudan kuormitukselle ei ole lupaehdoissa annettu raja-arvoja, mutta kokonaistypen kuormituksen raja-arvo on 200 kg/d (taulukko 5-2) lieteallas 4:n padolta mitattuna. Vuonna 2015 bruttokuormitus oli typen ja fosforin osalta viime vuotta hieman korkeampi, mutta raudan osalta hieman alhaisempi. Vuonna 2015 typen bruttokuormitus oli korkeimmalla tasollaan vuosien 2006 2015 seurannan aikana. (Taulukko 5-3) Typen nettokuormitus oli vuonna 2015 edellisvuoden tasolla. Raudan ja fosforin nettokuormitus pienentyi alle puoleen vuodesta 2014. Myös typen nettokuormitus oli vuonna 2015 koko tarkkailujakson 2006-2015 huipputasolla yhdessä edellisen 2014 vuoden tuloksen kanssa. Vuonna 2006 ravinteiden nettokuormitus oli poikkeuksellisen pientä johtuen tulevan veden laadun suuresta vaihtelusta mm. satamassa tehtävien töiden seurauksena. (Taulukko 5-3) 10 Taulukko 5-3. Raahen terästehtaan merivesiviemäreiden fosfori-, typpi- ja rautakuormitus vuosina 2006-2015. 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto brutto netto Kok.P kg/d 11 0,6 10 1,8 11 4,4 10 4,6 7,7 2,7 7,9 3,4 11 2 10 3,4 9 3,1 10,3 0,7 Kok. N kg/d 324 2 210 42 212 59 209 119 206 95 197 105 249 113 291 186 390 216 396 216 Fe kg/d 328 185 188 84 252 99 245 192 311 210 274 170 222 86 257 166 240 170 227 62 5.2.2 Saniteettijätevedet Tehtaan noin 3 800 työntekijän saniteettijätevedet käsitellään omassa puhdistamossa. Puhdistamon kemiallinen vaihe on rakennettu vuonna 1973 ja biologinen osa vuonna 1997. Puhdistamon biologisessa osassa on välppäys, hiekanerotus, esiselkeytys ja bioroottorit. Saostuskemikaalina käytetään kalkkia. Saniteettijätevesinäytteet on otettu neljä kertaa vuodessa. Tarkkailusta vastasi vuonna 2015 Ahma ympäristö Oy (ent. Lapin Vesitutkimus Oy) ja puhdistamon kuormituksesta on laadittu oma raportti, josta tarkemmat tulokset ilmenevät (Ahma ympäristö Oy 2016). Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 34/96/2 (11.6.1996) mukaiset raja-arvot sekä vesistöön menevän veden pitoisuus ja puhdistusteho vuonna 2015 on esitetty taulukossa 5-4. Ohituksia vuonna 2015 jouduttiin suorittamaan tammikuussa (51 m 3 ), maaliskuussa (485 m 3 ), elokuussa (11 m 3 ) ja lokakuussa (304 m 3 ). Raahen tehtaan saniteettijätevesienpuhdistamon puhdistustulos vuosikeskiarvona laskien täytti asetuksessa esitetyt vähimmäispuhdistusvaatimukset lähes kaikilta osin (Taulukko 5-4). Vain kiintoainereduktiossa jäätiin puhdistusvaatimuksista. Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisesti puhdistamoilla, joiden AVL on pienempi kuin 2000, kiintoainereduktion tulee olla vuosikeskiarvona laskettuna vähintään 90 %.

Raahen tehtaan saniteettijätevesienpuhdistamon puhdistustulos vuonna 2015 oli 72 % vuosikeskiarvona. Kiintoaineen suhteen huonoon puhdistustulokseen vaikutti vahvasti joulukuun tarkkailukierros, jolloin jäännöspitoisuus ja poistuma jäivät vaatimuksista selvästi. Kiintoainepoistumat olivat läpi vuoden huonot. Osasyynä tähän voidaan pitää hyvin laimeaa tulevaa vettä, varsinkin kesä-, syys- ja joulukuun kierroksilla (Ahma ympäristö Oy 2016). Vesistöön päätyvän veden typpipitoisuus oli keskimäärin 18 mg/l, puhdistusteho 22,2 %, kiintoainepitoisuus 27 mg/l, puhdistusteho 72 % ja COD Cr 26 mg/l, puhdistusteho 87 %. Saniteettijätevesien vesimäärä oli vuonna 2015 korkeimmalla tasollaan vuosien 2006 2015 tarkkailujaksolla. Vesistökuormitus kohosi edellisestä vuodesta kuitenkin vain kokonaisfosforin osalta. Muiden kuormitteiden osalta vesistökuormitus oli edellisen vuoden tasoa tai edellisvuotta hieman alhaisempi (Taulukko 5-5). Taulukko 5-4. Raahen terästehtaan saniteettivesien puhdistamolta vesistöön menevän veden laatu ja puhdistusteho vuonna 2015 puolivuosikeskiarvona laskettuna sekä lupaehdoissa annetut raja-arvot. Kuormite Yksikkö I/2015 II/2015 Luparaja BOD 7 mg/l 1,8 2,6 17,5 Bod 7 puhdistusteho % 98 91 80 Kok. P mg/l 0,2 0,5 1 Kok. P puhdistusteho % 92 85 80 11 Taulukko 5-5. Raahen terästehtaan saniteettivesien vesistökuormitus vuosina 2006 2015. 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Jätevesimäärä m 3 /d 445 465 491 396 408 311 252 331 423 518 BOD 7 kg/d 1,5 7,1 1,4 0,59 0,61 0,5 1,9 1,2 1,1 1,1 Kok. P kg/d 0,04 0,11 0,16 0,13 0,23 0,11 0,24 0,41 0,13 0,18 Kok. N kg/d 9 12,1 10 9,3 11,5 9,8 7,8 9,1 9,7 9 Kiintoaine kg/d 6 8 20,2 14,9 132 8,9 11 6,1 15 14 COD cr kg/d 12,5 24,2 11 7,9 10,6 6,2 8,6 7,9 15 13 5.3 Kuormituksen kehitys Raahen terästehtaan ja Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitukset vuosina 1994 2015 on esitetty kuvassa 5-1. Terästehtaan jätevesien kuormitukset ovat nettokuormituksia lukuun ottamatta öljykuormitusta, joka ilmoitetaan bruttokuormituksena. Käsiteltyjen jätevesien mukana Raahen edustalle tuleva happea kuluttavan orgaanisen aineen kuormitus (BOD 7 ) on varsin vähäistä. Vuonna 2015 terästehtaan ja Raahen Veden BOD 7 -kuormitus oli edellisvuoden tasoa pienempi. (Kuva 5-1) Terästehtaan kohonneet kiintoainekuormitukset 2000-luvulla ovat useimmiten johtuneet masuunin kuonagranuloinnin selkeyttimen toimintahäiriöstä, mutta vuonna 2012 masuunikuonan granuloinnin jäähdytysjärjestelmä on muutettu avoimesta pääosin suljetuksi järjestelmäksi. Niinpä vuosina 2012 ja 2013 terästehtaan kiintoainekuormitus oli edeltäviä vuosia matalampi. Vuonna 2014 kyseinen kuormitus oli vuosia 2012 2013 suurempi, mutta edelleen vuosia 2010 2011 pienempi.

Vuoden 2015 kiintoainekuormitus Raahen merialueelle laski alhaisimmalle tasolleen vuosien 2003 2015 tarkasteluvälillä, ja oli yhteensä 0,457 t/d. Vuoden 2014 kohonnut kiintoainekuormitus johtui pääasiassa uuden voimalaitostyömaan putkitustöistä (Kuva 5-1). Vesistöön päätyvä yhteenlaskettu fosforikuormitus oli vuonna 2015 edellisiä vuosia hieman pienempi johtuen Raahen terästehtaan laskeneesta kuormituksesta. Raahen veden fosforikuormitus oli puolestaan noussut vuodesta 2014. Typpikuormitus Raahen merialueelle oli vuonna 2015 hieman edellisvuotta pienempi mutta edelleen korkealla tasolla tarkasteltaessa pitkän ajan kehitystä. Fosforikuormitus oli vuonna 2015 yhteensä 4,3 kg/d ja typpikuormitus 433kg/d (Kuva 5-1). Vuonna 2015 sinkki- ja rautakuormitukset terästehtaalta olivat alimmilla tasoillaan 13-vuotisella tarkkailujaksolla. Vuonna 2015 terästehtaan öljykuormitus oli hieman edellisvuotta korkeampi ja vuoden 2011 tasolla (Kuva 5-1). 12

13 Kuva 5-1. Raahen terästehtaan merialuekuormitus sekä Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitus vuosina 2003 2015. Terästehtaan kuormitus ei sisällä saniteettijätevesiä. Terästehtaan kuormitukset ovat nettokuormituksia lukuun ottamatta öljykuormitusta.

14 6 VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2015 6.1 Yleistä Vuoden 2015 vesistötarkkailu suoritettiin tarkkailusuunnitelman (Pöyry Environment Oy 2007) mukaisesti suppeana tarkkailuna, jossa tarkkailtiin meriveden kemiallista laatua. Vuosi 2014 oli merialueen edellinen laajan tarkkailun vuosi, jolloin tarkkailtiin lisäksi biologista laatua kasviplankton- ja pohjaeläinnäytteenotoin. Intensiivisellä eli tiheällä tarkkailulla seurataan veden laadun ajallista vaihtelua yhdeltä tarkkailupisteeltä (RE17) 15 kertaa vuodessa. Vuonna 2015 tarkkailuohjelmasta poiketen tammihelmikuun näytekerta jäi huonon jäätilanteen vuoksi ottamatta, joten kokonaisnäytteenottomäärä oli 14. Näytteitä otettiin läpi vuoden painottuen kasvukauteen. Intensiivinen tarkkailupiste RE17 (Selkämatalan länsipuoli) sijaitsee noin 2,5 km SSAB Europe Oy:n terästehtaasta. Alueellisella tarkkailulla seurataan veden laadun alueellista vaihtelua. Vuonna 2015 näytteitä otettiin seitsemältä havaintopaikalta kultakin neljä kertaa vuodessa. Maaliskuussa näytteitä ei saatu haettua huonon jäätilanteen vuoksi. Vuoden ensimmäiset näytteet otettiin toukokuun alussa. Toisen kierroksen näytteenottoa venytettiin kesäkuun lopulle johtuen ensimmäisen kierroksen ajankohdasta. Kaksi viimeistä näytekertaa otettiin ohjelman mukaisesti. Tarkkailupisteiden vedenlaatutiedot on taulukoituna kokonaisuudessaan liitteessä 2a-b. Vesistöpisteiden koordinaatit ovat esitettyinä taulukossa 6-1 ja pisteiden sijainti sekä kuormittajat ovat esitettynä kartalla liitteissä 1a-b. Taulukko 6-1. Raahen edustan merialueen tarkkailun näytepisteiden koordinaatit (YKJ) vuonna 2015. Pisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Havaintopaikka Tunnus Koordinaatit Intensiivinen Selkämatalan länsipuoli RE17 7177610 3374770 Alueellinen Kallan edusta RE2 7181191 3373685 Preiskarista n. 0,5 km koilliseen RE3 7181215 3378924 Preiskarista n. 1,3 km pohjoiseen RE4 7182209 3378334 Pattijoen edusta RE7 7183088 3381012 Raahen kaupungin edusta RE9 7178455 3378141 Terästehtaan ja sataman edusta RE13 7176581 3375517 Pohjois-Lukkarilan edusta RE15 7175077 3374966

15 6.2 Veden laadun ajallinen vaihtelu Raahen edustan merialueen veden laadun ajallista vaihtelua on seurattu vuodesta 1995 lähtien pisteeltä RE13, joka sijaitsee laivaväylällä. Vuodesta 2008 alkaen intensiivinen tarkkailupiste (RE17) siirrettiin kauemmaksi merelle, koska laivaliikenne samensi vettä ajoittain. Näin ollen ennen vuotta 2008 intensiivisen tarkkailun tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuosien 2008 2015 tuloksiin. Päällysveden lämpötila oli korkeimmillaan elokuun alussa ja alhaisin maaliskuussa (kuva 6-2). Vesi oli kerrostunutta lämpötilan suhteen selvästi kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Näkösyvyys kuvaa epäsuorasti veden rehevöitymistä, sillä vesistön rehevöityessä vesi samenee levämäärän lisääntyessä. Vuonna 2015 näkösyvyys oli keskimäärin 2,2 m ja paras näkösyvyys 3 m mitattiin heinäkuun lopulla ja elokuun alussa. Kyseiset arvot olivat edellistä vuotta alhaisempia. Näkösyvyyteen vaikuttaa veden väri ja vedessä olevien hiukkasten määrä sekä vuosien väliseen vaihteluun myös vallitseva säätila. (Kuva 6-1). Päällysveden sameusluvut olivat alimmillaan (0,89 FTU) heinäkuun lopulla, kun taas korkeimmillaan ne olivat syyskuussa (5,1 FTU). Rautapitoisuus ja väriluku olivat alimmillaan heinäkuussa. Korkein väriluku päällysvedessä mitattiin maaliskuussa (46 mgpt/l). (Kuva 6-1). Happitilanne oli intensiivisen pisteen päällysvedessä, välivedessä sekä pohjan läheisessä vesikerroksessa kaikilla näytteenottokerroilla erinomainen (85 100 %). Matalin hapen kyllästysprosentti (85 %) mitattiin päällysvedestä syyskuun lopussa. (Kuva 6-1). Päällysveden sähkönjohtavuus oli alimmillaan (490 ms/m) toukokuun puolivälissä. Sähkönjohtavuudessa ei tapahtunut kovinkaan suurta vaihtelua vuoden 2015 aikana (490-560 ms/m). Väli- ja pohjaveden sähkönjohtavuus pysyi koko tarkkailukauden välillä 500 570 ms/m. (kuva 6-1). Meriveden ph on yleisesti hieman emäksen puolella ja niin se oli myös intensiivisen tarkkailun pisteelläkin (päällysvesi ka ph 7,74). Alhaisin päällysveden ph oli maaliskuussa (ph 7,6) arvon ollessa kuitenkin emäksen puolella. Väli- ja pohjaveden ph vaihteli suunnilleen samoissa rajoissa kuin päällysvedessä (ph 7,62 7,8).

16 Kuva 6-1. Lämpötila, näkösyvyys, sameusluku, väriluku, ph, sähkönjohtavuus ja hapen kyllästysprosentti Raahen edustan intensiivisellä tarkkailupisteellä RE17 syvyyksillä 1 m, 6 m ja 11 m vuonna 2015.

17 Kuva 6-2. Kokonaistyppi, klorofylli-a, kokonaisfosfori, rauta, nitraatti-nitriittityppi ja ammoniumtyppi Raahen edustan intensiivisellä tarkkailupisteellä RE17 syvyyksillä 1 m, 6 m ja 11 m vuonna 2015. Kokonaistyppipitoisuus oli korkeimmillaan päällysvedessä maaliskuussa (550 µg/l) ja alimmillaan heinäkuun lopussa (290 µg/l) (kuva 6-2 ja liite 2a). Välivedessä ja pohjan läheisessä vesikerroksessa oli eniten typpeä myös maaliskuussa (520 µg/l). Keskimäärin intensiivisen pisteen kokonaistyppipitoisuus oli kaikissa vesikerroksissa erittäin karun vesistön tasolla avovesiaikaan (toukokuu lokakuu) ja lievästi rehevällä tasolla maalis-huhtikuun näytekerroilla. Kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan päällysvedessä (39 µg/l) ja välivedessä (37 µg/l) syyskuun lopussa. Muilla näytekerroilla fosforipitoisuus vaihteli kaikissa vesikerroksissa välillä 9,4 24 µg/l. Keskimääräisen päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella (ka. 16,4 µg/l) näytepisteen RE17 pintavesi vuonna 2015 oli lievästi rehevällä tasolla. Epäorgaanisia typpiyhdisteistä nitraatti-nitriittityppeä oli eniten, mikä on normaalia luonnonvesissä. Ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa selkeää vaihtelua eri syvyyksillä vuoden aikana. Ammoniumtyppeä ja kokonaistyppeä oli ajoittain hieman enemmän päällysvedessä kuin syvemmissä vesikerroksissa. (kuva 6-2 ja taulukko 6-2).

Fosfaattifosforipitoisuudet olivat erittäin alhaiset koko kasvukauden ajan, joten voidaan olettaa fosforin rajoittaneen levätuotantoa. Planktonlevämäärää kuvaavan a-klorofyllipitoisuus (Chl-a) oli korkeimmillaan kesäkuun puolivälissä (9,7 µg/l) (kuva 6-2). Keskimäärin avovesikautena klorofyllipitoisuus oli 5,9 µg/l, joka kuvastaa lievää rehevyyttä. 18 Taulukko 6-2. Veden keskimääräinen laatu Raahen edustan intensiivisellä tarkkailupisteellä (RE17) koko tarkkailukaudella vuonna 2015. Syvyys Happi Sähkö Väri ph Kok.N NH4-N NO2+3-N Kok.P PO4-P Fe Sameus Chl-a Näkösyv. m Kyll% ms/m mgpt/l µgn/l µgn/l µgn/l µgp/l µgp/l µgp/l FTU µg/l m ka 1 94 526 26 7,7 386 17 73 16,7 2,3 178,1 2,2 5,9 2,2 ka 6 93 531 22 7,7 357 14 68 14,9 2,3 173,4 2,1 ka 11 93 535 21 7,7 358 15 69 13,8 2,4 173,9 2,1 min 1-11 85 490 3 7,6 280 2 16 9,4 1,0 40,0 0,6 max 1-11 100 570 46 7,9 550 39 250 39,0 4,8 379,0 5,1 6.3 Vedenlaadun alueellinen vaihtelu Veden laadun alueellista vaihtelua tarkkailtiin 7 havaintopisteeltä eripuolilta Raahen edustan merialuetta neljä kertaa vuodessa. Näytekierrokset ajoittuivat maaliskuulle (17.-18.3.2015), toukokesäkuun vaihteeseen (28.5. ja 8.6.2015) heinäkuulle (14.7. ja 16.7.2015) ja elokuulle (24.8.2015). Alueellista veden laatua on tarkasteltu neljältä osa-alueelta (liite 1a). Osa-alue I käsittää Raahen terästehtaan edustan pisteiltä RE13 ja RE15, lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan intensiivinen tarkkailupiste RE17 vastaavina alueellisen tarkkailun ajankohtina. Osa-alue II kuuluu Raahen kaupungin pisteet RE3, RE4 ja RE9. Osa-alue III on Pattijoen edusta (RE7) ja osa-alue IV käsittää saariston ulkopuolisen alueen pisteeltä RE2. Maalis- ja heinäkuun näytteenottojen aikaan merivedenkorkeus oli normaalia ajankohdan tasoaan hieman ylemmällä tasolla ja kun elokuun näytteenotoissa meriveden korkeus oli hieman pitkän ajan keskiarvon alapuolella (Kuva 4-3). Maaliskuun näytteenottokerroilla pintaveden lämpötila oli pisteillä 0,6-0,9 ºC. Touko-kesäkuussa pintaveden lämpötila oli 8,0 10,8 ºC. Heinäkuussa pintaveden lämpötilat olivat välillä 10,4 14,1 ºC. Elokuussa pintaveden lämpötila vaihteli 17,2 18,3 ºC. Pintaveden lämpötilat olivat yleisesti hieman edellisvuotta 2014 matalampia. Heinäkuussa Raahen edustan merialueen vesi oli lämpötilakerrostunut kaikilla pisteillä. Elokuussa kaikilla tarkkailupisteillä koko vesipatsas oli tasaisen lämmin noin 17 ºC. (Liite 2b) 6.3.1 Raahen terästehtaan edustan alue Raahen terästehtaan edustalla (osa-alue I) korkeimmat päällysveden sameusluvut mitattiin Selkämatalan länsipuolisella pisteeltä RE17. Sameusluku oli poikkeuksellisesti korkeimmillaan elokuun lopussa (FTU 2,8). Yleensä vesi on ollut sameimmillaan keväisin tulva-aikaan, mutta vuonna 2016 alhaisimmat sameusluvut mitattiin terästehtaan edustan muilla pisteillä RE13 ja RE15 maaliskuun puolivälin tarkkailukierroksella. Keskimäärin päällysveden väriluvut olivat pisteillä hyvin samanlaiset (RE13: 34 mgpt/l, RE15: 35 mgpt/l, RE17: 32 mgpt/l). Korkein yksittäinen väriluku (51 mgpt/l) mitattiin kesäkuussa pisteellä RE13 ja maaliskuussa pisteellä RE15.

Värilukuun vaikuttava rautapitoisuus oli myös korkein pisteellä RE15 maaliskuun puolivälissä (349 µg/l). Pisteillä RE13 ja RE15 rautapitoisuudet olivat korkeimmillaan pintavedessä maaliskuun näytekerroilla ja pisteellä RE17 toukokuussa. Näkösyvyys vaihteli näytekertojen välillä ollen 1,8-3 metriä (Liite 2b) (Kuva 6-3). Happitilanne oli osa-alue I:sen kaikilla kolmella alueellisen tarkkailun näytepisteellä erinomainen kaikissa vesikerroksissa. Korkein ph-luku (ph 7,89) mitattiin heinäkuussa pintavedestä Selkämatalan länsipuolelta pisteeltä RE17. Meriveden happamuus oli koko tarkkailujakson ajan kaikilla pisteillä ja syvyyksillä emäksisen puolella (ph 7,60 7,89). Sähkönjohtavuudet olivat normaalilla Perämeren tasolla. (Liite 2b, Kuva 6-3). Keskimäärin eniten kokonaistyppeä (ka. N = 440 µg/l) päällysvedessä oli terästehtaan ja sataman edustalla pisteellä RE13. Kokonaisfosforia oli eniten Selkämatalan länsipuolisella tarkkailupisteellä RE17 (ka. P = 17,3 µg/l). Korkeimmat kokonaistyppipitoisuudet kaikilla osa-alue I:n pisteillä mitattiin maaliskuussa ja kokonaisfosforipitoisuudet elokuussa (kuva 6-3). Keskimäärin vähiten typpeä ja fosforia oli päällysvedessä Pohjois-Lukkarilan edustan pisteellä RE15. Ravinnepitoisuuksien perusteella osa-alue I:n alueellisen tarkkailun pisteillä vesi oli karun ja lievästi rehevän rajalla. (Liite 2b, Kuva 6-4). Kasvukaudella fosfaattifosforia oli vähän, joten ilmeisesti fosfori rajoitti levätuotantoa alueella. Kesäkuussa planktonlevämäärää kuvaava a-klorofylli-pitoisuus oli korkeimmillaan kaikilla alueen pisteillä ja ilmaisi tuolloin lievästi rehevää vesistön tilaa (9,6 11µg/l). Heinä-elokuussa planktonlevän pitoisuus oli kaikilla pisteillä alhaisempi ja ilmaisi lievästi rehevän tilaa (3,3 5 µg/l) (Kuva 6-4). Bakteerimäärät olivat alhaiset kaikilla pisteillä, ja veden hygieeninen laatu oli pääsääntöisesti erinomainen. Korkein mitattu bakteeripitoisuus pisteellä RE13 heinäkuussa ilmaisi sekin hyvää tilaa (13 mpy/100ml). (Liite 2b). 19

20 Kuva 6-3. Raahen terästehtaan edustan (osa-alue I: RE13, RE15, RE17) päällysveden (1 m) sameusja väriluvut sekä ph ja sähkönjohtavuus vuonna 2015. Kuva 6-4. Raahen terästehtaan edustan (osa-alue I: RE13, RE15, RE17) päällysveden (1 m) kokonaisravinne-, klorofylli-a- ja rautapitoisuudet vuonna 2015.

21 6.3.2 Raahen kaupungin edusta Sameusluvut olivat korkeimmillaan Raahen kaupungin edustan (osa-alue II) tarkkailupisteillä RE3, RE4 ja RE9 toukokuun tarkkailukierroksella (ka. 2,18 FTU). Korkein yksittäinen sameusluku mitattiin Raahen kaupungin edustan pisteen RE9 pohjan läheisestä vesikerroksesta (FTU 2,7). Veden väri oli keskimäärin kaikissa vesikerroksissa tumminta maaliskuun näytteenottokierroksella (väri ka. 48 mgpt/l). Tummin yksittäinen väriarvo mitattiin maaliskuussa Preiskarin pohjoispuolen pisteen RE4 pohjan läheisestä vesikerroksesta (49 mgpt/l). Myös veden värilukuun vaikuttava rautapitoisuus oli kaikilla korkeimmillaan maaliskuussa (kuva 6-4). Rautapitoisin vesinäyte otettiin Preiskarin koillispuoliselta pisteeltä RE3 maaliskuussa (277 µg/l). Näkösyvyys oli parhaimmillaan pisteillä RE3 (2,5 m) ja RE9 (2,6 m) elokuussa ja pisteellä RE4 (3 m) heinäkuussa (Kuva 6-5). Happitilanne eri vesisyvyyksissä oli erinomainen (> 88 %) kaikilla näytteenottopisteillä ja -kerroilla. Veden ph oli selvästi emäksen puolella koko tarkkailujakson ajan. Korkeimmillaan ph oli heinäkuussa pisteillä RE3 ja RE4, kun taas elokuussa pisteellä RE9 (kuva 6-4). Korkein ph (8,14) mitattiin elokuussa pisteeltä RE9 ja matalin (7,63) pisteeltä RE4 maaliskuussa. Sähkönjohtavuus oli korkein heinäkuussa (ka. 556 ms/m) ja alhaisin maaliskuussa (ka. 507 ms/m). Sähkönjohtavuus päällisvedessä oli alhaisin Raahen kaupungin edustan pisteellä RE9 mutta kokonaisuudessaan tarkkailupisteiden välillä ei ollut suuria eroa. (Liite 2b, Kuva 6-5). Päällysveden kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat keskimäärin korkeimmat pisteellä RE9 (ka. N = 398 µg/l, ka. P = 19,5 µg/l) (kuva 6-6). Yksittäisen näytekerran korkeimmat ravinnepitoisuudet olivat typen osalta pisteellä RE4 maaliskuussa (N = 510 µg/l,) ja fosforin osalta pisteellä RE9 heinäkuussa (P = 24 µg/l). Ammoniumtyppeä mitattiin päällysvedessä olleen keskimäärin eniten pisteellä RE9 (ka. 19,2 µg/l). Fosfaattifosforipitoisuudet olivat alhaiset perustuotantokaudella kaikilla näytepisteillä. Typpipitoisuuksien perusteella kaikilla kolmella pisteellä vesi oli keskimäärin karua. Fosforipitoisuuksien perusteella vesi oli karua pisteillä RE3 ja RE4, mutta kaupungin edustalla veden luokitus olisi lievästi rehevä. Planktonlevämäärät olivat korkeimmillaan kaikilla pisteillä toukokuussa. Korkein levämäärä mitattiin toukokuussa pisteellä RE3 (11 µg/l), joka kuvaa rehevää veden tilaa. Keskimääräinen klorofylli-a:n pitoisuus Raahen kaupungin edustan vesinäytteissä oli 6,8 µg/l, joka kuvastaa lievästi rehevää vedenlaatua (kuva 6-6). (Liite 2b) Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat yleisesti alhaiset ja veden hygieeninen laatu oli erinomainen kaikilla näytepisteillä ja kaikilla näytekerroilla. (Liite 2b)

22 Kuva 6-5. Raahen kaupungin edustan (osa-alue II: RE3, RE4 ja RE9) päällysveden (1 m) sameus- ja väriluvut sekä ph ja sähkönjohtavuus vuonna 2015. Kuva 6-6. Raahen kaupungin edustan (osa-alue II: RE3, RE4 ja RE9) päällysveden (1 m) kokonaisravinne-, klorofylli-a- ja rautapitoisuudet vuonna 2015.

6.3.3 Pattijoen edusta Pattijoen edustan osa-alueelle (osa-alue III) kuuluu vain piste RE7. Keskimäärin näkösyvyys (ka 2,3 m) oli hyvä ja vesi oli läpi tarkkailukauden silminnähden kirkasta. Korkeimmat sameus- (FTU 2,3) ja väriarvot (48 mgpt/l) mitattiin päällysvedestä maaliskuun tarkkailukerralla. Sähkönjohtavuus oli korkeimmillaan heinäkuussa (560 ms/m) ja alhaisimmillaan maaliskuussa (510 ms/m). Keskimääräinen sähkönjohtavuus oli 528 ms/m. Kokonaistyppipitoisuudet (290 510 ka. 380 µg/l) Pattijoen edustalla vaihtelivat karun ja lievästi rehevän vedentilan välillä ollen keskiarvona tarkasteltuna karun puolella. Korkein kokonaisfosforipitoisuus mitattiin pohjan läheisestä vesikerroksesta toukokuussa (20 µg/l). Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (15,4 µg/l) ilmensi lievästi rehevää tilaa. Planktonlevämäärä eli klorofylli-a-pitoisuus ilmensi lievästi rehevää veden laatua ollen keskimäärin 6,7 µg/l. Bakteerimäärät olivat hyvin alhaiset, joten veden hygieeninen laatu oli erinomainen. (Liite 2b) 23 6.3.4 Saariston ulkopuolinen alue Raahen edustan saariston ulkopuolisella alueella (osa-alue IV, piste RE2) veden sameusluvut olivat alhaiset (ka. 1,1 FTU) ja ph-arvot lievästi emäksisiä (ka. ph 7,73). Happitilanne oli kaikilla tarkkailukerroilla kaikissa vesikerroksissa erinomainen. Veden sähkönjohtavuus (ka. 5,48 ms/m) oli hieman korkeampi kuin rannikon läheisillä pisteillä. Sähkönjohtavuudessa ei ollut havaittavissa kuitenkaan mitään selkeää piikkiä, joka olisi nostanut keskiarvoa. Ravinnepitoisuuksien perusteella vesi oli alueella keskimäärin karua (ka. N = 309 µg/l, ka. P = 10,7 µg/l). Epäorgaanisista ravinteista keskimäärin eniten oli nitraatti-nitriittityppeä (ka. 71,9 µg/l). Rautapitoisuus oli keskimäärin kaikissa vesikerroksissa korkeimmillaan toukokuussa (ka. 199 µg/l), kuten muillakin alueelliseen tarkkailuun kuuluvissa pisteissä. Rautapitoisuudet olivat keskimäärin hieman alhaisemmat kuin rannikon läheisyydessä. Veden hygieeninen laatu oli erinomainen. (Liite 2b).

Taulukko 6-3. Veden keskimääräinen laatu päällysvedessä (1 m) Raahen edustalla eri osa-alueilla (I = terästehtaan edusta, II = Raahen kaupungin edusta, III = Pattijoen edusta, IV = saariston ulkopuolinen alue) vuonna 2015 näytteenottokuukausina. Sameus Väri O 2 O 2 ph Sähkö Chl-a Kok.N Nh 4 -N NO 23 -N Kok.P PO4-P Lämpök. kolif.bakt. Fe FTU mg/pt/l mg/l Kyll % ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml µg/l Alue I Maaliskuu 2,50 48 13 92 7,6 490 570 13,5 267 13,7 4,8 3 292 Toukokuu 1,57 40 11 98 7,8 507 367 6,1 44 13,3 2,1 3 185 Heinäkuu 1,53 15 10 95 7,9 560 327 24,7 57 12,7 1,0 7 68 Elokuu 1,93 30 9 95 7,8 513 397 38,3 43 21,3 2,9 2 261 Alue II Maaliskuu 2,20 45 14 96 7,7 507 500 12,0 230 11,3 4,5 3 271 Toukokuu 2,20 22 12 99 7,8 507 10,2 373 10,5 46 17,3 1,0 2 235 Heinäkuu 1,67 24 10 98 7,9 543 5,9 300 8,7 14 16,7 1,5 2 128 Elokuu 1,83 40 9 99 7,9 510 4,4 397 38,7 55 18,3 1,6 2 186 Alue III Maaliskuu 2,30 48 13 90 7,7 510 510 8,1 230 12,0 4,2 0 253 Toukokuu 1,80 29 11 97 7,8 520 11 380 5,7 61 16,0 1,0 0 217 Heinäkuu 0,97 18 11 98 7,8 560 4,8 290 16,0 36 17,0 1,0 1 64 Elokuu 2,10 34 9 95 7,7 520 4,4 360 26,0 49 16,0 2,1 1 212 Alue IV Maaliskuu 1,20 31 14 94 7,7 570 350 1,5 150 6,4 24,0 0 81 Toukokuu 1,70 29 12 100 7,7 520 7,1 340 4,8 66 12,0 2,3 0 203 Heinäkuu 0,98 17 11 95 7,6 550 3,9 300 14,0 42 12,0 1,0 2 64 Elokuu 0,91 20 9 97 7,8 550 1,9 280 20,0 38 11,0 1,0 0 79 24 6.4 Veden laadun kehitys Veden laadun kehitystä Raahen edustalla on tarkasteltu neljällä osa-alueella talvella (maalishuhtikuu) ja kesällä (kesä-elokuu) viimeisen kolmentoista vuoden aikana (2002 2014). Kesällä 2015 kesäkuun näytteenotto jakautui kahdelle päivälle, joista toinen oli toukokuun 28. ja toinen kesäkuun 6. Toukokuun lopun näytekierroksen tulokset on otettu huomioon kesäkauden kuvaajissa (kuva 6-6). Osa-alue I käsittää Raahen terästehtaan edustan pisteiltä RE13 ja RE15, lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan intensiivinen tarkkailupiste RE17. Osa-alueeseen II kuuluu Raahen kaupungin edustan pisteet RE3, RE4 ja RE9. Osa-alue III on Pattijoen edusta (RE7) ja osa-alue IV käsittää saariston ulkopuolisen alueen pisteeltä RE2. Vuodesta 2008 lähtien tuloksia ei voida suoraan verrata edellisiin vuosiin, koska joidenkin näytteenottopisteiden sijainnit ovat muuttuneet (RE15, RE17, RE13) ja näytteenottokertoja on yksi enemmän (heinäkuu). Lisäksi kuvaajia ei voi suoraan verrata edellisten vuosiraporttien kuvaajiin, koska osa-alue jaottelu on ollut erilainen ja näytteenottopisteiden määrä on vähentynyt. Vuodesta 2008 lähtien raporteissa Pattijoen edusta on erotettu omaksi osa-alueekseen (III) ja tämän osa-alueen tulokset perustuvat vain yhden pisteen tuloksiin.

Talvi Raahen edustan merialueella veden laadun vaihtelu on suurempaa talvella kuin kesällä (kuva 6-7), koska vesien sekoittuminen on heikompaa talvella jääpeitteestä johtuen. Päällysveden talviaikainen sähkönjohtavuus oli tarkkailujaksolle tyypillisellä tasolla vuonna 2015. Näytteenottoaikaan maaliskuussa merivedenkorkeus oli keskimääräistä korkeampi, joten makeaveden vaikutus on ollut keskimääräistä voimakkaampi. Tosin talvi oli suhteellisen vähäluminen eikä jokien virtaamat olleet kovinkaan suuria kevätaikaan. Vuonna 2003 mitattiin alhaisia sähkönjohtavuuksia Raahen edustalla, mutta vuonna 2011 sähkönjohtavuudet olivat vielä tätäkin alemmat. Rautapitoisuudet ja väriluvut olivat vuonna 2011 korkeimmillaan voimakkaammasta jokivesivaikutuksesta johtuen. Sama oli havaittavissa myös vuonna 2003 (kuva 6-6). Vuonna 2015 Raahen edustan merialueen rautapitoisuus ja veden väri olivat tarkastelujakson (2002 2015) keskimääräisellä tasolla. Talviaikaiset väriluvut noudattavat selvästi rautapitoisuuden muutoksia, joten rautapitoisuus vaikuttaa oleellisesti Raahen edustan merialueen värilukuun. Ravinnepitoisuudet olivat talvella 2015 keskimääräisellä tasolla tarkasteltaessa koko 14-vuotista tarkkailujaksoa. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet nousivat kuitenkin kaikilla osa-alueilla hieman vuodesta 2014, jolloin mitattiin yleisesti hyvin matalia ravinnepitoisuuksia. Korkeimmat typpipitoisuudet ovat olleet vuonna 2007 lukuun ottamatta saariston ulkopuolista aluetta, jossa typpipitoisuudet olivat vuonna 2011 korkeimmat. Fosforipitoisuudet olivat talvella 2008 koko 14-vuotisen tarkkailujakson korkeimmat. Pattijoen edustalta mitattiin osa-alueelle poikkeuksellisen korkea fosforipitoisuus vuonna 2008. (Kuva 6-7) Kesä Vuonna 2015 kesäaikaiset veden sähkönjohtavuudet olivat kaikilla osa-alueilla hyvin tavanomaisella tasolla tarkastellessa 14-vuotista seurantajaksoa. Korkein sähkönjohtavuus kesällä 2015 mitattiin Kallan edustalla (540 ms/m, osa-alue IV). Kesäkuun 2015 poikkeuksellisen runsaat sateet tai korkea keskimääräinen kesäaikainen meriveden taso eivät näkyneet poikkeavina sähkönjohtavuuksina. Rautapitoisuus, väriluku ja ravinnepitoisuudet olivat kaikki nousseet edellisvuodesta, jolloin mitattiin vuosien 2002 2015 tarkastelujaksolla hyvin matalia pitoisuuksia. Rauta, väriluku ja kokonaistyppi olivat vuonna 2015 koko tarkkailujaksoa tarkasteltaessa melko tavanomaisella tasolla. Kesäaikaiset fosforipitoisuudet olivat nousseet eniten edellisvuodesta. Raahen kaupungin edustan (osa-alue II) keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (17,4 µg/l) oli toiseksi korkein kesäaikainen fosforipitoisuus vuoden 2012 jälkeen. Osa-alueella III, (Pattijoen suu) mitattiin yhtä korkea kesäaikainen keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus kuin huippuvuonna 2012 (16,3 µg/l). Vuonna 2014 planktonlevämääriä kuvaava klorofylli-a oli nousut edellisestä vuodesta 2013 kaikilla osa-alueilla. Sama nousu jatkui osa-alueilla I, II ja III vuonna 2015. Osa-alueella IV (Kallan edusta) planktonlevämäärät olivat taas kääntyneet laskuun. 25

26 Kuva 6-7. Veden laadun kehitys päällysvedessä (1 m) Raahen edustan merialueen neljällä osaalueella talvella ja kesällä vuosina 2002 2015 (I = terästehtaan edusta, II = kaupungin edusta, III = Pattijoen edusta, IV = saariston ulkopuolinen alue).

7 KALOJEN METALLIPITOISUUS Laiva-kaivoksen toimeksiannosta Raahen edustan merialueelta pyydettiin talvella 2014-2015 näytekaloja metallianalyysejä varten. Määritykset sisältyvät Laiva-kaivoksen tarkkailuohjelmaan. Määritetyt näytekalat olivat kaivoksen purkuputken lähialueelta ja eteläiseltä vertailualueelta pyydettyjä ahvenia ja siikoja. Liitteessä 3 on esitetty näytekalojen metallipitoisuuksien määritysten tulokset. 27 8 YHTEENVETO Raahen edustan merialueen vuoden 2015 vesistötarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisena suppeana katsauksena alueen vedenlaatuun. Vuosi 2015 oli Siikajoen Revonlahdessa normaalia sateisempi ja lämpimämpi. Vuonna 2015 kylmin kuukausi oli tammikuu, sateisin kesäkuu ja kuivinta oli huhtikuussa. Vuoden 2015 vedenkorkeus Raahen edustalla oli keskimäärin korkeampi kuin vertailukeskiarvo vuosilta 1922 2010. Erityisesti talviaikaan marraskuun alusta helmikuun loppuun merivesi oli tavanomaista selvästi korkeammalla. Ainoastaan elokuusta lokakuuhun meriveren korkeus oli hieman tavanomaista matalammalla tasolla. Korkeimmillaan merenpinta oli joulukuussa ja alimmillaan elokuussa. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus oli kokonaistypen osalta vuonna 2015 hieman suurempi kuin vuonna 2014. Kokonaisfosforin, kiintoaineen ja kemiallisen sekä biologisen hapenkulutuksen osalta kuormitus oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Käsiteltyjen jätevesien yhteismäärä oli edellisvuotta suurempi ja koko tarkkailujakson 2006 2015 korkein. SSAB Europe Oy:n Raahen terästehtaan typen nettokuormitus oli edellisvuoden tasolla ja samalla edelleen koko 2006 2015 tarkkailukauden korkeimmalla tasolla. Raudan sekä fosforin nettokuormitus oli vuodesta 2014 vähentynyt alle puoleen. Öljykuormituksen luparaja ylittyi 6 kertaa vuonna 2015. Kuukausikeskiarvoina laskettavat raakaveden, kiintoaineen, sinkin ja kokonaistypen lupaehdot eivät ylittyneet terästehtaalta vuonna 2015. Lämpökuorma mereen oli 644 TJ/kk vuonna 2015. Tehtaan saniteettijätevesien vesimäärä kohosi vuonna 2015 korkeimmalle tasolleen vuosien 2006 2015 tarkkailujaksolla. Vesistökuormitus kohosi edellisestä vuodesta vain kokonaisfosforin osalta. Tarkkailuvelvollisten kuormittajien lisäksi Raahen edustan merialueen tilaan vaikuttavat lähivalumaalueen hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma sekä ilmalaskeuma, myös merivirtauksilla on vaikutusta pitoisuuksiin. Yleisesti makeanveden vaikutus on Raahen edustan merialueella kuitenkin vähäistä. Vesi oli kerrostunutta lämpötilan suhteen kesäkuun alusta heinäkuun loppuun. Kerrostuneisuudesta huolimatta happitilanne säilyi pääosin erinomaisena pinnasta pohjaan. Vuonna 2015 näkösyvyys oli keskimäärin 2,4 m ja paras näkösyvyys 4 m mitattiin maaliskuussa Kallan edustalla. Päällysveden sameusluvut olivat alimmillaan heinäkuussa, kun taas korkeimmillaan ne olivat syyskuussa. Kokonaistypen pitoisuudet olivat korkeimmillaan päällysvedessä maaliskuussa ja kokonaisfosforin pitoisuudet syyskuun lopussa, kun taas planktonlevämäärä oli korkeimmillaan kesäkuussa. Kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n pitoisuuden perusteella vesi voitiin luokitella lievästi reheväksi ja kokonaistypen perusteella karuksi. Epäorgaanisten ravinteiden suhteen (DIN:DIP) perusteella perustuotantoa alueella rajoitti fosfori. Alueellisesti tuloksia tarkkailtiin neljältä osa-alueelta: terästehtaan ja sataman edusta, Raahen kaupungin edusta, Pattijoen edusta ja saariston ulkopuolinen alue.

Terästehtaan kuormitusvaikutusta ei ollut havaittavissa näytepisteillä, mutta kaupungin jätevesien purkualueella lieviä vaikutuksia oli havaittavissa ajoittain keskimäärin hieman muita alueen pisteitä korkeampina kokonaisfosforipitoisuuksina. Saariston ulkopuolella oli puolestaan keskimäärin korkein sähkönjohtavuus, joten meriveden vaikutus oli siellä voimakkainta. Avovesiaikaan vuonna 2015 Raahen kaupungin edustan alueella vesi oli keskimäärin sameinta, väriltään tumminta, rautapitoisinta, ravinnepitoisinta ja sisälsi eniten levistä peräisin olevaa klorofylli a:ta. Veden hygieeninen laatu oli kaikilla osa-alueilla erinomainen. Vuosien 2002 2015 vedenlaatutuloksien perusteella Raahen edustan merialueella veden laadun vaihtelu on suurempaa talvella kuin kesällä, koska vesien sekoittuminen on heikompaa talvella jääpeitteestä johtuen. Tarkkailujakson talviaikaiset väriluvut noudattavat selvästi rautapitoisuuden muutoksia, joten rautapitoisuus vaikuttaa oleellisesti Raahen edustan merialueen värilukuun. Ravinnepitoisuudet olivat talvella 2015 keskimääräisellä tasolla tarkasteltaessa koko tarkkailujaksoa 14-vuotista tarkkailujaksoa. Kesäkuu 2015 oli runsassateinen mutta talvikaudella merivedenkorkeus oli keskimääräistä korkeammalla. Tarkkailukauden säätilan ei kuitenkaan havaittu merkittävästi vaikuttaneen Raahen merialueen vedenlaatutuloksiin verrattuna tarkkailukauden 2002 2015 keskimääräisiin tuloksiin. Kesäaikainen rautapitoisuus, väriluku ja ravinnepitoisuudet olivat kaikki hieman nousseen vuodesta 2014, jolloin mitattiin hyvin matalia pitoisuuksia. Vuonna 2015 planktonlevämäärät olivat hieman nousseet edellisestä vuodesta kaikilla muilla osa-alueilla paitsi saariston ulkopuolisella alueella. Korkeimmat planktonlevän määrät Raahen kaupungin edustalle, terästehtaan edustalla ja Pattijoen suulla on mitattu vuosina 2006 ja 2012. 28 VIITTEET Ahma ympäristö Oy 2016. Rautaruukki Oyj. Raahen tehtaan saniteettivesien puhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 2014. Käyttö- ja päästötarkkailu. Rovaniemi. 10 s. + liitteet. Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja A 126. Forsberg, C., Ryding, S. -O., Claesson, A. & Forsberg, Å. 1978. Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt. Internat. Verain. Limnol. 21: 352 363. Pöyry Environment Oy 2007. Raahen edustan vesistö- ja kalataloustarkkailusuunnitelma v. 2008 2015. Oulu. 8 s. + liitteet.

Liite 1. RAAHEN EDUSTAN OSA-ALUEJAKO Osa-alue Selite Pisteet 1 Terästehtaan ja sataman edusta RE13, RE15, RE17 2 Raahen kaupungin edusta RE3, RE4, RE9 3 Pattijoen edusta RE7 4 Saariston ulkopuolinen alue RE2

RAAHEN EDUSTAN OSA-ALUEJAKO Osa-alue 1 2 3 4 Selite Terästehtaan ja sataman edusta Raahen kaupungin edusta Pattijoen edusta Saariston ulkopuolinen alue Pisteet RE13, RE15, RE17 RE3, RE4, RE9 RE7 RE2

A ma mp ist O T o isuusti 6 96320 Rova i mi Asiakas: Raa usta t ista kkai u KOONTITAU UKKO IITE 2A R h n dus n n ns v n n r lu 4645 uv us r nn oord n R - 35F s s lu l k mata a sipuo i RE17 RE17, RE17a, RE17b 7174605.3174 374648.0278 99.52 A vioitu koko aiss v s 12 m A a sit ph k Happi, Happi, Ammo ium am us i K o of i a T ppi Nit aatti ja Ammo ium Fosfo i Fosfaattifosf Rauta, F Koko aiss v jo tavuus k st sast iu ut t ppi it iittit p summa t ppi o i s N tt otto s v s N k s v s mp ti a tt ottaj a mittaama) M t m Mittaus p va muus M it s aja F 3021:1979 / ROI 4 F EN 27888:1994 / ROI 2: 14 2: 4 F 3040:1990 kumottu / ROI F 3040:1990 kumottu / ROI 14 F 3032:1976 / ROI 33: 28 33: 7 7027:2000 / ROI 13 7887:2012 C ) / ROI 30: 30 30: 13 F 5772:1993 / ROI 11905 1:1998 / ROI 13395:1997 / ROI 18 18 20: 25 20 50: 15 50: 12 11732:2005 / ROI 20: 45 20 50: 15 50: 10 15681 2:2005 / ROI 20: 35 20 50: 20 50: 10 15681 2:2005 / ROI 10: 30 10 30: 15 30: 10 1,0 0,20 3,0 0,15 5 1 50 5 5,0 3,0 2,0 50 N t tu us P iv m N t paikka N.ottos v. m /m mg O2/ g/ FTU mg Pt/ g/ g/ g/ g/ g/ g/ g/ m m m C R 15 00908 001 25.2.2015 4645 RE17 1,0 7,46 590 97 14 3,3 0,97 5 340 140 11 3,4 64,2 0,3 0,1 R 15 00908 002 25.2.2015 4645 RE17a 6,0 7,46 590 83 12 4,8 0,86 5 340 140 9,5 3,1 57,1 0,1 R 15 00908 003 25.2.2015 4645 RE17b 11,0 7,47 590 88 13 63 1,3 5 490 210 12 4,6 67,7 0,4 R 15 01378 001 17.3.2015 4645 RE17 7,60 500 95 14 14 2,5 46 550 250 15 4,8 220 1,0 2,5 0,9 R 15 01378 002 17.3.2015 4645 RE17a 7,62 500 93 13 12 2,3 44 520 250 12 4,1 190 6,0 0,6 R 15 01378 003 17.3.2015 4645 RE17b 7,64 500 90 13 11 1,9 42 520 250 13 4,7 202 11,0 0,6 R 15 01772 001 7.4.2015 4645 RE17 1,0 7,67 530 96 13 3.0 2,3 37 480 140 14 3,0 1,0 2,0 1,7 R 15 01772 002 7.4.2015 4645 RE17a 6,0 7,69 540 94 13 3.0 1,9 32 430 140 11 3,2 6,0 1,5 R 15 01772 003 7.4.2015 4645 RE17b 11,0 7,70 540 94 13 3.0 1,6 38 430 140 12 3,4 11,0 1,4 R 15 02975 001 13.5.2015 4645 RE17 1,0 7,74 490 95 11 3,2 1,7 40 8,0 390 90 12 2,0 158 2,5 7,8 R 15 02975 002 13.5.2015 4645 RE17a 6,0 7,74 510 98 12 3.0 1,9 20 370 98 14 2,3 156 7,0 R 15 02975 003 13.5.2015 4645 RE17b 11,0 7,76 530 98 12 3.0 2,1 25 360 100 14 2,6 136 6,6 R 15 03421 001 28.5.2015 4645 RE17 1,0 7,78 510 98 11 3,8 2,4 33 9,6 390 64 17 3,0 280 1,0 2,5 8,7 R 15 03421 002 28.5.2015 4645 RE17a 6,0 7,77 510 95 11 3.0 2,9 27 370 62 17 2,6 300 6,0 8,7 R 15 03421 003 28.5.2015 4645 RE17b 11,0 7,78 500 99 11 3.0 2,2 24 390 61 19 3,5 300 11,0 8,7 R 15 04155 001 18.6.2015 4645 RE17 1,0 7,89 500 100 11 1,9 36 9,7 410 59 31 14 2,0 2,0 11,9 R 15 04155 002 18.6.2015 4645 RE17a 6,0 7,74 530 95 11 1,5 23 300 21 11 15 2,0 10,5 R 15 04155 003 18.6.2015 4645 RE17b 11,0 7,73 540 93 10 1,5 19 300 24 11 13 2,0 10,1 R 15 04555 001 30.6.2015 4645 RE17 1,0 7,68 540 1,6 16 6,9 340 39 17 9,4 2,0 108 12,0 1,8 14,1 R 15 04555 002 30.6.2015 4645 RE17a 6,0 7,58 540 94 10 1,2 15 280 16 8,1 10 2,0 76,9 12,0 R 15 04555 003 30.6.2015 4645 RE17b 11,0 7,55 540 93 10 1,4 15 300 26 11 9,8 2,0 102 11,6 R 15 05146 001 16.7.2015 4645 RE17 1,0 7,89 560 95 10 1,0 11 3,3 310 45 19 13 2,0 60 3,0 12,9 R 15 05146 002 16.7.2015 4645 RE17a 6,0 7,77 560 93 10 0,62 19 280 47 16 11 2,0 40 10,1 R 15 05146 003 16.7.2015 4645 RE17b 11,0 7,68 570 88 10 0,94 13 290 51 27 12 2,0 54 9,2 R 15 05378 001 28.7.2015 4645 RE17 1,0 7,69 550 95 9,6 0,89 17 5,9 290 26 12 12 2,0 57,2 11,0 1,8 15,2 R 15 05378 002 28.7.2015 4645 RE17a 5,5 7,64 550 94 9,5 1,1 15 290 26 13 10 2,0 59,6 14,9 R 15 05378 003 28.7.2015 4645 RE17b 10,0 7,75 550 95 9,6 1,2 17 290 27 13 12 2,0 58,7 14,9 R 15 05686 001 5.8.2015 4645 RE17 1,0 7,73 550 98 9,3 0,95 18 2,5 360 42 31 23 2,0 66,6 11,2 3,0 17,6 R 15 05686 002 5.8.2015 4645 RE17a 5,0 7,72 550 94 9,2 1,2 5 360 34 31 12 2,0 72,4 16,6 R 15 05686 003 5.8.2015 4645 RE17b 10,0 7,62 550 88 8,8 1,1 5 350 29 32 10 2,0 73,0 15,5 R 15 06301 001 24.8.2015 4645 RE17 1,0 7,71 510 94 9,0 2,8 36 3,9 390 42 39 24 3,3 284 11,0 2,0 17,5 R 15 06301 002 24.8.2015 4645 RE17a 5,5 7,72 520 93 8,9 2,5 30 350 44 25 17 2,9 287 17,3 R 15 06301 003 24.8.2015 4645 RE17b 10,0 7,68 540 94 9,1 2,8 27 340 45 30 18 3,0 277 17,1 R 15 06886 001 8.9.2015 4645 RE17 1,0 7,78 540 92 9,5 5,1 19 7,7 370 42 20 19 2,8 369 1,5 13,9 R 15 06886 002 8.9.2015 4645 RE17a 5,5 7,71 540 92 9,5 5,0 19 390 43 20 21 4,0 379 13,9 R 15 06886 003 8.9.2015 4645 RE17b 10,0 7,78 540 93 9,6 4,9 18 380 44 22 21 3,4 362 13,9 R 15 07427 001 22.9.2015 4645 RE17 1,0 7,70 540 85 8,9 2,7 19 2,4 360 44 19 39 2,4 2,0 13,5 R 15 07427 002 22.9.2015 4645 RE17a 5,5 7,75 540 86 9,0 2,4 19 340 43 17 37 2,5 13,4 R 15 07427 003 22.9.2015 4645 RE17b 10,0 7,75 540 93 9,7 2,8 18 350 47 23 16 2,4 13,4 R 15 08019 001 8.10.2015 4645 RE17 1,0 7,78 530 91 11 3,1 16 5,1 410 57 25 11 4,6 2,0 8,5 R 15 08019 002 8.10.2015 4645 RE17a 5,5 7,80 530 92 11 2,9 18 370 57 21 10 2,5 8,7 R 15 08019 003 8.10.2015 4645 RE17b 10,0 7,80 530 93 11 2,8 14 360 54 17 9,7 2,0 8,8 R 15 08991 001 11.11.2015 4645 RE17 1,0 7,69 510 87 11 1,9 19 360 76 5,0 12 2,7 2,5 5,7 R 15 08991 002 11.11.2015 4645 RE17a 6,0 7,71 520 91 11 1,6 24 350 75 14 11 2,4 5,8 R 15 08991 003 11.11.2015 4645 RE17b 11,0 7,70 520 91 11 1,7 20 350 74 13 13 2,9 5,9 17294 2:2005 / OU 200: 25 200 500: 15 500: 10 Y is t uomiot Kii toai a i o va si aista m it s ajaa, vaa m it s aja iippuu k t t st t m st. Komm tti Jak u R 15 04555 001: Ei appipu oa. Y t s ki t A kuai a a tiikka: I kka im ki, 044 256 3322, i kka.va imaki a mag oup. om F sikaa is k mia i a a tiikka Rova i mi): Ta ja O i, 044 363 6614, ta ja.o i a mag oup. om abo ato io o FINA akk itoi tipa v u akk itoima t staus abo ato io T131. Kuvaus akk itoi ista o saatavissa www.fi as.fi tai abo ato iosta. ausu to i kuu u akk itoi i pii ii. M t m t: M t m o akk itoitu. M t m viittaust opussa o vi abo ato iotu ust s itt t: OU A ma mp ist O, ammo katu 8, 90570 Ou u, p. 044 588 5260 ROI A ma mp ist O, T o isuusti 6, 96320 Rova i mi, p. 040 133 3800 Mittaustu oks t: Tutkimustu osk t kosk vat vai it tt it. ost saa kopioi a vai koko aa. Y t sti ot: A ma mp ist O, T o isuusti 6, 96320 Rova i mi, p. 040 133 3800

A a ris O T ollisuus i 6 96320 Rova i i Asiakas: Raa dus a is arkkailu ESIST T TKIM S KOONTITAULUKKO LIITE 2B R h n dus n lu ll n n r lu 4646 4647 4648 4649 4650 4651 4652 4652 A al si M l Mi aus var uus Kuv us T r nn Koord n ETRS-TM35FI s s lu S l Kalla dus a RE2 RE2, RE2a, RE2b, RE2c 7178184.9058 373563.4456 99.52 Arvioi u koko aiss v s 16,5 r iskari RE3 RE3, RE3a 7178208.9080 378800.3353 99.52. 0,5 k koillis, arvioi u koko aiss v s 4,5 r iskari RE4 RE4, RE4a, RE4b 7179202.5163 378210.5691 99.52. 1,3 k o jois, arvioi u koko aiss v s 8,5 a ijo dus a RE7 RE7, RE7a 7180081.1756 380887.4843 99.52 Arvioi u koko aiss v s 4,5 Raa kau u gi dus a RE9 RE9, RE9a 7175449.9913 378017.6635 99.52 Arvioi u koko aiss v s 4 T r s aa ja sa a a dus a RE13 RE13 (LaivaM 10), RE13a (LaivaM 10), RE13b 7173576.7231 375394.7309 99.52 Arvioi u koko aiss v s 10 o jois Lukkarila dus a RE15 (LaivaM 10) RE15 (LaivaM 8), RE15a (LaivaM 8) 7172073.3133 374843.9599 99.52 Arvioi u koko aiss v s 9 o jois Lukkarila dus a RE15 RE15 (LaivaM 8), RE15a (LaivaM 8), RE15b (LaivaM 8) L k s ois kolifor is bak ri F 4088:2001 / ROI H F 3021:1979 / ROI 4 k jo avuus F EN 27888:1994 / ROI 2: 14 2: 4 Ha i, k ll s sas F 3040:1990 ku o u / ROI 7172073.3133 374843.9599 99.52 Arvioi u koko aiss v s 9 Ha i, liu u F 3040:1990 ku o u / ROI 14 WAD s a idi DIN 38405 D13 2 / AEUF A o iu i F 3032:1976 / ROI 33: 28 33: 7 ulfaa i a us ri Kii oai GF/C 10304 1:2009 / ROI 7027:2000 / ROI 7887:2012(C ) / ROI 11 13 30: 30 30: 13 F EN 872:2005 / ROI 25: 26 25: 13 Klorof lli a T i Ni raa i ja i rii i su a F 5772:1993 / ROI 11905 1:1998 / ROI 13395:1997 / ROI 18 18 20: 25 20 50: 15 50: 12 Fosfori 15681 2:2005 / ROI 20: 35 20 50: 20 50: 10 Fosfaa ifosf ori 15681 2:2005 / ROI 10: 30 10 30: 15 30: 10 Ars i, As Ars i, As Kad iu, Cd (liukoi ) M ri sraja 1,0 1,0 0,20 3,0 0,20 0,15 5 1 50 5,0 5,0 3,0 2,0 0,05 1 0,02 0,4 50 0,1 N u us iv r N aikka N.o os v. /100 l / g O2/l g/l g/l g/l FTU g /l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l R 15 01371 001 17.3.2015 4651 RE13 1,0 7,60 490 91 13 5,0 19 230 2,6 48 6,6 560 250 13 4,4 1 306 R 15 01371 002 17.3.2015 4651 RE13a 5,0 7,62 500 94 13 5,0 23 220 2,3 53 9,1 560 250 21 4,5 1 289 R 15 01371 003 17.3.2015 4651 RE13b 9,0 7,66 500 97 14 5,0 70 230 2,8 54 5,7 640 290 14 5,8 1 334 R 15 01413 001 18.3.2015 4646 RE2 1,0 0 7,69 570 94 14 3.0 1,2 31 350 150 6,4 24 80,8 R 15 01413 002 18.3.2015 4646 RE2a 5,0 7,66 570 95 14 3.0 1,0 29 340 140 6,0 2,2 67,8 R 15 01413 003 18.3.2015 4646 RE2b 10,0 7,70 580 88 13 3.0 0,95 27 320 130 5,4 2,0 59,2 R 15 01413 004 18.3.2015 4646 RE2c 16,0 7,71 580 88 13 3.0 1,1 27 310 120 5,4 2,0 53,1 R 15 01413 005 18.3.2015 4647 RE3 1,0 8 7,68 510 98 14 14 2,1 46 490 220 11 4,3 278 R 15 01413 006 18.3.2015 4647 RE3a 3,5 7,68 510 87 12 26 2,3 47 520 230 11 4,5 277 R 15 01413 007 18.3.2015 4648 RE4 1,0 1 7,63 510 92 13 10 2,0 47 510 240 11 4,4 264 R 15 01413 008 18.3.2015 4648 RE4a 5,0 7,66 510 92 13 11 2,0 48 520 240 11 4,1 259 R 15 01413 009 18.3.2015 4648 RE4b 7,0 7,66 510 88 13 10 2,3 49 500 240 11 3,9 222 R 15 01413 010 18.3.2015 4649 RE7 1,0 0 7,68 510 90 13 8,1 2,3 48 510 230 12 4,2 253 R 15 01413 011 18.3.2015 4649 RE7a 3,0 7,67 510 100 14 8,3 2,2 45 480 230 12 3,9 248 R 15 01413 012 18.3.2015 4650 RE9 1,0 1 7,68 500 97 14 12 2,5 43 500 230 12 4,9 272 R 15 01413 013 18.3.2015 4650 RE9a 3,0 7,69 500 100 15 12 2,0 55 490 240 13 4,9 267 R 15 01413 014 18.3.2015 4652 RE15 1,0 3 7,62 480 89 13 5 7,5 210 2,4 51 6,3 600 300 13 5,2 1 0,4 349 R 15 01413 015 18.3.2015 4652 RE15a 5,0 7,61 480 89 13 5 8,7 210 2,0 57 5,5 590 310 15 5,7 1 0,4 359 R 15 03422 001 28.5.2015 4646 RE2 1,0 0 7,73 520 100 12 4,8 1,7 29 7,1 340 66 12 2,3 203 R 15 03422 002 28.5.2015 4646 RE2a 5,0 7,75 520 99 12 3.0 1,7 23 370 66 15 2,0 200 R 15 03422 003 28.5.2015 4646 RE2b 10,0 7,76 520 100 12 3.0 1,4 24 350 67 14 2,0 205 R 15 03422 004 28.5.2015 4646 RE2c 15,5 7,76 530 99 12 3,5 1,1 16 350 69 13 2,0 191 R 15 03422 005 28.5.2015 4647 RE3 1,0 4 7,79 510 100 12 8,4 2,4 19 11 370 46 15 2,0 214 R 15 03422 006 28.5.2015 4647 RE3a 3,5 7,78 510 98 11 5,9 1,8 25 360 48 15 2,0 222 R 15 03422 007 28.5.2015 4648 RE4 1,0 1 7,77 520 98 12 3.0 2,3 23 9,5 380 63 14 2,0 236 R 15 03422 008 28.5.2015 4648 RE4a 5,0 7,71 520 97 11 5,2 2,0 26 360 64 26 2,0 227 R 15 03422 009 28.5.2015 4648 RE4b 7,5 7,76 520 97 11 3,0 2,2 40 370 64 18 2,0 225 R 15 03422 010 28.5.2015 4649 RE7 1,0 0 7,77 520 97 11 5,7 1,8 29 11 380 61 16 2,0 217 R 15 03422 011 28.5.2015 4649 RE7a 4,0 7,77 520 99 12 4,5 1,7 22 360 61 20 2,0 208 R 15 03422 012 28.5.2015 4650 RE9 1,0 0 7,86 490 100 11 18 1,9 24 10 370 28 23 2,0 255 R 15 03422 013 28.5.2015 4650 RE9a 3,0 7,88 490 100 11 7,0 2,7 12 380 18 18 2,0 275 R 15 03745 001 8.6.2015 4651 RE13 1,0 4 7,77 500 98 11 7,3 1,8 51 11 350 31 11 2,0 132 R 15 03745 002 8.6.2015 4651 RE13a 4,5 7,76 500 99 11 12 1,5 37 370 36 14 2,4 188 R 15 03745 003 8.6.2015 4651 RE13b 8,0 7,76 510 94 11 7,0 1,7 39 350 34 14 2,2 148 R 15 03745 004 8.6.2015 4652 RE15 1,0 1 7,76 510 98 11 7,2 1,0 35 11 360 37 12 2,4 144 R 15 03745 005 8.6.2015 4652 RE15a 3,5 7,76 510 97 11 8,1 1,4 30 350 38 15 2,9 154 R 15 03745 006 8.6.2015 4652 RE15b 6,0 7,71 510 98 11 4,8 1,3 20 350 37 16 2,7 178 R 15 05032 001 14.7.2015 4646 RE2 1,0 2 7,64 550 95 11 0,98 17 3,9 300 42 14 12 2,0 63,7 R 15 05032 002 14.7.2015 4646 RE2a 5,0 7,71 550 94 11 0,80 19 280 44 14 12 2,0 65,9 R 15 05032 003 14.7.2015 4646 RE2b 10,0 7,65 560 94 11 0,77 14 270 53 16 14 2,0 50 R 15 05032 004 14.7.2015 4646 RE2c 16,0 7,65 570 95 11 1,4 15 290 55 18 8,5 2,0 69,7 R 15 05032 005 14.7.2015 4647 RE3 1,0 5 7,85 540 97 10 1,7 25 5,0 280 10 8,4 13 2,0 179 R 15 05032 006 14.7.2015 4647 RE3a 3,0 7,83 540 98 10 1,9 23 290 8,1 7,7 16 2,0 158 R 15 05032 007 14.7.2015 4648 RE4 1,0 0 7,82 560 98 11 1,1 19 4,9 280 30 11 13 2,0 54,9 R 15 05032 008 14.7.2015 4648 RE4a 5,0 7,82 550 96 10 1,0 16 270 30 11 15 2,0 58,1 R 15 05032 009 14.7.2015 4648 RE4b 7,0 7,76 560 99 11 1,1 17 280 33 10 11 2,0 62,7 R 15 05032 010 14.7.2015 4649 RE7 1,0 1 7,78 560 98 11 0,97 18 4,8 290 36 16 17 2,0 64,4 R 15 05032 011 14.7.2015 4649 RE7a 3,0 7,75 560 94 10 1,2 19 300 36 14 14 2,0 65,4 R 15 05032 012 14.7.2015 4650 RE9 1,0 1 8,11 530 100 10 2,2 27 7,8 340 5,0 6,6 24 2,4 151 R 15 05032 013 14.7.2015 4650 RE9a 3,0 7,80 540 99 10 1,6 21 320 5,5 14 22 2,0 139 R 15 05145 001 16.7.2015 4651 RE13 1,0 13 7,85 560 93 9,7 5 280 1,1 17 4,8 4,1 410 100 43 14 2,0 0,76 0,02 84,1 0,1 R 15 05145 002 16.7.2015 4651 RE13a 4,5 7,77 560 92 10 5 270 1,2 13 2,8 350 62 34 15 2,0 0,71 0,02 76,7 0,1 R 15 05145 003 16.7.2015 4651 RE13b 8,0 7,69 560 89 10 5 270 1,3 16 2,4 330 44 44 14 2,0 0,74 0,02 95,5 0,1 R 15 05145 004 16.7.2015 4652 RE15 1,0 0 7,82 560 97 10 5 260 1,3 17 3,4 3,9 260 27 12 11 2,0 0,69 0,02 60,8 0,1 R 15 05145 005 16.7.2015 4652 RE15a 3,0 7,77 560 95 10 5 270 0,96 17 3,8 280 33 17 13 2,0 0,79 0,02 50,9 0,1 R 15 05145 006 16.7.2015 4652 RE15b 5,0 7,70 560 91 10 5 260 0,92 16 2,8 300 43 22 11 2,0 0,80 0,02 56,1 0,1 R 15 06302 001 24.8.2015 4646 RE2 1,0 0 7,80 550 97 9,3 0,91 20 1,9 280 38 20 11 2,0 79,0 R 15 06302 002 24.8.2015 4646 RE2a 5,0 7,81 550 96 9,3 0,91 20 280 38 18 11 2,0 77,0 R 15 06302 003 24.8.2015 4646 RE2b 10,0 7,83 560 97 9,4 0,84 21 260 36 18 12 2,0 62,6 R 15 06302 004 24.8.2015 4646 RE2c 15,0 7,80 560 98 9,4 0,97 22 260 36 16 14 2,0 75,1 R 15 06302 005 24.8.2015 4647 RE3 1,0 4 7,85 510 96 9,2 1,7 45 3,9 420 74 40 16 2,0 165 R 15 06302 006 24.8.2015 4647 RE3a 3,0 7,83 510 99 9,4 2,0 38 470 93 61 18 2,8 182 R 15 06302 007 24.8.2015 4648 RE4 1,0 0 7,76 510 92 8,8 2,5 39 3,9 390 52 36 20 2,8 261 R 15 06302 008 24.8.2015 4648 RE4a 5,0 7,73 510 92 8,8 2,4 37 380 51 30 19 3,1 264 R 15 06302 009 24.8.2015 4648 RE4b 6,5 7,74 510 90 8,6 2,5 40 400 51 35 19 3,3 316 R 15 06302 010 24.8.2015 4649 RE7 1,0 1 7,74 520 95 9,1 2,1 34 4,4 360 49 26 16 2,1 212 R 15 06302 011 24.8.2015 4649 RE7a 3,0 7,75 520 95 9,1 2,0 34 360 49 24 16 2,0 218 R 15 06302 012 24.8.2015 4650 RE9 1,0 1 8,14 510 110 9,9 1,3 35 5,5 380 40 40 19 2,0 133 R 15 06302 013 24.8.2015 4650 RE9a 2,5 8,11 510 100 9,6 1,5 31 370 37 34 19 2,0 170 R 15 06302 014 24.8.2015 4651 RE13 1,0 3 7,77 510 94 8,8 5 320 2,3 19 4,8 5,0 440 49 52 21 3,1 1,0 0,20 281 1,0 R 15 06302 015 24.8.2015 4651 RE13a 4,0 7,77 510 94 8,9 5 260 2,2 19 5,2 390 42 36 20 3,1 1,0 0,20 274 1,0 R 15 06302 016 24.8.2015 4651 RE13b 7,0 7,77 510 94 9,0 5 260 2,5 20 5,6 390 42 31 19 2,9 1,0 0,20 233 1,0 R 15 06302 017 24.8.2015 4652 RE15 1,0 0 7,81 520 97 9,2 5 250 2,2 35 5,6 4,0 360 38 24 19 2,4 1,0 0,20 219 1,0 R 15 06302 018 24.8.2015 4652 RE15a 2,5 7,79 520 94 9,0 5 310 2,1 36 6,8 350 40 18 19 2,3 1,0 0,20 237 1,0 R 15 06302 019 24.8.2015 4652 RE15b 4,0 7,77 520 94 9,0 5 260 2,4 18 6,4 350 40 23 19 3,0 1,0 0,20 288 1,0 A o iu i 11732:2005 / ROI 20: 45 20 50: 15 50: 10 17294 2:2005 / OUL 0,2: 25 0,2 1: 15 1: 10 17294 2:2005 / OUL 4: 25 4 20: 15 20: 10 17294 2:2005 / OUL 0,2: 30 0,2 2: 15 2: 10 Kad iu, Cd (liukoi ) 17294 2:2005 / OUL 4: 30 4 40: 15 40: 10 Rau a, F 17294 2:2005 / OUL 200: 25 200 500: 15 500: 10 Elo o a, Hg (liukoi ) 17294 2:2005 / OUL 0,5: 25 0,5: 10

ESIST T TKIM S ESIST T TKIM S KOONTITAULUKKO LIITE 2B A al si M l Mi aus var uus M ri sraja Elo o a, Hg (liukoi ) 17294 2:2005 / OUL 10: 25 10: 10 Nikk li, Ni (liukoi ) 17294 2:2005 / OUL 0,5: 25 0,5 2: 15 2: 10 Nikk li, Ni (liukoi ) 17294 2:2005 / OUL 10: 25 10 40: 15 40: 10 L ij, b (liukoi ) 17294 2:2005 / OUL 0,5: 25 0,5: 10 L ij, b (liukoi ) 17294 2:2005 / OUL 10: 25 10: 10 Uraa i, U Uraa i, U Elo o a, Hg (liukoi ) 17294 2:2005 / OUL 0,1: 30 0,1 1: 15 1: 10 17294 2:2005 / OUL 2: 30 2 20: 15 20: 10 17294 2:2005 / OUL 5: 25 5: 10 Kad iu, Cd (liukoi ) 17294 2:2005 / OUL 2: 30 2 20: 15 20: 10 2 0,1 2 0,05 1 0,01 0,2 1 0,2 Koko aiss v s N o o s v s N o o s v s N k s v s N k s v s L ila ( o aja i aa a) L ila ( o aja i aa a) N u us iv r N aikka N.o os v. g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l g/l C C R 15 01371 001 17.3.2015 4651 RE13 1,0 2 1 0,36 1 0,2 2,0 20,0 0,9 R 15 01371 002 17.3.2015 4651 RE13a 5,0 2 1 0,37 1 0,2 5,0 1,0 R 15 01371 003 17.3.2015 4651 RE13b 9,0 2 1 0,37 1 0,2 9,0 1,7 R 15 01413 001 18.3.2015 4646 RE2 1,0 4,0 0,6 R 15 01413 002 18.3.2015 4646 RE2a 5,0 0,5 R 15 01413 003 18.3.2015 4646 RE2b 10,0 0,4 R 15 01413 004 18.3.2015 4646 RE2c 16,0 0,5 R 15 01413 005 18.3.2015 4647 RE3 1,0 2,0 0,8 R 15 01413 006 18.3.2015 4647 RE3a 3,5 0,8 R 15 01413 007 18.3.2015 4648 RE4 1,0 2,0 0,7 R 15 01413 008 18.3.2015 4648 RE4a 5,0 0,7 R 15 01413 009 18.3.2015 4648 RE4b 7,0 0,6 R 15 01413 010 18.3.2015 4649 RE7 1,0 2,5 0,9 R 15 01413 011 18.3.2015 4649 RE7a 3,0 0,8 R 15 01413 012 18.3.2015 4650 RE9 1,0 2,0 0,9 R 15 01413 013 18.3.2015 4650 RE9a 3,0 0,8 R 15 01413 014 18.3.2015 4652 RE15 1,0 2 2 1 0,35 2,0 0,8 R 15 01413 015 18.3.2015 4652 RE15a 5,0 2 2 1 0,34 0,7 R 15 03422 001 28.5.2015 4646 RE2 1,0 1,0 2,5 8,0 R 15 03422 002 28.5.2015 4646 RE2a 5,0 5,0 8,0 R 15 03422 003 28.5.2015 4646 RE2b 10,0 10,0 7,9 R 15 03422 004 28.5.2015 4646 RE2c 15,5 15,5 7,7 R 15 03422 005 28.5.2015 4647 RE3 1,0 1,0 2,0 9,1 R 15 03422 006 28.5.2015 4647 RE3a 3,5 3,5 9,0 R 15 03422 007 28.5.2015 4648 RE4 1,0 1,0 2,5 8,3 R 15 03422 008 28.5.2015 4648 RE4a 5,0 5,0 8,2 R 15 03422 009 28.5.2015 4648 RE4b 7,5 7,5 8,2 R 15 03422 010 28.5.2015 4649 RE7 1,0 1,0 2,0 8,5 R 15 03422 011 28.5.2015 4649 RE7a 4,0 4,0 8,6 R 15 03422 012 28.5.2015 4650 RE9 1,0 1,0 2,0 10,8 R 15 03422 013 28.5.2015 4650 RE9a 3,0 3,0 11,1 R 15 03745 001 8.6.2015 4651 RE13 1,0 1,0 1,9 10,9 R 15 03745 002 8.6.2015 4651 RE13a 4,5 4,5 10,8 R 15 03745 003 8.6.2015 4651 RE13b 8,0 8,0 10,2 R 15 03745 004 8.6.2015 4652 RE15 1,0 1,0 1,8 10,8 R 15 03745 005 8.6.2015 4652 RE15a 3,5 3,5 10,8 R 15 03745 006 8.6.2015 4652 RE15b 6,0 6,0 10,6 R 15 05032 001 14.7.2015 4646 RE2 1,0 1,0 3,5 10,4 R 15 05032 002 14.7.2015 4646 RE2a 5,0 5,0 10,4 R 15 05032 003 14.7.2015 4646 RE2b 10,0 10,0 8,3 R 15 05032 004 14.7.2015 4646 RE2c 16,0 16,0 8,2 R 15 05032 005 14.7.2015 4647 RE3 1,0 1,0 2,0 14,1 R 15 05032 006 14.7.2015 4647 RE3a 3,0 3,0 14,0 R 15 05032 007 14.7.2015 4648 RE4 1,0 1,0 3,0 11,9 R 15 05032 008 14.7.2015 4648 RE4a 5,0 5,0 11,9 R 15 05032 009 14.7.2015 4648 RE4b 7,0 7,0 11,9 R 15 05032 010 14.7.2015 4649 RE7 1,0 1,0 2,5 11,4 R 15 05032 011 14.7.2015 4649 RE7a 3,0 3,0 11,3 R 15 05032 012 14.7.2015 4650 RE9 1,0 1,0 1,5 16,2 R 15 05032 013 14.7.2015 4650 RE9a 3,0 3,0 14,5 R 15 05145 001 16.7.2015 4651 RE13 1,0 0,83 0,060 0,31 1,0 2,5 13,1 R 15 05145 002 16.7.2015 4651 RE13a 4,5 0,92 0,05 0,33 4,5 11,3 R 15 05145 003 16.7.2015 4651 RE13b 8,0 0,85 0,057 0,30 8,0 10,2 R 15 05145 004 16.7.2015 4652 RE15 1,0 0,84 0,069 0,30 1,0 3,0 12,9 R 15 05145 005 16.7.2015 4652 RE15a 3,0 1,3 0,051 0,31 3,0 11,5 R 15 05145 006 16.7.2015 4652 RE15b 5,0 0,97 0,05 0,32 5,0 10,3 R 15 06302 001 24.8.2015 4646 RE2 1,0 16,0 3,0 17,2 R 15 06302 002 24.8.2015 4646 RE2a 5,0 17,2 R 15 06302 003 24.8.2015 4646 RE2b 10,0 17,0 R 15 06302 004 24.8.2015 4646 RE2c 15,0 17,0 R 15 06302 005 24.8.2015 4647 RE3 1,0 4,0 2,5 17,6 R 15 06302 006 24.8.2015 4647 RE3a 3,0 17,6 R 15 06302 007 24.8.2015 4648 RE4 1,0 7,5 2,3 17,6 R 15 06302 008 24.8.2015 4648 RE4a 5,0 17,6 R 15 06302 009 24.8.2015 4648 RE4b 6,5 17,5 R 15 06302 010 24.8.2015 4649 RE7 1,0 4,0 2,3 17,4 R 15 06302 011 24.8.2015 4649 RE7a 3,0 17,4 R 15 06302 012 24.8.2015 4650 RE9 1,0 3,5 2,6 18,3 R 15 06302 013 24.8.2015 4650 RE9a 2,5 18,1 R 15 06302 014 24.8.2015 4651 RE13 1,0 2,0 1,0 0,29 8,0 1,9 18,2 R 15 06302 015 24.8.2015 4651 RE13a 4,0 2,0 1,0 0,30 17,7 R 15 06302 016 24.8.2015 4651 RE13b 7,0 2,0 1,0 0,31 17,5 R 15 06302 017 24.8.2015 4652 RE15 1,0 2,0 1,0 0,31 5,0 2,1 17,7 R 15 06302 018 24.8.2015 4652 RE15a 2,5 2,0 1,0 0,31 17,5 R 15 06302 019 24.8.2015 4652 RE15b 4,0 2,0 1,0 0,31 17,4 Yl is uo io Kii oai lla i ol varsi ais a ri srajaa, vaa ri sraja rii uu k s r s. Jak lu Y s kil Alkuai a al iikka: Ilkka li ki, 044 256 3322, ilkka.vali aki a agrou.co Mikrobiologi a al iikka (Rova i i): Tarja M, 044 700 8511, arja. a a agrou.co F sikaalis k ialli a al iikka (Rova i i): Tarja Olli, 044 363 6614, arja.olli a agrou.co Labora orio o FINA akkr di oi i alv lu akkr di oi a s auslabora orio T131. Kuvaus akkr di oi is a o saa avissa www.fi as.fi ai labora orios a. Lausu o i kuulu akkr di oi i iirii. M l : M l o akkr di oi u. M l vii aus lo ussa ol vi labora orio u us s li : AEUF Ali a ki a, Eurofi s ci ific Fi la d O OUL A a ris O, a o ka u 8, 90570 Oulu,. 044 588 5260 ROI A a ris O, T ollisuus i 6, 96320 Rova i i,. 040 133 3800 Mi aus uloks : Tu ki us ulosk kosk va vai i i. los saa ko ioida vai koko aa. Y s i do : A a ris O, T ollisuus i 6, 96320 Rova i i,. 040 133 3800

Liite 3 NORDIC MINES OY KALOJEN METALLIPITOISUUDET 2014-2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10666

Nordic Mines Oy Kalojen metallipitoisuudet 2014-2015 i NORDIC MINES OY LAIVA KAIVOKSEN POHJAELÄINTARKKAILU 2014 26.11.2015 Jyrki Salo, FM Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO... 1 2. TARKKAILUN TOTEUTUS VUOSINA 2014-2015... 1 3. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 3 4. VIITTEET... 5 LIITTEET Liite 1. Kalanäytteiden määritystulokset Copyright Ahma ympäristö Oy Sammonkatu 8 90570 OULU p. 044-7008 505 Pohjakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta 11/2015

1 Nordic Mines Oy Kalojen metallipitoisuudet 2014-2015 1. JOHDANTO Laiva -kaivos hyödyntää Raahen Laivakankaan kultaesiintymää. Kaivosalue sijaitsee Raahesta noin 15 km kaakkoon Laivavaaran eteläpuolelle. Esiintymän yhteyteen on perustettu kaksi avolouhosta ja rakennettu tuotantolaitos sekä toimintaa palvelevat muut toiminnot, kuten tulotie, läjitysalueet, kaksi sähkölinjaa, vedenottamot ja putkilinjat. Rakentaminen aloitettiin vuoden 2010 toukokuussa ja saatiin päätökseen vuoden 2011 loppupuolella. Toiminta käynnistyi 1.9.2011 ja tuotanto 14.12.2011. Keväällä 2014 kaivoksen tuotanto keskeytettiin toistaiseksi yhtiön taloudellisen tilanteen vuoksi. Alasajo kesti 1,5 kuukautta, joten kaivoksen toiminta on ollut kokonaan keskeytyneenä n. kesäkuun 2014 puolivälistä lähtien. Rakentamisvaiheessa päästö- ja vaikutustarkkailua toteutettiin rakentamisvaiheen tarkkailuohjelman mukaisesti (LVT 2010). Pohjois-Suomen ELY-keskus hyväksyi 16.11.2011 päivätyn kaivoksen toimintavaiheen tarkkailusuunnitelman (LVT 2011) 4.1.2012 antamallaan päätöksellä. Purkupaikan varmistuttua merialueen tarkkailu on hyväksytetty erikseen Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksella. Hyväksyttyä tuotantovaiheen päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa on päivitetty vuoden 2012 aikana ja päivitetty tarkkailusuunnitelma on toimitettu Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukseen 9.1.2013 (Ahma ympäristö Oy 2013). Heinäkuussa 2013 yhtiö ajautui yrityssaneeraukseen, minkä johdosta mm. louhoksen toiminta keskeytettiin heinäkuun lopussa. Yrityssaneerauksen vuoksi kaivoksen ympäristötarkkailuun tehtiin muutoksia ajalle 15.7.-31.12.2013. Muutokset hyväksytettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella. Toukokuussa 2014 kaivosyhtiö toimitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi tarkkailusuunnitelman tuotannon tilapäisen keskeyttämisen ajalle (Nordic Mines 2014) ja ELYkeskus antoi ohjelmasta hyväksymispäätöksen 22.7.2014. Tässä raportissa tarkastellaan kaivoksen purkuputken lähialueelta ja eteläiseltä vertailualueelta talvella 2014-2015 pyydettyjen näyteahventen ja siikojen metallipitoisuuksia. 2. TARKKAILUN TOTEUTUS VUOSINA 2014-2015 Raahen edustan merialueelta pyydettiin talvella 2014-2015 näytekaloja metallianalyysejä varten. Kalojen saamiseksi alueelle rekrytoitiin paikallisia kalastajia, joilla katsottiin olevan parhaat resurssit ja tietotaito näytteiden saamiseksi. Tästä huolimatta näytepyynti osoittautui edellistalven tapaan haastavaksi, eikä Raahen edustan saariston pohjoispuolelta tai Kuljunlahdelta lopulta saatu näytteitä. Näytteet kuitenkin saatiin sekä ahvenista että siioista purkuputken lähialueelta sekä etelämpää Selkämatalan alueelta läheltä Kuljunlahden suuta. Kaksi eteläpuoleisen alueen kalastajan saamista ahvenista oli kalastettu varsin läheltä purkuputken suuta Pohjois-Lukkarilan eteläpuolelta, mutta varsin vähäisistä pitoisuuseroista johtuen nämäkin sisällytettiin tulostarkastelussa vertailualueen aineistoon. (Kuva 1.) Kalastajia pyydettiin ottamaan näytteiksi viisi kappaletta sopivan kokoisia haukia, ahvenia ja siikoja kultakin näytealueelta, joskaan haukia kalastajat eivät saaneet ja eteläisen vertailualueen näyteahventen määrä jäi neljään. Ahventen tavoitekoko oli 15-25 cm/yksilö, mutta siioille ei asetettu varsinaista tavoitekokoa. Kalastajat ohjeistettiin mittaamaan ja punnitsemaan kalat heti pyynnin jälkeen, sekä täyttämään erillinen näytteenottolomake tarkkoine pyyntipaikkoineen. Kalastajat säilöivät kalat yksittäin ja kokonaisina alumiinifolioon käärittyinä puhtaisiin pusseihin ja pakastivat ne -20 ºC:ssa. Kun kalastaja oli saanut tarvittavan näytemäärän kokoon, noudettiin kalat edelleen säilytettäviksi odottamaan preparointia. Preparointi toteutettiin laboratorio-olosuhteissa keraamisia

2 Nordic Mines Oy Kalojen metallipitoisuudet 2014-2015 välineitä käyttäen ja jokaisesta näytekalasta otettiin näyte valkeasta lihaksesta kylkiviivan yläpuolelta läheltä kalan pyrstöä. Näytteenotossa ja kalojen preparoinnissa sovellettiin ympäristöministeriön ohjeistusta (Karvonen ym. 2012). Näytteistä määritettiin seuraavien metallien pitoisuudet milligrammoina tuorepainoa kohden: kupari elohopea uraani kadmium arseeni lyijy nikkeli koboltti sinkki vanadiini Kuva 1. Näytekalojen pyyntialueet suhteessa kaivoksen vesien purkuputken pään sijaintiin (1 = purkuputken suun lähialue, 2 = eteläinen vertailualue).